KORJAAVA TYÖ ORGANISAATIOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORJAAVA TYÖ ORGANISAATIOSSA"

Transkriptio

1 KORJAAVA TYÖ ORGANISAATIOSSA Tässä kirjassa konsultit kertovat konsultaatiokokemustensa pohjalta, millaiseen ajattelutapaan, logiikkaan, ja käytännön toteutuksiin organisaatioiden muutospyrkimykset eli kehittämistoimet näyttävät perustuvan? Miten organisaatioissa ratkaistaan vaikea kysymys muutoksen ja pysyvyyden tarkoituksenmukaisesta suhteesta? Kuinka hyvin muutos on ennakoitavissa, mitä yllätyksiä voi seurata? Kuinka pysyvää muutos on tai voi olla? Riskinä on toisessa päässä vähittäisen kuoleman tuottava pysähtyneisyys, toisessa elämää tuhoava kaaos. Miten tavoittaa riittävän hyvä lähestymistapa korjaavaan työhön organisaatioissa? Tarkastelun viitekehyksenä ovat mutkikkuuden muutoslogiikka -otsikon alle sijoittuvat psykodynaaminen, systeeminen ja kompleksisuusajattelu sekä niiden yhdistely. Organisaatioiden rakentaminen, niiden toimina ja sen johtaminen ynnä korjaava työ eivät ole vain nykyajan ilmiö. Esimerkiksi pysyväksi jumiutuneella valtiollisella konfliktilla ja valtakriisillä Lähi-Idässä näyttää olevan ainakin kolmen ja puolen vuosituhannen historiansa. Aina johtajilla on ollut myös erilaisia neuvonantajia, konsultteja. Vielä nykyisinkin konsultoinnin metaforia haetaan vanhoista teksteistä vuosituhansien takaa. Lähi-Idän historia kertoo myös kulttuurien nousuista ja tuhoista. Nykyajan konsulttia askarruttaa kysymys länsimaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Millaisia muutossuuntia on näkyvissä? Millaisia korjaavan työn haasteita sieltä nousee, mihin suuntaan konsultin roolit muuttuvat? Tämän kirjan otsikko Korjaava työ organisaatiossa viittaa siihen käsitykseen organisaatiosta ja kehittämisotteesta, jota on kehitelty Tavistock -tradition piirissä. 1 Lähestymistapa perustuu havainnoille ja kokemuksille vuorovaikutuksen ratkaisevasta merkityksestä lapsen varhaisessa kehityksessä. Vuorovaikutuksen ja kehityksen areenoita ovat sekä ulkoinen maailma että sisäinen, mielen maailma. Jo ennen sanoja ja kie- 1. Traditiota on esitelty aiemmin teoksissa Johtajuus ja organisaatiodynamiikka (toim.), Harri Hyyppä ja Asko Miettinen. Metanoia Instituutti ja Organisaatiodynamiikka ry 2000 sekä Pekka Tokola ja Harri Hyyppä, Konsultaatiotyön perusteita. Metanoia Instituutti ja Organisaatiodynamiikka ry 2004 ja Ettemme olisi kuin lampaat Syventäviä tekstejä organisaatiodynamiikasta ja tutkivasta työotteesta (toim.), Harri Hyyppä, Leila Keski-Luopa ja Seppo Ruotsalainen. Metanoia Instituutti ja Organisaatiodynamiikka ry 2005.

2 len kehittymistä lapsi joutuu käsittelemään mielessään sekä mielihyvän että mielipahan kokemuksia. Lapsella ei ole aikuisen tapaan vastaavissa tilanteissa käytössään harkintaa, erittelykykyä ja tavoitetietoisuutta. Aikuinen voi toimia lapsen ahdistavien ja uhkaavien kokemusten vastaanottajana, kuuntelijana ja tulkkina omalla puheellaan ja toiminnallaan. Aikuisen reflektiivinen kyky siirtyy näin vähitellen lapsenkin kyvyksi; samoin konsultin reflektiivinen kyky siirtyy parhaimmillaan asiakkaan kyvyksi. Ahdistavissa tilanteissa aikuinenkin helposti tulee imaistuksi kehityksellisesti varhaisten selviytymiskeinojen käyttöön. Sama dynamiikka näyttää toimivan paljon vahvempana työryhmissä, yksiköissä, organisaatioissa jopa kansakunnissa. Näin myös osa organisaatioiden kehittämistyö näyttäisi olevan ahdistuksen aktivoimaa, mutkikkaisiin tilanteisiin osin epätarkoituksenmukaista, näennäistä, maaniseksikin sanottua toimintaa. Mitä ahdistavampi tilanne, sitä enemmän yksinkertaistetut ratkaisut käyvät kaupaksi. Yksinkertaistus tarkoittaa tässä paljolti ulkoiseen, rationaaliseen perustuvaa ratkaisua, jossa sisäinen maailma, mieli irrationaalisuuksineen työnnetään sivuun tai sen ymmärtämiseen ei ole keinoja. Korjaava työ perustuu psykoanalyytikko Melanie Kleinin käyttämään englanninkieliseen reparation -sanaan. Sanakirja kuvaa sille merkityksiä korjaus, korvaus, hyvitys; monikossa sotakorvaukset. Korjaava toiminta edellyttää oppimisen tapaan organisaatiolta ja sen jäseniltä suotuisaa psyykkistä tilaa. Siihen kuuluu toisaalta oman osuuden, välillä epätarkoituksenmukaisen toiminnan, tuhoavuudenkin tunnistaminen ja tunnustaminen; toisaalta toivo ja luottamus hyvyyden olemassaoloon. Näitä ei kehittämishankkeissa useinkaan tavoiteta. Konsultti toimii parhaimmillaan reflektoivan äidin tapaan ahdistusta kannatellen, luo turvallisuutta ja auttaa yhteisöä tavoittamaan aikuisen reflektiivisen kyvyn. Artikkelissaan Korjaamisen haaste Harri Hyyppä pohtii tällaisen korjaavan työn pyrkimyksiä, edellytyksiä, mahdollisuuksia ja sudenkuoppia käyden dialogia systeemispsykodynaamisen tradition, kompleksisuusajattelun sekä rationaalisuutta ja konemaisuutta korostavien ajattelutapojen kesken. Pyrkimys on orientoida lukijaa seuraavien artikkelien tematiikkaan. Maija-Leena Setälän artikkelin (Kehittämisen maanisuudesta) lähtökohtana on hänen yhdessä konsulttikollegansa kanssa puolitoista vuosikymmentä sitten julkaisema lehtikirjoitus, jonka toimitus otsikoi sanaparilla Psykoosin partaalla ja tiivisti yhden lauseen ingressiin: Organisaatioissa tehdään muutoksia paperilla ja työryhmissä, mutta niillä ei ole kytkentää arkipäivän työhön. Hallinto käy entistä kiivaammin, mutta työ pilkkoutuu pieniksi suoritteiksi, ja työntekijät masentuvat. Työelämään on tullut lisää uuskieltä, jossa sanoilla herätellään esim. luovuutta ja itsenäisyyttä korostavia mielikuvia, mutta todellisuudessa kontrolli ja liukuhihna ovat saaneet uusia ja entistä tehokkaampia

3 muotoja. Rakennetaan monia päällekkäisiä järjestelmiä, jotka eivät IT-kielellä ilmaisten seurustele keskenään. Organisaatioiden johto on ilmeisesti hyvin perillä toimintaympäristön muutosten tuottamista taloudellisista uhkakuvista jaa paineista, mutta kapasiteetti ei ehkä enää riitä sen todellisuuden tutkimiseen, missä ihmiset tekevät työtään. Kehittämishankkeet organisoidaan ylhäältä alas -mallilla ja lisää samanlaista -uskolla, jolloin syntyy kehittämisen noidankehä, jossa työntekijät usein turvautuvat selviytymiskeinonaan passiiviseen vastarintaan. Pysähtyminen ja reflektointi saattaisivat tuottaa sellaisia yllätyksiä, että rohkeus niiden kohtaamiseen ei riitä. Psykodynaamisesti suuntautuneen organisaatiokonsultin suositus tähän on: organisaation sielunelämän eheyttäminen ja realiteettitajun palauttaminen voi tapahtua vain elävässä yhteydessä ihmisten kanssa ja työstä puhumalla niin vierasta ja vaikeaa kuin se onkin. Tällainen korjaava työ organisaatiossa edellyttää tavallisesti konsultin kannattelevaa tukea. Tässä artikkelissa kuten seuraavissakin tarjotaan konsultille käytännön menettelytapoja korjaavaan työhön. Globaaliksi muuttunut kilpailu innovaatioista ja markkinaosuuksista, aikataulupaineet, resurssien rajallisuus, yrityksen ja ihmisten elin- ja työkaaren vaiheet sekä selviytymisstrategiat ovat keskeisiä teemoja Sini Jokelaisen artikkelissa Osallisena ja sivullisena sisäisenkonsultin näkökulmia korjaavaan työhön. Hänen tehtävänsä sisäisenä konsulttina laajenivat perinteisestä henkilöstöhallinnosta prosessikonsultointiin. Tällaiseen työotteeseen liittyy spontaanisuutta ja välittömyyttä. Konsulttia ei ole tilattu erityisesti, mutta sen sijaan konsultointia voi tapahtua milloin vain, missä vain ja kenen kanssa vain. Jo sisäisen konsultin läsnäolo on konsultaatiota sen scheinilaisimmassa merkityksessä. Itse asiassa yllättävän merkittävässä roolissa voi olla se, missä ja milloin (foorumit, kokoonpanot, tilanteet ja tilat) sisäinen konsultti on läsnä tai miten ja kenelle hän on saatavilla. Kun asiakassuhteen pohjana on vähitellen arjessa rakentunut luottamus, konsultti voi hyvinkin hiljaisin äänenpainoin ja vähin sanoin vaatimattomissa tilanteissa katalysoida jotakin merkittävää. Avuttomuus ja turhautuminen ovat usein läsnä niin työntekijöiden kuin esimiestenkin mielessä. Sisäinen konsultti on moniroolinen. Edellä mainittu läsnäolo viittaa bionilaiseen äiti-lapsi -suhteen container-funktioon, kuunteluun ja tulkintaan. Sisäinen konsultti voi olla esimiesten sparraaja ja tuki erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, jopa jarruttelija ja pysäyttäjä. Hän voi olla tiedonvälittäjä, linkki, informer organisaation eri systeemien välillä, jopa auttaa systeemejä seurustelemaan keskenään. Hän joutuu monien projektioiden, tunteiden ja mielikuvien kohteeksi, toisaalta hän voi olla monille myös kehitysobjekti, samaistumisen ja mallioppimisen kohde. Organisaation markkinakulttuurissa

4 hän voi olla mielen ja merkityksen kyselijä. Sisäisen konsultoinnin asetelma vaatii paljon konsultin ammattitaidolta ja etiikalta. Sisäisyyden ulkopuolisuuden ja läheisyyden etäisyyden kysymykset, johtajuus, vaikuttaminen, pelaaminen ovat jatkuvasti akuutteja. Hyvällä pelisilmällä konsultti saa aikaan jäsentymistä, huonolla sotkujen kasvua. Erkki Kuivasniemen ja Pekka Tokolan artikkelin fokuksena on Muutoksen vaiheet ja johtaminen. Näkökulma on tärkeä sekä johtajalle että konsultille, onhan konsultoinnin perusidea juuri johtajuuden tukeminen. Muutoksen vastustaminen on näyttäytynyt johdon, erilaisten kouluttajien ja osin konsulttienkin mielestä haluttomuudelta, ilkeydeltä, kiusanteolta, pahantahtoisuudelta, mikä pitäisi saada murretuksi ja nujerretuksi. Kun muutoksen mutkikkuutta on alettu ymmärtää enemmän, sen vastustaminenkin on tullut ymmärrettävämmäksi. Kun muutoksen luonne syvenee lineaarisesta selektiivisen kautta transformatiiviseksi, vastustamisen syytkin syvenevät epävarmuuden kasvaessa. Vastarinta kytkeytyy usein neuvottomuuteen uuden edessä. Sillä on ihmisessä sekä biologinen että psykologinen pohja. Vastustaminen antaa aikaa etsiä selviytymiskeinoja. Konemaisissa muutosmalleissa muutos on nähty korostetun rationaalisena prosessina strategioineen ja tavoitteineen, muutospolkuineen. Tämän lähinnä lineaaarisen muutoksen toteutukseen soveltuvan prosessin ohella vielä merkittävämpi syvemmissä muutoksissa on merkitys- ja tunneprosessin johtaminen. Artikkelissa esitellään muutoksen fakta- ja merkitysprosessien yhdistäminen dialogin keinoin, jolloin keskustelu, ajattelu ja toiminta ovat koko ajan vuorovaikutuksessa keskenään. Kun muutosta lähestytään kriisinä, joka usein tulee yllättäen, aiheuttaa suuren menetyksen, shokin ja lamaantumisen, sen käsittely ja uuteen suuntautuminen näyttävät noudattavan yksilöllä ja yhteisöllä samanmuotoista psyykkistä dynamiikkaa. Menetys aiheuttaa kaipuuta ja surua, myös kiukkua ja vihaa, joille on luotava käsittelyedellytykset. Sen aikana joku voi lähteä pois, joku voi jäädä jumiin esim. epäoikeudenmukaisuuden kokemuksensa kanssa. Parhaimmillaan alistuminen muuttuu suostumiseksi uuteen, kiinnostumiseksi, mahdollisuudeksi ja haasteiksi. Tämä kaikki vaatii aikansa, surutyössä ei voi kiirehtiä eikä oikaista, mutta se on korjaavan työn välttämätön edellytys. Johtajan on tärkeää ymmärtää muutokseen liittyviä merkityksiä ja tunteita ja pohtia organisaationsa tapahtumia myös pintailmiöitä syvemmältä. Johdon suhtautuminen ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin välittyy suoraan seuraavan tason esimiehiin, jotka suhtautuvat alaisiinsa samalla tavoin kuin heihin suhtaudutaan. Nykyaikaa ilmentävä lausahdus ainoa pysyvä on muutos kuvaa hyvin myös menneitä aikoja. Niistä kertovat meille sekä tutkimus että tarinat. Narratiivisuus, tarinallisuus on monitieteinen tutkimusote, jol-

5 la on yritetty ymmärtää ihmistä ja hänen yhteisöjään ja niiden toimintaa. Tarinoita on alettu käyttää myös organisaatioiden suunniteltujen ja yllättävien muutosten ymmärtämiseen. Tarinoilla on rakennettu uutta identiteettiä sekä yksilön että kansakuntien tasoilla. Timo Totron artikkelin otsikkona on Daavid ja Absalom raamatullis-narratiivinen tapaustutkimus isästä, pojasta ja johtajuudesta. Siinä nykyiseen Lähi- Itään ja 900-luvulle ekr. sijoittuva kertomus isän ja pojan suhteesta laajenee kilpailuksi vallasta ja kuninkuudesta, nuoren valtion organisoitumiseen suurvaltatyhjiössä, kulttuurisen ja uskonnollisen identiteetin etsinnästä suurissa muutoksissa. Myös konsulteilla on roolinsa tässä prosessissa. Parhaimmillaan tarina yhdistää muutoksen historiallisen faktan ja sen kokemuksellisen merkityksen. Ihmisen mielessä ja tulkinnoissa mennyt muuttaa tulevaa, tuleva mennyttä. Leila Keski-Luopa aloittaa artikkelinsa Konsultaation haasteet ajassamme toteamuksella: Meitä ympäröivä sosiaalinen todellisuus on radikaalisti muuttumassa yhteiskunnan syvärakenteita myöten. Hänen lähestymistapansa tähän muutokseen ja siihen soveltuvaan korjaavaan työhön sekä konsultointiotteeseen rakentuu toisaalta sosiologiaan, toisaalta kehityspsykologiaan ja samalla näiden vuoropuheluun. Läpikulkevana teemana on yksilön ja yhteisön vuorovaikutteinen suhde autonomian ja riippuvuuden jännitteessä esimodernista yhteiskunnasta moderniin ja jälkimoderniin kuljettaessa. Toisena perusteoriana on saksalaisen sosiologin Ulrich Beckin refleksiivinen modernisaatio. Sen mukaan länsimainen yhteiskunta on menossa kohti (luovaa) itsetuhoa ilman mitään vallankumousta, kriisiä tai tietoista poliittista suunnittelua. Ollaan matkalla kohti kriisiyhteiskuntaa, jossa olemassa olevat sosiaaliset rakenteet alkavat rapautua sisältä päin. Taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja yksilölliset riskit murtautuvat ulos teollisen yhteiskunnan seuranta- ja turvainstituutioiden otteesta. Yksilö menettää aiemmat identiteetin ja turvallisuuden perustansa. Toisaalta samalla paljastuvat modernin ajan yhteiskunnan hallitsemispyrkimykset ja -rakenteet. Toinen teoria, englantilaisen sosiologi Anthony Giddensin rakenteistumisteoria ja elämänpolitiikka -ajattelu tarjoavat perustaa yksilön ja yhteiskunnan uudenlaiselle suhteelle ja vuorovaikutukselle. Yksilönkehitys ja kulttuurinkehitys ovat vaikutussuhteessa keskenään. Yksilön kannalta ratkaisevia tulevat olemaan luottamukselle rakentuvat puhtaat suhteet ja emotionaalinen demokratia. Keskitetyt byrokraattiset hierarkiat ovat korvautumassa joustavammilla auktoriteettijärjestelmillä. Yhteiskunnalliset liikkeet ja omatoimisuus lisääntyvät. Myös globaalilla tasolla vaikuttaa demokratisoivia tekijöitä. Tässä muutoksessa yksilöt joutuvat tekemään elämänpolitiikkaa; ottamaan vastuuta itsestään, keräämään tietoa valintojen pohjaksi sekä itse suunnittelemaan ja korjaamaan omat elämäkertansa. Tässä he tarvitsevat uusia välittäviä ins-

6 tituutioita entisten rapauduttua. Uudet instituutiot ja vanhat yhteisöt ovat myös ymmärtävän tuen tarpeessa. Konsultointi on yksi tällainen mahdollisuus. Epävarmuuden maailmassa perinteinen asiantuntijuus on kuitenkin vaihtumassa toiseksi, epävarmuuteen pohjaavaksi asiantuntijuudeksi. Toisaalta konsultti edustaa jälleen arkaaista äitiä tai isää, joka läsnäolollaan ja uskollaan siihen, että asioilla on tapana järjestyä (kontingenssitietoisuus), luo edellytyksiä ahdistuneelle ja turhautuneelle asiakkaalle pysähtymiseen ja reflektiiviseen ajatteluun. Tämä viimeinen artikkeli avaa uusia ymmärtämishorisontteja aiempien artikkeleiden keskeisiin teemoihin: organisaatioiden rakenteisiin ja toimintaan, johtajuuteen, muutokseen, korjaavan työn pulmiin ja konsultin rooliin. Samalla se herättää uusia, tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä, jotka saattaisivat olla seuraavan kirjan aiheita.

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Askel, askel, harha-askel. työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa

Askel, askel, harha-askel. työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa Askel, askel, harha-askel työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa Nimi Nimi Tekijät Marianne Tensing Timo Totro Kustantaja Metanoia Instituutti Taitto Ateljee-ar Kirjapaino Joutsen Media Oy

Lisätiedot

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Esityksen kysymyksiä Mitä organisaa(odynamiikalla tarkoitetaan? Mistä näkökulmista käsitefä voi hahmofaa?

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN!

ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN! ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN! Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! HYVÄ JOHTAJA JA ESIMIES! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Ison sairaalan yhteispäivystysyksikkö

Ison sairaalan yhteispäivystysyksikkö Ison sairaalan yhteispäivystysyksikkö Yleensä me saadaan aina poikkeuslupa poiketa kaikesta. Tässä osiossa lähteenä myös artikkeli: Järvensivu, Anu (2016, tulossa) Muuntuva pysyvyys organisaation rajoilla.

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan?

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Toimiva yhteys PIIA NURHONEN, FM, ET PSYKOTERAPEUTTI, PERHETERAPEUTTI VILLA VÄLKE PSYKOTERAPIAPALVELUT Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Jokaisella meillä on oma näköala, paikka, josta katselemme elämää

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan? Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan? 6.11.2012 Ilona Rauhala Marjo-Riitta Ristikangas Organisaation pääoman lajit Psykologinen pääoma Sosiaalinen pääoma Inhimillinen pääoma Taloudellinen pääoma

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Muutoksen arkkitehtuuri! "

Muutoksen arkkitehtuuri! Muutoksen arkkitehtuuri! Organisaatioiden kehittäminen ja muutos 2015! Haaga-Helia 17.3.2011 Ari Tikka! Ari Tikka Kaikki mallit ovat vääriä, jotkut ovat hyödyllisiä.! - (GPE Box, matemaatikko)! DI 1986,

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Työntekijäidentiteetti joustavassa kansainvälisessä organisaatiossa. KTT Jaana T. Kuusipalo

Työntekijäidentiteetti joustavassa kansainvälisessä organisaatiossa. KTT Jaana T. Kuusipalo Työntekijäidentiteetti joustavassa kansainvälisessä organisaatiossa KTT Jaana T. Kuusipalo Työelämän muutos: Joustava organisaatio Joustava (postbyrokraattinen) organisaatio esitetään usein byrokratian

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot