Selma selkokielisyyttä maahanmuuttajille hankkeessa Ammattiopisto Tavastiassa tuotettua materiaalia (OPH)

Transkriptio

1 Selma selkokielisyyttä maahanmuuttajille hankkeessa Ammattiopisto Tavastiassa tuotettua materiaalia (OPH) 1

2 Mitä Selma-hankkeessa tehtiin materiaalien tuottamisessa? Ammattiopisto Tavastiassa tavoitteena oli kehittää suomen kielen opetuksen ja ammatillisten sisältöjen integroitumista. Maahanmuuttajien määrä opiskelijoissa on kasvanut viime vuosina paljon ja nyt on aika kehittää tukirakenteita. Pääsääntöisesti meillä on tarjottu kahdessa eri ryhmässä toteutettavaa suomi toisena kielenä -opetusta kaikille aikuisopiskelijoille. Sitä on ollut tarjolla neljä tuntia viikossa ja osallistumisesta on sovittu henkilökohtaistamissuunnitelmaa tehdessä. Tämän lisäksi on ollut monia erilaisia tukiratkaisuja, kuten tukiopetusta, pienryhmiä, ammatillisten ohjaajien tukea, erityisopettajien tukea jne. Selma-hankkeen materiaalien kokeiluissa lähdettiin siitä ajatuksesta, että suomen kielen oppiminen tulee saada ainakin osin linkittymään tiiviisti osaksi ammattitaitovaatimusten oppimista. Mietittiin, millaisilla tehtävillä voisi tukea opiskelijaa ammattisanaston kokoamisessa, suomen kielen itseohjautuvassa kehittämisessä ja tukea ottamaan käyttöön tapoja kehittää kielitaitoa myös itse, oppituntien ulkopuolella. Yksi näkökulma on lähteä maahanmuuttajille tutuista kielen rakenteen lähtökohdista. Tästä näkökulmasta tehtiin kaksi harjoituspakettia suurtalousalalle. Ensimmäinen tehtäväpaketti keskittyi nomineihin ja toinen verbeihin. Ajatus oli, että opiskelijat tuottavat itse opittavaa sanastoa ja materiaalia on näin helppo käyttää suomen kielen taidoissaan erilaisille opiskelijoille. Joku kerää sanastoa enemmän ja tuottaa vaikeampia rakenteita, jollekin vähemmän on sopivasti. Tehtävät alkavat helpoista ja vaikeutuvat loppua kohti. Niitä on tehty pareittain ja pienryhmissä. Materiaaleja on kokeiltu keittiöala tutuksi -koulutuksessa keväällä Materiaalien kanssa työskenneltiin pareittain, sitten koottiin yhdessä opittua vaihtelevasti powerpointeiksi, fläpeille tai taululle. Opiskelijat pitivät materiaaleista ja työskentelystä, he kokivat tämän työskentelytavan auttavan keittiössä opitun sanaston automatisoitumisessa ja kieliopin "tulevan vähän niin kuin siinä sivussa ja niin, että se liittyy oikeisiin asioihin". Onnistumisen edellytys oli, että ammatin ja suomen kielen opettaja tekivät tiivistä yhteistyötä. Opettajat sovittelivat ryhmän suomen kielen opintojen sisällöt keittiö-oppituntien sisältöjen mukaan. 2

3 Suurtalousalan esimerkkimateriaalit Suurtalousalan substantiivit Kuvassa on ruokakolmio. 1. Keskustele, mitä kolmio tarkoittaa? Millaisia ohjeita kolmio antaa? 2. Nimeä kolmiossa olevat elintarvikkeet. 3

4 3. Kerätkää ruoka-ainesanoja laatikoihin: Kasvikset Vihannekset Juurekset Hedelmät Marjat 4

5 4. Mitä kasviksia löydät parin kanssa kuvasta? Nimetkää kuvasta tutut kasvikset ja piirtäkää viereen lisää! 5. Jatketaan sanaston kokoamista! Maitotaloustuotteet Viljatuotteet Liha, kala, muna 5

6 6. Adjektiivit Vastakohdat: Millaista ruoka voi olla? Hyvä - Kuuma - Tulinen - Terveellinen Keittiösanastoa Astiat Aterimet, ottimet 6

7 Keittiön koneet ja laitteet Siivousvälineet 8. Mitä tarvitsitte, kun siivositte tänään keittiön käytön jälkeen? Keskustellaan yhdessä ja kerätään välineiden nimet taululle. 9. Nominityypit A) Keksi, ja etsi edellisten tehtävien sanoista, ruokaan ja keittiöön liittyviä sanoja, jotka loppuvat e - i 7

8 - si - konsonantti - in - nen - is - as B) Taivuta joka ryhmästä kaksi sanaa - partitiivissa (mitä, ketä?) - genetiivissä (minkä, kenen?) - inessiivissä, elatiivissa ja illatiivissa (missä, mistä, mihin?) Esimerkki: - herne, herneen, herneessä, herneestä, herneeseen - e - i - si - konsonantti 8

9 - in - nen - is - as C) Kirjoita lauseita, joissa käytät kohtien A ja B sanoja. 9

10 10. Kirjoita kuvista pienet tekstit 10

11 Suurtalousalan verbit Verbi = mitä tekee? Perusmuoto, infinitiivi loppuu A tai Ä 1. Paritehtävä, kirjoittakaa verbejä: Kirjoittakaa yhdessä verbejä, joita tarvitaan, kun puhutaan keittiön työtehtävistä. Laittakaa verbit oikeisiin laatikoihin sen mukaan, mihin keittiön työtehtäviin ne liittyvät. Kirjoittakaa verbit perusmuodossa. Ruoan esivalmistelut pestä kuoria pilkkoa Kypsentäminen keittää paistaa grillata 11

12 Leipominen vaivata kaulita voidella mitata Ruoan esillepano, tarjoileminen tuoda kattaa taitella Jälkityöt, keittiön siivoaminen tiskata pyyhkiä järjestää 12

13 2. Verbityyppien kertaus A) Muistatko verbityypit tai verbiryhmät? Kertaa. Kysy opettajalta, jos et muista. 1. a /-ä esim. leipo/a: leivon, leivot, leipoo, leivomme, leivotte, leipovat Muista astevaihtelu: infinitiivissä, hän- ja he-muodoissa vahva aste (esim. p:v) 2. da / - dä esim. syö/dä: syön, syöt, syö, syömme, syötte, syövät 3. sta / -stä /-lla / -llä / -nna / -nnä / -rra / -rrä +E esim. pes/tä: pesen, peset, pesee, pesemme, pesette, pesevät huuhdel/la: huuhtelen, huuhtelet, huuhtelee, huuhtelemme, huuhtelette, huuhtelevat Muista astevaihtelu: infinitiivissä heikko aste, muut vahva aste (esim. d:t) 4. ata /- ätä +A esim. leika/ta: leikkaan, leikkaat, leikkaa, leikkaamme, leikkaatte, leikkaavat Muista astevaihtelu: infinitiivissä heikko aste, muissa vahva aste (esim. k:kk) 5. ita/ -itä + TSE esim. punni/ta: punnitsen, punnitset, punnitsee, punnitsemme, punnitsette, punnitsevat Taivuta preesensissä: keittää kuoria valmistaa juoda viedä tarjoilla huuhdella kokata pakata leikata tarvita 13

14 B) Jaotelkaa yhdessä parin kanssa kaikki tehtävässä 2. kirjoittamanne verbit verbityyppeihin taulukkoon. Verbityyppi 1 Verbityyppi 2 Verbityyppi 3 Verbityyppi 4 Verbityyppi 5 Epäsäännölliset / ongelmaverbit Kirjoittakaa tähän ne verbit, joiden verbityyppiä ette tiedä. Mietitään yhdessä. 14

15 C) Verratkaa taulukkoa toisen parin kanssa. Löytyykö uusia verbejä? Ovatko kaikki verbit oikeissa laatikoissa? Tehtävä 3. Sanasta lauseeksi Valitkaa taulukosta 20 verbiä. Kirjoittakaa lauseet, joissa käytätte niistä ja käytätte niitä keittiöön liittyvissä työtehtävissä. Voit tehdä tehtävän yksin tai parin kanssa yhdessä

16 Tehtävä 5. Kuvasta lauseiksi Keskustele parin kanssa kuvasta. Tehkää kuvasta kysymyksiä ja vastatkaa niihin. Kirjoita sitten jokaisesta kuvasta pieni teksti. Kiinnitä huomiota siihen, että taivutat verbit oikein: 16

17 17

18 Millaista materiaalia kiinteistöpalvelualalle tehtiin? Suurtalousalan lisäksi keskityimme Tavastian Selma-hankkeessa kiinteistöpalvelualaan. Kiinteistönhoitajaksi hakeutuu opiskelemaan paljon maahanmuuttajia, käytännönläheisellä alalla opinnot voi aloittaa, vaikka kielitaito ei kirjallisesti kovin vahva vielä olisikaan. Kiinteistöpalvelualan opettajien kanssa havaittiin, että tutkinnonsuorittamisen vaiheessa on monelle vaikeaa asioiden, valintojen ja työprosessien selittäminen suomeksi. Ei riitä, että tekee mallin mukaan ja tietää, mitä tekee. Pitää pystyä perustelemaan, miksi tekee, niin kuin tekee. Kiinteistöalan materiaaleissa pyrittiin pääsemään kiinni siihen, miten voi tukea opiskelijan suomen kielen oppimisprosessia, ammatillisten valmiuksien oppimista ja kypsymistä tutkinnon suorittamiseen yhtaikaa. Näissä tehtävissä on tehty yhteistyötä suomen ja ammatinopettajien kesken. Oleellista on ollut pedagoginen keskustelu, millä keinoilla voi opettaa ammatin ohessa suomea tai suomen ohessa ammattia. Tai voiko? Ja miten toimitaan siinä rajapinnassa, joka ei ole oikein suomen kielen opettajan tai ammattiaineiden opettajan tonttia. "Ei kuulu mun tehtäviin ja en osaa opettaa tuollaista" ei vastauksena oikein toimi, jotenkin meidän pitää pystyä tukemaan opiskelijaa ammatissa tarvittavan sanaston oppimisessa. Kiinteistöalalta seuraavilla sivuilla esimerkkejä siitä, miten asiaa voi lähestyä. Liputus-materiaalia on tehty ottamalla kuvia ja miettimällä opittavia sisältöjä yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Tehtävät etenevät helpoista vaikeammiksi, sanoista lauseisiin. Teemoina olivat opintojaan aloittavalle ryhmälle ajankohtaiset ulkoalueiden hoito, työkalut, työturvallisuusasiat ja roskien lajittelu. 18

19 Suomen kielen oppimista tukevaa materiaalia kiinteistöpalvelualalla aloittaville maahanmuuttajille TEEMA: ULKOALUEIDEN HOITO Tehtävä 1. Yhdistä oikea sana ja kuva. A B C D E E 19

20 SANA hiekka KUVA kirves nipistin lumikola moottoriöljy kottikärryt Kerro kuvista! 20

21 Tehtävä 2. Kirjoita oikea vastaus. Mikä tämä on? Mitä hän tekee? 21

22 Mikä tämä on? Mitä hän tekee? 22

23 Mikä tämä on? Mitä hän tekee? 23

24 Mikä tämä on? Mitä hän tekee? 24

25 Mikä tämä on? Mitä hän tekee? 25

26 Mitkä nämä ovat? Mitä hän tekee? 26

27 Mikä tämä on? Mitä hän tekee? 27

28 Tehtävä 3. Mitä kuvan miehellä on päällään? Miksi? 28

29 TEEMA: TYÖKALUT Tehtävä 1. Mikä tämä on? Nimeä. 29

30 30

31 Tehtävä 2. Valitse kolme edellisen tehtävän työkalua. Kerro, missä työssä ja miksi tarvitset niitä. Kirjoita kokonaisia lauseita. Ensimmäinen työkalu: Missä työssä ja miksi tarvitset tätä työkalua? Toinen työkalu: Missä työssä ja miksi tarvitset tätä työkalua? Kolmas työkalu: Missä työssä ja miksi tarvitset tätä työkalua? 31

32 TEEMA: TYÖTURVALLISUUS Tehtävä 1. Nämä kaksi kuvaa ovat moottoriöljypurkin kyljessä. Mitä kuvat tarkoittavat? A = B = kuva A kuva B Tutustu muihinkin purkkeihin ja niissä oleviin merkkeihin ja symboleihin. Ymmärrätkö, mitä ne kaikki tarkoittavat? 32

33 Tehtävä 2. Vastaa kysymyksiin. a) Mikä suojavaruste tämä on? b) Miksi tarvitset suojavarustetta työssä? Kirjoita kokonaisia lauseita. a) b) a) b) 33

34 a) b) a) b) 34

35 a) b) a) b) 35

36 a) b) a) b) 36

37 Tehtävä 3 Millaisessa tilanteessa täytyy painaa tätä nappulaa? Anna esimerkkejä. Kirjoita kokonaisia lauseita. 37

38 TEEMA: JÄTEHUOLTO Tehtävä 1. Täytä taulukko. Kuuluuko jäte sekajäteastiaan? Valitse kyllä tai ei. Jos vastaus on ei, kerro jätteen oikea paikka. JÄTE KYLLÄ EI OIKEA PAIKKA banaaninkuori vanha paristo muovinen jugurttipurkki limsatölkki sanomalehti käytetty nenäliina lasi pahvilaatikko 38

39 Tehtävä 2. Katso kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Tämä on sekajäteastia. Sekajäteastiassa on nyt mm. maitopurkki ja mehupurkki, muovipusseja ja paperipussi. a) Onko jätteet lajiteltu oikein? Mitä ongelmia näet? b) Haluat lajitella jätteet oikein. Mitä teet? Kirjoita kokonaisia lauseita. 39

40 Tehtävä 3. Valitse, onko väite oikein vai väärin. Paperinkeräysastiaan voi laittaa pahvilaatikon. Tyhjä säilyketölkki kuuluu sekajäteastiaan. Kännykän akku kuuluu metallinkeräysastiaan. Ruoka on biojätettä. OIKEIN VÄÄRIN Kaikki jäte ei kelpaa kierrätykseen. 40

41 Kertaustehtävä edellisenä päivänä opituista asioista kiinteistöpalvelualalle Tee tehtävät yksin, ilman sanakirjaa, kännykkää, opettajan tai kavereiden apua. Tarkoitus on, että saat itse selville, mitä jo osaat ja mitä sinun täytyy vielä opiskella. Samalla opettaja näkee, osaavatko kaikki jo asian. Tehtävät perustuvat eilisiin oppitunteihin. Tehtävä 1. Olet kiinteistönhoitaja. Asiakas haluaa ostaa uuden lampun. Hän kysyy sinulta neuvoa. Kerro asiakkaalle tästä lampusta. Kerro, milloin ja mihin kannattaa valita juuri tämä lamppu. Mihin tätä lamppua voi käyttää? Kirjoita kokonaisia lauseita. 41

42 / 10 pistettä Tehtävä 2. Kuvassa on hehkulamppu. Kerro, mitä eroa on hehkulampulla ja energiansäästölampulla. Missä ja milloin kannattaa valita hehkulamppu? Missä ja milloin kannattaa valita energiansäästölamppu? Kirjoita kokonaisia lauseita. / 10 pistettä 42

43 Tehtävä 3. Kerro, miten käytetyt lamput kierrätetään. Mihin viet käytetyt hehkulamput (sekajätteeseen, lasinkeräykseen, ongelmajätteisiin)? Entä energiansäästölamput? Entä loisteputket? / 6 pistettä 43

44 Tehtävä 4. Mitä lyhenne, kuva tai symboli tarkoittaa? a) b) c) d) e) f) g) h) / 16 pistettä 44

45 Tehtävä 5. Kuva on luokan vessan ovesta, jonka korjasitte tänään. Mikä ovessa oli ongelmana? Mitä ovelle tehtiin? Miten ongelma korjattiin? Mitä työkaluja tarvittiin? Miksi ovi oli hyvä korjata? Kirjoita kokonaisia lauseita. 45

46 Suomen lippu lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu. Puolustusvoimat ja presidentti käyttävät valtionlippua. Lippu ei saa olla rikki eikä likainen. Lippuun ei saa kirjoittaa, eikä siihen saa kiinnittää koristeita. Suomen lippu on Suomen symboli. Lippua täytyy kunnioittaa. Laki sanoo, että lippua ei saa sotkea tai ottaa pois ilman lupaa. Lipun täytyy olla myös oikean kokoinen. Jos rikkoo lakia, voi saada sakkoja. Jos lippu on rikki, sen saa korjata, jos korjaus ei näy. Lipussa on ohje, miten sen voi pestä. Lippua ei saa kuivata ulkona. Kun lippu on vanha ja rikki, sen saa polttaa tai leikata pieniksi paloiksi. Älä laita ehjää, kokonaista lippua roskiin. salko=tanko laki= valtion säännöt, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä puolustusvoimat=armeija kiinnittää= laittaa kiinni kunnioittaa= käsitellä hyvin, koska se on tärkeä TEHTÄVÄ Kuvaa tai nimeä seuraavat asiat kansallislippu vaakuna valtionlippu salko = tanko ei näy = et voi nähdä rikki < - > ehjä 46

47 TEHTÄVÄ Oikein vai väärin. Miksi? 1. Voit laittaa lipun roskiin. 2. Voit korjata lipun. 3. Voit piirtää lippuun. 4. Voit pestä lipun. 5. Kaikki ihmiset saavat liputtaa. 6. Voit tehdä lipun itse. Lippusalko Yleensä maassa on lippusalko. Se on melkein jokaisen talon pihassa. Lippusalon täytyy olla korkeampi kuin yksi tai kaksi kerrosta. Kerrostalossa lipun täytyy olla kolmannen kerroksen korkeudella. Lipun täytyy olla rakennuksen yläpuolella. korkea > korkeampi samalla korkeudella= sama korkeus kolmannen kerroksen = kolmas kerros Lippusalko on sopivassa paikassa, jossa on tilaa. Hyvä paikka ei ole esimerkiksi roska-astian vieressä, lähellä puita eikä toista rakennusta. Lippusalko voi olla myös talon seinässä (vinosalko), talon katolla, veneessä, auton keulalla (presidentin autossa). toista rakennusta = toinen rakennus keula = auton etuosa = edessä Lippu on arvokas ja on tärkeää, että ihmiset näkevät sen hyvin. Kattosalko ja seinäsalko Joskus rakennuksessa voi olla kattosalko tai seinäsalko. Esimerkiksi kaupungintalossa tai muussa julkisessa rakennuksessa voi olla sellainen. Lipun korkeus on kolmasosa salon pituudesta. Siksi lippu on kaksi kertaa isompi kuin normaalissa lippusalossa. Paras paikka seinätangolle on julkisivun pääoven yläpuolella tai sen vasemmalla puolella. julkisessa rakennuksessa = julkinen = yleinen, yhteinen esim. kaupungin tai kunnan rakennus kolmasosa = 1/3 47

48 TEHTÄVÄ 1. Kuvaa lippusalko kerrostalon pihassa. Missä se siellä on? Millainen paikka se on? 2. Kuinka korkea salko on? 3. Etsi ja kuvaa seinäsalko. Mikä rakennus se on? 4. Etsi ja kuvaa kattosalko. Lipun nosto ja lasku Nosta ja laske lippu arvokkaasti ja rauhallisesti. Lippu ei saa koskea maahan. Kiristä narut hyvin. Voit kiertää narut yhden kerran salon ympärille ja kiinnittää ne huolellisesti knaapiin. nosto nostaa lippu lasku laskea lippu arvokas = tärkeä, kallisarvoinen arvokkaasti=huolellisesti, hyvin rauhallinenrauhallisesti= ei nopeasti Knaapi (muovinen narusakara) Lippulukko Kiinteistöhoitaja tekee työtä erilaisissa sääoloissa yksin. Yleensä ei ole kaveria. Kun lasket lippua, ole rauhallinen. Vie lippu sisälle ja levitä se kuivumaan, koska lippu voi olla kostea. sääolo= sää kostea = vähän märkä 48

49 Kun lippu on kuiva, taittele se säilytykseen. Silloin lippu on helppo ottaa seuraavalla kerralla käyttöön. Katso lipunnostovideo: na/liputusvideot TEHTÄVÄ Oikein vai väärin. Miksi? 1. Lippu täytyy nostaa nopeasti. 2. Voit kuivata lipun vain sisällä. 3. Taittele lippu niin, että sininen väri on päällä. 4. Voit kiertää narun lipputangon ympärille. 5. Voit laittaa lipun maahan. TEHTÄVÄ Vastaa 1. Miksi lippu ei saa koskea maahan? 2. Miksi kiristät narut tiukalle ja kiinnität ne knaapiin? TEHTÄVÄ Harjoittele lipun nostoa ja laskua. Kuvaa videolle seuraavat asiat: 1. kiristä narut tiukalle 2. kierrä narut salon ympärille 3. kiinnitä narut knaapiin 4. vie lippu kuivumaan 5. taittele lippu, kun se on kuiva TEHTÄVÄ Katso video ryhmän kanssa. Kerro, mitä sinä teet videolla. 49

50 Milloin saa liputtaa? Jokainen ihminen saa liputtaa Suomen lipulla. Se on oikeus, ei velvollisuus. Valtion virastojen ja laitosten on pakko liputtaa, kun on virallinen liputuspäivä. Kaikkien on huomioitava oikea liputusaika. Suomessa on myös muita liputuspäiviä. Liputuspäivät ovat kalenterissa. Liputtaa saa myös muina päivinä. Jos on esimerkiksi perhejuhla tai mökille tulee vieraita, voi liputtaa. Myös yritys ja yhdistys voi nostaa lipun, kun on juhlapäivä. saada, saa = on lupa= on oikeus tehdä jotain on pakko = on velvollisuus= täytyy tehdä jotain huomioida=huomata= katsoa TEHTÄVÄ 1. Katso kalenteria. Mikä liputuspäivä on seuraava? 2. Kuinka monta liputuspäivää kalenterissa on? Mihin aikaan? Nosta lippu aamulla kello 8 ja laske kun aurinko laskee, viimeistään kello 21. Idea siis on, että lippu on salossa, kun aurinko on taivaalla ja lasket lipun, kun aurinko laskee. Jos työntekijän työaika klo 7-16, hän hoitaa liputuksen työajalla. Lippua ei saa unohtaa yöksi salkoon. Juhannuksena lippu on koko yön salossa. Silloin ei aurinko laske. Poikkeus Suomen lipun päivä: liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja loppuu juhannuspäivänä kello 21 itsenäisyyspäivä: loppuu kello 20 pimeä vuodenaika ja vaalipäivä, kun aurinko laskee aikaisemmin kuin äänestys loppuu. Liputus loppuu kello 20 poikkeus =aika on erilainen vaalipäivä = kun ihmiset äänestävät on vaalit 50

51 TEHTÄVÄ: Oikein vai väärin 1. Ihmiset saavat liputtaa aina kun on juhla. 2. Kaikkien ihmisten täytyy liputtaa, kun on virallinen liputuspäivä. 3. Lippu on aina salossa yöllä. 4. Juhannuksena lippu on salossa yöllä. TEHTÄVÄ Vastaa 1. Mihin aikaan lippu täytyy normaalisti nostaa ja laskea? 2. Mihin aikaan liputus loppuu, kun on vaalipäivä ja pimeä aika? 3. Mihin aikaan liputus alkaa juhannuksena? 4. Mihin aikaan liputus loppuu juhannuksena? 5. Miksi lippu ei muuten saa olla salossa yöllä? Suruliputus Kun joku kuolee, lippu on surun symboli samana päivänä. Joskus koko maassa on suruliputus, kun joku tunnettu ihminen kuolee tai tapahtuu suuri onnettomuus. Suruliputus on aamusta iltaan. Aika on sama kuin normaalissa liputuksessa. kuolee - kuolla tunnettu = monet ihmiset tuntevat hänet Poikkeus Jos joku kuolee myöhään illalla, voi liputus olla seuraavana päivänä. Kun nostat lippua Nosta lippu ensin aivan ylös, laske se sitten se 1/3 salon mittaa alas. Lipun alareuna on salon puolivälissä. Katto- ja seinäsalossa laske lippu keskelle salkoa. Kun lasket lippua Nosta lippu ensin ylös ja sen jälkeen alas. Se on arvokas ja kohtelias tapa. Se on kuin viimeinen tervehdys vainajalle. vainaja = kuollut ihminen 51

52 Katso video: na/liputusvideot Hautajaiset Kun on hautajaiset, vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa on liputus. Silloin liputus alkaa aamulla kello 8. Kun muistotilaisuus loppuu, nosta lippu lopuksi päivää ylös. hautajaiset= tilaisuus, jossa vainaja lasketaan maahan muistotilaisuus= juhla, jossa vainajan perhe ja ystävät muistavat vainajaa TEHTÄVÄ 1. Mitä tarkoittaa suruliputus? 2. Milloin suruliputus on? 3. Miten nostat lipun? 4. Miten lasket lipun? 5. Miksi teet näin? 6. Miten liputat, kun on muistotilaisuus? TEHTÄVÄ Ota tai etsi kuva 1. Nosta lippu ensin aivan ylös. 2. Laske se sitten se 1/3 salon mittaa alas. Lipun alareuna on salon puolivälissä. 3. Katto- ja seinäsalossa laske lippu keskelle salkoa. Vieraan maan lippu Työntekijä voi nostaa myös vieraan maan lipun salkoon, jos on vieraita toisesta maasta. Lippusalko määrittää, minkä kokoinen lippu on. Se ei ole aina samankokoinen kuin Suomen lippu. Lipun yläreunan täytyy olla samalla korkeudella. Suomen lippu on silloin vasemmalla, kun katsot takaa. Jos katsot edestä, se on oikealla. Aina se ei ole mahdollista. On monta tapaa liputtaa, kun on ulkomaalaisia vieraita. vieras maa = muu kuin Suomi samalla korkeudella sama korkeus 52

53 Jos on kaksi salkoa, Suomen lippu on oikealla, kun katsot edestä. Vieras lippu on vasemmalla. Jos on neljä, viisi tai kuusi salkoa, Suomen lippu on heraldisesti oikealla ja vieraat vasemmalla. Vieraat liput ovat aakkosjärjestyksessä ranskan kielen mukaan. Jos salkoja on kolme, Suomen lippu on keskellä, aakkosten ensimmäinen vieras oikealla ja toinen vasemmalla. heraldisesti oikea puoli = edestä katsottuna vasen puoli aakkosjärjestys = aakkoset = ABC Jos on kolme salkoa ja yksi vieras, kaksi Suomen lippua on reunoilla ja vieras keskellä. TEHTÄVÄ Piirrä, kuvaa ja selitä, mitä tarkoittaa 1. samankokoinen 2. yläreuna 3. samalla korkeudella 4. vasemmalla 5. oikealla 6. keskellä 7. edestä/edessä 8. takaa/takana 9. reunoilla TEHTÄVÄ Etsi kuva tai kuvaa itse liput, kun on ulkomaalaisia vieraita. Selitä, miksi liput ovat tässä järjestyksessä. 53

54 Kuvia liputuksen vaiheista: Avaa narut knaapista. 54

55 Irrota narujen lukkokappaleet toisistaan. Kiinnitä lipun lukot narun lukkoihin. 55

56 ylös Pesulapun merkintä näyttää, että lippu on oikein päin. Laita molemmat narulukot kiinni lippuun ennen lipun nostoa. 56

57 57

58 Knaapi (haka) Esimerkki selkokielisest ä tutkinnon esittelystä: Kiinteistöpalv elujen perustutkinto Pidä narut järjestyksessä käsissäsi ja nosta lippu rauhallisesti ylös salkoon. Lippu on salossa. 58

59 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto kiinteistö = talo = rakennus palvelu = apu Kiinteistönhoitaja työ Jos suoritat kiinteistöpalvelujen perustutkinnon, sinun ammatti on kiinteistönhoitaja. Kiinteistönhoitajalla on monta erilaista työtehtävää. Hän huolehtii, että kiinteistössä kaikki toimii hyvin eikä ole ongelmia. suorittaa tutkinto= tehdä tutkinto = käydä koulu loppuun. Kun opiskelija valmistuu ammatillisesta koulusta, hän suorittaa tutkinnon. Kiinteistönhoitaja hoitaa ja pitää huolta talosta ja pihasta. Hän on työssä sisällä ja ulkona. Kiinteistönhoitaja tekee työtä usein yksin. Siksi hänen täytyy olla itsenäinen työssä. Työ on erilaista kesällä ja talvella. Talvella hän tekee esim. lumitöitä käsin tai koneella. Kesällä hän leikkaa nurmikkoa. Syksyllä hän siivoaa lehdet pois maasta. Hän huolehtii, että piha on siisti ja turvallinen. itsenäinen = osaa tehdä työtä yksin erilaista > erilainen Kiinteistönhoitaja osaa huoltaa ja korjata pieniä vikoja. Hän tekee myös LVI-työtä. Hän huolehtii, että talossa on lämmintä, vettä ja ilmastointi toimii. Joissain kiinteistöissä kiinteistönhoitaja huoltaa ilmastointikoneita, uima-allasta tai kylmälaitteita. vika = joku kone ei toimi siinä on vikaa, se on rikki LVI = lämpö, vesi, ilmastointi kylmälaite = esim. jääkaappi tai pakastin on kylmälaite 59

60 Mitä opiskelet? Opiskelija opiskelee ammattia luokassa tekee työtä koulussa ja työssä oppimassa työpaikalla näyttää, että hän osaa tehdä työtä tutkintotilaisuuksissa opiskelee myös muita ammatissa tärkeitä asioita, kuten suomea ja matematiikkaa osaa selittää, mitä tekee työssä ja kertoa miksi työ tehdään niin suorittaa 120 opintoviikkoa Kiinteistönhoitaja leikkaa nurmikkoa ruohonleikkurilla. Talvella hän tekee lumitöitä. 60

61 Mihin päädyttiin? Selma-hankkeen materiaalikokeiluista koostui ajatus siitä, mitä haluamme ammattialakohtaisten suomen kielen opetuksen Ammattiopisto Tavastiassa olevan ja mihin suuntaan sitä haluamme kehittää. Edellytykset onnistumiseen ovat: Opettajien yhteistyö oppimisen ohjaamisessa, suomen kielen taito on osa osaamisperusteisuutta, sen kehittämiseen tarvitaan sekä suomen että ammatin opettajaa Opiskelijan oma vastuu kielen kehittymisestä on oleellista, tehtävien tulee olla omaan aktiivisuuteen kannustavia. Tehtävät ohjaavat verkko-oppimateriaaleihin, oppikirjoihin, vuorovaikutustilanteisiin, joissa kielitaitoa voi kehittää myös itseohjautuvasti omalla ajalla. Tehtävien tulee liittyä opiskelijan arkeen, opiskeltavaan alaan, opiskeluun, työelämään, työturvallisuuteen, ammattitaitovaatimuksiin Tehtävien tulee kattaa kaikki kielen osa-alueet: puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen, tekstin ymmärtäminen, rakenteet ja sanasto. Oleellista on opiskelijan itsearviointi ja se, että opiskelija kokee ja näkee kehittyvänsä kielen eri osa-alueilla. Tehtävien tulee olla mahdollisimman ajasta ja paikasta riippumattomia niin, että opiskelijan oma henkilökohtaistamissuunnitelma määrittää sen, milloin tehtävät tehdään. Rakenne on monimuoto-opiskelu, johon kuuluu yksi lähiopetuspäivä, sekä ohjattua verkko- ja etätyöskentelyä. Seuraavaa materiaalia kokeiltiin varastoalan ja kuljetusalan maahanmuuttajaopiskelijoilla. Yhteistyötä on tehty mm suomen kielen opettajien, logistiikka-alan ammatillisten opettajien ja erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Materiaali osoittautui toimivaksi. 61

62 Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen aktiivisesti ja tehnyt nämä tehtävät hyväksyttävästi, huolellisesti oman oppimisesi ja alasi näkökulmasta ja palauttanut tämän tehtäväpaketin Tiina Alhaiselle (Hattelmalantie 25, K- rakennus, 2. kerros), arvioidaan suoritus suomi toisena kielenä opintona (1 ov). Sinulla on lähiopetuspäivän jälkeen kaksi kuukautta aikaa palauttaa tämä tehtäväpaketti Tiinalle, voit tehdä tehtävät silloin, kun sinulle itsellesi tänä aikana sopii. Tehtäviin on tarkoitus käyttää aikaa noin 32 tuntia, älä kiirehdi. Voit pyytää omaa opettajaasi lähettämään tehtäväpaketin sisäpostilla. Tehtävien palautuspäivä: Tavoite on, että opit itsestäsi suomen kielen oppijana. Opit lisää keinoja kehittää suomen kielen osaamistasi, niin ammattisanastoa, kirjoittamista, tekstinymmärtämistä kuin suullistakin kielitaitoasi. Monet tehtävistä tulee tehdä niin, että käytät Internetin mahdollisuuksia suomen kielen oppimiseen. Tavoite on, että tutustut verkkooppimateriaaleihin ja löydät keinoja siihen, miten jatkossa voit kehittää omaa suomen kielen taitoasi Internetin avulla silloin, kun sinulla on aikaa. 62

63 1. Sanasto Tehtävä 1.1. Kirjoita 20 työvälinettä / työkalua, joita käytetään sinun alasi työtehtävissä (esimerkiksi vasara, verenpainemittari, kauha, sakset) : Tehtävä 1.2. Kirjoita 8 materiaalia, joita sinun alasi työtehtävissä käytetään (esimerkiksi teräs, lauta, vehnäjauho, silkki ): 63

64 Tehtävä 1.3. Kirjoita 20 verbiä, joita sinun alasi työtehtävissä tarvitaan: 2. Kirjoittaminen Tehtävä 2.1. Kirjoita kymmenen omaan opiskeluusi liittyvää lausetta, joissa jokaisessa käytät kahta tai kolmea sanaa edellisen sivun laatikoista. Muista oikeat kielen rakenteet

65 Tehtävä 2.2. Kirjoita viisi kymmenen ohjetta, miten toimit turvallisesti, oikein ja ohjeiden mukaan oman alasi työtehtävissä työpaikalla. Käytä imperatiivia, esimerkiksi Käytä, Kerää, Varo, Pese, Älä kiipeä, Älä koske 65

66 Tehtävä 2.3. Kirjoita teksti yhdestä opiskelupäivästäsi tai työssäoppimispäivästäsi. Kerro, mitä teit koulussa / työssäoppimispaikalla aamulla, taukojen aikana ja iltapäivällä. Mitä asioita opit? Missä opiskelit / työskentelit? Millaisia tehtäviä teit? Mistä pidit? Mikä oli tärkeää? Käytä imperfektiä, esimerkiksi Olin, Menin, Kävin, Tein... 66

67 3. Tekstin ymmärtäminen Tehtävä 3.1. Lue teksti ja vastaa sen perusteella kysymyksiin: Lähde: Koulunkäynti ja opiskelu Koulunkäynti Kuva: Shutterstock Jokainen Suomessa asuva lapsi on oppivelvollinen. Hänellä on oikeus käydä maksutonta peruskoulua. Lapset aloittavat koulun yleensä sinä vuonna, jolloin he täyttävät 7 vuotta. Koulu alkaa syyslukukauden alussa. Oppivelvollisuus päättyy yleensä sinä vuonna, kun nuori täyttää 16 vuotta. Lapset käyvät yleensä siinä koulussa, joka on lähimpänä kotia. Vanhempien pitää ottaa yhteyttä kunnan kouluvirastoon tai lähimpään kouluun. a) Onko peruskoulu Suomessa ilmainen? b) Milloin koulun saa lopettaa? 67

68 Peruskoulu Peruskoulua käydään yhdeksän vuotta. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen 10. luokka. Peruskoulun jälkeen suuri osa nuorista jatkaa opintoja lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Tytöillä ja pojilla on samanlaiset mahdollisuudet opiskella. Maahanmuuttajille voidaan aluksi järjestää koulussa opetusta omissa ryhmissä. Kun oppilas siirtyy suomalaiselle luokalle, hän voi saada tukiopetusta myös omassa äidinkielessä. c) Onko 10-luokka pakollinen? d) Mitä nuoret tekevät, kun peruskoulu loppuu? Ruokailu Peruskoulussa tarjotaan ateriat, joista ei tarvitse maksaa. Jos oppilaalla on erikoisruokavalio, siitä voi neuvotella koulun kanssa ennen kuin lapsi menee kouluun. e) Voiko koulussa saada ruokaa, jossa ei ole esimerkiksi lihaa tai maitotuotteita? Uskonnon opetus Kouluissa opetetaan uskontoa. Jos ei halua uskonnon opetukseen, voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Vanhemmat voivat keskustella eri vaihtoehdoista lapsen opettajan kanssa. f) Mitä pitää tehdä, jos lapsi ei halua opiskella uskontoa? 68

69 Lukio ja ammatillinen oppilaitos Peruskoulun jälkeen nuoret jatkavat yleensä opintojaan lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin haetaan samaan aikaan yhteishaulla. Oppilaat valitaan koulumenestyksen pohjalta, mutta joihinkin ammattikouluihin on lisäksi pääsykoe tai kielikoe. Maahanmuuttaja voidaan valita ammattikouluun, vaikka hänellä ei olisi todistusta suomalaisesta peruskoulusta. Silloin hänet valitaan oppilaitokseen harkintaan perustuvassa valinnassa. Harkintaan perustuva valinta on osa yhteishakua. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta. Ammatillinen tutkinto valmistaa tiettyyn ammattiin. Jos maahanmuuttajan kielitaito ei vielä riitä ammatillisiin perusopintoihin, hän voi ensin suorittaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. Se kestää noin vuoden. Lukiokoulutus kestää 2 4 vuotta. Se on yleissivistävä koulu. Lukion lopuksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Jos äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi, ylioppilastutkinnossa otetaan se huomioon. Lukion jälkeen voi hakea kaikkiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Myös ammatillinen perustutkinto antaa korkeakoulukelpoisuuden eli senkin jälkeen voi joissain tapauksissa päästä opiskelemaan korkeakouluun. Aikuiset voivat opiskella aikuislukiossa. Siellä voi suorittaa lukion tai vain yksittäisiä aineita. Aikuislukiossa opiskellaan iltaisin. Ammatillisissa oppilaitoksissa on omat linjat aikuisille. g) Voiko maahanmuuttaja päästä ammattikouluun, jos hän ei ole opiskellut suomalaista peruskoulua? h) Montako vuotta opiskellaan ammatillista perustutkintoa? 69

70 i) Onko aikuisille omia ryhmiä ammatillisessa koulutuksessa? Tehtävä 3.2. Valitse yksi oman alasi oppikirja. Jos sinulla ei ole sellaista, löydät kirjan lainaksi kirjastosta. Voit kysyä neuvoa kirjan valitsemisessa ammatilliselta opettajaltasi tai kirjastosta, Jaakonkatu 28. Vastaa kysymyksiin kirjasta: Kirjan tekijä: Kirjan nimi: Valitse kirjasta yksi sinulle jo tuttu aihe - asia, jota on opiskeltu koulussa (5-10 sivua). Mitkä sivut valitsit: Mistä asiasta näillä sivuilla kerrotaan? Kerää näiltä kirjan sivuilta 10 sinulle uutta sanaa. Kirjoita ne tähän. Etsi sanojen merkitys sanakirjasta. Kirjoita alla sanat suomeksi ja omalla äidinkielelläsi: 70

71 Kirjoita referaatti, lyhennelmä valitsemastasi tekstistä. Kerro lyhyesti omin sanoin tärkeät asiat tekstistä. Älä kopioi valmiita lauseita suoraan tekstistä tai kirjan tekstiä vaan tee oma itse kirjoittamasi teksti. 71

72 Tehtävä 3.3. Lue ja tutustu materiaaliin Erilaisuus sallittu työelämätietoa maahanmuuttajalle, www-sivu ja vastaa kysymyksiin tekstin perusteella: Työsuhde ja työehdot Suomessa 1. Mikä asioita kirjataan työsopimukseen? 2. Mitä tarkoittaa urakkapalkka? Suomalainen työkulttuuri ja tavat 3. Mitä tarkoittaa oma-aloitteisuus työelämässä? Suomalainen viestintä 4. Millaisista asioista ei yleensä puhuta työpaikalla työkavereiden kanssa? 72

73 Etusivu 5. Tee etusivulta testi Testaa tietosi. Montako pistettä sait? 6. Mitä sinä opit suomalaisesta työelämästä, kun teit tehtävää? Tehtävä 3.4. Tutustu Opinraitti-sivuston ohjeisiin ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta. Kirjoita sähköpostiviesti, jossa neuvot ystävääsi Ljudmilaa, joka on venäläinen sairaanhoitaja. Hän aikoo muuttaa Suomeen ja kysyy sinulta, mitä hänen pitäisi tehdä, että hän pääsisi Suomessa sairaanhoitajan tehtäviin. Neuvo Ljudmilaa omin sanoin viestissä linkin tietojen perusteella. Muista sähköpostin kohteliaat aloitus ja lopetus. 73

74 4. Verkko-opiskelu Mene www-sivulle Kirjaudu Vierailijana Valitse ylhäältä Työelämä Tehtävä 4.1. Valitse alhaalta Työelämän pelisäännöt Tutustu eri tehtäviin ja tee niitä, tee vähintään viittä erilaista. Saat tehtävät auki, kun klikkaat I-kirjainta. 1. Mitä uusia sanoja opit tehtävistä? 2. Mitä uusia asioita opit Suomen työelämästä, kun teit tehtäviä? 3. Millaiset tehtävät olivat hyviä sinulle ja auttoivat sinun oppimistasi? Tehtävä 4.2. Valitse Kotisuomessa.fi sivustolta oman opintoalasi tehtäviä. Tee niitä. Kokeile erilaisia tehtäviä. Kirjoita pieni teksti siitä, millaiset verkko-oppimateriaalit ovat sinun mielestäsi hyviä sinulle. Mieti itseäsi suomen kielen oppijana. Millaiset 74

75 tehtävät auttavat sinua oppimaan oman alasi ammattisanastoa ja ammattisuomea? Tehtävä 4.3. Tutustu linkistä avautuvaan Koontiin maahanmuuttajille tarkoitetuista verkko-oppimateriaaleista. Etsi viisi itseäsi kiinnostavaa ja ammatin sekä suomen kielen oppimistasi tukevaa materiaalia. Mitkä viisi materiaalia valitsit? kartoitus_ pdf 75

76 Kerro, mikä näistä materiaaleista oli sinulle hyödyllisin? Miksi tämä materiaali auttoi sinua oppimaan? Mikä materiaaleista ei ollut sinulle hyvä? Miksi? 5. Suullinen viestintä Tehtävä 5.1. Havainnoi puhetilanteita. Miten suomalaiset nuoret tervehtivät toisiaan koulussa? Miten opettajat tervehtivät toisiaan tai opiskelijoita? Mistä aiheista opiskelijat puhuvat tauoilla ja syömässä? Millaisia tapoja opiskelijoilla on kertoa opettajalle, että ei ymmärrä jotain, ei tiedä, mitä pitäisi tehdä tai tarvitsee apua? 76

77 Tehtävä 5.2. Harjoittele suullista viestintää. Tervehdi kymmentä ihmistä koulussa. Kuinka moni vastasi? Juttele yhden Tavastiassa töissä olevan kanssa. Mistä asioista puhuitte? Juttele kahden suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan kanssa koulussa. Mistä asioista puhuitte? Tehtävä 5.3. Analysoi, mieti. Mistä asioista yleensä koulussa jutellaan? 77

78 Mistä asioista koulussa ei yleensä jutella? Millaisia tapoja itse käytät, kun haluat, että opettaja auttaa sinua, jos et ole ymmärtänyt ohjeita? Miksi on hyvä löytää koulusta ihmisiä, joiden kanssa voi jutella suomeksi? Miten voit oppia paremmaksi keskustelijaksi suomen kielellä? Mitä asioita ja miten voit harjoitella lisää? 78

79 Miten suomalaisten kanssa on hyvä aloittaa keskustelu, mistä asioista voi alkaa jutella? Lopuksi: Itsearviointi. Minkä arvosanan 1-3 itse antaisit itsellesi tästä S2- opinnosta? Perustele, miksi antaisit itsellesi tämän arvosanan: Palaute: Kerro, miten tämä materiaali auttoi sinun oppimistasi. Mitkä tehtävät olivat sinulle helppoja ja mitkä vaikeita? Mitkä tehtävät olivat sinulle hyviä? Mitä opit, kun teit koko paketin? 79

80 Selma - hankkeessa esiteltiin opettajille erilaisia sähköisiä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille soveltuvia oppimateriaaleja. Linkkivinkkejä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettamiseen ja ohjaamiseen Selma-hankkeessa Keudan ja Luksian kanssa yhdessä tehty video näyttötutkinnon suorittamisprosessista, jonka avulla näyttötutkintoa voi esitellä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille: Ala- ja tutkintokohtaista oppimateriaalia ammatillisen suomen kielen ja ammattien perusasioiden oppimiseen: 1. Kotisuomessa.fi sivusto on OPH:n laaja verkko-oppimateriaali suomen kielen ja ammatillisten sisältöjen opettamiseen ja itsenäiseen oppimiseen. Kohdasta Työelämä löytyy laajoja monipuolisia materiaalipaketteja hyvin monelle ammattiopiston alalle. Materiaaleissa on suomea äidinkielenäänkin puhuville soveltuvia tehtäviä koulutuksen alkuvaiheeseen Listaus Opetushallituksen tuottamista maahanmuuttajien verkkomateriaaleista. Erityisesti nuo oppimisaihiot palvelevat hyvin ammattisanaston oppimista, myös englanniksi ja ruotsiksi äidinkielenään suomea puhuville Laaja koonti maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen soveltuvista materiaaleista, mukana on myös muita kuin verkko-oppimateriaaleja. oitus_ pdf Tietoa Opetushallituksen sivuilta koulutuksen järjestämisestä, opettajan tukipalveluista ja erilaisista maahanmuuttajien koulutukseen liittyvistä teemoista Sanakirjoja ja sanastoja Eri kielten sanakirjoja ja sanastoja: Ilmainen sanakirja: 80

81 Suomi karen suomi sanasto: Tavastian omistajakuntien maahanmuuttopalvelut Hämeenlinna: mm. paljon linkkejä erikielisiin oppaisiin ja Maahanmuuttoinfon yhteystiedot: Janakkala: Maahanmuuttajapalvelut/ _ja_sosiaalipalvelut/apua_eri_elamantilanteisiin/maahanmuutto/?id=3 219 Maahanmuuttovirasto, tietoa esimerkiksi kansalaisuuden saamisesta ja oleskeluluvista: Tietoa tutkintojen tunnustamisesta ja kansainvälisestä vertailusta OPH:lta: Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, monikulttuurisuus hyviä käytäntöjä ja koulutusmateriaaleja teemojen käsittelemiseen vaikkapa opiskelijaryhmässä sisäministeriöltä Maahanmuuttajien kotoutuminen ja kotouttaminen sekä työnhaku ja työelämä Työministeriö: Te-toimisto: 81