Kulttuuritekoja. yhdentyvässä Euroopassa. Suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistuminen Euroopan unionin KULTTUURI ohjelmaan

Transkriptio

1 Kulttuuritekoja yhdentyvässä Euroopassa Suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistuminen Euroopan unionin KULTTUURI ohjelmaan

2 Hyvä lukija, Tervetuloa tutustumaan kulttuurialan eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön suomalaisesta näkökulmasta. Tämä Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn toimittama julkaisu on hakemisto Euroopan unionin Kulttuuri ohjelmasta rahoitetuista hankkeista, joita toteuttamassa ovat olleet suomalaiset kulttuuriorganisaatiot. CIMO on toiminut Kulttuuri ohjelman suomalaisena yhteyspisteenä koko seitsenvuotisen ohjelmakauden ajan. Ohjelman tiedotukseen ja suomalaisille kulttuuritoimijoille suunnattuun hankeneuvontaan keskittyvä yhteyspiste on toiminut omana yksikkönään kansainvälistymiseen liittyviä asiantuntijapalveluja tarjoavassa organi saatiossa. CIMOn toimiminen EU:n ensimmäisen kulttuurin puiteohjelman yhteyspisteenä oli alusta lähtien luonteva ratkaisu onhan kulttuuri kuulunut CIMOn toimialueeseen jo sen perustamisesta lähtien ja vuosien varrella kulttuuritehtäviä on tullut lisää. CIMOn tehtäviin kuuluu esimerkiksi Suomen hallituksen kulttuurisopimusten, kulttuurivaihto-ohjelmien ja kahdenvälisten stipendivaihto-ohjelmien apurahahaun järjestäminen, ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen ja Nuori Kulttuuri -matka-apurahojen hallinnointi. Kulttuuriulottuvuus on mukana myös EU:n nuoriso- ja koulutusohjelmien toteutuksessa. Muutoinkin EU-ohjelmien koordinointi samassa yhteisössä on tuonut mukanaan tärkeää synergiaetua käytännön työhön. Yhteiseurooppalaisten kulttuurihankkeiden kanssa työskentely on avannut CIMOn toimintaan mielenkiintoisen näkökulman eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuurin kenttään. Kulttuuri ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat edistäneet suomalaisten kulttuuritoimijoiden kansainvälistä verkostoitumista, mutta myös rikastuttaneet sisällöllisesti suomalaista kulttuuritoimintaa ja -tarjontaa. Hankkeiden kirjo on ohjelmavuosien aikana kutoutunut laajaksi ja värikkääksi; tässäkin julkaisussa on mahdollista esitellä tarkemmin vain hyvin pieni joukko satunnaisesti valittuja esimerkkejä yhteistyöstä. Kulttuuri ohjelman päätyttyä eurooppalaisen hankeyhteistyön rahoittamista jatkaa EU:n uusi kulttuurin puiteohjelma. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esiin suomalaista kulttuuriyhteistyötä myös suunnan näyttäjänä: toivottavasti kulttuuriorganisaatiot ympäri maatamme jatkavat aktiivista osallistumista eurooppalaiseen yhteistyöhön myös uudella ohjelmakaudella. Helsingissä, marraskuussa 2006 Ulla Ekberg Johtaja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

3 Opetusministeriön tervehdys Tätä kirjoitettaessa Suomi on toista kertaa Euroopan unionin puheenjohtajamaana. EU:n kulttuuritoiminnan näkökulmasta molemmat puheenjohtajuuskaudet ovat osuneet oivallisiin aikoihin. Vuoden 1999 syksyllä puheenjohtajuuskauden haasteenamme oli neuvotella Euroopan parlamentin kanssa ohjelmapäätös yhteisön ensimmäisestä kulttuurin puiteohjelmasta eli Kulttuuri ohjelmasta, jonka tuloksia esitellään tässä julkaisussa. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin Suomen edessä on ollut sopiminen uudesta Kulttuuri-ohjelmasta ( ). Ohjelmasta päästiin yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa heinäkuussa ja lopullinen päätös syntyy vuoden lopussa. Uudessa ohjelmassa kulttuurin alakohtaisista jaotteluista on luovuttu ja tavoitteita tiivistetty Kulttuuri ohjelmaan verrattuna. Euroopan unionin piirissä käydään parhaillaan keskustelua siitä, että kulttuuri ansaitsee enemmän lukuja. Tähän on helppo yhtyä. Kulttuuritilastoinnin kehittämistä on syytä jatkaa pitäen samalla mielessä se, että kulttuuriin liittyy ominaisuuksia ja arvoja, jotka eivät kokonaan näy tilastoissa. Luovuutta, identiteettiä, henkisiä arvoja ja inhimillistä ulottuvuutta ei voi täysin mitata rahassa. Sen vuoksi tämänkin julkaisun esiin nostamat esimerkit ovat arvokkaita ja välttämättömiä tilastojen rinnalla. Seitsemänvuotinen Kulttuuri ohjelma on ollut suomalaisille kulttuuritoimijoille merkittävä eurooppalaisten yhteistyön tukija. Toivottavasti katsaus kannustaa toimijoita ideoimaan uusia eurooppalaisia yhteistyöhankkeita! Helsingissä, marraskuussa 2006 Iina Berden Kulttuurisihteeri Opetusministeriö 3

4 Suomalaiset kulttuuritoimijat aktiivisia Kulttuuri ohjelmassa Suomalaiset kulttuuritoimijat ovat osallistuneet EU:n Kulttuuri ohjelman seitsenvuotiseen kauteen aktiivisesti: Suomesta on oltu mukana yli 150 hankkeessa. Hankekokonaisuudesta vastaavan koordinaattorin eli pääjärjestäjän rooli suomalaistoimijoilla on ollut 46 hankkeessa. Yhteisjärjestäjän vastuuta suomalaiset ovat kantaneet 111 hankkeessa. Lukuisissa hankkeissa on myös ollut suomalaisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöhankkeiden lisäksi rahoitusta ovat saaneet kirjallisuuden käännöshankkeet. Hankkeita, joissa on ollut mukana suomalaistoimijoita, on koko ohjelmakaudella tuettu yli 34 miljoonalla eurolla. VISUAALISET TAITEET JA KULTTUURI- PERINTÖ SUOMALAISTEN SUOSIMIA ALOJA Suomalaiset kulttuuriorganisaatiot ovat olleet toteuttamassa hankkeita kaikilla ohjelman kautta tuettavilla kulttuuritoiminnan alueilla. Suomesta koordinoiduissa hankkeissa suosituimmat alat ovat olleet visuaaliset taiteet ja kulttuuriperintö. Visuaalisen taiteen alalla suomalaisvetoisia hankkeita on toteutettu kymmenen, kulttuuriperintöhankkeita kuusi ja kirja-alan hankkeita yksi. Lisäksi yksi hanke on keskittynyt Euroopan kansojen kulttuurin ja historian keskinäisen tuntemuksen edistämiseen. Kymmenen suomalaista kustantamoa on saanut ohjelman rahoitustukea eurooppalaisen kirjallisuuden suomentamiseen tai ruotsintamiseen. Yhteistyötä on koordinoitu suomalaisvoimin myös kahdessa erillishakukierrosten kautta rahoitetussa hankkeessa, yhdessä Eurooppa Pietarissa -erityistapahtumassa ja yhdessä Eurooppalaisen kulttuuriperinnön laboratorio -hankkeessa. Yhteisjärjestäjinä suomalaiset ovat olleet aktiivisimpia esittävien taiteiden (35 hanketta) ja visuaalisten taiteiden (31 hanketta) aloilla. Myös 26 kulttuuriperintöhankkeessa on ollut suomalainen yhteisjärjestäjä. Lisäksi lukuisat suomalaiset kulttuurialan yhteisöt ovat osallistuneet eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin yhteistyökumppanina, jonka rooli on hankkeen toteutuksessa vaihdellut erityisasiantuntijasta ulkopuoliseen rahoittajatahoon. Suomalaisosallistujat ovat olleet erikokoisia kulttuuriorganisaatioita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Mukana on ollut eri taidealojen toimijoita sekä esimerkiksi korkeakouluja. Maantieteellisesti suuri osa hankejärjestäjistä on lähtöisin Uudeltamaal- ta, mutta myös Pirkanmaalla sekä Keski- ja Varsinais-Suomessa on oltu aktiivisia. SISÄLTÖNÄ TAPAHTUMIA, TAIDEKASVATUSTA JA TUTKIMUSTA Kulttuuri rahoituksella on toteutettu mm. eurooppalaisia yhteisnäyttelyjä, esiintymiskiertueita, festivaaleja ja tapahtumia oheisohjelmineen sekä lapsille ja nuorille suunnattua taidekasvatustoimintaa kuvataiteen, muotoilun ja oopperan aloilla. Kulttuuriperinnössä on hankeyhteistyöllä edistetty esimerkiksi historiallisten rakennusten nykykäytön ja vedenalaisten hylkyjen tutkintaa sekä saavutettavuutta museo- ja kulttuuriperintökohteissa. Toimialaan liittyvien erityissisältöjen lisäksi kaikissa hankkeissa on tärkeänä tavoitteena ollut verkostoyhteistyön kehittäminen ja jatkuvien yhteistyösuhteiden rakentaminen. 4

5 KUVA: SAKARI VIIKA Kulttuuri 2000 Euroopan unionin ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma; hallinnoijana Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto rahoitustukea yhteistyönä toteutetuille kulttuurihankkeille visuaalisten taiteiden, esittävien taiteiden, kulttuuriperinnön ja kirjallisuuden aloilla sekä eurooppalaisen kirjalli suuden kääntämiselle kokonaisbudjetti 236,5 M ; tukea hankkeille vuosittain noin 30 M Hip hop -musiikkia ja oopperaa yhdistänyt, nuorille suunnattu Hip H Opera sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa kesäkuussa 2006 osana yhteiseurooppalaista Mozartin juhlavuoden hanketta. Myös korkeakoulut ovat osallistuneet eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön kehittämiseen. Kulttuuri rahoitustukea ovat Suomessa saaneet mm. Turun yliopiston maantieteen laitos teollisuusrakennusten uusiokäyttöä tutkivaan hankkeeseen ja Tampereen teknillinen yliopisto modernin lähiöarkkitehtuurin tutkimus- ja koulutushankkeeseen. Myös Taideteollinen korkeakoulu on ollut mukana useissa oman alansa hankkeissa. Laajaa yleisönäkyvyyttä suomalaisista Kulttuuri hankkeista ovat saaneet esimerkiksi tamperelainen Backlight, jonka keskiössä on samanniminen valokuvatriennaali, Tero Saarinen Companyn Borrowed Light -esiintymiskiertue oheisohjelmineen, Q-teatterin Baltic Circle -festivaali sekä Designmuseon koordinoima lapsille ja nuorille suunnattu Fantasy Design. Lasten ja nuorten taidekasvatusta on edistetty myös oopperakasvatushankkeissa, joihin Suomen Kansallisooppera on osallistunut oman yhteistyöverkostonsa kautta. Itämeren alueen kirjailijoiden yhteistyötä on kehitetty mm. kirjailijaresidenssi-toiminnalla Jyväskylän kaupunginkirjaston koordinoimassa Baltic Ring -hankkeessa. Kulttuuriperintökohteiden saavutettavuus on ollut päämääränä Museoviraston johtamassa ACCU (Access to Cultural Heritage) -hankkeessa. Kirjallisuuden käännöstuella on suomennettu ja ruotsinnettu ajankohtaista eurooppalaista nyky- ja tietokirjallisuutta. Käännöstukea ovat suomalaisista kustantajista hyö dyntäneet mm. Tammi ja Like Kustannus. Kulttuuri ohjelman suomalaisena tiedotuksen ja neuvonnan yhteyspisteenä on koko ohjelmakauden aikana toiminut CIMO. (OH) YHTEISTYÖHANKKEET: alakohtaisia tai monialaisia yhteistuotantoja, esityskiertueita, mestarikursseja, tapahtumia, työpajoja, kiertuenäyttelyjä, ammattilaisten kokemusten vaihtoa ja jatkokoulutusta yksi- ja monivuotisia verkostomaisesti toimivia hankkeita järjestäjinä yhteistyössä eurooppalaiset julkisen tai yksityisen sektorin kulttuuri organisaatiot (pääjärjestäjä + yhteis järjestäjiä vähintään kahdesta muusta maasta) ohjelmamaat: EU-jäsenvaltiot sekä Bulgaria, Islanti, Liechtenstein, Norja, Romania ja Turkki yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa KIRJALLISUUDEN KÄÄNNÖSHANKKEET: tukea vuoden 1950 jälkeen kirjoitetun eurooppalaisen kaunokirjallisuuden ja humanistisen alan kirjallisuuden kääntämiseen rahoitustukea yksittäisille kustantamoille LISÄTIETOJA: Kulttuuri culture2000/cult_2000_en.html 5

6 Finländska kulturaktörer aktiva inom programmet Kultur 2000 Finländska kulturaktörer har deltagit aktivt i Kultur 2000 under EU-programmets sjuåriga period: partner från Finland har varit med i över 150 projekt. Rollen som ansvarig samordnare för projekthelheten, alltså huvudarrangör, har finska aktörer haft i 46 projekt. Finländare har varit medarrangör i 111 projekt. I flera projekt har också finska samarbetspartner deltagit. Utöver samarbetsprojekt har också litterära översättningsprojekt fått finansiering. Projekt med finländska deltagare har under hela programperioden fått bidrag uppgående till totalt över 34 miljoner euro. VISUELL KONST OCH KULTURARV POPULÄRA OMRÅDEN FÖR FINLÄNDARE Finländska kulturorganisationer har deltagit i genomförandet av projekt inom alla kultursektorer som kan få bidrag från programmet. De populäraste områdena för projekt samordnade i Finland har varit visuell konst och kulturarv. Finländare har koordinerat tio projekt inom visuell konst, sex inom kulturarv och ett inom litteratursektorn. Dessutom har ett projekt fokuserat på att främja ömsesidig kultur- och historiekännedom bland Europas folk. Tio finländska förlag har fått ekonomiskt bidrag från programmet för att översätta europeisk litteratur till finska eller svenska. Finländare har också koordinerat samarbetet inom två projekt som fått finansiering via separata ansökningsomgångar: specialevenemanget Europa i S:t Petersburg och projektet Europeiskt kulturarvslaboratorium. Finländare har varit aktivast som medarrangörer inom scenkonst (35 projekt) och visuell konst (31 projekt). 26 kulturarvsprojekt har haft en finländsk medarrangör. Dessutom har ett flertal finländska kulturorganisationer deltagit i europeiska samarbetsprojekt som samarbetspartner med olika roller från specialexpert till extern finansiär. De finländska deltagarna har varit kulturorganisationer av olika storlekar från såväl den offentliga som privata sektorn. De har bestått av aktörer från olika konstsektorer och exempelvis högskolor. Geografiskt har en stor del av projektarrangörerna kommit från Nyland, men också i Birkaland samt Mellersta och Egentliga Finland har man varit aktiv. EVENEMANG, KONSTFOSTRAN OCH FORSKNING Med finansiering från Kultur 2000 har genomförts bland annat europeiska gemensamma utställningar, turnéer, festivaler och happenings med tillhörande program samt konstfostran för barn och ungdomar inom bildkonst, formgivning och opera. Inom kulturarv har projektsamarbetet främjat exempelvis användning av historiska byggnader, undersökning av vrak under vatten samt tillgängligheten till museer och kulturminnen. Utöver sektorspecifika specialinnehåll har ett viktigt mål i alla projekt varit att utveckla nätverkssamarbete och skapa kontinuerliga samarbetsrelationer. Också högskolorna har deltagit i utvecklandet av det europeiska kultursamarbetet. I Finland har bidrag från Kultur 2000 beviljats bland annat åt ett projekt vid Åbo universitets geografiska institution som undersöker återanvändning av industribyggnader och Tammerfors tekniska universitets forsknings- och utbildningsprojekt inom modern förortsarkitektur. Även Konstin dustriella högskolan har deltagit i flera projekt inom sitt utbildningsområde. Finländska Kultur 2000-projekt som har nått en bred publik är exempelvis Backlight i Tammerfors vars fokus är en fototriennal 6

7 Kultur 2000 Europeiska unionens första ramprogram för kultur; Europeiska kommissionens generaldirektorat för utbildning och kultur administrerar programmet ekonomiskt bidrag åt kulturprojekt inom scenkonst, visuell konst, kulturarv och litteratur samt för översättning av europeisk litteratur totalbudget 236,5 M ; årliga projektbidrag cirka 30 M Björneborgs konstmuseum deltog i det treåriga samarbetsprojektet Visual Community Networks. Videoinstallationen Fri och anonym av Jane and Louise Wilson var utställd i museet under våren med samma namn, Tero Saarinen Companys turné Borrowed Light med tillhörande program, Q-teatteris festival Baltic Circle samt projektet Fantasy Design för barn och ungdomar samordnat av Designmuseet. Konstfostran för barn och ungdomar har varit ämne också i projekt för operafostran där Finlands Nationalopera har deltagit via sitt eget samarbetsnätverk. Författarsamarbete inom Östersjöområdet har utvecklats bland annat genom residensverksamhet inom projektet Baltic Ring samordnat av Jyväskylä stadsbibliotek. Tillgängligheten till kulturminnen har varit målet i Museiverkets projektet ACCU (Access to Cultural Heritage). Aktuell europeisk samtids- och facklitteratur har översatts till finska och svenska med översättningsbidrag för litteratur. Av finländska förlag har bland annat Tammi och Like Kustannus utnyttjat översättningsbidraget. Centret för internationellt personutbyte CIMO har fungerat som finländsk kontaktpunkt för information och rådgivning om programmet Kultur 2000 under hela programperioden. (OH) SAMARBETSPROJEKT: samproduktioner, turnéer, mästarkurser, evenemang, workshopar, vandringsutställningar, fortbildning och erfarenhetsutbyte för proffs inom en eller fl era sektorer ett- och fl eråriga projekt med nätverksbaserad verksamhet europeiska kulturorganisationer inom den offentliga eller privata sektorn samarbetar som arrangörer (huvudarrangör + medarrangörer från minst två andra länder) programländer: EU:s medlemsländer samt Bulgarien, Island, Liechtenstein, Norge, Rumänien och Turkiet samarbete också med tredje länder LITTERÄRA ÖVERSÄTTNINGSPROJEKT: bidrag för översättning av europeisk skönlitteratur och litteratur inom humaniora skriven efter 1950 bidrag åt enskilda förlag NÄRMARE INFORMATION: Kultur culture2000/cult_2000_en.html 7

8 Finnish cultural operators active in the Culture 2000 programme Cultural operators in Finland have participated actively in the European Union s Culture 2000 programme during its seven-year period. Finns have been involved in over 150 projects. A Finnish operator was the project leader in 46 projects, a total of 111 projects have had Finns as co-organisers. In numerous projects there has also been a Finnish organisation as an associated partner. The total support received by projects with Finnish participants over the whole programme period amounted to over 34 million euros. Apart from cooperation projects, funding has been available for translation projects. FINNS FAVOUR VISUAL ARTS AND HERITAGE Finnish cultural operators have been involved in all the sectors supported through the programme. The most popular sectors of projects coordinated by Finns were visual arts and heritage. There were ten projects on visual arts with a Finnish project leader, six on heritage and one on literature. In addition, one project concentrated on promoting mutual understanding and knowledge of European cultures and histories. Ten Finnish publishers received grants for translation of European literature into Finnish or Swedish. Finns also coordinated two projects funded through the special events strand of the programme: the Europe in St. Petersburg project and the European heritage laboratory project. The most Finnish co-organisers were involved in projects on performing arts (35 projects) and visual arts (31 projects). 26 projects on heritage also had a Finnish co-organiser. Furthermore, many Finnish cultural operators have participated in European cooperation projects as associated partners, providing special expertise or external funding, for example. Finnish participants in projects represent both public and private sector cultural organisations of different sizes. Participants include cultural operators in different sectors and, for example, higher education institutions. Geographically, the majority of Finnish project leaders came from Uusimaa, but operators from Pirkanmaa, Central Finland and Finland Proper were active. EVENTS, ARTS EDUCATION AND RESEARCH Activities organised with Culture 2000 grants include, among others, joint European exhibitions, tours, festivals and events, and arts education for children and young people in visual and plastic arts and opera. Heritage projects dealt with, for example, modern use of historical buildings, research on underwater shipwrecks, and accessibility of museums and cultural heritage sites. Apart from sector-specific activities, creation and establishment of networks has been an important goal in all projects. Higher education institutions have also participated in development of cultural cooperation in Europe. Finnish higher education institutions that have received Culture 2000 grants include the Department of Geography of the University of Turku for a project studying novel use of industrial buildings and Tampere University of Technology for a research and training project on modern suburban architecture. The University of Art and Design in Helsinki has also participated in several projects in its field. Examples of Finnish Culture 2000 projects that received wide publicity include a photography triennial Backlight from Tampere, the Borrowed Light tour of Tero Saarinen Company with its accompanying 8

9 programmes, the Baltic Circle festival of the theatre company Q-teatteri, and the Fantasy Design project for children and young people coordinated by the Design Museum in Helsinki. Arts education of children and young people was also promoted in opera projects, in which the Finnish National Opera has participated. The Baltic Ring project coordinated by the City Library of Jyväskylä developed cooperation of Baltic authors through, for example, writer in residence activities. Accessibility of museums and cultural heritage sites was the aim of the ACCU (Access to Cultural Heritage) project coordinated by the National Board of Antiquities in Finland. With the help of translation grants, modern European fiction and non-fiction has been translated into Finnish and Swedish. Finnish publishers who have received grants include Tammi and Like Kustannus. The Centre for International Mobility CIMO has acted as the national contact point for the Culture 2000 programme in Finland all through the programme period. (OH) Culture 2000 the fi rst European Union Community programme for cultural cooperation; administered by the Directorate-General for Education and Culture of the European Commission grants to cultural cooperation projects in visual and performing arts, heritage and literature, and translation of literature total budget M ; annual support to projects approximately 30 M COOPERATION PROJECTS: PHOTO: RURIK WASASTJERNA joint productions in one or across sectors, tours, master classes, festivals, work shops, touring exhibitions, exchange of experiences among arts professionals and continuing training network projects of one or several years organised in cooperation of European public or private sector cultural organisations (project leader + co-organisers from at least two other countries) programme countries: EU Member States and Iceland, Liechtenstein, Norway, Romania and Turkey cooperation with third countries also possible TRANSLATION PROJECTS: funding to translation of European humanistic literature and fi ctional and published after 1950 funding to individual publishing houses In the city council of Kotka coordinated MoMo Neighbourhood Cooperation project that treated the 1930s ideals for community planning. Finland was represented by Sunila area planned by architect Alvar Aalto. FURTHER INFORMATION: Culture culture2000/cult_2000_en.html 9

10 Kulttuuriperintö kaikkien ulottuville Museoviraston kehittämisyksikkö toimii koordinaattorina kolme vuotta kestävässä hankkeessa Access to cultural heritage: Policies of Presentations and Use, eli lyhyemmin ACCU. Hankkeen tavoitteena on lisätä saavutettavuutta kulttuurikohteissa. Kulttuurikohteiden tasavertainen saavutettavuus on ollut esillä eurooppalaisella kentällä ja myös Suomessa, jossa Esteetön museo -hanke ja Taidemuseoalan kehittämisyksikön Kulttuuria kaikille -neuvontapalvelu ovat tehneet teemaa näkyväksi. ACCU-projekti limittyy siis kansallisen tason hankkeiden kanssa ja luonnollisesti olemassa olevasta tiedosta ja verkostoista on ollut suurta apua. SAAVUTETTAVUUS MITÄ SE ON? Saavutettavuus on käsitteenä varsin laaja. Perimmäinen ajatus on se, että mitään ihmisryhmää ei tiedostamattakaan suljeta kohdeyleisöstä pois. Näin ollen kiinnitetään huomiota esimerkiksi kulttuurisiin, tiedollisiin ja fyysisiin esteisiin, joiden poistamiseksi tehdään työtä. Saavutettavuus on osa hyvää palvelua: siinä otetaan kaikenlaiset tarpeet huomioon ja pyritään yhdenvertaisuuteen. Fyysiseen saavutettavuuteen liittyy kohteeseen sisäänpääsyn ja siellä liikkumisen huomioiminen. Saavutettavuus eri aistien avulla sisältää sen, että tietoa tarjotaan paitsi visuaalisessa muodossa, myös esimerkiksi kuunneltavana ja kosketeltavana. Tiedollisessa Louhisaaren kartanolinnaan voi tutustua myös kosketeltavan pienoismallin avulla. KUVA: EEVA KUKKO / MUSEOVIRASTO saavutettavuudessa pyritään huomiomaan erilaiset tarpeet, esimerkiksi kielitaidon tai pohjatietojen suhteen, ja helpottamaan tie donsaantia vaikkapa selkokieltä käyttämällä. Saavutettavuutta lähestytään myös kulttuu riselta kannalta eli esimerkiksi näyttelytar jonnassa otetaan huomioon erilaisten kä vi järyhmien omat kulttuurit. Tärkeä aspekti kulttuurikohteiden saavutettavuudessa on vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on saada kulttuuriperintö uusien yleisöjen ulottuville. Yhteistyö eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa on tämän saavuttamiseksi ensiarvoisen tärkeää. ACCU-HANKE Syyskuussa 2004 käynnistyneen ACCUhankkeen avulla pyritään tuomaan tasavertaisen saavutettavuuden idea käytännön tasolle. Haasteena on saavutettavuuden vakiinnuttaminen osaksi tavallista toimintaa. Hankkeessa tuotetaan tietoa kulttuuriperinnön saavutettavuuden esteistä, luodaan ja vertaillaan saavutettavuutta edistäviä hyviä käytäntöjä sekä tarkastellaan kulttuuriperinnön sisältöjä monipuolisista näkökulmista. Hankkeen aikana on tuotettu verkkosivusto, joka toimii saavutettavuuden asiantuntijoiden foorumina, ja järjestetty asiantuntijakonferensseja. ACCU-hanke päättyy vuonna 2007, jolloin julkistetaan mm. kulttuuriperinnön saavutettavuuden DVD-opas Open Doors sekä osallistujamaissa kiertävä näyttely. 10

11 OSALLISTUJIA VIIDESTÄ MAASTA Pääjärjestäjänä toimivan Museoviraston lisäksi hankkeessa on yhteisjärjestäjä Norjasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Kreikasta. Eräänlainen edelläkävijämaa saavutettavuuden suhteen on Iso-Britannia, jossa asia on ollut esillä pitkään; sen sijaan esimerkiksi Saksassa aihe on verrattain uusi. Suomessa sijoitutaan näiden kahden välimaastoon: paljon työtä on tehty, mutta asian valtavirtaistaminen on vielä haasteena. Jokaisesta viidestä osallistujamaasta on valittu pilottihankkeeksi yksi kohde, jonka saavutettavuutta parannetaan. Valitut kohteet ovat keskenään hyvin erilaisia, jotta hankkeen aikana saataisiin kerättyä mahdollisimman monipuolista materiaalia aiheesta. Suomesta mukana on Suomen kansallismuseoon kuuluva Louhisaaren kartanolinna, joka sijaitsee Varsinais-Suomessa Askaisissa, lähellä Turkua. Norjassa kohteena on liikkumisen kannalta haasteellinen kulttuurimaisema eli Fetsund Lenserin Tukinuittomuseo ja luonto-opastuskeskus. Kreikan kohde on Ateenan Bysanttilaiskristillinen museo, joka tarjoaa sekä fyysisiä että kulttuurisia saavutettavuushaasteita. Saksasta mukana on Mecklenburg-Vorpommerin kulttuuriperintöviranomainen, Landesamt füf Kultur und Denkmalpflege, joka on hankkeen myötä tehnyt yhteistyötä erityisesti näkövammaisten koululaisten kanssa. Erikoisin kohde lienee Isossa-Britannias sa; siinä korostuu kulttuurinen saavutettavuus. Kyse ei ole alueesta vaan alakulttuurista, joka on Travellers eli maankiertäjät. Termin alle kuuluu monta erilaista ryhmää: romanit, elämäntapamaankiertäjät, sirkusammattilaiset ja joukko irlantilaisia, joiden kulttuuriseen taustaan liittyy kiertävä elämäntapa. Pyrkimyksenä on tallentaa tätä kiertävää kulttuuria ja ylipäätään pohtia, miten se tehtäisiin. Järjestäjänä hankkeessa toimii Surreyn maakunnan museoiden neuvottelukunta (Surrey Museums Consultative Committee), jonka toiminta-alueella maankiertäjät ovat suurin etninen vähemmistö. Se pyrkii lisäämään maankiertäjien sekä museoiden, kirjastojen ja arkistojen välistä yhteistyötä. LOUHISAARI JA SAAVUTETTAVUUS Suomen pilottikohde Louhisaari edustaa meillä harvinaista 1600-luvun kartanoarkkitehtuuria. Hyvin säilyneen kartanolinnan yhteydessä on myös laaja englantilainen puisto kävelyteineen. Louhisaari on kuulunut Fleming-suvulle yli 300 vuotta ja Mannerheimeille yli sata vuotta. Marsalkka C.G.E. Mannerheim syntyi Louhisaaressa vuonna Nykyään suojeltu kartanolinna puistoineen kuuluu Museovirastolle. Kolmikerroksisesta Louhisaaresta tekee haastavan kohteen fyysisen saavutettavuuden kannalta esimerkiksi sen hissittömyys sekä syrjäinen sijainti. Louhisaaressa tilannetta on parannettu muun muassa julkaisemalla kartanolinnasta DVD, jonka avulla myös ne, jotka eivät pääse rakennuksen ylemmissä kerroksissa kiertelemään, voivat tutustua paikkaan. Ulkona puistossa on keraaminen, kosketeltava pienoismalli, jonka avulla esimerkiksi näkövammaisten on helpompi hahmottaa kulkureitit ja rakennukset. Kosketeltava pienoismalli kulttuuriperintökohteessa on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Access to Cultural Heritage: Policies of Presentation and Use, ACCU ( ) Hankejärjestäjät: Museovirasto, kehittämisyksikkö (Suomi), pääjärjestäjä Byzantine and Christian Museum (Kreikka) Fetsund Lenser Industrial Heritage Memorial, Museum and Natural Information Centre (Norja) State Agency for Culture and Heritage Protection Mecklenburg- Western Pomerania (Saksa) Surrey Museums Consultative Committee (Iso-Britannia) Lisätietoja: Dvd-julkaisu Open Doors (ilmestyy talvella 2007) SAAVUTETTAVUUDEN TULEVAISUUS SUOMESSA Suomessa muutenkin hyvin esillä olleet saa vutettavuus ja sen valtavirtaistaminen ovat saaneet lisävauhtia ACCU-hankkeesta. Hankkeen koordinaattori Tapani Sainio Mu seovirastosta kertoo, että saavutettavuuden saattaminen osaksi kulttuuri- ja museokohteiden arkipäivää on käynnissä. Esimerkiksi Museovirastossa laaditaan koko viraston kattavaa saavutettavuussuunnitelmaa, johon työntekijät ovat Sainion iloksi suhtautuneet innostuneesti ja aktiivisesti. Saavutettavuuden laajentaminen projektista vallitsevaksi käytännöksi on haaste, mutta samalla hyvin realistinen tavoite. (SH) 11

12 Baltic Circle Euroopan itäiset ja pohjoiset teatterintekijät kohtaavat Helsinkiläinen Q-teatteri on luonut kohtaamisen mahdollisuuksia Baltian maiden ja Pohjoismaiden teattereille kahdessa Kulttuuri ohjelmasta rahoitustukea saaneessa yhteistyöhankkeessa. Hankkeiden taustayhteisönä on Baltic Circle -verkosto, joka on kolmesti tuottanut samannimisen festivaalin. Baltic Circle -festivaali on tuonut Helsinkiin tuoretta, ajan hermolla olevaa teatteria kotimaasta ja naapurimaistamme vuosina 2000, 2003 ja Festivaalien lisäksi verkosto on toteuttanut yhteistuotantoja, esitysvierailuja, taiteilijavaihtoa ja -tapaamisia, koulutusta ja näytelmien kääntämistä. Toiminnan ytimessä on vuorovaikutus: tekijöiden kohtaaminen, ajatusten ja uusien ideoiden vaihtaminen, esitysten vienti ja tuonti sekä niiden yhteinen tuottaminen. Baltic Circle -verkoston toiminta kattaa koko Itämeren alueen pääpainon ollessa Baltian maiden ja Pohjoismaiden välisen kulttuurisillan rakentamisessa. LAADUN TAKEENA HENKILÖ- KOHTAISESTI RAKENNETTU VERKOSTO Tuottaja Jukka Hytti määrittelee Baltic Circle -verkoston vapaamuotoiseksi ja henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvaksi. Verkostoon kuuluu 25 teatteria ja kansainvä- listä festivaalia, ja yhteistyötä pyritään jatkuvasti laajentamaan. Henkilökohtaiset suorat kontaktit ovat Hytin mukaan laadun tae, kun taiteilijatapaamisia ja festivaaleja rakennetaan. Mukana olevat teatterit ja festivaalit ovat merkittäviä ajankohtaisia tekijöitä omalla kulttuurialueel laan tai omassa maassaan. Emme halua kahlita itseämme minkään tietyn teeman vangiksi, Hytti linjaa. Festivaalien ohjelmisto koostuu itse nähdyistä ja löydetyistä esityksistä ja luotettavilta kollegoilta tulleista ehdotuksista. Yhteisenä tavoitteena on pyrkimys mahdollisimman korkeaan taiteelliseen tasoon. Yllättäviäkään näkökulmia ei kaihdeta, päinvastoin. Baltic Circle -festivaaleilla yleisö onkin saanut kokea ennennäkemätöntä ja uutta teatteria, joka on herättänyt laajalti myös median huomiota. Ohjelmistossa on ollut puheteatterin lisäksi kokeellista esitystaidetta ja performanssia sekä niiden rajat ylittäviä kokeiluja. Yleisöesitysten lisäksi festivaalien ohjelmistoon on kuulunut klubeja, seminaareja ja taiteilijatapaamisia. Suomalaisen teatterin viennin työkaluksi on rakennettu uutta suomalaista teatteria kansainvälisille vieraille esittelevä Finnish Case -tapahtuma. Kulttuuri ohjelman rahoitustuen lisäksi Baltic Circle -verkosto ja festivaalit ovat saaneet tukea EU:n laajaa kulttuuriohjelmaa edeltäneestä Kaleidoskooppi-ohjelmasta ja Euroopan aluekehitysrahaston Interreg III -ohjelmasta, Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta ja Pohjoismaisen näyttämötaiteen keskukselta. Kansallisella tasolla toimintaa ovat rahoittaneet ja tukeneet Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, opetusministeriö ja Suomen kulttuurirahasto. Baltic Circle -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000 osana Helsingin Euroopan kulttuurikaupunki -ohjelmistoa. Suomessa Baltic Circle -verkoston toimintaan ja festivaalien toteuttamiseen ovat Q-teatterin lisäksi osallistuneet KokoTeatteri, Viirus-teatteri, Ryhmäteatteri ja Kiasma-teatteri. Yhteistyötä kansallisella tasolla on tehty myös Tampereen teatterikesän, Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterikeskuksen kanssa. Tulevaisuuden yhteistyökumppaneita tulee olemaan mm. Kulttuuritehdas Korjaamo. 12

13 KUVA: ALAN PROOSA Tallinnalaisen Von Krahl -teatterin Jäniksen vuosi -esitys saavutti suuren suosion Baltic Circle -festivaaleilla vuonna Suomalainen Q-teatteri 13 oli mukana esityksen tuotannossa DramArk -hankkeen kautta.

14 DRAMARK TEATTERIN TEKIJÄT KOHTAAVAT Vuonna 2005 Baltic Circle -verkosto käynnisti Kulttuuri ohjelman osarahoittaman DramArk-yhteistyöhankkeen. Hankkeen pääjärjestäjänä toimi Q-teatteri, yhteisjärjestäjinä olivat teatterin ja elokuvan tiedotus- ja koulutuskeskus New Drama Action Festival Liettuasta ja BIT Teatergarasjen Norjasta. Suomalaisina yhteistyökumppaneina mukana olivat KokoTeatteri, Viirus-teatteri ja Russian Seasons Festival. DramArk-yhteistyön tavoitteena oli Baltian ja Pohjoismaiden teatterifestivaalien kokemusten vaihto. Hankkeessa festivaalit ja niiden tuotantotahot järjestivät teatterin tekijöiden tapaamisia festivaaliensa aikana. Tanskalainen Das Beckvaerk -teatteri toi Suomeen todellisuuden ja fiktion välisiä rajoja repineen näytelmänsä The Last European syksyllä Taiteilijakohtaamisten keskiössä oli StArtmestarikurssi, joka keskittyi uusien ideoiden kehittämiseen keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Hankkeeseen kuului myös vierailuesityksiä, seminaareja ja verkossa julkaistu DramAgora-tiedotuslehti. DramArkissa tuettiin myös yhteistuotantojen valmistamista. Q-teatteri oli osatuottajana tallinnalaisen Von Krahl -teatterin Arto Paasilinnan romaaniin perustuvassa Jäniksen vuosi -näytelmässä, jonka Suomen esitykset myytiin hetkessä loppuun. UUTTA TEATTERIA FESTIVAALEILLA Baltic Circle -festivaaleilla yleisö on saanut nähtäväkseen merkittävää uutta teatteria KUVA: MADS LJUNGDAHL Euroopan itäisiltä ja pohjoisilta alueilta. Kansainvälisen kontaktiverkoston rakentamisen lisäksi festivaalikokonaisuus on siis tuonut uusia tuulia myös suomalaiseen teatterikulttuuriin. Ohjelmiston ajankohtaisuuden lisäksi uutta ovat teatterien väliset yhteistuotannot. Vuonna 2003 festivaaliyleisö sai nauttia mm. yleiseurooppalaisesta kielipelistä, poliittisesta ruotsalaisesta teatterista ja provosoivasta norjalaisesta performanssitaiteesta. Mielenkiintoinen virolaisvierailu oli Von Krahl -teatterin Swan Lake, nykytulkinta neuvostoajalla suositusta Tsaikovski-balettiklassikosta. Suomesta mukana olivat mm. Ryhmäteatterin Hamlet, KOM-teatterin Tarpeettomia ihmisiä (Unnecessary People) ja Q-teatterin Vetoapua ja läheltä piti -tilanteita (Blues Comedy). Vuonna 2003 Kulttuuri rahoitustukea saaneessa Baltic Circle Stage # 2 -hankkeessa pääjärjestäjänä oli Q-teatteri ja yhteisjärjestäjinä tanskalainen Kaleidoskop Teatret, ruotsalainen Teater Tribunalen ja saksalainen Transeuropa-Festival. Vuonna 2005 Baltic Circlen ohjelmistoon kuuluivat mm. aiemmin mainittu virolainen Jäniksen vuosi sekä Venäjällä poliittisesti arkaa aihetta, Beslanin koulukaappausta, käsitellyt Teatr.doc:in September. doc. Oheisohjelmistoon kuului lukuteatteria, elokuvaesityksiä sekä serbialaisten Skarttaiteilijoiden vetämä nuorille suunnattu Mekanika Popular -taidetyöpaja. Kotimaista ohjelmistoa ulkomaisille kutsuvieraille esittelevässä sarjassa nähtiin ja koettiin mm. vuoden 2005 yleisösuosikit KOM-teatterin Punahukka ja Ryhmäteatterin Paniikki, Q-teatterin Nelostie sekä Todellisuuden tutkimuskeskuksen öiseen Helsinkiin johdattanut tutkimusretki Helsinki By Night. 14

15 YHTEINEN MATKA JATKUU Baltic Circle -verkoston suunnitelmat ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tuottaja Jukka Hytti määrittelee yhteistyön jatkumista hyvin inhimillisen metaforan kautta: Tuottaminen on taivaltamista. Tärkeintä on matkaseura. Baltic Circle -verkostossa samanhenkisillä matkaajilla on kaikilla omat tuoreet eväänsä, mutta matkan päämäärä on yhteinen. Ja uusiakin seuralaisia etsitään kaiken aikaa. Yksi tämänkaltaisen kulttuurivaihdon tärkeistä tuloksista on yhteistyön kynnyksen madaltuminen, joka esimerkiksi Suomessa näkyy koko teatterin kentällä, pohtii Hytti. Alusta lähtien kansallisella tasolla Baltic Circle -yhteistyössä mukana on ollut esimerkiksi Teatterikorkeakoulu. Verkoston tulevaisuus on tuomassa mukanaan isoja järjestäytymiseen liittyviä muutoksia. Vuonna 2007 Baltic Circle muuttuu projektiluontoisista tuotannoista säännölliseksi biennaaliksi, ja festivaalin koordinointia varten palkataan päätoiminen tuottaja. Tuotannon vakiinnuttamisen myötä kokonaisuus tulee rakentumaan pysyvistä osa-alueista, joita biennaalivuosina toteutetaan. Suomessa festivaali verkostoineen tulee KUVA: LAURIS GUNDARS samaan valtakunnallisen tapahtuman statuksen ja sitä kautta rahoituksen opetusministeriöstä. Neuvottelun alla tulevissa verkoston yhteisissä EU-hankkeissa Q-teatteri tulee olemaan mukana yhteisjärjestäjänä. Kulttuuri ohjelman rahoitustuki on ollut tärkeä tekijä Baltic Circle -yhteistyössä. Prosentuaalisesti rahoituksen osuus on ollut merkittävä, ja juuri se on mahdollistanut yhteistyön laajentamisen Pohjoismaista Baltian maiden suuntaan. Esimerkiksi vuonna 2005 saatu hankerahoitus mahdollisti uudenlaisen yhteistyösillan rakentamisen Norjan ja Baltian välille. Bergeniin tuotettiin kolmen teatteriesityksen Baltic Circle Presents -kokonaisuus, Jukka Hytti kertoo. EU-rahoitus on ollut olennaista myös kansainvälisten yhteistuotantojen rakentamisessa, esimerkkinä DramArk -hankkeessa toteutettu liettualaissuomalais-belgialainen yhteistuotanto Sad Songs from the Heart of Europe. Eurooppalaisen rahoitustuen saamista edellyttävän kansallisen rahoituksen Baltic Circle -yhteistyöllä toteutetuille hankkeille on myöntänyt Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Haastateltavana tuottaja Jukka Hytti, Baltic Circle (OH) KUVA: VESTURPORT-TEATTERI Islantilainen, innovatiivisia työtapoja jatkuvasti etsivä Vesturport -teatteri kertoi Misterman -näytelmässään hätkähdyttävän jännitystarinan nuoresta miehestä, jonka mielen pimeä puoli saa valtaansa. DramArk ( ) Hankejärjestäjät: Q-teatteri (Suomi) Teatterin ja elokuvan tiedotus- ja koulutuskeskus / New Drama Action Festival (Liettua) BIT Teatergarasjen (Norja) Baltic Circle Stage #2 International theatre festival and network (2003) Hankejärjestäjät: Q-teatteri (Suomi, pääjärjestäjä) Kaleidoskop Teatret (Tanska) Theater Tribunale (Ruotsi) Transeuropa-Festival (Saksa) Lisätietoja: Latvialainen moderni tarinankertoja, Teatris TT ja Kosketa jääkarhua! Baltic Circle -festivaaleilla DramArk projectsc.php Baltic Circle Stage #

16 Monenlaisia kulttuuritekoja käännöskirjallisuuden EU-tuella Yksi Kulttuuri ohjelman erityisalueista on ollut eurooppalaisen kirjallisuuden kääntäminen. Käännöshankkeisiin tukea ovat hakeneet yksittäiset kustantamot. Vuosittain tuen avulla on käännetty eurooppalaista kirjaa. Käännöstuen tavoitteena on parantaa Euroopan kansojen kirjallisten teosten ja historian tuntemusta sekä niiden levittämistä. Tukea myönnettäessä on painotettu pieniä kielialueita eli sekä vähemmän puhutuilla kielillä kirjoitetut että niille käännettävät teokset ovat olleet etusijalla. Näistä painotuksista huolimatta ei ohjelmassa ole ollut maa- tai kielikohtaisia kiintiöitä. Yhden kustantamon käännöshanke on sisältänyt 4 10 käännettävää teosta. Käännöstuki on tarkoitettu nimensä mukaisesti nimenomaan käännöskustannuksiin eli kääntäjän palkkioon. Sitä ei ole voinut käyttää esimerkiksi kirjan toimitus- tai painatuskuluihin. Edellytyksenä on vielä ollut, että käännettävä teos käännetään kohdekielelle ensimmäistä kertaa ja että käännöstyön lähdekielenä on ollut teoksen alkuperäiskieli. Suomalaiset kustantamot ovat hyödyntäneet käännöstukea varsin aktiivisesti. Tukea on myönnetty joka vuosi vähintään yhdelle suomalaiselle kustantamolle, parhaimmillaan jopa neljälle. Esimerkiksi Like Kustannus Oy on saanut tukea viitenä vuonna ja on suomentanut sen turvin aimo annoksen eurooppalaista kirjallisuutta. TUNNETTUA JA VÄHEMMÄN TUNNETTUA KÄÄNNÖSKIRJALLISUUTTA Monet Kulttuuri tuella käännetyistä kirjoista ovat saavuttaneet Suomessakin suurta suosiota, kuten Zadie Smithin ylistetty esikoisteos Valkoiset hampaat (WSOY 2001) ja espanjalaisen jännityskirjailijan Arturo Pérez- Reverten teokset (Like). Myös suomalaisten suosikkia, ranskalaistunutta venäläistä Andreï Makinea (WSOY) ja Viron tunnetuinta nykykirjailijaa Jaan Krossia (WSOY) on käännetty EU-tuella. Suomalaisille kiehtovaa luettavaa on luonnollisesti myös norjalaisen Erlend Loen Tosiasioita Suomesta (Like 2002), jossa Loe kuvailee Suomea ironisesti enemmän tai vähemmän totuudenmukaisesti. Tuki kaunokirjallisuuden kääntämiseen on rajattu ainoastaan ajallisesti: kirjallisuuden on pitänyt ilmestyä vuoden 1950 jälkeen. Näin ollen kirjo on varsin laaja. Esimerkiksi Tammen klassisessa Keltaisessa kirjastossa on tuen avulla ilmestynyt Nobel-palkittua portugalilaista José Saramagoa, ruotsalaista Kerstin Ekmania ja unkarilaista Péter Nádasia. Keltainen kirjasto istuu hyvin käännöstuen piiriin, sillä molemmissa ajankohtainen laatukirjallisuus on avainsana. Sopimusvastaava Päivi Haarala kertoo, että Tammi onkin hakemuksissaan satsannut nimenomaan vaativampaan kirjallisuuteen, joka tuntuu istuvan käännösohjelmaan kevyttä kirjallisuutta paremmin. Tammessa on pantu merkille myös kielipainotukset ja pyritty hakemaan tukea muulle kuin anglosaksiselta kielialueelta tulevalle kirjallisuudelle. Vaikka paksujen laatukirjojen suomentaminen on kulttuuriteko, on se myös kallis sellainen. Tällaisissa tapauksissa käännöstuki on varsin ratkaisevaa, toteaa Päivi Haarala. 16

17 Tammessa ollaan oltu ilahtuneita myös siitä, että käännöstukea on myönnetty laadukkaille nuortenkirjoille. Pienemmän kustantamon näkökulmaa edustaa turkulainen Kustannusliike Sammakko, joka on käännättänyt EU-tuella suomalaisten luettavaksi marginaalista eurooppalaista kirjallisuutta. Sammakon hallituksen puheenjohtaja Seppo Lahtinen mainitsee, että kaikkein pienimmille kustantamoille hakuehdoissa vaadittava neljän käännöskirjan minimimäärä voi tuntua paljolta. Sammakon onnistui kuitenkin koota neljän kirjan paketti, jolle myönnettiin käännöstukea v Skotlantilaista Laura Hirdin kirjoittamaa perhetarinaa Vapaana syntynyt olisi tuskin ollut mahdollista kääntää ilman tukea, sanoo Seppo Lahtinen. Käännöstukea on myönnetty myös humanistista alaa edustavalle eurooppalaiselle tietokirjallisuudelle, kuten historiaa, kulttuurintutkimusta tai filosofiaa käsitteleville teoksille. Ruotsalaisen historioitsijan Stig Ramelin elämäkertakirja Yrjö Maunu Sprengtportenista (Otava 2005) sekä ruotsalaisen Jennie Sjögrenin hauskasti kuvitettu Nyt riitti! Tasa-arvoa arkeen (Otava 2005) ovat molemmat saaneet Kulttuuri ohjelmasta käännöstukea. Atena Kustannus Oy on puolestaan saanut tukea muun muassa ranskalaisen Sabine Melchior- Bonnetin peilin historiaa esittelevään kirjaan Kuvastin (Atena 2004). SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA MUILLE KIELILLE Siinä missä suomalaiset kustantamot ovat saaneet tuen avulla käännettyä esimerkiksi portugalilaista ja norjalaista kirjallisuutta suomeksi, ovat ulkomaiset kustantamot vastaavasti voineet hakea tukea kääntääkseen suomalaista kirjallisuutta omalle kielelleen. Kulttuuri tuen turvin ovat esimerkiksi norjalaiset päässeet tutustumaan omalla kielellään mm. Anja Snellmanin, Kjell Westön ja Monika Fagerholmin teoksiin, samoin kuin islantilaiset Jaakko Heinimäen Seitsemän syntiä -kirjaan islanniksi. Euroopassa suositun Arto Paasilinnan tuotantoa on käännetty liettuaksi, bulgariaksi ja unkariksi. Italialaiset puolestaan ovat saaneet lukea kansalaissodan aikaisesta Suomesta Leena Landerin Käskyn italiannoksesta. Kulttuuri ohjelmasta on vuosien aikana tuettu 93 kirjan kääntämistä Suomessa. Euroina tukea on vuosina myönnetty suomalaisille kustantamoille yhteensä liki puoli miljoonaa euroa (n ). Käännöskirjallisuutta on tuettu ennen Kulttuuri ohjelmaa EU:n Ariane-ohjelmasta ja Kulttuuri ohjelman päättyessä käännöstuki siirtyy uuden Kulttuuri-ohjelman alle ( ). (SH) 1 Tätä kirjoitettaessa vuoden 2006 EU-tuen summia ei ole vielä julkistettu. 17

18 Saara Toikka Kallion lukiosta suunnitteli öljy tynnyrituolin. Tuolin prototyyppi valmistettiin yhteistyössä Avarte Oy:n kanssa. Fantastisesti muotoiltu maailma KUVAT: DESIGNMUSEO / ANTTI HAHL 2005 Fantasy Design -muotoilukasvatushanke toi muotoilun ammattilaiset kouluihin ja vei nuorten työt maailmalle. Fantasy Design on muotoilukasvatushanke, joka toi muotoilun maailman kouluihin, osaksi lasten ja nuorten ja heidän opettajiensa arkipäivää ja työtä. Tavoitteena oli herättää ja kasvattaa tietoisuutta muotoilusta ja esinekulttuurista sekä tukea koulujen omaa muotoilukasvatusta. Hankkeessa tutustutettiin koululaisia muotoilun prosesseihin ja kehitettiin uusia työkaluja mm. kuvataiteen ja käsityön opetukseen. Tärkeää oli myös muotoilun ammattilaisten ja koululaisten kohtaaminen. VIISI MAATA, KAHDEKSAN TEEMAA masta. Suomesta hankkeeseen osallistui 30 koulua, sekä peruskoulun ala- ja yläkouluja että lukioita. Osallistujakoulut valittiin yli 90 hakijan joukosta. Kouluyhteistyön rakentamisessa oli mukana Opetushallitus. Hankkeen sisältöjä toteutettiin osallistujamaissa samanaikaisesti kahdeksan yhteisen teeman alla. Teematyöskentelyn avulla opetettiin muotoilun perustaitoja: ongelmanratkaisua, kulttuurista ajattelua, taiteellista ilmaisua ja innovatiivista suhtautumista työhön. Muotoilukasvatuksella haluttiin myös parantaa lasten ja nuorten valmiuksia tehdä kuluttamiseen ja ympäristöön liittyviä päätöksiä. muotoilun perusteita sekä suunniteltiin ja toteutettiin konkreettisia töitä. Suomessa muotoilun ammattilaiset tulivat mukaan alan valtakunnallisen keskusjärjestön Ornamon kautta. Koululaiset pääsivät osallistumaan myös ohjatuille näyttely- ja museokäynneille, joissa tutustuttiin esinesuunnittelun prosesseihin ja työmenetelmiin. Koulujen omaa toimintaa hankkeessa tuettiin valmistamalla opetusmateriaalia ja järjestämällä täydennyskoulutusta opettajille. Tytti Muurisen, 14 v, suunnittelema laukku. Fantasy Design toi yhteen yli lasta ja nuorta, 200 opettajaa ja 57 muotoilun ammattilaista viidessä Euroopan maassa. Suomalaisvetoisen hankkeen koordinaattorina toimi Designmuseo. Yhteisjärjestäjät tulivat Belgiasta, Tanskasta, Norjasta ja Skotlannista. Suomessa yhteistyökumppaneita haettiin muotoilun kentän lisäksi myös yritysmaail- LÄHTÖKOHTANA AMMATTILAISTEN JA NUORTEN KOHTAAMINEN Fantasy Designin periaatteena oli nostaa lapset ja nuoret pääosaan muotoilun tekijöinä ja tuottajina. Kouluissa järjestettiin ammattilaisten johtamia työpajoja, joissa opetettiin 18

19 Tärkeä väline hankkeen toiminnassa oli Fantasy Design -verkkosivusto, joka toimi sekä hankkeen tiedotusfoorumina että sen sisäisenä tietopankkina. Verkkosivuilta oli mm. mahdollista hakea hankkeessa toteutettua opetusmateriaa lia kouluissa hyödynnettäväksi. Sivuille avattiin myös näyttelyosio, jossa koululaiset saattoivat käydä vuoropuhelua keskenään töittensä kautta. Yhteinen verkko sivusto toteutettiin englanniksi, ja jotkut osallistujamaista valmistivat myös oman kieliset sivunsa. NUORTEN TYÖT ESILLE KANSAIN- VÄLISESSÄ KIERTONÄYTTELYSSÄ Oppilaiden omista töistä järjestettiin useita näyttelyjä osallistujakouluissa. Näyttelytoiminta huipentui yhteiseen Fantasy Design -näyttelyyn, joka kiersi osallistujamaissa. Tämä hankkeen suurelle yleisölle näkyvin osa oli Suomessa esillä Designmuseossa keväällä Näyttely esitteli lasten ja nuorten esinesuunnitelmia ja suunnittelemista valmistettuja prototyyppejä. Designmuseon museolehtori Leena Svinhufvudin mukaan näyttelykokonaisuuden valinnut asiantuntijaraati oli vaikuttunut koululaisten innosta ja tahdosta tehdä omasta ympäristöstään mukava, hauskempi ja kerta kaik kiaan parempi. Näyttelyn yhteyteen tuotettiin myös monikielinen julkaisu, joka näyttelyluettelona toimimisen lisäksi esitteli oppilaiden, opettajien ja muotoilijoiden kokemuksia hankkeesta. UUDENLAISTA YRITYSYHTEISTYÖTÄ Suomessa näyttelykokonaisuuden toteutuksessa oli mukana myös alan yrityksiä. Yksi Fantasy Design -näyttely Helsingin Designmuseossa keväällä yhteistyöhön osallistuneista yrityksistä oli huonekaluja valmistava Avarte Oy, joka toteutti prototyypin Kallion lukiossa opiskelevan Saara Toikan öljytynnyrituolista. Tuolin säilyketölkistä valmistettu pienoismalli teki vaikutuksen Avarten sisustusarkkitehti Jenni Roiniseen, ja valmistusprosessia lähdettiin viemään eteenpäin yhteistyössä. Nuori suunnittelija pääsi aitiopaikalle tutustumaan esinemuotoilun vaiheisiin ja työmenetelmiin. Yhteistyö yritysten kanssa oli uudenlainen avaus yritysten ja kulttuurikasvatuksen kohtaamiselle. Yritysyhteistyötä koordinoinut Arja Hörhammer uskoo kokemusten olleen positiivisia kaikille osapuolille. Hörhammerin mielestä yritysten mukanaolo oli tärkeää erityisesti siksi, että sen kautta muotoilu ankkuroitui nuorten ajattelussa sinne minne se todellisuudessa kuuluu. Suomalaisista muotoilualan yrityksistä hankkeeseen osallistui myös mm. Tonfisk Design ja Arabia. Fantasy Design -näyttely Helsingin Designmuseossa HYVÄ YMPÄRISTÖ HYVÄ ELÄMÄ Fantasy Designin sisältöjen taustalla vaikutti vahvasti myös eettinen näkökulma ja ajankohtainen arvokeskustelu hyvästä elinympäristöstä. Hankkeessa mukana olleiden ammattilaisten viesti koululaisille ja opettajille oli, että muotoilulla edistetään funktionaalista sekä toimivaa arkea ja ympäristöä, ja sitä kautta hyvää elämää. Taideteollisen muotoilun läänintaiteilija Leena Isotalo haastoi hankkeen lehdessä opettajia yhteistyöhön chileläisen runoilijan Pablo Nerudan sanoja mukaillen: Millaiset esineet ovat säestäneet olemassaoloasi tänään?. Arvokysymyksiä pohdittiin myös opettajille järjestetyssä koulutusseminaarissa. Muotoilualan ammattilaisten johdolla pohdittiin mm. kestävän kehityksen ulottuvuuksia muotoilussa ja kriittiseen kuluttajuuteen kasvattamista. 19

20 Fantasy Design ( ) Hankejärjestäjät: Designmuseo (Suomi, pääjärjestäjä) Design museum Gent (Belgia) CVU Sjaelland Hindholm Socialpaedagogiske Seminarium (Tanska) Norsk Form Centre for Design, Architecture and the Built Environment (Norja) The Lighthouse, Scotland s Centre for Architecture, Design and the City (Skotlanti). Lisätietoja: EMME HALUNNEET TYYTYÄ SIIHEN MITEN ENNEN ON TOIMITTU. Fantasy Design oli antoisa kokemus myös järjestäjilleen. Järjestäjätahojen yhteistyön kautta avautui uusia ammatillisia näkökulmia, kun erilaiset substanssiosaamiset kohtasivat yhteisessä suunnittelussa ja toteutustyössä. Järjestäjätahojen osaamisalueet täydensivät toisiaan, mikä toi hankkeelle omalta osaltaan todellista lisäarvoa, kertoo hankkeessa sen suunnitteluvaiheesta lähtien mukana ollut Arja Hörhammer. Esimerkiksi museopedagogiseen näkökulmaan saatiin sekä tuotannollinen että filosofispohjainen ulottuvuutensa, kun museoiden, muotoilukeskusten ja oppilaitosten panokset kohtasivat suunnittelussa. Yhteistyö partneriverkossa on se mihin kannattaa satsata ja mitä pitäisi tulevissa hankkeissa kehittää, painottaa Leena Svinhufvud. Tämänkin hankkeen osalta lähtökohta oli se, että haluttiin rakentaa jotakin uutta ja innovatiivista. Emme halunneet tyytyä siihen, miten ennen on toimittu, summaa Hörhammer hankkeen suunnitteluvaiheen moton. Museon työn näkökulmasta katsottuna hanke toi mukanaan uusiakin ulottuvuuksia. Ilman erillistä rahoitustukea esimerkiksi näin laajaa lasten ja nuorten näyttelyä tuskin olisi voitu toteuttaa vaikka muotoilukasvatukseen toki Designmuseossa muutoin satsataankin. Näyttely sai erittäin positiivisen vastaanoton, ja se varmasti vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, että tällaisella on mahdollisuudet toteuta uudelleen, miettii Svinhufvud. LÄHTÖPISTE JA JATKO Fantasy Design -hankkeen edeltäjänä voidaan pitää pohjoismaista Fantasi Design -yhteistyöprojektia, johon osallistuivat Suomen lisäksi Islanti, Ruotsi ja Tanska. EU:n kulttuuriohjelman rahoituksella yhteistyötä laajennettiin eurooppalaiselle tasolle ja sisältöjen pedagogisia tasoja syvennettiin. Peruslähtökohta on sama, mutta nyt päästiin ikään kuin pidemmälle, kertoo molemmissa hankkeissa mukana ollut Arja Hörhammer. Leena Svinhufvudin mukaan myös taloudellisten resurssien kasvaminen suuremman rahoitustuen myötä oli tärkeää: Yksi merkittävimmistä laajennuksista oli se, että nyt kokonaisuuteen pystyttiin tuottamaan ammattitasoisesti toteutettu näyttely julkaisuineen. Yksi onnistuneen hankkeen tunnusmerkeistä on pysyvien toimintamuotojen syntyminen. Hankkeen päätyttyäkin Fantasy Design elää monessa eurooppalaisessa koulussa paitsi toivottavasti uusien ajattelutapojen myös hankkeessa valmistetun opetusmateriaalin myötä. Jatkoajatuksiakin hankeyhteistyö on herättänyt, mutta ideoiden kanssa halutaan mennä eteenpäin. Mitään Fantsu kolmosta ei varmaankaan tule, nauraa Hörhammer, Veteen heitetty kivi voi saada aikaan vain tietyn määrän renkaita ympärilleen. Täsmälleen samaa ei haluta toistaa, mutta monipuolinen ammattilaisten joukko on löytänyt toisensa, ja yhteistyöverkoston sisällä kytee jo monia uusia ideoita. Ja hakusessa ovat myös uudet yhteistyökumppanit. (OH) Haastateltavina museolehtori Leena Svinhufvud, Designmuseo ja taide teollisuusalan konsultti Arja Hörhammer, Arja Hörhammer Oy 20