KUUMAT LIIKENNEHANKKEET

Transkriptio

1 KUUMAT LIIKENNEHANKKEET 1) MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TIE- JA KATUHANKKEET JÄÄMÄSSÄ KUHA-RAHOITUKSEN ULKOPUOLELLE Valtio rahoittaa MAL-aiesopimuksen mukaan KUHA-hankkeita eli pieniä kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämistoimia vuosien 2014 ja 2015 aikana Helsingin seudulla 15 miljoonalla eurolla. Liikennepoliittisen selonteon mukainen KUHA-rahoitus suunnataan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Näin ollen KUUMA-kuntien kannalta erittäin tärkeät maankäytön kehittämistä tukevat kärkihankkeet jäävät tämän rahoituksen ulkopuolelle. KUUMA-kärkihankkeita vuosina ovat 1. Mt 132 Klaukkalantien parantaminen (Kirkkotien ja Koskitien liittymät), Nurmijärvi: toteutusvalmius 2013, kustannusarvio 1 M 2. Poikkitien (mt 145) parantaminen, Järvenpää: toteutus ajoittuisi vuosille , kustannusarvio 15,2 M 3. Keravantien (mt 148) parantaminen (Lahdentie-Saviontie), Kerava: toteutus ajoittuisi vuosille , kustannusarvio 18 M. 4. Koskenmäen kiertoliittymän laajentaminen (Kt 45), Tuusula: toteutusvalmius 2014, kustannusarvio 3,2 M. Kärkihankkeet sijaitsevat maantieverkolla alueilla, jonne perustienpidon rahoitus ei ole pitkään aikaan ulottunut. Samaan aikaan on siis sekä vanhan tieverkon korjausvelkaa että uuden maankäytön kehittämisestä johtuvia tarpeita. Hankkeiden rahoitus etenee nyt kuntien ja ELY-keskuksen kahdenvälisten keskustelujen kautta. Valtion rahoitusosuus jäänee useassa tapauksessa selvästi alkuperäistä ajatusta alhaisemmaksi, mikäli hankkeita halutaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Koko KUHA-toimenpidekokonaisuuden rahoittaminen olisi tuonut selkeyttä näiden KUUMA - kuntien kannalta taloudellisesti merkittävien hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen ajoittamiseen. 2) PASILA-RIIHIMÄKI RATAOSUUDEN VÄLITYSKYKYÄ NOSTETTAVA VIIVEITTÄ Liikenneviraston teettämä yleissuunnitelma Pasila-Riihimäki rataosuuden liikenteen välityskyvyn nostamisesta on parhaillaan kunnissa lausunnoilla. Suunnitelma kattaa rataosuuden parantamisen ensimmäisen vaiheen, jossa toteutetaan lisäraiteita Keravalla, Järvenpäässä sekä Hyvinkään ja Riihimäen välillä. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy mm. vaihdejärjestelyjen parannuksia Tikkurilan ja Riihimäen välillä. Radan kapasiteetti ja rataliikenteen häiriökestävyys heijastuu suoraan kuntien houkuttavuuteen. Radan parantamisprosessin mahdolliset viiveet vaikuttavat vahingollisesti rataan suoraan

2 tukeutuvien kuntien useisiin infrastruktuurihankkeisiin sekä asuinalueiden ja työpaikka-alueiden kehittämiseen. Pääradan kapasiteetin lisäys sekä sen myötä liikennetarjonnan lisäys on yksi KUUMA-kuntien kärkihankkeista. Hanke on liikenteellisesti tärkeä ja merkityksellinen myös valtakunnallisesti. 3) KLAUKKALAN OHIKULKUTIE ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYS NURMIJÄRVELLÄ MAL-aiesopimuksen mukainen asuntotuotanto Nurmijärvellä tarvitsee ehdottomasti Klaukkalan ohikulkutien toteuttamisen. Klaukkalan kasvulle ei ole edellytyksiä ilman ohikulkutietä, koska nykyinen liikenneverkko ei sitä mahdollista. Nykyisen vt3:n Klaukkalantien liittymän liikennemäärä on nyt ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymä ruuhkautuu aamulla ja illalla vaarantaen liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden. Yleissuunnitelmassa tehtyjen liikenne-ennusteiden mukaan ohikulkutien liittymän kohdalla liikennemäärä vuonna 2040 on ajoneuvoa ja nykyisen Klaukkalantien liittymän kohdalla ajoneuvoa. Ohikulkutien yleissuunnitelma on ollut kesäkuussa 2012 nähtävillä. Nurmijärven kunnan valtuusto antoi siitä lausuntonsa elokuussa 2012 ja suunnitelma valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn syksyn 2012 aikana. Yleissuunnitelman mukaan ohikulkutien kustannusarvio on noin 42,5 milj. euroa. 4) HYRYLÄÄN ITÄINEN OHIKULKUTIE Hyrylän ydinkeskustan yleissuunnittelua tehdään Rykmentinpuiston asemakaavatyön sekä nykyisen keskustan kaavarunkotöiden kautta. Liikennetarkastelut osoittavat tässä vaiheessa keskustan läpi kulkevan mt 145:den (Tuusulanväylä) liikennemäärien kasvavan n ajoneuvoon ja kt 45:den (Tuusulanväylä) liikennemäärä Hyrylän eteläisen kiertoliittymän eteläpuolella n ajoneuvoon vuorokaudessa ilman Hyrylän itäistä ohikulkutietä Rykmentinpuiston ja keskustan kehittämisen toteutuessa suunnitellulla tavalla. Ohikulkutie on edellytys sille, että keskustan maankäytön kehitetään suunnitellussa mittakaavassa ja maantieratkaisut voidaan toteuttaa paremmin paikallista maankäyttöä palvelevina. Hyrylän itäisen ohikulkutien kokonaisuuden kustannusarvio on noin 60 milj. euroa. Hankkeen viimeiset vaiheet on kuitenkin ajoitettu vasta vuosille Ennen vuotta 2020 tarpeellisiksi katsottujen toteutusvaiheiden kustannusarvio on noin 40 milj. euroa. Yleissuunnitelma nykyisen Tuusulan itäväylän jatkamisesta Järvenpääntielle on laadittu Liikenneviraston 2010 tekemästä suunnitelman hyväksymispäätöksestä on valitettu KHO:een.

3 KUHA-HANKKEISTA TARKEMMIN Metropolialueen KUHA-hankekokonaisuus on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmantyön erittäin myönteinen tulos. Metropolialueen KUHA -hankekokonaisuus toteutetaan vuosittain toistuvana prosessina. Hankekokonaisuuden toteutumista ohjaa hallituksen liikennepoliittinen selonteko ja MAL -aiesopimus. Vuonna 2011 ohjelmoitiin KUHA-hankkeet vuosille Työssä muodostettiin seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 1) kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri 2) älyliikenteen infrastruktuuri 3) liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet 4) bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen 5) liikenneturvallisuuden erillishankkeet 6) meluntorjunnan erillishankkeet 7) tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen 8) maankäytön kehittämistä tukevat tie- ja katuhankkeet 9) raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet. Liikennepoliittisen selonteon ja MAL-aiesopimuksen linjausten sekä rahoituksesta tehtyjen päätösten vuoksi MAL -rahoituksen kautta voidaan rahoittaa seuraavia KUHA - toimenpidekokonaisuuksia: - kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri - älyliikenteen infrastruktuuri (osa hankkeista) - liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet - bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen - raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat rahoittavat toimia samalla osuudella. KUUMA-kunnat ovat nostaneet KUHA-hankkeet yhdeksi alueen kärkihankkeista. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittäminen on hankekokonaisuus, joka on mukana niiden KUHA toteuttamisohjelmassa vuosille ajoittuvien hankkeiden joukossa, joille ohjataan MAL rahoitusta. Otsikon alla on 11 hanketta, joista 7 sijoittuu KUUMA kuntien alueelle. Hankkeet ovat tärkeitä, koska ne täydentävät alueella olevia selviä kevyen liikenteen verkon puutteita. Väyläverkostoon jää kuitenkin edelleen aukkoja, joita paikkaavien hankkeiden edistämistä jatketaan mm. KUHA ohjelmointikierroksilla. Mt kevyen liikenteen väylä välillä mt 170 Ingman, Sipoo. Aloitus vuonna 2013, toteutuu ELY:n kunnan ja yksityisen osapuolen yhteistyönä Mt 1456, Vähänummi Kellokoski, kevyen liikenteen väylä, Järvenpää-Tuusula. Aloitus vuonna 2014, ELY-keskus toteuttaa. Mt 1131, Haapajärvi Veikkola, Kirkkonummi, kevyen liikenteen väylä. Aloitus vuonna 2014, toteutuu Kirkkonummen ja ELY-keskuksen yhteishankkeena.

4 Mt 170, kevyen liikenteen väylä välillä Hangelby Box, Sipoo. Aloitus vuonna 2015, ELYkeskus toteuttaa. Mt 1130, Lapinkylän kevyen liikenteen väylä välillä Paloasema mt 1131, Kirkkonummi. Aloitus vuonna 2015, toteutuu Kirkkonummen ja ELY-keskuksen yhteishankkeena. Mt 120, Oikopolun alikulkukäytävä, Vihti. Aloitus vuonna 2015, ELY-keskus toteuttaa. Mt 1311 Nurmijärvi Rajamäki jkp-tie, Nurmijärvi. Aloitus vuonna 2016, toteutuu Nurmijärven ja ELY-keskuksen yhteishankkeena. Liityntäpysäköinnin kehittäminen Liityntäpysäköinnin ja liityntäyhteyksien kehittäminen on hankekokonaisuus, joka edelleen on mukana niiden KUHA toteuttamisohjelmassa vuosille sijoittuvien hankkeiden joukossa, joille ohjataan MAL rahoitusta. Otsikon alla on 23 hanketta, joista 18 sijoittuu KUUMA kuntien alueelle. Ajankohtaisia hankkeita tällä hetkellä on useita: Klaukkalan linja-autoaseman liityntäpysäköinti, Nurrmijärvi. Kunta toteuttaa, toteutuu vaiheittain alkaen 2012 Bergan liityntäpysäköintialue, kt 45, Tuusula. Kunta ja ELY toteuttavat yhdessä, toteutetaan Kirkkonummen rautatieasema. Kunta ja Liikennevirasto toteuttavat yhdessä, toteutuu useassa osassa vuosina Vuodelle 2014 tai sen jälkeen ajoittuvia kohteita ovat: Järvenpään rautatieasema ja linja-autoasema, liityntäpysäköinti I-vaihe (Järvenpää & Liikennevirasto) Huhmari (mt 110) liityntäpysäköinnin laajentaminen, Vihti (Vihti & ELY) Kyrölän rautatieaseman liityntäpysäköinti I-vaihe (Järvenpää & Liikennevirasto) Nurmijärven kirkonkylän linja-autoaseman liityntäpysäköinti (Nurmijärvi) Mäntsälän rautatieaseman liityntäpysäköinti (Mäntsälä) Liityntäpysäköinnin viitoituksen järjestäminen (ELY & Liikennevirasto & kunnat) Keravan rautatieaseman liityntäpysäköinti (Kerava & Liikennevirasto) Tolsan rautatieaseman liityntäpysäköinti (Kirkkonummi & Liikennevirasto) Hyvinkään rautatieaseman liityntäpysäköinti, I-vaihe (Hyvinkää & Liikennevirasto) Hyrylän linja-autoaseman liityntäpysäköinti (Tuusula) Riihikallion bussipysäkki (Kt 45), liityntäpysäköinti (Tuusula) Nummelan linja-autoaseman liityntäpysäköinti (Vihti) Jorvaksen rautatieaseman liityntäpysäköinti (Kirkkonummi & Liikennevirasto) Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen on hankekokonaisuus, joka on mukana niiden KUHA toteuttamisohjelmassa vuosille sijoittuvien hankkeiden joukossa, joille ohjataan MAL rahoitusta. Otsikon alla on 10 hanketta, joista 2 sijoittuu KUUMA kuntien alueelle. KUUMA kuntien kannalta työmatkalaisia palvelevan bussiliikenteen merkittävimmät sujuvuusongelmat sijoittuva kuitenkin Helsingin alueelle ja säteittäisille pääväylille.

5 Vt 4/mt 148, pysäkit eritasoliittymään, Kerava. Aloitus vuonna 2014, ELY-keskus toteuttaa. Vt 3, Nurmijärven tiehaaran pikavuoropysäkkiparin parantaminen, Nurmijärvi. Aloitus vuonna 2014, ELY-keskus toteuttaa. Hankekokonaisuudessa on myös viisi hanketta, jotka sijoittuvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, ja joilla on säteittäiseen linja-autoliikenteeseen liittyviä vaikutuksia: Mannerheimintien joukkoliikennekokonaisuus (pysäkki-, kaista- ja liikennevalojärjestelyt), Helsinki Vihdintie (mt 120) parantaminen välillä Haaga-Kehä III, 1. vaihe, Helsinki, Vantaa Vt 3 pysäkkien parantaminen (Kalannintie, Vetotie, Vetokuja, Mätäoja), Vantaa Vt 3 Klaukkalan tienhaaran pikavuoropysäkkien parantaminen, Vantaa Vt 1 Tuomarila-Nihtisilta, bussi- ja tavaraliikenteen lisäkaistat, Espoo, Kauniainen Liikenneturvallisuuden erillishankkeet Liikenneturvallisuuden erillishankkeet on hankekokonaisuus, joka ei ole saamassa MAL rahoitusta. Hankkeiden toteutuminen jää ELY keskuksen ja kuntien rahoituksen varaan. KUHA listalla otsikon alla on 18 hanketta, joista KUUMA kuntien alueelle kokonaan tai osittain sijoittuu 10. Hankkeet ovat pitkälti maanteiden hankkeita ja ELY:n vastuulla. Liikenneturvallisuuden erillishankkeiden lisäksi mm. kävelyn ja pyöräilyn infrahankkeet kohentavat liikenneturvallisuutta KUUMA kuntien alueella. Hankkeista seitsemän on tievalaistushankkeita, jotka eivät ole toistaiseksi edenneet: Vt 3 väli Luhtaanmäen eritaso Klaukkalan ohikulkutie, Nurmijärvi Vt 4 väli Kerava Järvenpää Vt 3 väli vt25-mt143, Hyvinkää Vt 4 väli Järvenpää vt 25, Mäntsälä Vt 4 väli vt 25 Orimattilan raja, Mäntsälä Vt 3 väli mt 132 mt 1311, Nurmijärvi Vt 3 väli mt 1311 vt 25, Nurmijärvi Hankkeissa on 3 muuta hanketta: Vt 4 Keravan eritasoliittymän parantaminen, ramppien liikennevalot. Tiesuunnitelma on laadittu. Vt 4 väli Korso Järvenpää, riista-aita. Hanke ei ole edennyt Mt 148 Brobölentien liittymän parantaminen. Sipoon ja ELY:n yhteishanke. Meluntorjunnan erillishankkeet Meluntorjunnan erillishankkeet on hankekokonaisuus, joka ei ole saamassa MAL rahoitusta. Hankkeiden toteutuminen jää ELY keskuksen ja kuntien rahoituksen varaan. KUHA listalla otsikon alla on 5 hanketta, joista yksi sijoittuu KUUMA kuntien alueelle. Tämä vt 1:lle sijoittuva Veikkolan taajaman melusuojaus, edellyttäisi nopeasti toimenpiteitä sillä apulaisoikeuskansleri on huomauttanut ELY:ä ja Kirkkonummen kuntaa hankkeen viivästymisestä.

6 Tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen Tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen on hankekokonaisuus, joka ei ole saamassa MAL rahoitusta. Hankkeiden toteutuminen jää ELY keskuksen ja kuntien rahoituksen varaan. KUHA listalla otsikon alla on kaksi hanketta, joista toinen sijoittuu KUUMA kuntien alueelle. Tämä Hyvinkäälle sijoittuva MT 143-mt 2850 kiertoliittymän rakentaminen sisältyy Uudenmaan ELY keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan vuosille Maankäytön kehittämistä tukevat tie- ja katuhankkeet KUUMA kuntien kannalta oleelliset hankkeet on todettu muistion alussa KUHA hankkeiden yleisen esittelyn yhteydessä. KUUMA alueelle sijoittuville hankkeille on yhteistä se, että niide toteutumatta jääminen tai siirtyminen on pullonkaula liikenteelle sekä maankäytön kehittämiselle KUUMA -kunnissa. Hankkeet sijoittuvat seudullisen liikenteen väylille, joten toteutukselta vaadittava taso tekee niistä paikallisessa mittakaavassa arvokkaita. Hankkeista arvokkaimpien kustannusarviot ovat yli 15 M. Hankkeiden luonteen vuoksi kustannuksista huomattava osa tulisi saada valtion rahoituksena. Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet on hankekokonaisuus, joka on mukana niiden KU- HA toteuttamisohjelmassa vuosille sijoittuvien hankkeiden joukossa, joille ohjataan MAL rahoitusta. Otsikon alla on 9 hanketta, joista 5 sijoittuu KUUMA kuntien alueelle. Hankkeet parantavat raideliikenteen käytettävyyttä ja vähentävät häiriöherkkyyttä. Rantaradan laitteistouusinnat vikaantumishäiriöiden poistamiseksi, Helsinki, Espoo, Kirkkonummi. Aloitus vuonna Liikennevirasto toteuttaa. Tolsan rautatieliikennepaikan parantaminen, Kirkkonummi. Aloitus vuonna 2016, Liikenneviraston ja Kirkkonummen yhteishanke Hanalan liikennepaikan vaihdekujan ja raiteenvaihtopaikan rakentaminen, Vantaa, Kerava. Aloitus vuonna Liikennevirasto toteuttaa. Uusi raideyhteys, raiteet 301 ja 302, Hyvinkää. Aloitus vuonna Liikennevirasto toteuttaa. Jorvaksen rautatieliikennepaikan parantaminen, Kirkkonummi. Aloitus vuonna 2016, Liikenneviraston ja Kirkkonummen yhteishanke

7 JOUKKOLIIKENTEEN AJANKOHTAISET ASIAT Uudenmaan ELY keskus on toimivaltainen viranomainen Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Vihdin linja-autoliikenteen osalta. HSL toimii Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon osalta kuntien toimivaltaisena viranomaisena. Hyvinkää toimii kaupungin alueen liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena. Uudenmaan ELY-keskuksen ja KUUMA kuntien alueella liikennöivien liikennöitsijöiden väliset siirtymäajan sopimukset päättyvät vuosina Toimivaltainen viranomainen päättää, miten joukkoliikenne sen toimivalta-alueella järjestetään siirtymäajan jälkeen. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on uuden joukkoliikennelain mukaan määritettävä toimivalta-alueensa palvelutaso. Palvelutasomäärittelyä on tehty vuoden 2011 aikana valmistuneissa selvityksissä, joissa kuvataan Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso vuoden 2016 loppuun asti. Tämän jälkeen Uudenmaan ELY keskuksen pitää päättää miten liikenne järjestetään siirtymäajan jälkeen. ELY keskus on tehnyt päätöksen järjestää joukkoliikenne palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti. Päätös koskee liikennettä, jossa markkinaehtoisesti syntyvän liikenteen palvelua ei voida pitää riittävänä palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamiseksi. PSA liikenteessä järjestämistapoina käytössä ovat käytännössä käyttöoikeussopimusmalli sekä tilaaja tuottaja malli. Nurmijärven ja Porvoon suuntien linja-autoliikenteen järjestämismalleista on käynnissä selvitys, joka on valmistumassa lokakuussa. Tietojemme mukaan selvityksessä ollaan päätymässä käyttöoikeussopimuksen kannalle järjestämismallin valinnassa. Valittavaa mallia on tarkoitus soveltaa muihin kehyskuntiin tämän jälkeen Uudessa järjestelmässä kustannukset jakautuvat ELY:n ja kohdekunnan tai tai kuntien välille. On oletettavaa ja todennäköistäkin, että menettely yhdessä palvelutasotavoitteiden toteuttamispyrkimysten kanssa lisää kuntien joukkoliikennekustannuksia. Jotta kustannusmuutos pysyisi kohtuullisena ja itse palveluun liittyvien tavoitteita saavuttaminen olisi realistista, joukkoliikenteen valtionapua kunnille pitäisi pystyä lisäämään. Lisätietoja: Tuusula Kunnanjohtaja Hannu Joensivu, puh Kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo, puh Nurmijärvi Kunnanjohtaja Kimmo Behm, puh Kehitysjohtaja Aarno Kononen, puh KUUMA-seutu Yhteistyöjohtaja Johanna Viita, KUUMA-seutu, puh