Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA)

Transkriptio

1 HLJ 2011 Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Toteuttamisohjelma

2

3 HLJ 2011 Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Toteuttamisohjelma HSL Helsingin seudun liikenne

4

5 Esipuhe HLJ suunnitelmassa metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet koottiin yhdeksi kärkihankkeeksi, josta käytetään nimitystä KUHA. HLJtoimikunta perusti KUHA-hankkeiden ohjelmointityötä varten työryhmän, joka selvitti vuoden 2011 alkupuolella ohjelman rahoitusmahdollisuuksia, tarkensi hankkeiden määrittelyä ja laati toteuttamisohjelman kaudelle HLJ-toimikunta päätti lokakuussa 2011 KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmointityön jatkamisesta vuosittain toistuvana prosessina. Vuoden 2012 selvitystyön keskeisenä tavoitteena on ollut laatia KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma TTS-kaudelle Hallituksen liikennepoliittisen selonteon ja MAL-aiesopimuksen kannanotot ovat KUHAohjelmointityöhön erittäin tärkeitä reunaehtoja. Näiden mukaan valtio rahoittaa MALaiesopimusmenettelyn edistämiseksi pieniä kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämistoimia tällä hallituskaudella vuosien 2014 ja 2015 aikana Helsingin seudulla 15 miljoonalla eurolla. Edellytyksenä on, että kunnat rahoittavat toimia samalla osuudella. Toimenpiteet suunnataan niin, että ne parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Vuosien KUHA-hankkeiden ohjelmointia on valmisteltu työryhmässä, jonka varsinaisina jäseninä olivat (suluissa varajäsenet) - Outi Janhunen HSL, työryhmän puheenjohtaja (Suoma Sihto) - Johanna Vilkuna, HSL (Riikka Aaltonen) - Matti Kivelä, Helsinki (Heikki Hälvä) - Harri Tanska, Espoo (Salla Hänninen) - Lennart Långström, Kauniainen (Sune Järvinen) - Leena Viilo, Vantaa (Emmi Koskinen) - Jari Sillfors, Kerava - Ylva Wahlström, Kirkkonummi (Suvi Kylmänen) - Eva Lodenius ja Mikko Aho, Sipoo (Kaisa Yli-Jama) - Kimmo Kiuru ja Rauno Kujanpää, Kuuma-kunnat (Ilkka Holmila, Pekka Savolainen, Aarno Kononen, Jukka Pietilä ja Jukka-Matti Laakso) - Erkki Vähätörmä, Uudenmaan liitto - Heidi Mäenpää, Liikennevirasto (Kaarina Korander) - Maarit Saari ja Mirja Hyvärinta, ELY-keskus (Tuomas Autere ja Jukka Peura) Työryhmän kokouksiin osallistuivat sekä varsinaiset että varajäsenet ja lisäksi sihteerinä Janne Markkula (HSL) ja konsulttina Reijo Helaakoski (Linea Konsultit Oy). Konsulttina työssä on toiminut Linea Konsultit Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Reijo Helaakoski ja Mikko Seila. Vastuuhenkilöt HSL:ssä ovat olleet Outi Janhunen ja Riikka Aaltonen. Helsingissä, kesäkuussa 2012

6

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto KUHA-hankkeiden ohjelmointityö vuosille KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmointi vuosille Työvaiheet Liikennepoliittinen selonteko ja MAL-aiesopimus Toteuttamisohjelman muodostamisen periaatteet Lähtökohdat Rahoitus Priorisointikriteerit Toteuttamisohjelman hankkeet Jatkotoimenpiteet LIITTEET Liite 1. Joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma Liite 2. Muiden kuin joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma Liite 3. KUHA-ohjelman suunnitteluhankkeita

8

9 7 1 Johdanto Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet KUHA on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) kärkihanke liikenteen infrastruktuurin osalta. KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmointi ja tarkempi suunnittelu käynnistettiin HLJ-toimikunnan ohjaamana vuoden 2011 alussa. KUHA-työssä tarkasteltiin alueellisesti ja seudullisesti merkittäviä pieniä ja keskisuuria investointihankkeita, jotka voivat sijaita joko valtion tai kuntien ylläpitämillä väylillä. Liikenneinfrastruktuurin parantamiseksi on KUHA-tyyppisiä hankkeita toteutettu koko ajan, vaikka hankekokonaisuutta ei aiemmin olekaan nimetty. Niiden ohjelmoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet joko kunnat tai ELY-keskus ja Liikennevirasto valtion puolelta. Yhä enenevässä määrin pienet investointihankkeet ovat olleet eri osapuolien yhteishankkeita. Valtion pieniä liikenneinfrastruktuuri-investointeja on viime vuosina toteutettu perusväylänpidon rahoituksen lisäksi vähäisessä määrin myös teemahankkeina valtakunnallisten ohjelmien kautta. Tarpeet ja odotukset pienten ja keskisuurten liikenneinvestointien toteuttamiseen ovat nykyisiin rahoitusresursseihin nähden moninkertaiset. Niukat resurssit pakottavat tekemään priorisointeja. KUHA edustaa uutta liikennepoliittista ajattelua, jonka mukaan liikennejärjestelmän kehittämisessä resurssien niukkuus on pysyvä olotila, eikä kaikkiin tarpeisiin pystytä vastaamaan, vaan valintoja eri toimenpiteiden välillä on tehtävä. Tavoitteisiin pääsemiseksi pienet ja kustannustehokkaat hankkeet ovat avainasemassa. Resurssien tehokasta käyttöä ohjaa niin sanottu neliporrasperiaate. HLJ suunnitelma ja KUHA sen kärkihankkeena korostaa ekotehokkaiden liikkumis- ja kuljetusmahdollisuuksien luomista. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö sekä joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut ovat tässä avainasemassa. HLJ 2011-suunnitelma on keskeinen osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä ja aiesopimuksen laadintaa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaan KU- HA-toteuttamisohjelmat laaditaan yhteistyöprosessina osana liikennejärjestelmäsuunnittelua.

10 8 2 KUHA-hankkeiden ohjelmointityö vuosille Vuonna 2011 ohjelmoitiin KUHA-hankkeet vuosille Työssä muodostettiin seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 1) Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri 2) Älyliikenteen infrastruktuuri 3) Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet 4) Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen 5) Liikenneturvallisuuden erillishankkeet 6) Meluntorjunnan erillishankkeet 7) Tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen 8) Maankäytön kehittämistä tukevat tie- ja katuhankkeet 9) Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet. KUHA-hankkeita kohdistettiin erityisesti liikennekäytäviin, joiden valinnassa painotettiin nykyisten raidekäytävien lisäksi seudullisen bussiliikenteen edellytysten parantamista. Myös yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevat hankkeet ovat KUHA-ohjelmassa vahvasti esillä. Vuosien KUHA-ohjelmaan valituilta hankkeilta edellytettiin hyvää toteuttamisvalmiutta. Niiden tuli myös toteuttaa monipuolisesti HLJ 2011:n eri kehittämistasojen linjauksia ja kärkitavoitteita sekä eri toimenpidekokonaisuuksille muodostettuja arviointikriteerejä. Myös muiden suunnitelmien ja ohjelmien priorisoinnit otettiin huomioon. KUHAhankkeiden ohjelmointityössä kerätty aineisto sisälsi kaikkiaan 1100 mahdollista KUHAhanketta, joista vuosien toteuttamisohjelmaan voitiin rahoitusraamin puitteissa nostaa 91 hanketta. KUHA-toimenpiteet ovat vaikutuksiltaan nopeita, tehokkaita ja laajaalaisia. Hankekokonaisuuden tavoiteltavaksi rahoitustasoksi päätettiin HLJ suunnitelman mukaisesti 50 miljoonaa euroa vuodessa, kun viime vuosina KUHA-tyyppisiin hankkeisiin on käytetty Helsingin seudulla noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lähtökohtana on, että valtio ja kunnat osallistuvat KUHA-hankekokonaisuuden toteutukseen samalla rahoitusosuudella.

11 9 3 KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmointi vuosille Työvaiheet HLJ-toimikunta päätti lokakuussa 2011 KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmointityön jatkamisesta vuosittain toistuvana prosessina ja TTS-kauden ohjelmointityön käynnistämisestä. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut laatia KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma TTSkaudelle KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmoinnin työvaiheet olivat seuraavat: - KUHA-ohjelman toteutumisen seuranta - uusien KUHA-hanke-ehdokkaiden tunnistaminen - arviointikriteerien jatkokehittäminen - toteuttamisohjelmaehdotuksen laatiminen kaudelle ja suunnitteluhankelistan päivittäminen. KUHA-ohjelman toteutumisen seuranta Selvitystyön aluksi käytiin läpi hankkeiden toteutumisen tilanne eri sidosryhmien TTSsuunnitelmien ja hankkeiden suunnitteluvalmiuden valossa. Työvaihe sisälsi keskustelut ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja kuntien kanssa KUHA-hankkeiden etenemisestä ja laadituista uusista suunnitelmista. Jokaisen vuosien KUHA-ohjelmaan sisältyneen hankkeen tilanne raportoitiin erikseen. Vuosien KUHA-ohjelmassa esitettiin yhteensä 49 suunnitteluhanketta, joiden suunnittelutilanteen eteneminen tarkistettiin. Mikäli toteutusvalmius oli parantunut, hankkeet otettiin mukaan tarkasteluun, jossa päätettiin uusista KUHA-toteuttamisohjelman hankkeista. Uudet KUHA-hanke-ehdokkaat kaudelle KUHA-ohjelmointityössä selvitettiin eri sidosryhmien vuoden 2011 aikana tai vuoden 2012 alkupuolella laatimat selvitykset ja suunnitelmat, joiden tuloksena on esitetty toteutettavaksi pieniä kustannustehokkaita hankkeita. KUHA-ohjelmointiprosessissa tunnistettiin näissä suunnitelmissa olevat potentiaaliset uudet hankkeet KUHA ohjelmaan. Vuonna 2012 on käynnissä useita HLJ-jatkotöitä. Näiden projektien kanssa tehtiin yhteistyötä ja tarkistettiin niissä esiin nousseet KUHA-ohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät

12 10 hankkeet. Tällaisia HLJ-projekteja ovat liikenneturvallisuusstrategia, pääpyöräilyverkon määrittely ja liityntäpysäköintistrategia. Arviointikriteerien jatkokehittäminen Vuonna 2011 laadituissa KUHA-hankearvioinneissa oli lähtökohtana HLJ 2011:ssa määritetyt arviointikriteerit, joita kehitettiin edelleen ja tarkennettiin toimenpidekokonaisuuksittain KUHA-työpajoissa. Toisella KUHA-ohjelmointikierroksella vuonna 2012 parannettiin KUHA-hankeohjelman ehdokkaiden vertailtavuutta ja kehitettiin aiemmin asetettuja arviointikriteerejä. Arviointikriteerejä täsmennettiin ja yhtenäistettiin toimenpidekokonaisuuksittain. Toteuttamisohjelmaehdotus kaudelle Selvitystyön keskeisenä tuloksena oli ehdotus TTS-kauden vuosittaiseksi toteuttamisohjelmaksi. Lähtökohtana oli, että ne KUHA-toteuttamisohjelman hankkeet, joiden toteutus ei käynnisty vielä vuoden 2012 aikana sisällytettiin myös uuteen vuosien KUHA-ohjelmaehdotukseen. Kuva 1. KUHA-ohjelmointityö vuonna 2012.

13 Liikennepoliittinen selonteko ja MAL-aiesopimus Liikennepoliittinen selonteko Jyrki Kataisen hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle Sen mukaan valtio rahoittaa MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi pieniä kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämistoimia tällä hallituskaudella 30 miljoonalla eurolla edellyttäen, että kunnat rahoittavat toimia samalla osuudella. Rahoitus on yhteensä 60 miljoonaa euroa, josta Helsingin seudun osuus on 30 miljoonaa euroa. Toimenpiteet suunnataan niin, että ne parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan seuraavalla hallituskaudella kaupunkiseutujen pienten liikenneinfrastruktuuritoimien rahoitusta jatketaan neljällä suurella kaupunkiseudulla ja laajennetaan muille keskisuurille kaupunkiseuduille. Valtion osuus Helsingin seudulla on yhteensä 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunkiseuduilla eri toimijoiden yhteistyönä valmistellaan MAL-infrastruktuurihankkeiden ohjelma osana alueellista liikennejärjestelmätyötä ja MAL-aiesopimusten jatkovalmistelua. MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille allekirjoitettiin Sen mukaan: - Liikenneverkon kehittämishankkeissa priorisoidaan maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä hankkeita. Pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä (KUHA-rahoitusjärjestelmä ja -hankekokonaisuus) tehostetaan ja parannetaan nykyisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja asuntotuotannon edellytyksiä. - Valtio ja kunnat aloittavat KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamisen ja osallistuvat siihen keskimäärin yhtä suurilla rahoitusosuuksilla aiesopimuskaudella. Valtio ja kunnat osoittavat tähän vuodesta 2014 alkaen rahoitusta yhteensä 30 miljoonaa euroa aiesopimuskaudella siten, että KUHAmäärärahoista pyritään osoittamaan puolet pääkaupunkiseudulle ja puolet KUU- MA-kuntiin. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana liikennejärjestelmäsuunnittelua.

14 12 Liikennepoliittisen selonteon ja MAL-aiesopimuksen vaikutukset KUHA-ohjelmointiin KUHA-hankkeiden toteutuksen kannalta sekä liikennepoliittisen selonteon että MALaiesopimuksen kannanotot ovat erittäin tärkeitä reunaehtoja. Näiden mukaisesti vuosien 2014 ja 2015 KUHA-hankkeiden ohjelmoinnissa otetaan huomioon seuraavat seikat: - rahoitus on 15 miljoonaa euroa vuodessa - kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä - hankkeet kohdentuvat tasan pääkaupunkiseudulle ja KUUMA-kuntiin - hankkeita kohdennetaan erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen. 4 Toteuttamisohjelman muodostamisen periaatteet 4.1 Lähtökohdat KUHA ohjelmointityössä käytiin läpi edelliseen ohjelmaan sisältyneen 91 hankkeen toteutumisen tilanne TTS-suunnitelmien ja hankkeiden suunnitteluvalmiuden valossa. Keskeiset havainnot helmikuulta 2012 olivat: - Yhteensä kuusi hanketta on joko valmistunut tai valmistuu vuoden 2012 aikana. Niitä ei enää sisällytetä KUHA-ohjelmaan. - Osalla hankkeista toteuttamisvalmius on muuttunut, yleensä viivästynyt aiemmin arvioidusta joko vuodella tai kahdella. Näiden hankkeiden jatkosuunnittelua ei yleensä ole tehty viimeisen vuoden aikana ja sisältö on vasta tarkentumassa. - Useimmilla yhteisrahoitushankkeilla olisi nopea toteuttamisvalmius, mikäli eri osapuolien rahoitus varmistuu. - Jatkosuunnittelun myötä osalla hankkeista kustannusarviot ovat muuttuneet, yleensä hieman nousseet. KUHA-ohjelmointityössä selvitettiin eri sidosryhmien vuoden 2011 aikana tai alkuvuodesta 2012 laatimat suunnitelmat, joiden tuloksena oli esitetty toteutettavaksi seudullisesti merkittäviä, pieniä kustannustehokkaita hankkeita. Näistä yhteensä yhdeksän hanketta otettiin KUHA ohjelmointityössä tarkempaan tarkasteluun Liikennepoliittisen selonteon mukaan MAL-erityisrahoituksen kautta toteutettavat toimenpiteet tulee suunnitella siten, että ne parantavat erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Tästä seuraa, että MAL-rahoituksen kautta voidaan rahoittaa seuraavia KUHA-toimenpidekokonaisuuksia: - Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri

15 13 - Älyliikenteen infrastruktuuri (osa hankkeista) - Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet - Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen - Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet. 4.2 Rahoitus Vuosien KUHA-ohjelman muodostamisen lähtökohtana on liikennepoliittiseen selontekoon kirjattu kannanotto, että MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämistoimia tällä hallituskaudella edellyttäen, että kunnat rahoittavat toimia samalla rahoitusosuudella. Toimenpiteet suunnitellaan siten, että ne parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Vuosina Helsingin seudulle kohdistetaan yhteensä 30 miljoonaa euroa (valtion osuus on 15 miljoonaa euroa eli 7,5 miljoonaa euroa vuodessa). Seuraavalla hallituskaudella valtion osuus Helsingin seudulle on 20 miljoonaa euroa vuodessa eli hankerahoitus vuodesta 2016 eteenpäin on yhteensä 40 miljoonaa euroa vuodessa. Täten vuosina MAL-hankerahoitus KUHA-hankkeisiin on yhteensä 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 KUHA-hankkeisiin ei ole erillisrahoitusta, vaan ne rahoitetaan nykyisten rahoituskäytäntöjen kautta. MAL-aiesopimusmenettelyn kautta kanavoidun rahoituksen lisäksi eri sidosryhmät kohdistavat myös muuta rahoitustaan KUHA-hankkeisiin. Tämä rahoitus kohdistuu erityisesti niihin KUHA-toimenpidekokonaisuuksiin, jotka jäävät MAL-rahoituksen ulkopuolelle. Näitä ovat ainakin tällä hallituskaudella liikenneturvallisuuden erillishankkeet, meluntorjunnan erillishankkeet, tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen sekä maankäytön kehittämistä tukevat tie- ja katuhankkeet. Liitteessä 2 on esitetty näiden toimenpidekokonaisuuksien KUHA-hankkeita. 4.3 Priorisointikriteerit KUHA-ohjelman hanke-ehdokkaiden vertailtavuutta parannettiin kehittämällä edellisellä ohjelmointikierroksella toimenpidekokonaisuuksittain asetettuja arviointikriteerejä. Yleiset KUHA-hankkeiden arviointi- ja priorisointikriteerit, jotka koskevat kaikkia toimenpidekokonaisuuksia, ovat: - hanke toteuttaa osaltaan HLJ 2011:n kärkitavoitteita ja toimenpidekokonaisuuksittain määriteltyjä kriteereitä

16 14 - toimenpiteet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä (Liikennepoliittinen selonteko) - hanke on seudullisesti merkittävä - hankkeen vaikutukset ovat kustannuksiin nähden tehokkaita - hanke on priorisoitu tärkeäksi taustasuunnitelmissa ja -ohjelmissa - suunnitteluvalmius mahdollistaa hankkeen toteuttamisen ohjelmointikaudella - hanke ei sisälly isoihin investointihankkeisiin. Keskeisenä näkökulmana arviointi- ja priorisointikriteerejä tarkennettaessa oli hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Jatkossa hankekuvauksia halutaan kehittää siten, että KUHA-hanke-ehdokkaiden vaikutuksista saadaan olemassa olevista suunnitelmista riittävät ja yhtenäiset tiedot. Toimenpidekokonaisuuksittain tarkennettuja arviointikriteereitä määriteltäessä pyrittiin mitattavissa oleviin kriteereihin ja hyödyntämään olemassa olevaa tai helposti saatavilla olevaa tietoa. Asiantuntija-arviointia tarvitaan kuitenkin edelleen. Tärkeä kriteeri on hankkeen sisältyminen johonkin seudulliseen strategisen tason suunnitelmaan tai ohjelmaan. Seuraavassa KUHA-hanke-ehdokkaiden arviointikriteerit on esitetty toimenpidekokonaisuuksittain: 1. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Hanke sisältyy seudulliseen pääpyöräilyverkkoon (PÄÄVE) Muut kriteerit: henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä suhteessa hankkeen kustannuksiin hankkeen potentiaalinen käyttäjämäärä tien tekniset ominaisuudet eli Koululiitu (mm. liikennemäärä, nopeusrajoitus, pientareen leveys, valaistus) erityisperusteet: lasten määrä lähialueella, joukkoliikenteen tukeminen, sijainti taajamassa, pitkämatkaisen liikenteen tukeminen hanke tukee MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantoa 2. Älyliikenteen infrastruktuuri Hanke sisältyy liikenteen hallinnan kärkihankkeisiin Muut kriteerit: tukee joukkoliikennetarjontaa parantaa joukkoliikenneinformaatiota

17 15 3. Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Hanke sisältyy liityntäpysäköintistrategiaan (LIIPY) Hanke toteuttaa liityntäpysäköintistrategian mukaisia tavoitteita 4. Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen Hanke sisältyy joukkoliikenteen strategisiin suunnitelmiin (joukkoliikenteen laatukäytävät, HSL-alueen runkobussilinjasto , HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma , joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelmat (LUOKE)) Muut kriteerit: joukkoliikenteen määrä ja kuormitus määritellyllä yhteysvälillä (seudullisuus) vaihtoyhteyksien paraneminen luotettavuuden (toimintavarmuuden) paraneminen hanke tukee MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantoa 5. Liikenneturvallisuuden erillishankkeet Kriteerit kustannus- ja turvallisuustehokkuus: euroja / heva / metri (jos vertaillaan samantyylisiä hankkeita, esim. valaistushankkeita) henkilövahinko-onnettomuushistoria henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä 6. Meluntorjunnan erillishankkeet Toimenpide sisältyy tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapakettiin Muut kriteerit: nykyisten melulle altistuvien määrä melunsuojauksen tuottama vähenemä (55/65 dba) per asukas 7. Tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen Kriteerit kuljetusten sujuvuuden ja palvelutason paraneminen kuljettajien lepoajan mahdollistaminen (lakiperuste)

18 16 8. Maankäytön kehittämistä tukevat tie- ja katuhankkeet Kriteerit edellytysten luominen uudelle tiivistävälle ja joukkoliikenteeseen tukeutuvalle maankäytölle hanke tukee MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantoa 9. Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet - Kriteerit koko matkaketjun sujuvuuden paraneminen luotettavuuden, toimintavarmuuden ja täsmällisyyden paraneminen hanke tukee MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantoa - KUHA-hankkeiden valinta tehdään osana Liikenneviraston rautatiehankkeiden ohjelmointia. 5 Toteuttamisohjelman hankkeet Vuosien toteuttamisohjelman muodostamisen tueksi tehtiin lyhyet kuvaukset niiden toimenpidekokonaisuuksien hankkeista, jotka edistävät erityisesti jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Hankekuvauksissa esitettiin - hankkeen sisältö ja sijainti - koordinointivastuu - kustannusarvio ja arvio kustannusten jakautumisesta eri sidosryhmien kesken - keskeiset vaikutukset (arviointikriteerien täyttyminen) - laaditut suunnitelmat/ suunnitelmavalmius. Eri sidosryhmiltä touko-kesäkuussa 2012 saadun vuoden 2013 budjetin valmistelutiedon mukaan vuonna 2013 toteutuu yhteensä 16 KUHA-hanketta. Nämä hankkeet ovat mukana vuoden 2013 KUHA-ohjelmassa, mutta niitä ei rahoiteta MAL-rahalla. MAL-rahoituksella voidaan vuosina toteuttaa yhteensä 29 KUHA-hanketta. Vuodelle 2016 on ohjelmoitu 40 miljoonan euron rahoitusraamin puitteissa yhteensä 15 hanketta, jotka edistävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tarkastelussa olleista hankkeista jää vuoteen 2016 saakka ulottuvan ohjelman ulkopuolelle neljä keskisuurta hanketta, joiden valtion rahoitusosuus vaihtelee 4,6 ja 7,5 miljoonan euron välillä. Liitteessä 1 on esitetty hankkeiden kuvaukset jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä edistävistä KUHA-hankkeista. Nämä hankkeet saavat MALrahoitusta vuosina

19 17 Liikennepoliittisen selonteon painotusten ja MAL-rahoituksen ulkopuolelle jäävät KUHAhankkeet (toimenpidekokonaisuudet 5-8) on esitetty vuosien toteuttamisohjelmassa ajoitettuna niiden tämän hetkisen toteuttamisvalmiuden mukaan. Liitteessä 2 on esitetty näiden hankkeiden perustiedot ja suunnitteluvalmius helmikuun 2012 tilanteessa. Hankkeiden etenemistä seurataan jatkossa vuosittain KUHA-ohjelmointiprosessin yhteydessä. Liitteessä 3 on esitetty suunnitteluhankelista eli luettelo hankkeista, joiden suunnitteluvalmius ei vielä mahdollista niiden toteutusta ohjelmakaudella Suunnitteluhankelistaa on tarkoitus päivittää ja hankkeiden tilannetta seurata KUHA-ohjelmointiprosessissa. KUHA-toteuttamisohjelman hankkeet ovat seuraavat: Vuonna 2013 alkavat Merkkien selitykset: *) sisältyy alustavasti sidosryhmien vuoden 2013 budjettiin - *) Maantie 11679, kevyen liikenteen väylä välillä maantie 170 Ingman, Sipoo - *) Paciuksenkadun alikulkukäytävä, Helsinki - *) Joukkoliikenteen matkustajainformaationäyttöjen hankinta - *) Kauniaisten rautatieaseman liityntäpysäköintipuisto - *) Maantie 170, Söderkullan pyöräpysäköinti, Sipoo - *) Puotilan metroasema, liityntäpysäköinti, Helsinki - *) Klaukkalan linja-autoasema, liityntäpysäköinti, Nurmijärvi - *) Mellunmäen metroasema, liityntäpysäköinti, Helsinki - *) Nikkilä linja-autoasema, liityntäpysäköinti, Sipoo - *) Kantatie 45, Bergan liityntäpysäköinti, Tuusula - *) Kirkkonummen rautatieasema, liityntäpysäköinti - *) Maantie (Ylästöntie), Myllymäki Helsingin kk, tien parantaminen, Vantaa - *) Kaupintien, Näyttelijäntien ja Kehä I:n rampin kiertoliittymä, Helsinki - *) Maantie 132 Klaukkalantien parantaminen (Kirkkotien ja Koskitien liittymät), Nurmijärvi - *) Kantatie 51 (Länsiväylä), Suomenojan eritasoliittymän parantaminen, Espoo - *) Poikkitien (maantie 145) parantaminen, Järvenpää - Valtatie 3, väli Kehä III Keimola, riista-aita - Valtatie 3, väli Luhtaanmäen eritasoliittymä Klaukkalan ohikulkutie, tievalaistus - Valtatie 4, Keravan eritasoliittymän parantaminen (ramppien liikennevalot) - Valtatie 4, väli Korso Järvenpää, riista-aita - Valtatie 4, väli Kerava Järvenpää, tievalaistus - Valtatie 4, väli Metsola Jokivarsi, melusuojaus - Valtatie 3, Hakuninmaa, melusuojaus - Valtatie 1, Tuomarila Sepänkylä, melusuojaus - Valtatie 1, Veikkolan taajama, melusuojaus - Valtatie 4, Hakunila, melusuojaus - Maantie 143/maantie 2850, kiertoliittymän rakentaminen, Hyvinkää - Keravantien (maantie 148) parantaminen, väli Lahdentie Saviontie

20 18 Vuonna 2014 alkavat Merkkien selitykset: **) MAL-rahoituksella vuosina toteutettavat hankkeet - **) Itäväylä Teollisuuskatu kevyen liikenteen väylä (Junatie), Helsinki - **) Kantatie 51 (Länsiväylä), kevyen liikenteen väylä välillä Lauttasaari Salmisaari, Helsinki - **) Maantie 1456, kevyen liikenteen väylä välillä Vähänummi Kellokoski, - **) Maantie 1131, kevyen liikenteen väylä välillä Haapajärvi Veikkola, Kirkkonummi - **) Pasilan rautatieasema, pyöräpysäköinti - **) Järvenpään rautatieaseman ja linja-autoaseman liityntäpysäköinti, I-vaihe - **) Maantie 110, Huhmarin liityntäpysäköinti (laajennus), Vihti - **) Kyrölän rautatieaseman liityntäpysäköinti, I-vaihe - **) Oulunkylän rautatieasema, liityntäpysäköinti - **) Nurmijärven kirkonkylän linja-autoasema, liityntäpysäköinti - **) Mäntsälän rautatieaseman liityntäpysäköinti - **) Valtatie 4/ maantie 148, pysäkit eritasoliittymään, Kerava - **) Valtatie 3, Nurmijärven tiehaaran pikavuoropysäkkiparin parantaminen - **) Mannerheimintien joukkoliikennehankekokonaisuus (pysäkki-, liikennevalo- ja kaistajärjestelyjä) - **) Magneettien käyttäminen eristysvikojen vähentämiseen Helsingin ratapihalla - **) Puolenvaihtopaikan rakentaminen Huopalahden pohjois- ja länsipuolelle - **) Junaliikenteen koontinäyttöjen lisääminen Helsingin ja Pasilan laiturialueille - Maantie 148, Brobölentien liittymän parantaminen, Sipoo - Valtatie 3, väli valtatie 25 maantie 143, tievalaistus - Valtatie 4, väli Järvenpää valtatie 25, tievalaistus - Valtatie 4, väli valtatie 25 Orimattilan raja, tievalaistus - Valtatie 3, väli maantie 132 maantie 1311, tievalaistus - Valtatie 3, väli maantie 1311 valtatie 25, tievalaistus - Maantie 120 (Vihdintie) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla - Keimolan uusi levähdysalue (valtatie 3, Klaukkalan liittymä) - Kantatie 45, Koskenmäen kiertoliittymän laajentaminen - Kantatie 51 (Länsiväylä), Piispansillan itärampit Vuonna 2015 alkavat Merkkien selitykset: **) MAL-rahoituksella vuosina toteutettavat hankkeet - **) Maantie 170, kevyen liikenteen väylä välillä Hangelby Box, Sipoo - **) Maantie 1375 (Koivukylänväylä), kevyen liikenteen väylä ja alikulkukäytävä välillä Vanha Myllypolku maantie 140, Vantaa - **) Maantie 1130, Lapinkylän kevyen liikenteen väylä välillä Paloasema maantie 1131, Kirkkonummi - **) Maantie 120, Oikopolun alikulkukäytävä, Vihti - **) Helsingin seudun liikenneinfokeskus - **) Liityntäpysäköinnin viitoituksen järjestäminen - **) Keravan rautatieaseman liityntäpysäköinti - **) Maantien 120 (Vihdintie) parantaminen välillä Haaga Kehä III, 1. vaihe (pysäkit ja bussikaistat), Helsinki, Vantaa - **) Valtatien 3 pysäkkien parantaminen (Kalannintie, Vetotie, Vetokuja, Mätäoja), Vantaa - **) Valtatie 3, Klaukkalan tienhaaran pikavuoropysäkkien parantaminen, Vantaa

21 19 - **) Munkkiniemen aukion järjestelyt ja Ramsaynrannan bussikaista, Helsinki - **) Rantaradan laitteistouusinnat vikaantumishäiriöiden poistamiseksi välillä Huopalahti Kirkkonummi - Pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikka - Liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Helsingin seudulla (risteyskojeet ja keskusjärjestelmät) - Maantie 120/ maantie 1324 (Lahnuksentie), liittymän parantaminen, Espoo - Valtatie 4, Korson eritasoliittymän parantaminen (ramppien liikennevalot), Vantaa - Kehä I/Myllypurontien tasoliittymän supistaminen, Helsinki - Vuosaaren silta, Helsinki - Valtatie 3 (Hämeenlinnanväylä), Kuninkaantammen eritasoliittymä, Helsinki - Maantie 140/ Jokiniementie, eritasoliittymän parantaminen, Vantaa Vuonna 2016 alkavat - Maantie 1311, kevyen liikenteen väylä välillä Nurmijärvi Rajamäki - Tolsan rautatieasema, liityntäpysäköinti, Kirkkonummi - Hyvinkään rautatieaseman liityntäpysäköinti, I. vaihe - Hyrylän linja-autoasema, liityntäpysäköinti - Kantatie 45, Riihikallion bussipysäkin liityntäpysäköinti, Tuusula - Nummelan linja-autoasema, liityntäpysäköinti, Vihti - Jorvaksen rautatieasema, liityntäpysäköinti, Kirkkonummi - Valtatie 3, Kaivokselan eritasoliittymän parantaminen (uusi ramppi), Vantaa - Valtatie 1 välillä Tuomarila Nihtisilta, bussi- ja tavaraliikenteen lisäkaistat, Espoo - Valtatie 4, Koskelan eritasoliittymän täydentäminen, Helsinki - Tolsan rautatieliikennepaikan parantaminen, Kirkkonummi - Hanalan (välillä Tikkurila Kerava) liikennepaikan vaihdekujan ja raiteenvaihtopaikan rakentaminen - Hyvinkää, uusi vaihdeyhteys raiteiden 301 ja 302 välille - Jorvaksen rautatieliikennepaikan parantaminen, Kirkkonummi - Kehäradan häiriötilanteiden hallinta -hankkeet (Viinikkalan puolenvaihtopaikka), Vantaa - Maantie 114 (Kauniaistentie) Kehä II Turunväylä, Espoo Liitteessä 1 on esitetty hankekuvaukset myös niistä neljästä hankkeesta, jotka eivät mahtuneet MAL-rahoituksen puitteissa vuosien toteuttamisohjelmaan. Toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi niitä esitetään pilkottavaksi pienempiin osiin. Nämä vuonna 2017 aloitettavaksi esitetyt hankkeet ovat: - Valtatie 3, Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat - Maantie 120 (Vihdintie) parantaminen Haaga Kehä III, pysäkit ja bussikaistat - Valtatie 4, Jokiniemen vaihtopysäkit - Kehäradan häiriötilanteiden hallinta -hankkeet (seisontaraiteet, Lapinkylä) Vuoden 2013 KUHA-hankkeiden edellyttämä rahoitustaso on 74,4 miljoonaa euroa (aloitusvuoden mukaan). Vuodelle 2014 on ohjelmoitu KUHA-hankkeita 35,3 miljoonan euron edestä, josta MAL-rahoituksella toteutettavia on 14,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 KU- HA-ohjelmassa on 45,2 miljoonan euron edestä KUHA-hankkeita, joista MAL-rahoitettavia on 18,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 KUHA-hankkeiden edellyttämä rahoitustaso on 39,5 miljoonaa euroa.