VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUS

Transkriptio

1 VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUS

2 SISÄLLYSLUETTELO VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUS Museoviraston toimintamenot Eräät avustukset Kaluston hankinta Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 23 Muistio Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen 24 2

3 MUSEOVIRASTO Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti museoiden kanssa käytävien neuvotteluiden, arvioinnin ja seurannan keinoin. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön. Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisinä kehittämishankkeina ovat kulttuuriympäristön alueellisia palveluita lisäävän aluetoimistoverkoston täydentäminen sekä kansallisen kulttuuriperinnön digitoinnin tehostaminen (erillisrahoituksella momentilta Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen, Muistio 1). Alkuvuonna 2011 käynnistyvä muutto uusiin toimitiloihin lisää arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta, mutta edellyttää tehostettuja toimenpiteitä aineistojen valmistelemiseksi siirtoa varten vuonna Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä panostamalla muinaisjäännösten hoitoon ja rakennusrestaurointiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistustyön valmistuminen Valtioneuvoston vahvistettavaksi ja sitä koskevan valtakunnallisen tiedotusohjelman toteuttaminen ovat rakennusperinnön vaalimisen keskeiset tavoitteet. Suomen kansallismuseon hoitamia museoita ja niiden näyttelyitä kehitetään lisäämällä niiden houkuttelevuutta ja informatiivisuutta sekä tarjontaa verkoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään uuden, kokonaan digitaalisessa ympäristössä kasvaneen sukupolven, nykyisten lasten ja nuorten, tavoittamiseen. Vuorovaikut- 3

4 teisia näyttelymuotoja painotetaan. Samalla parannetaan museoiden henkistä ja fyysistä saavutettavuutta. Suomen kansallismuseon kokoelmien hoidon, käytön ja liikkuvuuden edellytykset turvataan. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla Tunnusluku toteutuma toteutuma tavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Käynnit Museoviraston verkkosivuilla Lausuntojen käsittelyaika, pv Museoiden kävijämäärä Kokonaiskävijämäärä Maksavien kävijöiden osuus, % 46,9 59,2 60 Alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % 22,4 21,9 23 Linnojen kävijämäärä kokonaiskävijämäärä Maksavien kävijöiden osuus, % 90, Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 5 9 Esinetietojen digitointiaste, % TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Museokäynnin keskihinta, euroa 4,00 4,55 4,0 Museokäynnin keskitulo, euroa 2,16 2,66 2,8 Linnassa käynnin keskihinta, euroa 1,36 1,37 Linnassa käynnin keskitulo, euroa 2,18 2,67 3,0 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien mitoituksessa vuonna 2010 on huomioitu tuottavuushankkeen vaikutus (-10 htv vuoteen 2009 verrattuna) ja ehdotukseen sisältyvät lisäykset (+15 htv vuoteen 2009 verrattuna). 4

5 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Kansallismuseon toimintamenot TA TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 74 -muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Kansallismuseon toimintamenojen nettomäärärahan lisäys on euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Museoviraston muut toimintamenot TA TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 95 -muut tulot 5 5 Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.)

6 Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Museoviraston muiden toimintamenojen nettomäärärahan lisäys on euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Museoviraston toimintamenot yhteensä TA TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 169 -muut tulot 5 5 Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Museoviraston nettomäärärahan kasvu on yhteensä euroa. Lisäyksissä ei ole huomioitu tulopoliittisen sopimuksen vaikutuksia vuoden 2010 talousarvioon määräraha euroa 2009 määräraha euroa 6

7 Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon seuraavat muutokset (1 000 euroa): Aineistojen ja kokoelmien valmisteleminen muuttoa varten ja toimitilahankkeen hoitaminen 345 Aluetoimistoverkoston täydentäminen 534 Vrouw Maria veden alla -hanke 350 Suomen kansallismuseon näyttelytoiminnan kehittäminen 62 Kiinteistöjen ylläpito 110 Palvelukeskuksen asiakkuusmenot 400 Vuokrien indeksikorotukset 77 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 435 Koekaivausryhmien toimintaedellytysten turvaaminen 180 Suomen merimuseon Turun toimipiste 125 Tietojärjestelmien ylläpito 100 Linnojen näyttelytoiminnan kehittäminen 50 Tuottavuustoimet (-10 htv) -340 Yhteensä

8 Määrärahojen lisäykset Seuraavien painopisteinä olevien hankkeiden toteuttaminen edellyttää määrärahojen lisäyksiä. Esitykseen on lisäksi laskettu mukaan toimitilavuokrien 2,5 %:n suuruinen indeksikorotus, yhteensä euroa. Aineistojen ja kokoelmien valmisteleminen muuttoa varten ja toimitilahankkeen hoitaminen Alkuvuonna 2011 käynnistyvä muutto uusiin toimitiloihin vaatii kirjasto-, arkisto- ja kokoelma-aineistojen osalta huolellista valmistelua aineistojen järjestämisessä, konservoinnissa ja pakkaamisessa. Useassa osoitteessa sijaitsevia kokoelmia yhdistetään uusissa tiloissa tilaa säästävästi ja olosuhdevaatimusten mukaisesti, mikä vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua ja sijaintikoodien merkitsemistä. Myös kirjastokokoelmat on käsiteltävä ennen muuttoa. Muutto edellyttää lisäksi aineistojen tehostettua kuntokartoitusta, jonka perusteella hauras ja huonokuntoinen materiaali konservoidaan kestämään kuljetusta ja sijoittelua uusiin tiloihin. Kaikki aineistot on kunnosta riippumatta pakattava huolellisesti. Osan työstä voi tehdä pitkin vuotta, osa on tehtävä välittömästi ennen muuttoa. Seuraavassa esitetään muuton edellyttämiä toimenpiteitä virastossa. Arkeologian osasto Arkiston riippukansioissa oleva, osin huonokuntoinen paperipohjainen materiaali on ennen muuttoa siirrettävä uusiin päällisiin, joihin merkitään uusi sijaintikoodi. Dokumentit inventoidaan ja järjestetään samassa yhteydessä. Negatiivikokoelman pakkaamisessa seurataan kuva-arkiston käytäntöjä. Määrärahatarve tutkijan palkkaamiseksi euroa (0,5 htv). Esinekokoelmien kuntokartoitusta, järjestämistä ja numerointia jatketaan sekä konservoidaan kiireellisimmät esineet. Riihitien varastossa olevat Nubian löydöt inventoidaan ja pakataan. Määrärahatarve konservaattorin (1 htv, euroa) ja tutkimusavustajan (1htv, euroa) palkkaamiseksi. Palkkakulut yhteensä euroa. Tarvikkeisiin (arkistokansiot ja -laatikot, suojapaperit, kokoelmien pakkausmateriaalit, konservointiaineet ym.) euroa. Määrärahatarve yhteensä euroa. 8

9 Rakennushistorian osasto Historiallisen ajan arkeologisten esinekokoelmien ja rakennusperintöä koskevan piirustus- ym. kokoelmien järjestäminen euroa. Suomen kansallismuseo Nervanderinkadulla on varastoituna sekä työhuoneisiin sijoitettuina huomattava määrä Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvaa esineistöä. Nämä on kuntotarkastettava, pakattava ja siirrettävä keskusvarastoon ennen uusiin toimitiloihin muuttamista. Näitä toimenpiteitä varten tarvitaan Kansallismuseoon yksi määräaikainen konservaattori sekä keskusvarastolle sijoitettava työmestari, palkkakustannukset euroa (työmestari), euroa (konservaattori), sekä pakkausmateriaalien hankintaan ja valmistamiseen euroa. Nettolisäys euroa Kirjasto Kirjastokokoelmat käsitellään muuttoa varten (selkätarroitus, hälytysnauhojen liimaus, kokoelma- ja sijaintimuutokset, mm. käsikirjastojen yhdistäminen). Vanhojen kirjaharvinaisuuksien kokoelma pakataan muuttoa varten hankittaviin happovapaaseen paperiin ja laatikoihin. Vanhojen kirjojen käsittelyyn ja pakkaukseen tarvitaan konservaattoria, muuhun kirjastokokoelman valmistamiseen muuttoa varten kirjastosihteeriä, yhteensä lisätarve 1 htv. Esitetään henkilöstökuluihin euroa ja muihin menoihin (materiaalikulut) euroa. Määrärahatarve yhteensä euroa. Kuva-arkisto Kuva-arkiston valmistautuminen uusiin toimitiloihin muuttoon tapahtuu keskeisesti vuoden 2010 aikana. Arkisto suljetaan toukokuussa Manuaalisen asiakaspalvelun tuotto laskee vuoden 2009 tuloarviosta (n euroa) 60 %. Syksyllä 2009 käyttöön otettava verkkomyyntisovellus mahdollistaa arviolta 5 %:n tuotonlisäyksen vuonna Vuoden 2010 arvioitu tuotto on 35 % arvioidusta vuoden 2009 tuotosta, yhteensä euroa. Lisämäärärahan tarve 65 % vuoden 2009 arvioidusta tuotosta on yhteensä euroa. Muutto uusiin toimitiloihin edellyttää pakkaus- ja suojausmateriaalien hankintaa, joka on lisättynä vuoden 2009 tarvikekuluihin, yhteensä euroa. Vuoden 2010 talousarvioon on sisällytetty konservointipalkkioita yhteensä 0,45 htv:ta vastaava määrä, euroa. Määrärahan lisäys vuoteen 2009 yhteensä euroa. 9

10 Uusiin toimitiloihin muutosta johtuva lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on yhteensä euroa. Aluetoimistoverkoston täydentäminen Museoviraston alueellista toimintaa kehitetään siten, että Museoviraston aluetoimistoverkostoa täydennetään Itä- ja Pohjois-Suomen toimistoilla v Tämä tavoite on kirjattu Museoviraston ja opetusministeriön väliseen tulossopimukseen sekä Museovirasto -selvityksen seurantaryhmän raportin ja kehittämisehdotuksiini (Museovirastosta Suomen kulttuuriperintökeskus, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:36, sivu 18). Aluetoimistoverkoston täydentämistavoite on myös Museoviraston TTS:ssä (sivu 13). Opetusministeriön TTS (sivu 11) todetaan, että kulttuuriympäristön suojelussa tarvittavaa asiantuntemusta vahvistetaan. Aluetoimistoilla on merkittävä asema kehitettäessä Museoviraston palvelutarjonnan laatua kulttuuriympäristön hoidossa, viranomaistyössä ja tiedonvälityksessä. Toimistot huolehtivat kulttuuriympäristön vaalimisen alueellisista viranomais- ja asiantuntijatehtävistä yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa. Aluetoimistot tarjoavat tasapuolista ja ennakoivaa asiantuntijapalvelua maankäytön suunnittelun ja korjausrakentamisen tarpeisiin. Ne ovat lähellä asiakkaita ja kohteita, jolloin ripeä ja joustava viranomaistoiminta nopeuttaa kaavoitustyötä ja rakentamista. Sidosryhmäyhteistyö suunnataan alueiden tarpeiden ja niille ominaisten teemojen mukaisesti. Aluetoimistoissa on neljä asiantuntijaa erikoisaloinaan kiinteiden muinaisjäännösten suojelu, rakennetun ympäristön suojelu, kulttuuriympäristön hoito ja rakennusrestaurointi. Esitys sisältää seitsemän henkilötyövuoden lisäyksen, yksi olemassa oleva virka siirretään uusien toimistojen tarpeisiin. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. Vrouw Maria veden alla -hanke Käynnistetään kansainvälinen Vrouw Maria veden alla -tutkimushanke, jonka tavoitteena on tunnetun kohteen visualisointi suurelle yleisölle tietotekniikan ja animaation keinoin sekä sen tutkiminen ei-kajoavin keinoin. Hankkeessa selvitetään myös hylyn kuntoa ja kehitetään metodeja Itämeressä hyvin säilyneiden hylkyjen in situ -suojeluun ja kunnon seuraamiseen. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. 10

11 Suomen kansallismuseon näyttelytoiminnan kehittäminen Museoiden näyttelytoimintaa ja verkkotarjontaa uudistetaan edelleen näyttelyiden informatiivisuutta ja houkuttelevuutta painottaen. Erityisesti otetaan huomioon lasten ja nuorten tarpeet. Painopisteinä ovat Suomen kansallismuseon ja Seurasaaren ulkomuseon näyttely- ja opetustoiminta. Lisäystä tarvitaan myös peruskorjattavien Tamminiemen ja Urajärven kartanomuseon näyttelyiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Nämä rahoitetaan osaksi suljettuna olevien museoiden avoinnapitotoiminnasta syntyvillä säästöillä. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. Kiinteistöjen ylläpito Museoviraston hallinnassa ja käytössä oleva rakennuskanta on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Museoiden, kartanoiden ja linnojen välttämättömät korjaus-, tietoliikenne-, vartiointi-, sähkö-, lämmitys- ja muut ylläpitokulut kasvavat vuosittain, samoin toimitilojen vuokrakulut. Kiinteistöjen ostopalveluiden kustannusten nousun aiheuttama lisäys on euroa ja kiinteistöjen muiden menojen nousun aiheuttama lisäys on euroa. Kiinteistömenojen kasvun edellyttämä lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on yhteensä euroa. Palvelukeskuksen asiakkuusmenot Museoviraston asiakkuus talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kanssa alkaa marraskuussa Palvelukeskuksen asiakkuusmenot aiheuttavat määrärahan lisäystarpeen. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. Palkkausjärjestelmän uudistaminen Museoviraston palkkausjärjestelmän henkilökohtaista palkanosaa koskeva mallisopimuksen mukainen uudistettu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan Tällä sopimuksella katettiin 45,35 % kullekin tulevasta uudistetusta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toinen vaihe, eli 54,65 % jäi rahoittamatta. Sen rahoitus jää kiinni tulevien vuosien palkkaratkaisuista. Vastaavissa tilanteissa on siirtymäkauden rahoitukseen saatu ylimääräistä rahaa. Museoviraston tarve on 3,9 prosenttia palkkasummasta eli euroa. 11

12 Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. Koekaivausryhmien toimintaedellytysten turvaaminen Museoviraston koekaivausryhmät suorittavat pienialaisia, yksityisten maanomistajien mailla tarvittavia tutkimuksia. Rakennuskannan tiivistäminen vanhoilla asutusalueilla lisää tarvetta historiallisen jana asuinpaikkojen tutkimiseen. Lisäksi haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusiminen vuoteen 2014 mennessä (asetus 542/2003) aiheuttaa huomattavaa lisätutkimustarvetta. Kansalaisten tasapuolisen aseman varmistamiseksi ja arkeologisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi koekaivausryhmien vuosittaiseen ohjelmaan esitetään 8-10 tutkimuskohteen lisäystä vastaavan määrärahan nostoa. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. Suomen merimuseon Turun toimipiste Suomen merimuseon Turun toimipisteen perustamista varten, aikaisemmin tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti, tarvitaan sekä vuokra että kertaluontoinen erä, jolla katetaan toimipisteen näyttelyn suunnittelemisesta ja rakentamisesta aiheutuvat kulut. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on euroa. Tietojärjestelmien ylläpito Museoviraston sähköisiä palveluja kehitetään ja ylläpidetään toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Sähköiset palvelut ovat osa Museoviraston toiminnan tehostamista ja palvelujen saattamista sekä muiden viranomaisten, tutkijoiden että kansalaisten saataville. Palvelujen ylläpito- ja käyttökustannukset ovat nousseet yleisen kustannustason nousun myötä ja nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii lisäpanostusta. Museovirastoin itsensä käyttämät ja sen asiakaspalvelukäytössä olevien tietokonelaitteistojen keskimääräinen käyttöikä kohoaa ja osa laitteistosta uhkaa teknisesti vanhentua. Laitteistojen ajanmukaistaminen tarvitsee kertaluonteisen ylläpitopanostuksen. Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on käyttö- ja ylläpitomaksujen osalta euroa 12

13 Linnojen näyttelytoiminnan kehittäminen Hämeen linnassa on esillä vuoden 2010 syyskuun loppuun saakka laaja yhteispohjoismainen hopeaa esittelevä näyttely Ajaton aarre. Näyttelyn turvatoimet ovat erittäin laajat ja aiheuttavat henkilöstömenoja sekä vuonna 2009 ja Hämeen linnan uuden näyttelyn suunnittelu alkaa keväällä 2010 ja rakentaminen alkaa syksyllä Olavinlinnassa käynnistetään vuoden 2010 aikana näyttelytoiminta Lisäys vuoden 2009 määrärahoihin on yhteensä euroa. 13

14 Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Avustukset kulttuurihistoriallisten rakennusten entistämistä ja parantamista varten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen, maailmanperintösopimuksen ja Haagin yleissopimuksen 1954 toteuttamisen edellyttämään suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä muinaisjäännösten maisemanhoitotukeen. Momentille myönnetään euroa. Uutena avustuksena esitetään muinaisjäännösten maisemanhoitotukea. Selvitysosa: Määrärahaa saa käyttää: Rakennussuojelulain (60/1985) nojalla avustusten maksamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin euroa. Avustusten maksamiseen maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaisiin suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan euroa. Muinaisjäännösten maisemanhoitotukeen euroa. Määrärahaesitys euroa 14

15 Esityksen perustelut: Entistämisavustukset Valtion taloudellisen tuen avulla voidaan tuloksellisesti vaikuttaa maamme arvokkaimman rakennusperinnön säilymiseen. Tuen merkitystä on korostettu sekä valtioneuvoston hyväksymässä arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa että rakennusperintöstrategiassa. Korjausavustusten ja niihin liittyvän asiantuntijatyön on todettu toimivan tärkeänä kannustuksena omatoimisille korjaajille ja edistävän hyviä ja kestäviä korjaustapoja. Rakennettu kulttuuriperintö on myös taloudellinen voimavara. Avustuskohteiden korjaaminen synnyttää alueellista kysyntää perinteiselle rakentamisen ammattitaidolle ja työllistää siten restauroinnin ja korjausrakentamisen osaajia. Avustetut rakennukset ovat usein myös paikallisia kulttuurimatkailu- ja nähtävyyskohteita. Museoviraston entistämisavustuksiin käytettävä määräraha oli vuonna 2009 yhteensä euroa. Avustusta haki 500 kohdetta. Määrärahasta oli momentilta Lisäksi käytettävissä oli yksivuotista erityisrahoitusta, joka oli myönnetty veikkausvoittovaroista. Tämän lisäksi elvytyspaketissa esitettiin 1,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Avustusten käsittelyyn ja seurantaan Museovirastossa käytettävä työmäärä lisääntyi. Entistämisavustuksille osoitetun määrärahan kasvattamista on pidetty välttämättömänä valtioneuvoston rakennusperintöstrategiassa, jossa entistämisavustusten tavoitetasoksi on asetettu 5 miljoonaa euroa. Strategian mukaisen tavoitetason saavuttaminen edellyttää kuitenkin määrärahan kasvattamisen ohella joko verkostoitumista tai uusia henkilöresursseja aluetasolle. Museovirasto esittää, että rakennusperintöstrategian mukainen tavoitetaso saavutetaan asteittain. Museoviraston nykyiset henkilöresurssit eivät riitä vuoden 2009 tasoa suuremman avustussumman hallinnointiin ja valvontaan. Summan olennainen korottaminen on mahdollista ainoastaan alueellisen yhteistyön tai yksityisten palveluntuottajien avulla. Jos tarvittavat henkilöresurssit voidaan varmistaa, on avustussummaa mahdollista korottaa vuoden 2009 tasosta 2,5 miljoonaan euroon. Avustustoiminnan suunnitelmallisen ohjeistuksen ja kehittämisen kannalta olisi tärkeää ennakoida käytettävän määrärahan suuruus ja kasvu 2-3 vuoden tähtäimellä. 15

16 Avustukset maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaisiin suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan Maailmanperintökohteille myönnetystä eurosta valtaosa on käytetty entistämisavustusluonteiseen toimintaan. Museovirasto esittää tämän avustussumman säilyttämistä ennallaan. Opetusministeriön Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen täytäntöönpanoa koordinoiva työryhmä esitti mietinnössään ( ) yleissopimuksella suojeltavan rakennuskannan luettelointityön käynnistämistä ja lisärahoituksen osoittamista Museovirastolle. Tavoitteen toimeenpano on siirtynyt ja Museovirasto esittää tavoitteen huomioon ottamista vuoden 2010 talousarvioesityksessä. Vuonna 2004 voimaan tullut Haagin yleissopimuksen 1954 toinen lisäpöytäkirja (kulttuuriomaisuuden suojelu aseellisen selkkauksen aikana) velvoittaa Suomea varautumaan kulttuuriomaisuuden suojeluun jo rauhan aikana. Poikkeusoloihin varautumisen ohella yleissopimuksen täytäntöönpanolla edistetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa ja kulttuuriomaisuuden turvaamista kaikissa turvallisuustilanteissa. Yleissopimuksen toteuttamisen edellytyksenä on suojeluluettelo, joka huomioidaan valtakunnallisissa ja alueellisissa pelastus- ja valmiussuunnitelmissa sekä puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa. Maailmanperintökohteille osoitettavan euron lisäksi esitetään Haagin sopimuksen täytäntöönpanoon yhteensä euron rahoitusta. Lisäystä yhteensä euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustukset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin myönnettäväksi esitetään euroa. Muinaisjäännösten maisemanhoitotukijärjestelmä Hoidetut muinaisjäännökset tukevat osaltaan kulttuuriperinnön vaalimista ja monipuolista hyödyntämistä. Museoviraston omat resurssit keskitetään laajojen ja valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösalueiden hoitoon. Muita kohteita hoitamaan pyritään löytämään ja sitouttamaan lisää paikallisia toimijoita. Esteenä paikalliselle aktiivisuudelle muinaisjäännösten hoitamiseksi ovat työn aiheuttamat kustannukset. Muinaisjäännösten hoidon monipuolistamiseksi esitetään perustettavaksi maisemanhoitotukijärjestelmä. Maanomistajat voisivat hakea korvausta maillaan olevi- 16

17 en muinaisjäännösten hoidosta, muinaisjäännösalueiden laiduntamisesta ja siihen tarvittavien rakenteiden pystyttämisestä aiheutuvista kuluista. Näin saataisiin hoidon piiriin muinaisjäännöksiä myös sellaisilla alueilla, jotka eivät täytä maa- tai metsätalouden muiden tukimuotojen edellytyksiä. Lisäystä euroa. 17

18 Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Selvitysosa: Kaluston hankinta käsittää Museoviraston uusien toimitilojen kalustuksen, muuton aiheuttaman tietoteknisen infrastruktuurin uudistuksen, Suomen kansallismuseon ja muiden museoiden kalustuksen uusimisen ja täydentämisen, Suomen merimuseon Turun näyttelytilan laitteet ja kalusteet, Hvitträskin ja Olavinlinnan ravintolatilojen kalusteiden ja keittiölaitteiden uusimisen, autojen ja kulkuvälineiden uusimisen ja kiinteistöjen turvajärjestelmät. Määrärahaesitys Lisäystä v nähden euroa euroa Esityksen perustelut: Museoviraston uusien toimitilojen kalustus Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat joulukuussa 2008 vuokrasopimuksen viraston uusista toimitiloista. Vuokrasopimukseen sisältyy Kotitalousopettajaopiston rakennus Sturenkatu 2A:ssa, Kulttuuritalon toimistosiipi, Maanalaiset kokoelma- ja arkistotilat sekä yhdyskäytävä Sturenkatu 2A:n ja Sturenkatu 4:n välillä. Vuokrattavat tilat ovat pinta-alaltaan yhteensä 9600 m2. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat Sturenkatu 2 A ja maanalaiset kokoelma- ja arkistotilat sekä yhdyskäytävä. Näiden tilojen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2010 lopulla ja tilojen vuokraus alkaa helmikuussa Uusien toimitilojen kalusteisiin, varusteisiin ja laitteisiin esitetään euroa. Parannetaan kuva-arkiston arkistoaineistojen suojausta ja käsittelyä tarvittavin laittein (passepartout -leikkuri ja mikroskooppi) sekä uusitaan valokuvaamon laitteistoa. Määrärahatarve on euroa vuonna Uusien toimitilojen kalustukseen esitetään yhteensä euroa. 18

19 Muuton aiheuttama tietoteknisen infrastruktuurin uudistus Museoviraston muuttoon liittyy joukko tietoteknisen infrastruktuuriin liittyviä välttämättömiä muutos- ja kehitystoimia. Näitä ovat koko työasemien, oheislaitteiden ja palvelinten muutto, asiakaspalvelulaitteistojen hankinta sekä tietoliikenteen ja puheliikenteen kokonaisuudistus. Näillä ratkaisuilla luodaan pohja kaikelle Museoviraston sisäiselle ja ulkoiselle palvelutarjonnalle. Tietoteknisen infrastruktuurin uudistamiseen esitetään euroa. Suomen kansallismuseon kiinteä kalustus; Kansallismuseo, Kulttuurien museo ja muut museot Suomen kansallismuseon ja muiden museoiden näyttely- ja yleisötilojen kalusteiden ja laitteiden uusimiseen ja täydentämiseen esitetään euroa. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat erityisesti vuosina 1999 ja 2000 varustettujen Kansallismuseon ja Kulttuurien museon kalusteiden ja teknisten laitteiden kuluminen ja tekninen vanhentuminen. Merimuseon Turun näyttelytilan kiinteä kalustus Näyttelytilan kalustamiseen ja varustamiseen esitetään euroa. Hvitträskin ja Olavinlinnan ravintolatilojen kalusteet ja keittiölaitteet Kalusteiden ja keittiölaitteiden uusimiseen esitetään euroa. Autot ja kulkuvälineet Autojen ja kulkuvälineiden uusimiseen esitetään euroa. Muita laitehankintoja; Kiinteistöjen turvajärjestelmät sekä koneet ja laitteet Kiinteistöjen turvajärjestelmiin sekä koneisiin ja laitteisiin esitetään euroa. 19

20 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Museoviraston perusparannukset ja pienet rakennushankkeet Momentille myönnetään euroa. Momentin käyttövaltuuksien tekstiä esitetään muutettavaksi siten, että sitä voidaan käyttää enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaesitys Lisäystä v nähden euroa euroa Esityksen perustelut: Valtion kiinteistöyksikkönä Museovirasto vastaa hallinnassaan olevien kansallisesti merkittävän rakennuksen perusparannuksista ja muista pienistä rakennushankkeista. Kasaantuneen korjaustarpeen sekä ajankohtaisten suurten restaurointihankkeiden toteuttaminen edellyttää lisäresursseja. Valtion vastuuta omistamansa rakennuskannan esimerkillisestä hoidosta ja korjaamisesta on korostettu sekä valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa että rakennusperintöstrategiassa. Museovirastolla on valtion kiinteistöyksikkönä ja restauroinnin asiantuntijana velvollisuus toimia näkyvänä keulakuvana valtion tavasta vaalia hallussaan olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Kulttuurihistoriallisen ja taloudellisen arvon lisäksi näillä kiinteistöillä on huomattava matkailullinen ja työllistävä merkitys. Museoviraston hallinnoima muinaisjäännös- ja kiinteistökanta muodostaa huomattavan kulttuuriperintö- ja nähtävyysverkoston. Tällä hetkellä Museovirastolla on vastuullaan 92 hallinnollista kiinteistöä, joissa on yhteensä yli 400 rakennusta. Vuoden 2008 alusta momentille osoitettiin 1,5 milj. euron lisärahoitus erityisesti linnojen ja Tamminimen museon välttämättömiin korjauksiin. Rakennusteknisten korjausten (vesikatot, julkisivut, ikkunat, perustukset) lisäksi linnojen ja museoiden tekniset järjestelmät tarvitsevat kautta linjan peruskorjausta. Lisäksi näiden arvokohteiden turva- ja palosuojausjärjestelmät ovat puutteelliset. Useassa interiöörimuseossa ei ole tehty pintojen konservointia vuosikymmeniin. Budjettirahoituksen vajauksen lisäksi myös korjauksia 20

21 teettävän henkilökunnan lukumäärä on liian pieni, ja vajausta joudutaan paikkaamaan ulkopuolisilla konsulteilla kasvavassa määrin. Työministeriön investointiperusteisen rahoitusmuodon päättyminen muodostaa ongelman Museovirastolle, joka on oman rahoitusosuutensa avulla voinut toteuttaa useita yhteistyöhankkeita, joilla on ollut merkittäviä seurausvaikutuksia tutkimuksen ja kulttuurimatkailun aloilla. Näiden hankkeiden jatkaminen budjettivaroilla edellyttää lisärahoitusta. Museoviraston omarahoitusosuutta (10 %, 20 %, jopa 40 %) varten on aikaisemmin varattu euroa. Museovirasto on voinut restauroida useita kohteita Rikosseuraamusviraston vankeinhoitolaitoksen rahoituksella. Kaakkois-Suomessa vankeinhoitolaitoksen työsiirtolatoimintaa on laajennettu Haminan ohella Kyminlinnaan. Linnojen korjausta, käytettävyyttä ja saavutettavuutta palvelevien kehittämistarpeiden osuus investointimomentin rahoitustarpeesta on huomattava ja aikaisempaa suurempi. Olavinlinnan rakenteiden huono kunto edellyttää laajoja muurien, vesieristysrakenteiden ja huonetilojen peruskorjauksia. Myös Turun linnassa ja Hämeen linnassa on korjaustarpeita, jotka edellyttävät töiden käynnistämistä pian. Museorakennukset (Cygnaeuksen galleria, Urajärven kartano, Tamminiemi ja Kansallismuseo) edellyttävät kiireellisiä investointiluonteisia korjauksia. Kansallismuseon osuuteen kuuluvat museon peruskorjauksen ulkopuolelle jääneet ulkovaipan ja katon kunnostustyöt. Museoviraston hallussa olevista museokiinteistöistä on laadittava rakennushistoriaselvitykset tulevan pitkän aikavälin korjaushuollon pohjaksi. Seurasaaren verstasrakennuksen valmistumisen jälkeen tehtävät uudelleenjärjestelyt muissa ulkomuseon henkilökunnan käytössä olevissa rakennuksissa (entinen verstas- ja huoltorakennus sekä toimistorakennus) edellyttävät lisäinvestointeja. Museoviraston kiinteistöyksikön vuosikorjaustarpeisiin on vuodesta 2007 lähtien päätetty käyttää vähintään euron osuus investointimomentin rahoituksesta. Keskusvaraston laajennus Museoviraston keskusvaraston ensimmäinen vaihe toteutettiin Varasto mitoitettiin tyydyttämään vain rakennusajan varastotilojen välttämättömän tarpeen. Tontin käyttösuunnittelussa ja toteutuksessa varauduttiin toisen vaiheen rakentamiseen 1990-luvulla (perustamissuunnitelma 1990). Hanke on siirtynyt Museoviraston muiden tilahankkeiden takia, vaikka keskusvarasto on jo pitkään 21

22 ollut täynnä ja jatkuvasti kartutettavia kokoelmia on jouduttu varastoimaan tilapäistiloihin. Nykyisen keskusvaraston tilavuus on m3 ja hyötypinta-ala 7638 m2. Lisätilojen hyötypinta-alaksi arvioitiin 1990 yhteensä 9100 m2, mikä on edelleen mitoituksen pohjana. Laajuus ja tilaohjelma selvitetään hankesuunnitelman teon yhteydessä, samoin nykyisen varastorakennuksen korjaustarpeet. Tässä vaiheessa rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 18 milj. euroa vuosina ja kalusteisiin ja varusteisiin on varattava 3 milj. euroa (ks Kaluston hankinta). Keskusvaraston laajennus toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Hankesuunnitelma valmistuu Suunnittelutyöt tehdään 2010 jolloin rakentaminen voidaan ajoittaa vuosiin 2011 ja Hankkeen määrärahatarve vuonna 2010 on euroa. Investointimäärärahan tarve vuodelle 2010 on euroa (budjetti 2009: euroa). 22

23 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/63) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korjausten maksamiseen. Määrärahaesitys Lisäystä v nähden euroa euroa 23

24 MUISTIO Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen Kulttuuriperinnön digitointi ja tietojärjestelmien kehittäminen Museoviraston digitointistrategiassa viraston aineistot on läpikäyty ja priorisoitu. Digitointistrategian mukaan Museovirasto keskittyy valokuvakokoelmien ja museokokoelmien digitointiin ja niitä tukevaan koko museokenttää koskevaan palvelujen kehittämiseen. Mikrofilmimateriaalin ja paperipohjaisen materiaalin osalta Museovirasto pyrkii käyttämään ostopalveluja. Digitointistrategian mukainen digitointiasteen nosto ja palvelujen kehittäminen on neljän vuoden hankekokonaisuus ja sen toteutuminen edellyttää erillistä hankerahoitusta. Hankekokonaisuus käynnistettiin vuonna Kulttuuriperinnön digitointi Kulttuuriperinnön digitoinnilla edistetään Museoviraston ja Suomen kansallismuseon keskeisten kokoelmien ja arkisto-aineistojen sähköistä saatavuutta ja tehostetaan kulttuuriympäristön suojeluedellytyksiä. Keskeisimpiä Museoviraston digitointihankkeita ovat kuva-arkiston kokoelmien digitointiasteen nosto, Suomen kansallismuseon kokoelmien digitointiasteen nosto sekä muun kuvakokoelma- ja asiakirjamateriaalin digitointi. Järjestelmäpalvelut kulttuuriympäristökentän toimijoille Varsinaisen digitoinnin lisäksi Museovirasto kehittää järjestelmiä, joilla se kerää ja säilyttää digitaalisessa muodossa olevia materiaalia ja tuo sen käyttäjien saataville. Näillä järjestelmillä kehitetään Museoviraston omaa tiedon hallintaa ja samalla tuodaan uusia ratkaisuja museoille ja muille kulttuuriperintökentän toimijoille. Järjestelmiä kehitettäessä huolehditaan, että ne ovat yhteensopivia Euroopan digitaalinen kirjasto -hankkeen ja digitaalisen materiaalin pitkäaikaissäilytyshankkeen kanssa. Keskeisimmät järjestelmähankkeet ovat Museoviraston dokumenttien ja asianhallintajärjestelmän käytön rakentaminen, kansallinen kokoelmahallintajärjestelmän kehittäminen ja sen liittäminen Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon sekä kansallisen inventointijärjestelmän kehittäminen. 24

25 Edellä mainittujen digitointihankkeiden ja järjestelmäpalvelujen kehittämisen jaksottuessa hankekokonaisuudessa usealle vuodelle on vuoden 2010 lisäys yhteensä euroa. 25