Kulttuuritekoja. yhdentyvässä Euroopassa. Suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistuminen Euroopan unionin KULTTUURI ohjelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuritekoja. yhdentyvässä Euroopassa. Suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistuminen Euroopan unionin KULTTUURI 2000 -ohjelmaan"

Transkriptio

1 Kulttuuritekoja yhdentyvässä Euroopassa Suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistuminen Euroopan unionin KULTTUURI ohjelmaan

2 Hyvä lukija, Tervetuloa tutustumaan kulttuurialan eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön suomalaisesta näkökulmasta. Tämä Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn toimittama julkaisu on hakemisto Euroopan unionin Kulttuuri ohjelmasta rahoitetuista hankkeista, joita toteuttamassa ovat olleet suomalaiset kulttuuriorganisaatiot. CIMO on toiminut Kulttuuri ohjelman suomalaisena yhteyspisteenä koko seitsenvuotisen ohjelmakauden ajan. Ohjelman tiedotukseen ja suomalaisille kulttuuritoimijoille suunnattuun hankeneuvontaan keskittyvä yhteyspiste on toiminut omana yksikkönään kansainvälistymiseen liittyviä asiantuntijapalveluja tarjoavassa organi saatiossa. CIMOn toimiminen EU:n ensimmäisen kulttuurin puiteohjelman yhteyspisteenä oli alusta lähtien luonteva ratkaisu onhan kulttuuri kuulunut CIMOn toimialueeseen jo sen perustamisesta lähtien ja vuosien varrella kulttuuritehtäviä on tullut lisää. CIMOn tehtäviin kuuluu esimerkiksi Suomen hallituksen kulttuurisopimusten, kulttuurivaihto-ohjelmien ja kahdenvälisten stipendivaihto-ohjelmien apurahahaun järjestäminen, ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen ja Nuori Kulttuuri -matka-apurahojen hallinnointi. Kulttuuriulottuvuus on mukana myös EU:n nuoriso- ja koulutusohjelmien toteutuksessa. Muutoinkin EU-ohjelmien koordinointi samassa yhteisössä on tuonut mukanaan tärkeää synergiaetua käytännön työhön. Yhteiseurooppalaisten kulttuurihankkeiden kanssa työskentely on avannut CIMOn toimintaan mielenkiintoisen näkökulman eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuurin kenttään. Kulttuuri ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat edistäneet suomalaisten kulttuuritoimijoiden kansainvälistä verkostoitumista, mutta myös rikastuttaneet sisällöllisesti suomalaista kulttuuritoimintaa ja -tarjontaa. Hankkeiden kirjo on ohjelmavuosien aikana kutoutunut laajaksi ja värikkääksi; tässäkin julkaisussa on mahdollista esitellä tarkemmin vain hyvin pieni joukko satunnaisesti valittuja esimerkkejä yhteistyöstä. Kulttuuri ohjelman päätyttyä eurooppalaisen hankeyhteistyön rahoittamista jatkaa EU:n uusi kulttuurin puiteohjelma. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esiin suomalaista kulttuuriyhteistyötä myös suunnan näyttäjänä: toivottavasti kulttuuriorganisaatiot ympäri maatamme jatkavat aktiivista osallistumista eurooppalaiseen yhteistyöhön myös uudella ohjelmakaudella. Helsingissä, marraskuussa 2006 Ulla Ekberg Johtaja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

3 Opetusministeriön tervehdys Tätä kirjoitettaessa Suomi on toista kertaa Euroopan unionin puheenjohtajamaana. EU:n kulttuuritoiminnan näkökulmasta molemmat puheenjohtajuuskaudet ovat osuneet oivallisiin aikoihin. Vuoden 1999 syksyllä puheenjohtajuuskauden haasteenamme oli neuvotella Euroopan parlamentin kanssa ohjelmapäätös yhteisön ensimmäisestä kulttuurin puiteohjelmasta eli Kulttuuri ohjelmasta, jonka tuloksia esitellään tässä julkaisussa. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin Suomen edessä on ollut sopiminen uudesta Kulttuuri-ohjelmasta ( ). Ohjelmasta päästiin yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa heinäkuussa ja lopullinen päätös syntyy vuoden lopussa. Uudessa ohjelmassa kulttuurin alakohtaisista jaotteluista on luovuttu ja tavoitteita tiivistetty Kulttuuri ohjelmaan verrattuna. Euroopan unionin piirissä käydään parhaillaan keskustelua siitä, että kulttuuri ansaitsee enemmän lukuja. Tähän on helppo yhtyä. Kulttuuritilastoinnin kehittämistä on syytä jatkaa pitäen samalla mielessä se, että kulttuuriin liittyy ominaisuuksia ja arvoja, jotka eivät kokonaan näy tilastoissa. Luovuutta, identiteettiä, henkisiä arvoja ja inhimillistä ulottuvuutta ei voi täysin mitata rahassa. Sen vuoksi tämänkin julkaisun esiin nostamat esimerkit ovat arvokkaita ja välttämättömiä tilastojen rinnalla. Seitsemänvuotinen Kulttuuri ohjelma on ollut suomalaisille kulttuuritoimijoille merkittävä eurooppalaisten yhteistyön tukija. Toivottavasti katsaus kannustaa toimijoita ideoimaan uusia eurooppalaisia yhteistyöhankkeita! Helsingissä, marraskuussa 2006 Iina Berden Kulttuurisihteeri Opetusministeriö 3

4 Suomalaiset kulttuuritoimijat aktiivisia Kulttuuri ohjelmassa Suomalaiset kulttuuritoimijat ovat osallistuneet EU:n Kulttuuri ohjelman seitsenvuotiseen kauteen aktiivisesti: Suomesta on oltu mukana yli 150 hankkeessa. Hankekokonaisuudesta vastaavan koordinaattorin eli pääjärjestäjän rooli suomalaistoimijoilla on ollut 46 hankkeessa. Yhteisjärjestäjän vastuuta suomalaiset ovat kantaneet 111 hankkeessa. Lukuisissa hankkeissa on myös ollut suomalaisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöhankkeiden lisäksi rahoitusta ovat saaneet kirjallisuuden käännöshankkeet. Hankkeita, joissa on ollut mukana suomalaistoimijoita, on koko ohjelmakaudella tuettu yli 34 miljoonalla eurolla. VISUAALISET TAITEET JA KULTTUURI- PERINTÖ SUOMALAISTEN SUOSIMIA ALOJA Suomalaiset kulttuuriorganisaatiot ovat olleet toteuttamassa hankkeita kaikilla ohjelman kautta tuettavilla kulttuuritoiminnan alueilla. Suomesta koordinoiduissa hankkeissa suosituimmat alat ovat olleet visuaaliset taiteet ja kulttuuriperintö. Visuaalisen taiteen alalla suomalaisvetoisia hankkeita on toteutettu kymmenen, kulttuuriperintöhankkeita kuusi ja kirja-alan hankkeita yksi. Lisäksi yksi hanke on keskittynyt Euroopan kansojen kulttuurin ja historian keskinäisen tuntemuksen edistämiseen. Kymmenen suomalaista kustantamoa on saanut ohjelman rahoitustukea eurooppalaisen kirjallisuuden suomentamiseen tai ruotsintamiseen. Yhteistyötä on koordinoitu suomalaisvoimin myös kahdessa erillishakukierrosten kautta rahoitetussa hankkeessa, yhdessä Eurooppa Pietarissa -erityistapahtumassa ja yhdessä Eurooppalaisen kulttuuriperinnön laboratorio -hankkeessa. Yhteisjärjestäjinä suomalaiset ovat olleet aktiivisimpia esittävien taiteiden (35 hanketta) ja visuaalisten taiteiden (31 hanketta) aloilla. Myös 26 kulttuuriperintöhankkeessa on ollut suomalainen yhteisjärjestäjä. Lisäksi lukuisat suomalaiset kulttuurialan yhteisöt ovat osallistuneet eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin yhteistyökumppanina, jonka rooli on hankkeen toteutuksessa vaihdellut erityisasiantuntijasta ulkopuoliseen rahoittajatahoon. Suomalaisosallistujat ovat olleet erikokoisia kulttuuriorganisaatioita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Mukana on ollut eri taidealojen toimijoita sekä esimerkiksi korkeakouluja. Maantieteellisesti suuri osa hankejärjestäjistä on lähtöisin Uudeltamaal- ta, mutta myös Pirkanmaalla sekä Keski- ja Varsinais-Suomessa on oltu aktiivisia. SISÄLTÖNÄ TAPAHTUMIA, TAIDEKASVATUSTA JA TUTKIMUSTA Kulttuuri rahoituksella on toteutettu mm. eurooppalaisia yhteisnäyttelyjä, esiintymiskiertueita, festivaaleja ja tapahtumia oheisohjelmineen sekä lapsille ja nuorille suunnattua taidekasvatustoimintaa kuvataiteen, muotoilun ja oopperan aloilla. Kulttuuriperinnössä on hankeyhteistyöllä edistetty esimerkiksi historiallisten rakennusten nykykäytön ja vedenalaisten hylkyjen tutkintaa sekä saavutettavuutta museo- ja kulttuuriperintökohteissa. Toimialaan liittyvien erityissisältöjen lisäksi kaikissa hankkeissa on tärkeänä tavoitteena ollut verkostoyhteistyön kehittäminen ja jatkuvien yhteistyösuhteiden rakentaminen. 4

5 KUVA: SAKARI VIIKA Kulttuuri 2000 Euroopan unionin ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma; hallinnoijana Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto rahoitustukea yhteistyönä toteutetuille kulttuurihankkeille visuaalisten taiteiden, esittävien taiteiden, kulttuuriperinnön ja kirjallisuuden aloilla sekä eurooppalaisen kirjalli suuden kääntämiselle kokonaisbudjetti 236,5 M ; tukea hankkeille vuosittain noin 30 M Hip hop -musiikkia ja oopperaa yhdistänyt, nuorille suunnattu Hip H Opera sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa kesäkuussa 2006 osana yhteiseurooppalaista Mozartin juhlavuoden hanketta. Myös korkeakoulut ovat osallistuneet eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön kehittämiseen. Kulttuuri rahoitustukea ovat Suomessa saaneet mm. Turun yliopiston maantieteen laitos teollisuusrakennusten uusiokäyttöä tutkivaan hankkeeseen ja Tampereen teknillinen yliopisto modernin lähiöarkkitehtuurin tutkimus- ja koulutushankkeeseen. Myös Taideteollinen korkeakoulu on ollut mukana useissa oman alansa hankkeissa. Laajaa yleisönäkyvyyttä suomalaisista Kulttuuri hankkeista ovat saaneet esimerkiksi tamperelainen Backlight, jonka keskiössä on samanniminen valokuvatriennaali, Tero Saarinen Companyn Borrowed Light -esiintymiskiertue oheisohjelmineen, Q-teatterin Baltic Circle -festivaali sekä Designmuseon koordinoima lapsille ja nuorille suunnattu Fantasy Design. Lasten ja nuorten taidekasvatusta on edistetty myös oopperakasvatushankkeissa, joihin Suomen Kansallisooppera on osallistunut oman yhteistyöverkostonsa kautta. Itämeren alueen kirjailijoiden yhteistyötä on kehitetty mm. kirjailijaresidenssi-toiminnalla Jyväskylän kaupunginkirjaston koordinoimassa Baltic Ring -hankkeessa. Kulttuuriperintökohteiden saavutettavuus on ollut päämääränä Museoviraston johtamassa ACCU (Access to Cultural Heritage) -hankkeessa. Kirjallisuuden käännöstuella on suomennettu ja ruotsinnettu ajankohtaista eurooppalaista nyky- ja tietokirjallisuutta. Käännöstukea ovat suomalaisista kustantajista hyö dyntäneet mm. Tammi ja Like Kustannus. Kulttuuri ohjelman suomalaisena tiedotuksen ja neuvonnan yhteyspisteenä on koko ohjelmakauden aikana toiminut CIMO. (OH) YHTEISTYÖHANKKEET: alakohtaisia tai monialaisia yhteistuotantoja, esityskiertueita, mestarikursseja, tapahtumia, työpajoja, kiertuenäyttelyjä, ammattilaisten kokemusten vaihtoa ja jatkokoulutusta yksi- ja monivuotisia verkostomaisesti toimivia hankkeita järjestäjinä yhteistyössä eurooppalaiset julkisen tai yksityisen sektorin kulttuuri organisaatiot (pääjärjestäjä + yhteis järjestäjiä vähintään kahdesta muusta maasta) ohjelmamaat: EU-jäsenvaltiot sekä Bulgaria, Islanti, Liechtenstein, Norja, Romania ja Turkki yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa KIRJALLISUUDEN KÄÄNNÖSHANKKEET: tukea vuoden 1950 jälkeen kirjoitetun eurooppalaisen kaunokirjallisuuden ja humanistisen alan kirjallisuuden kääntämiseen rahoitustukea yksittäisille kustantamoille LISÄTIETOJA: Kulttuuri culture2000/cult_2000_en.html 5

6 Finländska kulturaktörer aktiva inom programmet Kultur 2000 Finländska kulturaktörer har deltagit aktivt i Kultur 2000 under EU-programmets sjuåriga period: partner från Finland har varit med i över 150 projekt. Rollen som ansvarig samordnare för projekthelheten, alltså huvudarrangör, har finska aktörer haft i 46 projekt. Finländare har varit medarrangör i 111 projekt. I flera projekt har också finska samarbetspartner deltagit. Utöver samarbetsprojekt har också litterära översättningsprojekt fått finansiering. Projekt med finländska deltagare har under hela programperioden fått bidrag uppgående till totalt över 34 miljoner euro. VISUELL KONST OCH KULTURARV POPULÄRA OMRÅDEN FÖR FINLÄNDARE Finländska kulturorganisationer har deltagit i genomförandet av projekt inom alla kultursektorer som kan få bidrag från programmet. De populäraste områdena för projekt samordnade i Finland har varit visuell konst och kulturarv. Finländare har koordinerat tio projekt inom visuell konst, sex inom kulturarv och ett inom litteratursektorn. Dessutom har ett projekt fokuserat på att främja ömsesidig kultur- och historiekännedom bland Europas folk. Tio finländska förlag har fått ekonomiskt bidrag från programmet för att översätta europeisk litteratur till finska eller svenska. Finländare har också koordinerat samarbetet inom två projekt som fått finansiering via separata ansökningsomgångar: specialevenemanget Europa i S:t Petersburg och projektet Europeiskt kulturarvslaboratorium. Finländare har varit aktivast som medarrangörer inom scenkonst (35 projekt) och visuell konst (31 projekt). 26 kulturarvsprojekt har haft en finländsk medarrangör. Dessutom har ett flertal finländska kulturorganisationer deltagit i europeiska samarbetsprojekt som samarbetspartner med olika roller från specialexpert till extern finansiär. De finländska deltagarna har varit kulturorganisationer av olika storlekar från såväl den offentliga som privata sektorn. De har bestått av aktörer från olika konstsektorer och exempelvis högskolor. Geografiskt har en stor del av projektarrangörerna kommit från Nyland, men också i Birkaland samt Mellersta och Egentliga Finland har man varit aktiv. EVENEMANG, KONSTFOSTRAN OCH FORSKNING Med finansiering från Kultur 2000 har genomförts bland annat europeiska gemensamma utställningar, turnéer, festivaler och happenings med tillhörande program samt konstfostran för barn och ungdomar inom bildkonst, formgivning och opera. Inom kulturarv har projektsamarbetet främjat exempelvis användning av historiska byggnader, undersökning av vrak under vatten samt tillgängligheten till museer och kulturminnen. Utöver sektorspecifika specialinnehåll har ett viktigt mål i alla projekt varit att utveckla nätverkssamarbete och skapa kontinuerliga samarbetsrelationer. Också högskolorna har deltagit i utvecklandet av det europeiska kultursamarbetet. I Finland har bidrag från Kultur 2000 beviljats bland annat åt ett projekt vid Åbo universitets geografiska institution som undersöker återanvändning av industribyggnader och Tammerfors tekniska universitets forsknings- och utbildningsprojekt inom modern förortsarkitektur. Även Konstin dustriella högskolan har deltagit i flera projekt inom sitt utbildningsområde. Finländska Kultur 2000-projekt som har nått en bred publik är exempelvis Backlight i Tammerfors vars fokus är en fototriennal 6

7 Kultur 2000 Europeiska unionens första ramprogram för kultur; Europeiska kommissionens generaldirektorat för utbildning och kultur administrerar programmet ekonomiskt bidrag åt kulturprojekt inom scenkonst, visuell konst, kulturarv och litteratur samt för översättning av europeisk litteratur totalbudget 236,5 M ; årliga projektbidrag cirka 30 M Björneborgs konstmuseum deltog i det treåriga samarbetsprojektet Visual Community Networks. Videoinstallationen Fri och anonym av Jane and Louise Wilson var utställd i museet under våren med samma namn, Tero Saarinen Companys turné Borrowed Light med tillhörande program, Q-teatteris festival Baltic Circle samt projektet Fantasy Design för barn och ungdomar samordnat av Designmuseet. Konstfostran för barn och ungdomar har varit ämne också i projekt för operafostran där Finlands Nationalopera har deltagit via sitt eget samarbetsnätverk. Författarsamarbete inom Östersjöområdet har utvecklats bland annat genom residensverksamhet inom projektet Baltic Ring samordnat av Jyväskylä stadsbibliotek. Tillgängligheten till kulturminnen har varit målet i Museiverkets projektet ACCU (Access to Cultural Heritage). Aktuell europeisk samtids- och facklitteratur har översatts till finska och svenska med översättningsbidrag för litteratur. Av finländska förlag har bland annat Tammi och Like Kustannus utnyttjat översättningsbidraget. Centret för internationellt personutbyte CIMO har fungerat som finländsk kontaktpunkt för information och rådgivning om programmet Kultur 2000 under hela programperioden. (OH) SAMARBETSPROJEKT: samproduktioner, turnéer, mästarkurser, evenemang, workshopar, vandringsutställningar, fortbildning och erfarenhetsutbyte för proffs inom en eller fl era sektorer ett- och fl eråriga projekt med nätverksbaserad verksamhet europeiska kulturorganisationer inom den offentliga eller privata sektorn samarbetar som arrangörer (huvudarrangör + medarrangörer från minst två andra länder) programländer: EU:s medlemsländer samt Bulgarien, Island, Liechtenstein, Norge, Rumänien och Turkiet samarbete också med tredje länder LITTERÄRA ÖVERSÄTTNINGSPROJEKT: bidrag för översättning av europeisk skönlitteratur och litteratur inom humaniora skriven efter 1950 bidrag åt enskilda förlag NÄRMARE INFORMATION: Kultur culture2000/cult_2000_en.html 7

8 Finnish cultural operators active in the Culture 2000 programme Cultural operators in Finland have participated actively in the European Union s Culture 2000 programme during its seven-year period. Finns have been involved in over 150 projects. A Finnish operator was the project leader in 46 projects, a total of 111 projects have had Finns as co-organisers. In numerous projects there has also been a Finnish organisation as an associated partner. The total support received by projects with Finnish participants over the whole programme period amounted to over 34 million euros. Apart from cooperation projects, funding has been available for translation projects. FINNS FAVOUR VISUAL ARTS AND HERITAGE Finnish cultural operators have been involved in all the sectors supported through the programme. The most popular sectors of projects coordinated by Finns were visual arts and heritage. There were ten projects on visual arts with a Finnish project leader, six on heritage and one on literature. In addition, one project concentrated on promoting mutual understanding and knowledge of European cultures and histories. Ten Finnish publishers received grants for translation of European literature into Finnish or Swedish. Finns also coordinated two projects funded through the special events strand of the programme: the Europe in St. Petersburg project and the European heritage laboratory project. The most Finnish co-organisers were involved in projects on performing arts (35 projects) and visual arts (31 projects). 26 projects on heritage also had a Finnish co-organiser. Furthermore, many Finnish cultural operators have participated in European cooperation projects as associated partners, providing special expertise or external funding, for example. Finnish participants in projects represent both public and private sector cultural organisations of different sizes. Participants include cultural operators in different sectors and, for example, higher education institutions. Geographically, the majority of Finnish project leaders came from Uusimaa, but operators from Pirkanmaa, Central Finland and Finland Proper were active. EVENTS, ARTS EDUCATION AND RESEARCH Activities organised with Culture 2000 grants include, among others, joint European exhibitions, tours, festivals and events, and arts education for children and young people in visual and plastic arts and opera. Heritage projects dealt with, for example, modern use of historical buildings, research on underwater shipwrecks, and accessibility of museums and cultural heritage sites. Apart from sector-specific activities, creation and establishment of networks has been an important goal in all projects. Higher education institutions have also participated in development of cultural cooperation in Europe. Finnish higher education institutions that have received Culture 2000 grants include the Department of Geography of the University of Turku for a project studying novel use of industrial buildings and Tampere University of Technology for a research and training project on modern suburban architecture. The University of Art and Design in Helsinki has also participated in several projects in its field. Examples of Finnish Culture 2000 projects that received wide publicity include a photography triennial Backlight from Tampere, the Borrowed Light tour of Tero Saarinen Company with its accompanying 8

9 programmes, the Baltic Circle festival of the theatre company Q-teatteri, and the Fantasy Design project for children and young people coordinated by the Design Museum in Helsinki. Arts education of children and young people was also promoted in opera projects, in which the Finnish National Opera has participated. The Baltic Ring project coordinated by the City Library of Jyväskylä developed cooperation of Baltic authors through, for example, writer in residence activities. Accessibility of museums and cultural heritage sites was the aim of the ACCU (Access to Cultural Heritage) project coordinated by the National Board of Antiquities in Finland. With the help of translation grants, modern European fiction and non-fiction has been translated into Finnish and Swedish. Finnish publishers who have received grants include Tammi and Like Kustannus. The Centre for International Mobility CIMO has acted as the national contact point for the Culture 2000 programme in Finland all through the programme period. (OH) Culture 2000 the fi rst European Union Community programme for cultural cooperation; administered by the Directorate-General for Education and Culture of the European Commission grants to cultural cooperation projects in visual and performing arts, heritage and literature, and translation of literature total budget M ; annual support to projects approximately 30 M COOPERATION PROJECTS: PHOTO: RURIK WASASTJERNA joint productions in one or across sectors, tours, master classes, festivals, work shops, touring exhibitions, exchange of experiences among arts professionals and continuing training network projects of one or several years organised in cooperation of European public or private sector cultural organisations (project leader + co-organisers from at least two other countries) programme countries: EU Member States and Iceland, Liechtenstein, Norway, Romania and Turkey cooperation with third countries also possible TRANSLATION PROJECTS: funding to translation of European humanistic literature and fi ctional and published after 1950 funding to individual publishing houses In the city council of Kotka coordinated MoMo Neighbourhood Cooperation project that treated the 1930s ideals for community planning. Finland was represented by Sunila area planned by architect Alvar Aalto. FURTHER INFORMATION: Culture culture2000/cult_2000_en.html 9

10 Kulttuuriperintö kaikkien ulottuville Museoviraston kehittämisyksikkö toimii koordinaattorina kolme vuotta kestävässä hankkeessa Access to cultural heritage: Policies of Presentations and Use, eli lyhyemmin ACCU. Hankkeen tavoitteena on lisätä saavutettavuutta kulttuurikohteissa. Kulttuurikohteiden tasavertainen saavutettavuus on ollut esillä eurooppalaisella kentällä ja myös Suomessa, jossa Esteetön museo -hanke ja Taidemuseoalan kehittämisyksikön Kulttuuria kaikille -neuvontapalvelu ovat tehneet teemaa näkyväksi. ACCU-projekti limittyy siis kansallisen tason hankkeiden kanssa ja luonnollisesti olemassa olevasta tiedosta ja verkostoista on ollut suurta apua. SAAVUTETTAVUUS MITÄ SE ON? Saavutettavuus on käsitteenä varsin laaja. Perimmäinen ajatus on se, että mitään ihmisryhmää ei tiedostamattakaan suljeta kohdeyleisöstä pois. Näin ollen kiinnitetään huomiota esimerkiksi kulttuurisiin, tiedollisiin ja fyysisiin esteisiin, joiden poistamiseksi tehdään työtä. Saavutettavuus on osa hyvää palvelua: siinä otetaan kaikenlaiset tarpeet huomioon ja pyritään yhdenvertaisuuteen. Fyysiseen saavutettavuuteen liittyy kohteeseen sisäänpääsyn ja siellä liikkumisen huomioiminen. Saavutettavuus eri aistien avulla sisältää sen, että tietoa tarjotaan paitsi visuaalisessa muodossa, myös esimerkiksi kuunneltavana ja kosketeltavana. Tiedollisessa Louhisaaren kartanolinnaan voi tutustua myös kosketeltavan pienoismallin avulla. KUVA: EEVA KUKKO / MUSEOVIRASTO saavutettavuudessa pyritään huomiomaan erilaiset tarpeet, esimerkiksi kielitaidon tai pohjatietojen suhteen, ja helpottamaan tie donsaantia vaikkapa selkokieltä käyttämällä. Saavutettavuutta lähestytään myös kulttuu riselta kannalta eli esimerkiksi näyttelytar jonnassa otetaan huomioon erilaisten kä vi järyhmien omat kulttuurit. Tärkeä aspekti kulttuurikohteiden saavutettavuudessa on vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on saada kulttuuriperintö uusien yleisöjen ulottuville. Yhteistyö eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa on tämän saavuttamiseksi ensiarvoisen tärkeää. ACCU-HANKE Syyskuussa 2004 käynnistyneen ACCUhankkeen avulla pyritään tuomaan tasavertaisen saavutettavuuden idea käytännön tasolle. Haasteena on saavutettavuuden vakiinnuttaminen osaksi tavallista toimintaa. Hankkeessa tuotetaan tietoa kulttuuriperinnön saavutettavuuden esteistä, luodaan ja vertaillaan saavutettavuutta edistäviä hyviä käytäntöjä sekä tarkastellaan kulttuuriperinnön sisältöjä monipuolisista näkökulmista. Hankkeen aikana on tuotettu verkkosivusto, joka toimii saavutettavuuden asiantuntijoiden foorumina, ja järjestetty asiantuntijakonferensseja. ACCU-hanke päättyy vuonna 2007, jolloin julkistetaan mm. kulttuuriperinnön saavutettavuuden DVD-opas Open Doors sekä osallistujamaissa kiertävä näyttely. 10

11 OSALLISTUJIA VIIDESTÄ MAASTA Pääjärjestäjänä toimivan Museoviraston lisäksi hankkeessa on yhteisjärjestäjä Norjasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Kreikasta. Eräänlainen edelläkävijämaa saavutettavuuden suhteen on Iso-Britannia, jossa asia on ollut esillä pitkään; sen sijaan esimerkiksi Saksassa aihe on verrattain uusi. Suomessa sijoitutaan näiden kahden välimaastoon: paljon työtä on tehty, mutta asian valtavirtaistaminen on vielä haasteena. Jokaisesta viidestä osallistujamaasta on valittu pilottihankkeeksi yksi kohde, jonka saavutettavuutta parannetaan. Valitut kohteet ovat keskenään hyvin erilaisia, jotta hankkeen aikana saataisiin kerättyä mahdollisimman monipuolista materiaalia aiheesta. Suomesta mukana on Suomen kansallismuseoon kuuluva Louhisaaren kartanolinna, joka sijaitsee Varsinais-Suomessa Askaisissa, lähellä Turkua. Norjassa kohteena on liikkumisen kannalta haasteellinen kulttuurimaisema eli Fetsund Lenserin Tukinuittomuseo ja luonto-opastuskeskus. Kreikan kohde on Ateenan Bysanttilaiskristillinen museo, joka tarjoaa sekä fyysisiä että kulttuurisia saavutettavuushaasteita. Saksasta mukana on Mecklenburg-Vorpommerin kulttuuriperintöviranomainen, Landesamt füf Kultur und Denkmalpflege, joka on hankkeen myötä tehnyt yhteistyötä erityisesti näkövammaisten koululaisten kanssa. Erikoisin kohde lienee Isossa-Britannias sa; siinä korostuu kulttuurinen saavutettavuus. Kyse ei ole alueesta vaan alakulttuurista, joka on Travellers eli maankiertäjät. Termin alle kuuluu monta erilaista ryhmää: romanit, elämäntapamaankiertäjät, sirkusammattilaiset ja joukko irlantilaisia, joiden kulttuuriseen taustaan liittyy kiertävä elämäntapa. Pyrkimyksenä on tallentaa tätä kiertävää kulttuuria ja ylipäätään pohtia, miten se tehtäisiin. Järjestäjänä hankkeessa toimii Surreyn maakunnan museoiden neuvottelukunta (Surrey Museums Consultative Committee), jonka toiminta-alueella maankiertäjät ovat suurin etninen vähemmistö. Se pyrkii lisäämään maankiertäjien sekä museoiden, kirjastojen ja arkistojen välistä yhteistyötä. LOUHISAARI JA SAAVUTETTAVUUS Suomen pilottikohde Louhisaari edustaa meillä harvinaista 1600-luvun kartanoarkkitehtuuria. Hyvin säilyneen kartanolinnan yhteydessä on myös laaja englantilainen puisto kävelyteineen. Louhisaari on kuulunut Fleming-suvulle yli 300 vuotta ja Mannerheimeille yli sata vuotta. Marsalkka C.G.E. Mannerheim syntyi Louhisaaressa vuonna Nykyään suojeltu kartanolinna puistoineen kuuluu Museovirastolle. Kolmikerroksisesta Louhisaaresta tekee haastavan kohteen fyysisen saavutettavuuden kannalta esimerkiksi sen hissittömyys sekä syrjäinen sijainti. Louhisaaressa tilannetta on parannettu muun muassa julkaisemalla kartanolinnasta DVD, jonka avulla myös ne, jotka eivät pääse rakennuksen ylemmissä kerroksissa kiertelemään, voivat tutustua paikkaan. Ulkona puistossa on keraaminen, kosketeltava pienoismalli, jonka avulla esimerkiksi näkövammaisten on helpompi hahmottaa kulkureitit ja rakennukset. Kosketeltava pienoismalli kulttuuriperintökohteessa on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Access to Cultural Heritage: Policies of Presentation and Use, ACCU ( ) Hankejärjestäjät: Museovirasto, kehittämisyksikkö (Suomi), pääjärjestäjä Byzantine and Christian Museum (Kreikka) Fetsund Lenser Industrial Heritage Memorial, Museum and Natural Information Centre (Norja) State Agency for Culture and Heritage Protection Mecklenburg- Western Pomerania (Saksa) Surrey Museums Consultative Committee (Iso-Britannia) Lisätietoja: Dvd-julkaisu Open Doors (ilmestyy talvella 2007) SAAVUTETTAVUUDEN TULEVAISUUS SUOMESSA Suomessa muutenkin hyvin esillä olleet saa vutettavuus ja sen valtavirtaistaminen ovat saaneet lisävauhtia ACCU-hankkeesta. Hankkeen koordinaattori Tapani Sainio Mu seovirastosta kertoo, että saavutettavuuden saattaminen osaksi kulttuuri- ja museokohteiden arkipäivää on käynnissä. Esimerkiksi Museovirastossa laaditaan koko viraston kattavaa saavutettavuussuunnitelmaa, johon työntekijät ovat Sainion iloksi suhtautuneet innostuneesti ja aktiivisesti. Saavutettavuuden laajentaminen projektista vallitsevaksi käytännöksi on haaste, mutta samalla hyvin realistinen tavoite. (SH) 11

12 Baltic Circle Euroopan itäiset ja pohjoiset teatterintekijät kohtaavat Helsinkiläinen Q-teatteri on luonut kohtaamisen mahdollisuuksia Baltian maiden ja Pohjoismaiden teattereille kahdessa Kulttuuri ohjelmasta rahoitustukea saaneessa yhteistyöhankkeessa. Hankkeiden taustayhteisönä on Baltic Circle -verkosto, joka on kolmesti tuottanut samannimisen festivaalin. Baltic Circle -festivaali on tuonut Helsinkiin tuoretta, ajan hermolla olevaa teatteria kotimaasta ja naapurimaistamme vuosina 2000, 2003 ja Festivaalien lisäksi verkosto on toteuttanut yhteistuotantoja, esitysvierailuja, taiteilijavaihtoa ja -tapaamisia, koulutusta ja näytelmien kääntämistä. Toiminnan ytimessä on vuorovaikutus: tekijöiden kohtaaminen, ajatusten ja uusien ideoiden vaihtaminen, esitysten vienti ja tuonti sekä niiden yhteinen tuottaminen. Baltic Circle -verkoston toiminta kattaa koko Itämeren alueen pääpainon ollessa Baltian maiden ja Pohjoismaiden välisen kulttuurisillan rakentamisessa. LAADUN TAKEENA HENKILÖ- KOHTAISESTI RAKENNETTU VERKOSTO Tuottaja Jukka Hytti määrittelee Baltic Circle -verkoston vapaamuotoiseksi ja henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvaksi. Verkostoon kuuluu 25 teatteria ja kansainvä- listä festivaalia, ja yhteistyötä pyritään jatkuvasti laajentamaan. Henkilökohtaiset suorat kontaktit ovat Hytin mukaan laadun tae, kun taiteilijatapaamisia ja festivaaleja rakennetaan. Mukana olevat teatterit ja festivaalit ovat merkittäviä ajankohtaisia tekijöitä omalla kulttuurialueel laan tai omassa maassaan. Emme halua kahlita itseämme minkään tietyn teeman vangiksi, Hytti linjaa. Festivaalien ohjelmisto koostuu itse nähdyistä ja löydetyistä esityksistä ja luotettavilta kollegoilta tulleista ehdotuksista. Yhteisenä tavoitteena on pyrkimys mahdollisimman korkeaan taiteelliseen tasoon. Yllättäviäkään näkökulmia ei kaihdeta, päinvastoin. Baltic Circle -festivaaleilla yleisö onkin saanut kokea ennennäkemätöntä ja uutta teatteria, joka on herättänyt laajalti myös median huomiota. Ohjelmistossa on ollut puheteatterin lisäksi kokeellista esitystaidetta ja performanssia sekä niiden rajat ylittäviä kokeiluja. Yleisöesitysten lisäksi festivaalien ohjelmistoon on kuulunut klubeja, seminaareja ja taiteilijatapaamisia. Suomalaisen teatterin viennin työkaluksi on rakennettu uutta suomalaista teatteria kansainvälisille vieraille esittelevä Finnish Case -tapahtuma. Kulttuuri ohjelman rahoitustuen lisäksi Baltic Circle -verkosto ja festivaalit ovat saaneet tukea EU:n laajaa kulttuuriohjelmaa edeltäneestä Kaleidoskooppi-ohjelmasta ja Euroopan aluekehitysrahaston Interreg III -ohjelmasta, Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta ja Pohjoismaisen näyttämötaiteen keskukselta. Kansallisella tasolla toimintaa ovat rahoittaneet ja tukeneet Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, opetusministeriö ja Suomen kulttuurirahasto. Baltic Circle -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000 osana Helsingin Euroopan kulttuurikaupunki -ohjelmistoa. Suomessa Baltic Circle -verkoston toimintaan ja festivaalien toteuttamiseen ovat Q-teatterin lisäksi osallistuneet KokoTeatteri, Viirus-teatteri, Ryhmäteatteri ja Kiasma-teatteri. Yhteistyötä kansallisella tasolla on tehty myös Tampereen teatterikesän, Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterikeskuksen kanssa. Tulevaisuuden yhteistyökumppaneita tulee olemaan mm. Kulttuuritehdas Korjaamo. 12

13 KUVA: ALAN PROOSA Tallinnalaisen Von Krahl -teatterin Jäniksen vuosi -esitys saavutti suuren suosion Baltic Circle -festivaaleilla vuonna Suomalainen Q-teatteri 13 oli mukana esityksen tuotannossa DramArk -hankkeen kautta.

14 DRAMARK TEATTERIN TEKIJÄT KOHTAAVAT Vuonna 2005 Baltic Circle -verkosto käynnisti Kulttuuri ohjelman osarahoittaman DramArk-yhteistyöhankkeen. Hankkeen pääjärjestäjänä toimi Q-teatteri, yhteisjärjestäjinä olivat teatterin ja elokuvan tiedotus- ja koulutuskeskus New Drama Action Festival Liettuasta ja BIT Teatergarasjen Norjasta. Suomalaisina yhteistyökumppaneina mukana olivat KokoTeatteri, Viirus-teatteri ja Russian Seasons Festival. DramArk-yhteistyön tavoitteena oli Baltian ja Pohjoismaiden teatterifestivaalien kokemusten vaihto. Hankkeessa festivaalit ja niiden tuotantotahot järjestivät teatterin tekijöiden tapaamisia festivaaliensa aikana. Tanskalainen Das Beckvaerk -teatteri toi Suomeen todellisuuden ja fiktion välisiä rajoja repineen näytelmänsä The Last European syksyllä Taiteilijakohtaamisten keskiössä oli StArtmestarikurssi, joka keskittyi uusien ideoiden kehittämiseen keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Hankkeeseen kuului myös vierailuesityksiä, seminaareja ja verkossa julkaistu DramAgora-tiedotuslehti. DramArkissa tuettiin myös yhteistuotantojen valmistamista. Q-teatteri oli osatuottajana tallinnalaisen Von Krahl -teatterin Arto Paasilinnan romaaniin perustuvassa Jäniksen vuosi -näytelmässä, jonka Suomen esitykset myytiin hetkessä loppuun. UUTTA TEATTERIA FESTIVAALEILLA Baltic Circle -festivaaleilla yleisö on saanut nähtäväkseen merkittävää uutta teatteria KUVA: MADS LJUNGDAHL Euroopan itäisiltä ja pohjoisilta alueilta. Kansainvälisen kontaktiverkoston rakentamisen lisäksi festivaalikokonaisuus on siis tuonut uusia tuulia myös suomalaiseen teatterikulttuuriin. Ohjelmiston ajankohtaisuuden lisäksi uutta ovat teatterien väliset yhteistuotannot. Vuonna 2003 festivaaliyleisö sai nauttia mm. yleiseurooppalaisesta kielipelistä, poliittisesta ruotsalaisesta teatterista ja provosoivasta norjalaisesta performanssitaiteesta. Mielenkiintoinen virolaisvierailu oli Von Krahl -teatterin Swan Lake, nykytulkinta neuvostoajalla suositusta Tsaikovski-balettiklassikosta. Suomesta mukana olivat mm. Ryhmäteatterin Hamlet, KOM-teatterin Tarpeettomia ihmisiä (Unnecessary People) ja Q-teatterin Vetoapua ja läheltä piti -tilanteita (Blues Comedy). Vuonna 2003 Kulttuuri rahoitustukea saaneessa Baltic Circle Stage # 2 -hankkeessa pääjärjestäjänä oli Q-teatteri ja yhteisjärjestäjinä tanskalainen Kaleidoskop Teatret, ruotsalainen Teater Tribunalen ja saksalainen Transeuropa-Festival. Vuonna 2005 Baltic Circlen ohjelmistoon kuuluivat mm. aiemmin mainittu virolainen Jäniksen vuosi sekä Venäjällä poliittisesti arkaa aihetta, Beslanin koulukaappausta, käsitellyt Teatr.doc:in September. doc. Oheisohjelmistoon kuului lukuteatteria, elokuvaesityksiä sekä serbialaisten Skarttaiteilijoiden vetämä nuorille suunnattu Mekanika Popular -taidetyöpaja. Kotimaista ohjelmistoa ulkomaisille kutsuvieraille esittelevässä sarjassa nähtiin ja koettiin mm. vuoden 2005 yleisösuosikit KOM-teatterin Punahukka ja Ryhmäteatterin Paniikki, Q-teatterin Nelostie sekä Todellisuuden tutkimuskeskuksen öiseen Helsinkiin johdattanut tutkimusretki Helsinki By Night. 14

15 YHTEINEN MATKA JATKUU Baltic Circle -verkoston suunnitelmat ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tuottaja Jukka Hytti määrittelee yhteistyön jatkumista hyvin inhimillisen metaforan kautta: Tuottaminen on taivaltamista. Tärkeintä on matkaseura. Baltic Circle -verkostossa samanhenkisillä matkaajilla on kaikilla omat tuoreet eväänsä, mutta matkan päämäärä on yhteinen. Ja uusiakin seuralaisia etsitään kaiken aikaa. Yksi tämänkaltaisen kulttuurivaihdon tärkeistä tuloksista on yhteistyön kynnyksen madaltuminen, joka esimerkiksi Suomessa näkyy koko teatterin kentällä, pohtii Hytti. Alusta lähtien kansallisella tasolla Baltic Circle -yhteistyössä mukana on ollut esimerkiksi Teatterikorkeakoulu. Verkoston tulevaisuus on tuomassa mukanaan isoja järjestäytymiseen liittyviä muutoksia. Vuonna 2007 Baltic Circle muuttuu projektiluontoisista tuotannoista säännölliseksi biennaaliksi, ja festivaalin koordinointia varten palkataan päätoiminen tuottaja. Tuotannon vakiinnuttamisen myötä kokonaisuus tulee rakentumaan pysyvistä osa-alueista, joita biennaalivuosina toteutetaan. Suomessa festivaali verkostoineen tulee KUVA: LAURIS GUNDARS samaan valtakunnallisen tapahtuman statuksen ja sitä kautta rahoituksen opetusministeriöstä. Neuvottelun alla tulevissa verkoston yhteisissä EU-hankkeissa Q-teatteri tulee olemaan mukana yhteisjärjestäjänä. Kulttuuri ohjelman rahoitustuki on ollut tärkeä tekijä Baltic Circle -yhteistyössä. Prosentuaalisesti rahoituksen osuus on ollut merkittävä, ja juuri se on mahdollistanut yhteistyön laajentamisen Pohjoismaista Baltian maiden suuntaan. Esimerkiksi vuonna 2005 saatu hankerahoitus mahdollisti uudenlaisen yhteistyösillan rakentamisen Norjan ja Baltian välille. Bergeniin tuotettiin kolmen teatteriesityksen Baltic Circle Presents -kokonaisuus, Jukka Hytti kertoo. EU-rahoitus on ollut olennaista myös kansainvälisten yhteistuotantojen rakentamisessa, esimerkkinä DramArk -hankkeessa toteutettu liettualaissuomalais-belgialainen yhteistuotanto Sad Songs from the Heart of Europe. Eurooppalaisen rahoitustuen saamista edellyttävän kansallisen rahoituksen Baltic Circle -yhteistyöllä toteutetuille hankkeille on myöntänyt Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Haastateltavana tuottaja Jukka Hytti, Baltic Circle (OH) KUVA: VESTURPORT-TEATTERI Islantilainen, innovatiivisia työtapoja jatkuvasti etsivä Vesturport -teatteri kertoi Misterman -näytelmässään hätkähdyttävän jännitystarinan nuoresta miehestä, jonka mielen pimeä puoli saa valtaansa. DramArk ( ) Hankejärjestäjät: Q-teatteri (Suomi) Teatterin ja elokuvan tiedotus- ja koulutuskeskus / New Drama Action Festival (Liettua) BIT Teatergarasjen (Norja) Baltic Circle Stage #2 International theatre festival and network (2003) Hankejärjestäjät: Q-teatteri (Suomi, pääjärjestäjä) Kaleidoskop Teatret (Tanska) Theater Tribunale (Ruotsi) Transeuropa-Festival (Saksa) Lisätietoja: Latvialainen moderni tarinankertoja, Teatris TT ja Kosketa jääkarhua! Baltic Circle -festivaaleilla DramArk projectsc.php Baltic Circle Stage # 2 15

16 Monenlaisia kulttuuritekoja käännöskirjallisuuden EU-tuella Yksi Kulttuuri ohjelman erityisalueista on ollut eurooppalaisen kirjallisuuden kääntäminen. Käännöshankkeisiin tukea ovat hakeneet yksittäiset kustantamot. Vuosittain tuen avulla on käännetty eurooppalaista kirjaa. Käännöstuen tavoitteena on parantaa Euroopan kansojen kirjallisten teosten ja historian tuntemusta sekä niiden levittämistä. Tukea myönnettäessä on painotettu pieniä kielialueita eli sekä vähemmän puhutuilla kielillä kirjoitetut että niille käännettävät teokset ovat olleet etusijalla. Näistä painotuksista huolimatta ei ohjelmassa ole ollut maa- tai kielikohtaisia kiintiöitä. Yhden kustantamon käännöshanke on sisältänyt 4 10 käännettävää teosta. Käännöstuki on tarkoitettu nimensä mukaisesti nimenomaan käännöskustannuksiin eli kääntäjän palkkioon. Sitä ei ole voinut käyttää esimerkiksi kirjan toimitus- tai painatuskuluihin. Edellytyksenä on vielä ollut, että käännettävä teos käännetään kohdekielelle ensimmäistä kertaa ja että käännöstyön lähdekielenä on ollut teoksen alkuperäiskieli. Suomalaiset kustantamot ovat hyödyntäneet käännöstukea varsin aktiivisesti. Tukea on myönnetty joka vuosi vähintään yhdelle suomalaiselle kustantamolle, parhaimmillaan jopa neljälle. Esimerkiksi Like Kustannus Oy on saanut tukea viitenä vuonna ja on suomentanut sen turvin aimo annoksen eurooppalaista kirjallisuutta. TUNNETTUA JA VÄHEMMÄN TUNNETTUA KÄÄNNÖSKIRJALLISUUTTA Monet Kulttuuri tuella käännetyistä kirjoista ovat saavuttaneet Suomessakin suurta suosiota, kuten Zadie Smithin ylistetty esikoisteos Valkoiset hampaat (WSOY 2001) ja espanjalaisen jännityskirjailijan Arturo Pérez- Reverten teokset (Like). Myös suomalaisten suosikkia, ranskalaistunutta venäläistä Andreï Makinea (WSOY) ja Viron tunnetuinta nykykirjailijaa Jaan Krossia (WSOY) on käännetty EU-tuella. Suomalaisille kiehtovaa luettavaa on luonnollisesti myös norjalaisen Erlend Loen Tosiasioita Suomesta (Like 2002), jossa Loe kuvailee Suomea ironisesti enemmän tai vähemmän totuudenmukaisesti. Tuki kaunokirjallisuuden kääntämiseen on rajattu ainoastaan ajallisesti: kirjallisuuden on pitänyt ilmestyä vuoden 1950 jälkeen. Näin ollen kirjo on varsin laaja. Esimerkiksi Tammen klassisessa Keltaisessa kirjastossa on tuen avulla ilmestynyt Nobel-palkittua portugalilaista José Saramagoa, ruotsalaista Kerstin Ekmania ja unkarilaista Péter Nádasia. Keltainen kirjasto istuu hyvin käännöstuen piiriin, sillä molemmissa ajankohtainen laatukirjallisuus on avainsana. Sopimusvastaava Päivi Haarala kertoo, että Tammi onkin hakemuksissaan satsannut nimenomaan vaativampaan kirjallisuuteen, joka tuntuu istuvan käännösohjelmaan kevyttä kirjallisuutta paremmin. Tammessa on pantu merkille myös kielipainotukset ja pyritty hakemaan tukea muulle kuin anglosaksiselta kielialueelta tulevalle kirjallisuudelle. Vaikka paksujen laatukirjojen suomentaminen on kulttuuriteko, on se myös kallis sellainen. Tällaisissa tapauksissa käännöstuki on varsin ratkaisevaa, toteaa Päivi Haarala. 16

17 Tammessa ollaan oltu ilahtuneita myös siitä, että käännöstukea on myönnetty laadukkaille nuortenkirjoille. Pienemmän kustantamon näkökulmaa edustaa turkulainen Kustannusliike Sammakko, joka on käännättänyt EU-tuella suomalaisten luettavaksi marginaalista eurooppalaista kirjallisuutta. Sammakon hallituksen puheenjohtaja Seppo Lahtinen mainitsee, että kaikkein pienimmille kustantamoille hakuehdoissa vaadittava neljän käännöskirjan minimimäärä voi tuntua paljolta. Sammakon onnistui kuitenkin koota neljän kirjan paketti, jolle myönnettiin käännöstukea v Skotlantilaista Laura Hirdin kirjoittamaa perhetarinaa Vapaana syntynyt olisi tuskin ollut mahdollista kääntää ilman tukea, sanoo Seppo Lahtinen. Käännöstukea on myönnetty myös humanistista alaa edustavalle eurooppalaiselle tietokirjallisuudelle, kuten historiaa, kulttuurintutkimusta tai filosofiaa käsitteleville teoksille. Ruotsalaisen historioitsijan Stig Ramelin elämäkertakirja Yrjö Maunu Sprengtportenista (Otava 2005) sekä ruotsalaisen Jennie Sjögrenin hauskasti kuvitettu Nyt riitti! Tasa-arvoa arkeen (Otava 2005) ovat molemmat saaneet Kulttuuri ohjelmasta käännöstukea. Atena Kustannus Oy on puolestaan saanut tukea muun muassa ranskalaisen Sabine Melchior- Bonnetin peilin historiaa esittelevään kirjaan Kuvastin (Atena 2004). SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA MUILLE KIELILLE Siinä missä suomalaiset kustantamot ovat saaneet tuen avulla käännettyä esimerkiksi portugalilaista ja norjalaista kirjallisuutta suomeksi, ovat ulkomaiset kustantamot vastaavasti voineet hakea tukea kääntääkseen suomalaista kirjallisuutta omalle kielelleen. Kulttuuri tuen turvin ovat esimerkiksi norjalaiset päässeet tutustumaan omalla kielellään mm. Anja Snellmanin, Kjell Westön ja Monika Fagerholmin teoksiin, samoin kuin islantilaiset Jaakko Heinimäen Seitsemän syntiä -kirjaan islanniksi. Euroopassa suositun Arto Paasilinnan tuotantoa on käännetty liettuaksi, bulgariaksi ja unkariksi. Italialaiset puolestaan ovat saaneet lukea kansalaissodan aikaisesta Suomesta Leena Landerin Käskyn italiannoksesta. Kulttuuri ohjelmasta on vuosien aikana tuettu 93 kirjan kääntämistä Suomessa. Euroina tukea on vuosina myönnetty suomalaisille kustantamoille yhteensä liki puoli miljoonaa euroa (n ). Käännöskirjallisuutta on tuettu ennen Kulttuuri ohjelmaa EU:n Ariane-ohjelmasta ja Kulttuuri ohjelman päättyessä käännöstuki siirtyy uuden Kulttuuri-ohjelman alle ( ). (SH) 1 Tätä kirjoitettaessa vuoden 2006 EU-tuen summia ei ole vielä julkistettu. 17

18 Saara Toikka Kallion lukiosta suunnitteli öljy tynnyrituolin. Tuolin prototyyppi valmistettiin yhteistyössä Avarte Oy:n kanssa. Fantastisesti muotoiltu maailma KUVAT: DESIGNMUSEO / ANTTI HAHL 2005 Fantasy Design -muotoilukasvatushanke toi muotoilun ammattilaiset kouluihin ja vei nuorten työt maailmalle. Fantasy Design on muotoilukasvatushanke, joka toi muotoilun maailman kouluihin, osaksi lasten ja nuorten ja heidän opettajiensa arkipäivää ja työtä. Tavoitteena oli herättää ja kasvattaa tietoisuutta muotoilusta ja esinekulttuurista sekä tukea koulujen omaa muotoilukasvatusta. Hankkeessa tutustutettiin koululaisia muotoilun prosesseihin ja kehitettiin uusia työkaluja mm. kuvataiteen ja käsityön opetukseen. Tärkeää oli myös muotoilun ammattilaisten ja koululaisten kohtaaminen. VIISI MAATA, KAHDEKSAN TEEMAA masta. Suomesta hankkeeseen osallistui 30 koulua, sekä peruskoulun ala- ja yläkouluja että lukioita. Osallistujakoulut valittiin yli 90 hakijan joukosta. Kouluyhteistyön rakentamisessa oli mukana Opetushallitus. Hankkeen sisältöjä toteutettiin osallistujamaissa samanaikaisesti kahdeksan yhteisen teeman alla. Teematyöskentelyn avulla opetettiin muotoilun perustaitoja: ongelmanratkaisua, kulttuurista ajattelua, taiteellista ilmaisua ja innovatiivista suhtautumista työhön. Muotoilukasvatuksella haluttiin myös parantaa lasten ja nuorten valmiuksia tehdä kuluttamiseen ja ympäristöön liittyviä päätöksiä. muotoilun perusteita sekä suunniteltiin ja toteutettiin konkreettisia töitä. Suomessa muotoilun ammattilaiset tulivat mukaan alan valtakunnallisen keskusjärjestön Ornamon kautta. Koululaiset pääsivät osallistumaan myös ohjatuille näyttely- ja museokäynneille, joissa tutustuttiin esinesuunnittelun prosesseihin ja työmenetelmiin. Koulujen omaa toimintaa hankkeessa tuettiin valmistamalla opetusmateriaalia ja järjestämällä täydennyskoulutusta opettajille. Tytti Muurisen, 14 v, suunnittelema laukku. Fantasy Design toi yhteen yli lasta ja nuorta, 200 opettajaa ja 57 muotoilun ammattilaista viidessä Euroopan maassa. Suomalaisvetoisen hankkeen koordinaattorina toimi Designmuseo. Yhteisjärjestäjät tulivat Belgiasta, Tanskasta, Norjasta ja Skotlannista. Suomessa yhteistyökumppaneita haettiin muotoilun kentän lisäksi myös yritysmaail- LÄHTÖKOHTANA AMMATTILAISTEN JA NUORTEN KOHTAAMINEN Fantasy Designin periaatteena oli nostaa lapset ja nuoret pääosaan muotoilun tekijöinä ja tuottajina. Kouluissa järjestettiin ammattilaisten johtamia työpajoja, joissa opetettiin 18

19 Tärkeä väline hankkeen toiminnassa oli Fantasy Design -verkkosivusto, joka toimi sekä hankkeen tiedotusfoorumina että sen sisäisenä tietopankkina. Verkkosivuilta oli mm. mahdollista hakea hankkeessa toteutettua opetusmateriaa lia kouluissa hyödynnettäväksi. Sivuille avattiin myös näyttelyosio, jossa koululaiset saattoivat käydä vuoropuhelua keskenään töittensä kautta. Yhteinen verkko sivusto toteutettiin englanniksi, ja jotkut osallistujamaista valmistivat myös oman kieliset sivunsa. NUORTEN TYÖT ESILLE KANSAIN- VÄLISESSÄ KIERTONÄYTTELYSSÄ Oppilaiden omista töistä järjestettiin useita näyttelyjä osallistujakouluissa. Näyttelytoiminta huipentui yhteiseen Fantasy Design -näyttelyyn, joka kiersi osallistujamaissa. Tämä hankkeen suurelle yleisölle näkyvin osa oli Suomessa esillä Designmuseossa keväällä Näyttely esitteli lasten ja nuorten esinesuunnitelmia ja suunnittelemista valmistettuja prototyyppejä. Designmuseon museolehtori Leena Svinhufvudin mukaan näyttelykokonaisuuden valinnut asiantuntijaraati oli vaikuttunut koululaisten innosta ja tahdosta tehdä omasta ympäristöstään mukava, hauskempi ja kerta kaik kiaan parempi. Näyttelyn yhteyteen tuotettiin myös monikielinen julkaisu, joka näyttelyluettelona toimimisen lisäksi esitteli oppilaiden, opettajien ja muotoilijoiden kokemuksia hankkeesta. UUDENLAISTA YRITYSYHTEISTYÖTÄ Suomessa näyttelykokonaisuuden toteutuksessa oli mukana myös alan yrityksiä. Yksi Fantasy Design -näyttely Helsingin Designmuseossa keväällä yhteistyöhön osallistuneista yrityksistä oli huonekaluja valmistava Avarte Oy, joka toteutti prototyypin Kallion lukiossa opiskelevan Saara Toikan öljytynnyrituolista. Tuolin säilyketölkistä valmistettu pienoismalli teki vaikutuksen Avarten sisustusarkkitehti Jenni Roiniseen, ja valmistusprosessia lähdettiin viemään eteenpäin yhteistyössä. Nuori suunnittelija pääsi aitiopaikalle tutustumaan esinemuotoilun vaiheisiin ja työmenetelmiin. Yhteistyö yritysten kanssa oli uudenlainen avaus yritysten ja kulttuurikasvatuksen kohtaamiselle. Yritysyhteistyötä koordinoinut Arja Hörhammer uskoo kokemusten olleen positiivisia kaikille osapuolille. Hörhammerin mielestä yritysten mukanaolo oli tärkeää erityisesti siksi, että sen kautta muotoilu ankkuroitui nuorten ajattelussa sinne minne se todellisuudessa kuuluu. Suomalaisista muotoilualan yrityksistä hankkeeseen osallistui myös mm. Tonfisk Design ja Arabia. Fantasy Design -näyttely Helsingin Designmuseossa HYVÄ YMPÄRISTÖ HYVÄ ELÄMÄ Fantasy Designin sisältöjen taustalla vaikutti vahvasti myös eettinen näkökulma ja ajankohtainen arvokeskustelu hyvästä elinympäristöstä. Hankkeessa mukana olleiden ammattilaisten viesti koululaisille ja opettajille oli, että muotoilulla edistetään funktionaalista sekä toimivaa arkea ja ympäristöä, ja sitä kautta hyvää elämää. Taideteollisen muotoilun läänintaiteilija Leena Isotalo haastoi hankkeen lehdessä opettajia yhteistyöhön chileläisen runoilijan Pablo Nerudan sanoja mukaillen: Millaiset esineet ovat säestäneet olemassaoloasi tänään?. Arvokysymyksiä pohdittiin myös opettajille järjestetyssä koulutusseminaarissa. Muotoilualan ammattilaisten johdolla pohdittiin mm. kestävän kehityksen ulottuvuuksia muotoilussa ja kriittiseen kuluttajuuteen kasvattamista. 19

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Musiikkitalo 2.12.2013 Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kansainvälistyy seminaari Seinäjoki 26.11.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Anna hankeidean johtaa oikean

Lisätiedot

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luovien alojen rahoituspäivä Turussa 18.9.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa (2014-2020)

EU:n Luova Eurooppa (2014-2020) EU:n Luova Eurooppa (2014-2020) Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Oulu 4.6.2015 Hanna Hietaluoma-Hanin, Luova Eurooppa / Kulttuuri CIMOn EU-ohjelmaperhe

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Verkkotiedotus 23.1.2014

Verkkotiedotus 23.1.2014 Verkkotiedotus 23.1.2014 Kuva: Mauricio Pavez Norplus Nordplus-ohjelman tavoitteena on: vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä ja luoda yhteinen koulutusalue Pohjoismaihin ja Baltian maihin,

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

BALTIC CIRCLE -FESTIVAALIN KANSAINVÄLISET PROJEKTIT 2000-2013

BALTIC CIRCLE -FESTIVAALIN KANSAINVÄLISET PROJEKTIT 2000-2013 Projektiarkisto BALTIC CIRCLE -FESTIVAALIN KANSAINVÄLISET PROJEKTIT 2000-2013 Baltic Circle -teatteriverkosto (Euroopan Unionin Kaleidoskooppi-ohjelma) BALTIC CIRCLE -festivaali Helsinki 21. 30.1.2000

Lisätiedot

ALVA - Adults Learning Visual

ALVA - Adults Learning Visual ALVA - Adults Learning Visual Arts Anne Keskitalo,Ylöjärven työväenopisto Taide ja luovuus aikuiskoulutuksessa. Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien tiedotustilaisuus, Helsingissä 10.11.2011

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005

Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005 Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005 Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö ilmasto ja luonto yhteinen historia Itämeri

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Luova Eurooppa (2014 2020)

Luova Eurooppa (2014 2020) Luova Eurooppa (2014 2020) Lahti 12.5.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Luova Eurooppa -ohjelma (2014-2020) rahoittaa luovia aloja 1,46

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner

NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner etwinning Ohje etwinning yhteistyökumppanin etsintään löytyy

Lisätiedot

Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille

Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille This is a previewing sample. Please submit your application via the online application form. Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille Hakijan tiedot Hakijan yhteystiedot Huom. tukea

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Aamun ohjelma EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman esittely Ideasta hankkeeksi Kysymykset ja jatkokeskustelut Kansalaisten

Lisätiedot

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 WorkPlace Pirkanmaa Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista työelämään Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 Instituutin projektitoiminta: Instituutin rooli on suunnitella ja hallinnoida

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen Kirjallisuuden käännöshankkeet EU:n nykykirjallisuuspalkinto Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma 2014 2020 Kirjallisuuden käännöshankkeet Kirjallisuuden

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara Hanke Best Practice Network for Digital Libraries -hanke edistää Europeanaan

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille

Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille Kulttuuri Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille Tanssi musiikki performanssitaide teatteri ooppera ympäristötaide taideteollisuus muotoilu yhteisötaide lastenkulttu EU:n Kulttuuri-ohjelma

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke. Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism.

Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke. Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism. Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism.net Majakat maailmalla ja Euroopassa Maailmalla 14 820 majakkaa

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot