KORJAAVA TYÖ ORGANISAATIOSSA
|
|
- Eveliina Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KORJAAVA TYÖ ORGANISAATIOSSA Tässä kirjassa konsultit kertovat konsultaatiokokemustensa pohjalta, millaiseen ajattelutapaan, logiikkaan, ja käytännön toteutuksiin organisaatioiden muutospyrkimykset eli kehittämistoimet näyttävät perustuvan? Miten organisaatioissa ratkaistaan vaikea kysymys muutoksen ja pysyvyyden tarkoituksenmukaisesta suhteesta? Kuinka hyvin muutos on ennakoitavissa, mitä yllätyksiä voi seurata? Kuinka pysyvää muutos on tai voi olla? Riskinä on toisessa päässä vähittäisen kuoleman tuottava pysähtyneisyys, toisessa elämää tuhoava kaaos. Miten tavoittaa riittävän hyvä lähestymistapa korjaavaan työhön organisaatioissa? Tarkastelun viitekehyksenä ovat mutkikkuuden muutoslogiikka -otsikon alle sijoittuvat psykodynaaminen, systeeminen ja kompleksisuusajattelu sekä niiden yhdistely. Organisaatioiden rakentaminen, niiden toimina ja sen johtaminen ynnä korjaava työ eivät ole vain nykyajan ilmiö. Esimerkiksi pysyväksi jumiutuneella valtiollisella konfliktilla ja valtakriisillä Lähi-Idässä näyttää olevan ainakin kolmen ja puolen vuosituhannen historiansa. Aina johtajilla on ollut myös erilaisia neuvonantajia, konsultteja. Vielä nykyisinkin konsultoinnin metaforia haetaan vanhoista teksteistä vuosituhansien takaa. Lähi-Idän historia kertoo myös kulttuurien nousuista ja tuhoista. Nykyajan konsulttia askarruttaa kysymys länsimaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Millaisia muutossuuntia on näkyvissä? Millaisia korjaavan työn haasteita sieltä nousee, mihin suuntaan konsultin roolit muuttuvat? Tämän kirjan otsikko Korjaava työ organisaatiossa viittaa siihen käsitykseen organisaatiosta ja kehittämisotteesta, jota on kehitelty Tavistock -tradition piirissä. 1 Lähestymistapa perustuu havainnoille ja kokemuksille vuorovaikutuksen ratkaisevasta merkityksestä lapsen varhaisessa kehityksessä. Vuorovaikutuksen ja kehityksen areenoita ovat sekä ulkoinen maailma että sisäinen, mielen maailma. Jo ennen sanoja ja kie- 1. Traditiota on esitelty aiemmin teoksissa Johtajuus ja organisaatiodynamiikka (toim.), Harri Hyyppä ja Asko Miettinen. Metanoia Instituutti ja Organisaatiodynamiikka ry 2000 sekä Pekka Tokola ja Harri Hyyppä, Konsultaatiotyön perusteita. Metanoia Instituutti ja Organisaatiodynamiikka ry 2004 ja Ettemme olisi kuin lampaat Syventäviä tekstejä organisaatiodynamiikasta ja tutkivasta työotteesta (toim.), Harri Hyyppä, Leila Keski-Luopa ja Seppo Ruotsalainen. Metanoia Instituutti ja Organisaatiodynamiikka ry 2005.
2 len kehittymistä lapsi joutuu käsittelemään mielessään sekä mielihyvän että mielipahan kokemuksia. Lapsella ei ole aikuisen tapaan vastaavissa tilanteissa käytössään harkintaa, erittelykykyä ja tavoitetietoisuutta. Aikuinen voi toimia lapsen ahdistavien ja uhkaavien kokemusten vastaanottajana, kuuntelijana ja tulkkina omalla puheellaan ja toiminnallaan. Aikuisen reflektiivinen kyky siirtyy näin vähitellen lapsenkin kyvyksi; samoin konsultin reflektiivinen kyky siirtyy parhaimmillaan asiakkaan kyvyksi. Ahdistavissa tilanteissa aikuinenkin helposti tulee imaistuksi kehityksellisesti varhaisten selviytymiskeinojen käyttöön. Sama dynamiikka näyttää toimivan paljon vahvempana työryhmissä, yksiköissä, organisaatioissa jopa kansakunnissa. Näin myös osa organisaatioiden kehittämistyö näyttäisi olevan ahdistuksen aktivoimaa, mutkikkaisiin tilanteisiin osin epätarkoituksenmukaista, näennäistä, maaniseksikin sanottua toimintaa. Mitä ahdistavampi tilanne, sitä enemmän yksinkertaistetut ratkaisut käyvät kaupaksi. Yksinkertaistus tarkoittaa tässä paljolti ulkoiseen, rationaaliseen perustuvaa ratkaisua, jossa sisäinen maailma, mieli irrationaalisuuksineen työnnetään sivuun tai sen ymmärtämiseen ei ole keinoja. Korjaava työ perustuu psykoanalyytikko Melanie Kleinin käyttämään englanninkieliseen reparation -sanaan. Sanakirja kuvaa sille merkityksiä korjaus, korvaus, hyvitys; monikossa sotakorvaukset. Korjaava toiminta edellyttää oppimisen tapaan organisaatiolta ja sen jäseniltä suotuisaa psyykkistä tilaa. Siihen kuuluu toisaalta oman osuuden, välillä epätarkoituksenmukaisen toiminnan, tuhoavuudenkin tunnistaminen ja tunnustaminen; toisaalta toivo ja luottamus hyvyyden olemassaoloon. Näitä ei kehittämishankkeissa useinkaan tavoiteta. Konsultti toimii parhaimmillaan reflektoivan äidin tapaan ahdistusta kannatellen, luo turvallisuutta ja auttaa yhteisöä tavoittamaan aikuisen reflektiivisen kyvyn. Artikkelissaan Korjaamisen haaste Harri Hyyppä pohtii tällaisen korjaavan työn pyrkimyksiä, edellytyksiä, mahdollisuuksia ja sudenkuoppia käyden dialogia systeemispsykodynaamisen tradition, kompleksisuusajattelun sekä rationaalisuutta ja konemaisuutta korostavien ajattelutapojen kesken. Pyrkimys on orientoida lukijaa seuraavien artikkelien tematiikkaan. Maija-Leena Setälän artikkelin (Kehittämisen maanisuudesta) lähtökohtana on hänen yhdessä konsulttikollegansa kanssa puolitoista vuosikymmentä sitten julkaisema lehtikirjoitus, jonka toimitus otsikoi sanaparilla Psykoosin partaalla ja tiivisti yhden lauseen ingressiin: Organisaatioissa tehdään muutoksia paperilla ja työryhmissä, mutta niillä ei ole kytkentää arkipäivän työhön. Hallinto käy entistä kiivaammin, mutta työ pilkkoutuu pieniksi suoritteiksi, ja työntekijät masentuvat. Työelämään on tullut lisää uuskieltä, jossa sanoilla herätellään esim. luovuutta ja itsenäisyyttä korostavia mielikuvia, mutta todellisuudessa kontrolli ja liukuhihna ovat saaneet uusia ja entistä tehokkaampia
3 muotoja. Rakennetaan monia päällekkäisiä järjestelmiä, jotka eivät IT-kielellä ilmaisten seurustele keskenään. Organisaatioiden johto on ilmeisesti hyvin perillä toimintaympäristön muutosten tuottamista taloudellisista uhkakuvista jaa paineista, mutta kapasiteetti ei ehkä enää riitä sen todellisuuden tutkimiseen, missä ihmiset tekevät työtään. Kehittämishankkeet organisoidaan ylhäältä alas -mallilla ja lisää samanlaista -uskolla, jolloin syntyy kehittämisen noidankehä, jossa työntekijät usein turvautuvat selviytymiskeinonaan passiiviseen vastarintaan. Pysähtyminen ja reflektointi saattaisivat tuottaa sellaisia yllätyksiä, että rohkeus niiden kohtaamiseen ei riitä. Psykodynaamisesti suuntautuneen organisaatiokonsultin suositus tähän on: organisaation sielunelämän eheyttäminen ja realiteettitajun palauttaminen voi tapahtua vain elävässä yhteydessä ihmisten kanssa ja työstä puhumalla niin vierasta ja vaikeaa kuin se onkin. Tällainen korjaava työ organisaatiossa edellyttää tavallisesti konsultin kannattelevaa tukea. Tässä artikkelissa kuten seuraavissakin tarjotaan konsultille käytännön menettelytapoja korjaavaan työhön. Globaaliksi muuttunut kilpailu innovaatioista ja markkinaosuuksista, aikataulupaineet, resurssien rajallisuus, yrityksen ja ihmisten elin- ja työkaaren vaiheet sekä selviytymisstrategiat ovat keskeisiä teemoja Sini Jokelaisen artikkelissa Osallisena ja sivullisena sisäisenkonsultin näkökulmia korjaavaan työhön. Hänen tehtävänsä sisäisenä konsulttina laajenivat perinteisestä henkilöstöhallinnosta prosessikonsultointiin. Tällaiseen työotteeseen liittyy spontaanisuutta ja välittömyyttä. Konsulttia ei ole tilattu erityisesti, mutta sen sijaan konsultointia voi tapahtua milloin vain, missä vain ja kenen kanssa vain. Jo sisäisen konsultin läsnäolo on konsultaatiota sen scheinilaisimmassa merkityksessä. Itse asiassa yllättävän merkittävässä roolissa voi olla se, missä ja milloin (foorumit, kokoonpanot, tilanteet ja tilat) sisäinen konsultti on läsnä tai miten ja kenelle hän on saatavilla. Kun asiakassuhteen pohjana on vähitellen arjessa rakentunut luottamus, konsultti voi hyvinkin hiljaisin äänenpainoin ja vähin sanoin vaatimattomissa tilanteissa katalysoida jotakin merkittävää. Avuttomuus ja turhautuminen ovat usein läsnä niin työntekijöiden kuin esimiestenkin mielessä. Sisäinen konsultti on moniroolinen. Edellä mainittu läsnäolo viittaa bionilaiseen äiti-lapsi -suhteen container-funktioon, kuunteluun ja tulkintaan. Sisäinen konsultti voi olla esimiesten sparraaja ja tuki erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, jopa jarruttelija ja pysäyttäjä. Hän voi olla tiedonvälittäjä, linkki, informer organisaation eri systeemien välillä, jopa auttaa systeemejä seurustelemaan keskenään. Hän joutuu monien projektioiden, tunteiden ja mielikuvien kohteeksi, toisaalta hän voi olla monille myös kehitysobjekti, samaistumisen ja mallioppimisen kohde. Organisaation markkinakulttuurissa
4 hän voi olla mielen ja merkityksen kyselijä. Sisäisen konsultoinnin asetelma vaatii paljon konsultin ammattitaidolta ja etiikalta. Sisäisyyden ulkopuolisuuden ja läheisyyden etäisyyden kysymykset, johtajuus, vaikuttaminen, pelaaminen ovat jatkuvasti akuutteja. Hyvällä pelisilmällä konsultti saa aikaan jäsentymistä, huonolla sotkujen kasvua. Erkki Kuivasniemen ja Pekka Tokolan artikkelin fokuksena on Muutoksen vaiheet ja johtaminen. Näkökulma on tärkeä sekä johtajalle että konsultille, onhan konsultoinnin perusidea juuri johtajuuden tukeminen. Muutoksen vastustaminen on näyttäytynyt johdon, erilaisten kouluttajien ja osin konsulttienkin mielestä haluttomuudelta, ilkeydeltä, kiusanteolta, pahantahtoisuudelta, mikä pitäisi saada murretuksi ja nujerretuksi. Kun muutoksen mutkikkuutta on alettu ymmärtää enemmän, sen vastustaminenkin on tullut ymmärrettävämmäksi. Kun muutoksen luonne syvenee lineaarisesta selektiivisen kautta transformatiiviseksi, vastustamisen syytkin syvenevät epävarmuuden kasvaessa. Vastarinta kytkeytyy usein neuvottomuuteen uuden edessä. Sillä on ihmisessä sekä biologinen että psykologinen pohja. Vastustaminen antaa aikaa etsiä selviytymiskeinoja. Konemaisissa muutosmalleissa muutos on nähty korostetun rationaalisena prosessina strategioineen ja tavoitteineen, muutospolkuineen. Tämän lähinnä lineaaarisen muutoksen toteutukseen soveltuvan prosessin ohella vielä merkittävämpi syvemmissä muutoksissa on merkitys- ja tunneprosessin johtaminen. Artikkelissa esitellään muutoksen fakta- ja merkitysprosessien yhdistäminen dialogin keinoin, jolloin keskustelu, ajattelu ja toiminta ovat koko ajan vuorovaikutuksessa keskenään. Kun muutosta lähestytään kriisinä, joka usein tulee yllättäen, aiheuttaa suuren menetyksen, shokin ja lamaantumisen, sen käsittely ja uuteen suuntautuminen näyttävät noudattavan yksilöllä ja yhteisöllä samanmuotoista psyykkistä dynamiikkaa. Menetys aiheuttaa kaipuuta ja surua, myös kiukkua ja vihaa, joille on luotava käsittelyedellytykset. Sen aikana joku voi lähteä pois, joku voi jäädä jumiin esim. epäoikeudenmukaisuuden kokemuksensa kanssa. Parhaimmillaan alistuminen muuttuu suostumiseksi uuteen, kiinnostumiseksi, mahdollisuudeksi ja haasteiksi. Tämä kaikki vaatii aikansa, surutyössä ei voi kiirehtiä eikä oikaista, mutta se on korjaavan työn välttämätön edellytys. Johtajan on tärkeää ymmärtää muutokseen liittyviä merkityksiä ja tunteita ja pohtia organisaationsa tapahtumia myös pintailmiöitä syvemmältä. Johdon suhtautuminen ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin välittyy suoraan seuraavan tason esimiehiin, jotka suhtautuvat alaisiinsa samalla tavoin kuin heihin suhtaudutaan. Nykyaikaa ilmentävä lausahdus ainoa pysyvä on muutos kuvaa hyvin myös menneitä aikoja. Niistä kertovat meille sekä tutkimus että tarinat. Narratiivisuus, tarinallisuus on monitieteinen tutkimusote, jol-
5 la on yritetty ymmärtää ihmistä ja hänen yhteisöjään ja niiden toimintaa. Tarinoita on alettu käyttää myös organisaatioiden suunniteltujen ja yllättävien muutosten ymmärtämiseen. Tarinoilla on rakennettu uutta identiteettiä sekä yksilön että kansakuntien tasoilla. Timo Totron artikkelin otsikkona on Daavid ja Absalom raamatullis-narratiivinen tapaustutkimus isästä, pojasta ja johtajuudesta. Siinä nykyiseen Lähi- Itään ja 900-luvulle ekr. sijoittuva kertomus isän ja pojan suhteesta laajenee kilpailuksi vallasta ja kuninkuudesta, nuoren valtion organisoitumiseen suurvaltatyhjiössä, kulttuurisen ja uskonnollisen identiteetin etsinnästä suurissa muutoksissa. Myös konsulteilla on roolinsa tässä prosessissa. Parhaimmillaan tarina yhdistää muutoksen historiallisen faktan ja sen kokemuksellisen merkityksen. Ihmisen mielessä ja tulkinnoissa mennyt muuttaa tulevaa, tuleva mennyttä. Leila Keski-Luopa aloittaa artikkelinsa Konsultaation haasteet ajassamme toteamuksella: Meitä ympäröivä sosiaalinen todellisuus on radikaalisti muuttumassa yhteiskunnan syvärakenteita myöten. Hänen lähestymistapansa tähän muutokseen ja siihen soveltuvaan korjaavaan työhön sekä konsultointiotteeseen rakentuu toisaalta sosiologiaan, toisaalta kehityspsykologiaan ja samalla näiden vuoropuheluun. Läpikulkevana teemana on yksilön ja yhteisön vuorovaikutteinen suhde autonomian ja riippuvuuden jännitteessä esimodernista yhteiskunnasta moderniin ja jälkimoderniin kuljettaessa. Toisena perusteoriana on saksalaisen sosiologin Ulrich Beckin refleksiivinen modernisaatio. Sen mukaan länsimainen yhteiskunta on menossa kohti (luovaa) itsetuhoa ilman mitään vallankumousta, kriisiä tai tietoista poliittista suunnittelua. Ollaan matkalla kohti kriisiyhteiskuntaa, jossa olemassa olevat sosiaaliset rakenteet alkavat rapautua sisältä päin. Taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja yksilölliset riskit murtautuvat ulos teollisen yhteiskunnan seuranta- ja turvainstituutioiden otteesta. Yksilö menettää aiemmat identiteetin ja turvallisuuden perustansa. Toisaalta samalla paljastuvat modernin ajan yhteiskunnan hallitsemispyrkimykset ja -rakenteet. Toinen teoria, englantilaisen sosiologi Anthony Giddensin rakenteistumisteoria ja elämänpolitiikka -ajattelu tarjoavat perustaa yksilön ja yhteiskunnan uudenlaiselle suhteelle ja vuorovaikutukselle. Yksilönkehitys ja kulttuurinkehitys ovat vaikutussuhteessa keskenään. Yksilön kannalta ratkaisevia tulevat olemaan luottamukselle rakentuvat puhtaat suhteet ja emotionaalinen demokratia. Keskitetyt byrokraattiset hierarkiat ovat korvautumassa joustavammilla auktoriteettijärjestelmillä. Yhteiskunnalliset liikkeet ja omatoimisuus lisääntyvät. Myös globaalilla tasolla vaikuttaa demokratisoivia tekijöitä. Tässä muutoksessa yksilöt joutuvat tekemään elämänpolitiikkaa; ottamaan vastuuta itsestään, keräämään tietoa valintojen pohjaksi sekä itse suunnittelemaan ja korjaamaan omat elämäkertansa. Tässä he tarvitsevat uusia välittäviä ins-
6 tituutioita entisten rapauduttua. Uudet instituutiot ja vanhat yhteisöt ovat myös ymmärtävän tuen tarpeessa. Konsultointi on yksi tällainen mahdollisuus. Epävarmuuden maailmassa perinteinen asiantuntijuus on kuitenkin vaihtumassa toiseksi, epävarmuuteen pohjaavaksi asiantuntijuudeksi. Toisaalta konsultti edustaa jälleen arkaaista äitiä tai isää, joka läsnäolollaan ja uskollaan siihen, että asioilla on tapana järjestyä (kontingenssitietoisuus), luo edellytyksiä ahdistuneelle ja turhautuneelle asiakkaalle pysähtymiseen ja reflektiiviseen ajatteluun. Tämä viimeinen artikkeli avaa uusia ymmärtämishorisontteja aiempien artikkeleiden keskeisiin teemoihin: organisaatioiden rakenteisiin ja toimintaan, johtajuuteen, muutokseen, korjaavan työn pulmiin ja konsultin rooliin. Samalla se herättää uusia, tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä, jotka saattaisivat olla seuraavan kirjan aiheita.
22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotHarri Hyypän kirjoituksia:
Harri Hyypän kirjoituksia: Hyyppä Harri - Mannermaa Ritva (1971): Mielenterveystyötä opiskelijoiden keskuudessa. Mielenterveys 2-3/1971 (ss.48-50) Hyyppä Harri (1972): Yhteisön tiedonkäsitys ja asennoituminen
LisätiedotTherapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotIHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?
VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN
LisätiedotSILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotAskel, askel, harha-askel. työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa
Askel, askel, harha-askel työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa Nimi Nimi Tekijät Marianne Tensing Timo Totro Kustantaja Metanoia Instituutti Taitto Ateljee-ar Kirjapaino Joutsen Media Oy
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotOrganisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o
Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Esityksen kysymyksiä Mitä organisaa(odynamiikalla tarkoitetaan? Mistä näkökulmista käsitefä voi hahmofaa?
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN!
ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN! Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! HYVÄ JOHTAJA JA ESIMIES! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotJohtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!
1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotTolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari
LisätiedotSUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari
Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä
Lisätiedotsosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen
Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOpettaja pedagogisena johtajana
Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotIson sairaalan yhteispäivystysyksikkö
Ison sairaalan yhteispäivystysyksikkö Yleensä me saadaan aina poikkeuslupa poiketa kaikesta. Tässä osiossa lähteenä myös artikkeli: Järvensivu, Anu (2016, tulossa) Muuntuva pysyvyys organisaation rajoilla.
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotKoe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia
Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen
LisätiedotMONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1
MONIAMMATILLISUUS Humap May 15, 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 MONIAMMATILLISET VERKOSTOKUMPPANIMME TAVOITTEET Yhteiselle kartalla Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyn tavoitteina on 1) Lisätä toimijoiden
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotAmmattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta
Ammattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta Valvira & Sosnet: Seminaari Sosiaalityöntekijän ammattitaidon arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta 15.3.2019 Anna
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotMINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.
MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1. Minän kaksi merkitystä?! Minä itse henkilökohtaisesti! Minät osana yhteisöä Kuka minä olen? Identiteetti? Henkilökohtainen identiteetti: jatkuvuus
LisätiedotTutustuminen Kuvastin-menetelmään
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli
Tulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli 12.9.2018 7.9.2018 Page 1 Johtajuus on suurennuslasin alla Maailma muuttuu, kunnat organisaatioina ja systeemeinä muuttuvat, johtamisen konteksti
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotSuu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o
Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry. 26.9.2017 Risto Puu:o Teemoja 1. Muu#umisen yksilöllinen taso ( suu#ua ) 2. Organisaa:o systeeminä ( juu#ua) 3. Kuinka johtaa muu#uvaa? ( muu#ua ) Muu#uvassa työelämässä
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotRyhmämallitusohje 2016
LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:
LisätiedotSinustako työnohjaaja?
Sinustako työnohjaaja? Eivor Wallinvirta, TtT Vastuukouluttaja, työnohjaaja (STOry) Maria Lindroos, psykologi Vastuukouluttaja, työnohjaaja Maria Akatemia ry Valtakunnallinen yleishyödyllinen asiantuntija-
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotViestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin
Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotNuoret ja turvallisuus , Eduskunta
Nuoret ja turvallisuus 12.10.2018, Eduskunta Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja, TOSIBOX OY Dosentti, kyberturvallisuuden johtaminen, Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotTyöntekijäidentiteetti joustavassa kansainvälisessä organisaatiossa. KTT Jaana T. Kuusipalo
Työntekijäidentiteetti joustavassa kansainvälisessä organisaatiossa KTT Jaana T. Kuusipalo Työelämän muutos: Joustava organisaatio Joustava (postbyrokraattinen) organisaatio esitetään usein byrokratian
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotEuro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla
Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä
Lisätiedot