Distinguished representatives of the ministry Invited guests Staff members and students Ladies and gentlemen

Transkriptio

1 Hallituksen puheenjohtaja Tom von Weymarn Arvoisa valtiovallan edustaja Hyvät kutsuvieraat Henkilöstö, opiskelijat Hyvät naiset ja herrat Ärade statsmaktens representant Inbjudna gäster Personal och studerande Mina damer och herrar Distinguished representatives of the ministry Invited guests Staff members and students Ladies and gentlemen 1. Pohdin pitkään teemoja tämän vuoden puheelleni. Päätin lopulta valita vain yhden teemaan eli Taideyliopistoteeman. Tämä teema tuntui sopivalta nyt, kun on kulunut 130 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemian alkulähde pieni helsinkiläinen Musiikki-Instituutti perustettiin. Instituutin perustaja ja myös ensimmäiset 24 vuotta sen johtaja oli Martin Wegelius, jonka ponnahduslautana ja esimerkkinä olivat saksalaiset konservatoriot. Kaiken kaikkiaan Sibelius-Akatemialla on ollut Tuomas Auvinen mukaan lukien 12 rehtoria. Todella pitkiä kausia instituutin johdossa Wegeliuksen lisäksi oli Erkki Melartinilla (25 vuotta) ja Ernst Lingolla (23 vuotta). Instituutista tuli Helsingin Konservatorio vuonna 1924, ja ensimmäiset omat tilat ja oman konserttisalin saimme vuonna Rautatiekatuhankkeen keskeisiä puuhamiehiä olivat mm. isoisäni veli Arvi Paloheimo. Nykyisen nimemme Sibelius-Akatemia saimme vuonna Nimenmuutokseen liittyi jo silloin tahtotila kehittää konservatoriosta aikanaan musiikkikorkeakoulu. Tämä visio toteutuikin ja samalla myös talous vakautui, kun Sibelius-Akatemian tehtävä ja asema sekä toimintaan liittyvä valtiollinen tuki vuonna 1966 lailla vahvistettiin.

2 Vuodesta 1980 eteenpäin Sibelius-Akatemia on toiminut yliopistoja ja korkeakouluja säätelevän lainsäädännön puitteissa valtion musiikkikorkeakouluna. Samana vuotena 1980 astui myös voimaan tutkinnonuudistus jolloin Sibelius- Akatemian tutkinnot yhdenmukaistettiin muiden yliopistojen tutkintojen kanssa. Seuraava merkittävä virstanpylväs oli uusi yliopistolaki, joka vuodesta 2010 eteenpäin teki Sibelius-Akatemiasta itsenäisen julkisoikeudellisen oikeushenkilön. Uusi laki muutti yliopistojen hallinnointimallin ja antaa yliopistoille enemmän vastuuta taloutensa ja toimintansa kehittämisessä. Uuden yliopistolain aikana myös uusi uljas Musiikkitalo valmistui Musiikkitalo, jota on visioitu ja suunniteltu vuoden 1990 alkuvuosista lähtien. Musiikkitalo on luonut myös Sibelius-Akatemialle uuden infran kulissit ja akustiikan joka innostaa ja mahdollistaa! Infran, joka on johtamassa merkittävään tasokorotuksen sekä opetuksessa että oppimisessa. Vuodelle 2012 sattui myös Sibelius-Akatemian toinen promootio-tilaisuus ensimmäinen oli muistaakseni vuonna Tätä Sibelius-Akatemian uljasta historiaa on kuvattu kolmesti: Vuonna 1957 Arvi Karvosen 75-vuotishistoriikissa Vuonna 1982 Fabian Dahlströmin 100-vuotiseepoksessa Ja uudelleen vuonna 2007 Reijo Pajamon 125-vuotisen taipaleemme kuvauksessa Sibelius-Akatemian historia ja kehitys ei suinkaan pääty tähän. Päinvastoin evoluution on tarkoitus jatkua osana uutta Taideyliopistoa yhdessä Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa. Fabian Dahlströmin historiikista löysin Joonas Kokkosen vuoden 1980 lainmuutoksen yhteydessä pidetyn puheen sitaatin jossa Kokkonen toteaa, että: "Kulttuurielämässä lait, asetukset, säännöt, organisaatiot ovat vain rakennustelineitä itse rakennuksen tekevät aina ihmiset. Sibelius-Akatemia on nyt saanut olosuhteisiin katsoen varsin hyvät telineet. Opettajat, muu henkilökunta ja ennen muuta oppilaat ratkaisevat, miten suomalaisen musiikkielämän rakennustyö edistyy".

3 Kyllä nämä Kokkosen mietteet vuodelta 1980 sopivat varsin hyvin myös tähän nyt ajankohtaiseen Taideyliopistohankkeeseen. 2. Merkittävä virstanpylväs Taideyliopisto on myös kahdelle toiselle uuteen yliopistoon liittyvälle taidealalle. 3. Sama 1800-luvun suomalaisuusliike on toiminut katalysaattorina ja alkuunpanijana myös kuvataiteen ja Teatterikorkeakoulun osalta. Samanlainen pitkä kaari historiallisia tapahtumia liittyy myös Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun evoluutioon. Kaikilla kolmella on uljas samankaltainen historia ja miksei myös mahtava yhteinen tulevaisuus uudessa Taideyliopistossa. Taideyliopistohanketta on synnytetty pitkään todella pitkään. Gustav Djupsjöbacka visioi Sibelius-Akatemian 125-vuotishistoriikin esipuheessaan tulevaisuuttamme kysymällä mm: Onko Sibelius-Akatemia vuonna 2032 sen täyttäessä 150 vuotta edelleen Suomen ainoa musiikkiyliopisto? Onko Sibelius-Akatemialla silloin toimintaa ja toimipisteitä peräti Kiinassa, Indonesiassa tai Namibiassa? Tai onko Sibelius-Akatemia vuonna 2032 enää vain osa Helsingin Taideyliopistoa? Hyviä kysymyksiä ja pohdintoja vuodelta 2007 heijastaen huolta siitä, miten suomalaiset yliopistot tulevat sopeutumaan tieto- ja taideyhteiskunnan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Näkemys globaalin kontekstin dramaattisista vaikutuksista myös tiede- ja taideyhteiskuntiin on mielestäni nähty kirkkaimpana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yliopistoja on siksi määrätietoisesti ohjeistettu profiiliensa terävöittämiseen ja vahvuusalueidensa vahvistamiseen. Vuonna 2007 Sibelius-Akatemian tehtävä ja visio tulevaisuudesta oli määritelty muotoon: "Suomalaisen musiikkikulttuurin vaaliminen ja uudistaminen kansainvälisessä ympäristössä"

4 Vuoden 2012 vastaava kuva tavoitetilastamme on "Sibelius-Akatemia on vireä ja avoin kansainvälisen musiikin voimakeskus, jolla on valitsemillaan painoaloilla maailmanlaajuisesti johtava asema". I vår vision från 2007 accentueras vår nationella roll och vårt nationella ansvar. I dag 5 år senare betonas dels mångfald dels global spetskompetens i en global kultur- och konstomgivning. Att verkställa denna transformation i Konstuniversitetupplägget hör nog till det nya universitetets större utnmaningar. 4. Olen ollut taideyliopistohankkeessa mukana noin 8 vuotta ensin tarkkailijana, myöhemmin valmistelevien työryhmien jäsenenä sekä viimeiset 2 3 vuotta muiden mukana päättämässä. Oman kauteni kolme keskeistä virstanpylvästä ovat olleet: 1. Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistio tai loppuraportti joulukuussa Taideyliopiston perustamiseen tähtäävä perustamissopimus, joka hyväksyttiin kaikissa kolmessa yliopistossa vuodenvaihteessa 2011/ Taideyliopiston alustava strategiaperustadokumentti, jonka pohjalta kolme yliopistoa yhdessä kävivät kauden tulossopimusneuvottelut toukokuussa Mielenkiintoista on ollut havaita, miten osapuolten tahtotilat projektin edetessä kehittyivät ja osittain uudella tavalla muotoutuivat. Sibelius-Akatemian keskeiset reunaehdot, jotka jo projektin alkuvaiheessa määriteltiin ja kaikissa sen eri vaiheissa toistuivat, olivat: 1. Tasokorotuksen toteutuminen lupausten mukaisesti ja sen kohdistaminen perustoiminnan vahvistamiseen akatemioiden koulutuksen laatuun ja määrään. 2. Akatemioiden mahdollisimman suuri akateeminen itsenäisyys taideyliopistokontekstissa 3. Henkilökohtaisen opetuksen säilyttäminen keskeisenä koulutus- ja opetusmuotona 4. Sibelius-Akatemia brändi ja sen aseman turvaaminen tulevassa Taideyliopiston brändihierarkiassa Se miten näistä reunaehdoista pidetään kiinni taideyliopistokontekstissa jää nähtäväksi.

5 5. Opetus- ja kulttuuriministeriön Taideyliopistoon liittyvä tahtotila on kaikissa projektin eri vaiheissa ollut selkeä ja ymmärrettävä. Myös lupaukset Taideyliopiston mahdollistamasta pysyvästä tasokorotuksesta on tismalleen pidetty. Omaan kantaani ovat matkan varrella vaikuttaneet pääosin kolme tekijää: Usko siihen, että pysyvästä tasokorotuksesta merkittävä osa kohdistuu opetuksen määrään ja laatuun. 2. Usko siihen, että tasokorotuksesta huomattava osa suunnataan painoaloille, joilla Helsingin Taideyliopistolla on maailmanlaajuisesti johtava asema. 3. Näkemys siitä, että kun jatkossa valintoja on kuitenkin tehtävä, Taideyliopisto antaa lisäaikaa ja lieventää poisvalintoihin liittyvää tuskaa. Taideyliopiston syntyyn liittyvät konkreettiset ensiaskeleet ovat lupaavia: Lait astuivat voimaan alkuperäisessä aikataulussa Superkollegio, jota olen kutsunut puolalaiseksi parlamentiksi, teki hämmästyttävän nopealla aikataululla laadukkaita päätöksiä Nyt pallo on uudella Taideyliopiston hallituksella, jonka miehitys vaikuttaa varsin hyvältä. Edessä on tulevan rehtorin valinta ja Taideyliopiston johtosäännöstä päättäminen. Lycka till sitäkin ehkä tarvitaan työnteon ja taitojen lisäksi. 7. Tästä lukukauden avajaispuheestani tulee viimeinen Sibelius-Akatemian kontekstissa. Kaiken kaikkiaan tähän tehtävään tuli käytettyä yli 8 vuotta. Kiitän sydämellisesti osoitetusta luottamuksesta. Hjärtligt tack för visat förtroende under de gågna 7 till 8 åren. Vuodet ovat olleet antoisia aika ajoin haastavia. Vaikeita, kipeitäkin ratkaisuja olemme joutuneet matkan varrella tekemään.

6 8. Minulla on ollut tapana näissä lukuvuoden avajaistilaisuuksissa muistuttaa teitä siitä, ettei elämä ole mikään kenraaliharjoitus. Elämä on sarja matkoja erilaisissa ympyröissä. Opiskeluvaihe on vain yksi sellainen eikä opintopisteiden keruu ja tavoiteajassa valmistuminen estä elämistä tässä ja nyt. Elettävä on myös valmistumisen jälkeen, vaikka työelämään tullaankin aiemmin ja siellä pysytään pitempään. Oleellista on, millä asenteella matkanteko käy, ja minkälaisen matkaseurueen on itselleen valinnut. Tästä elämisen asenteesta kertoo Emil Jensenin viisu "Inte vackrast i världen". Sen kertosäe kuuluu: " Ni är inte vackrast i världen världen är vackrast i Er" Lukekaa Emil Jensenin teksti. Siinä on sitä asennetta ja elämänviisautta, jolla pärjää matkalla kun matkalla. Näillä viesteillä: Hyvää alkanutta lukukautta 2012! Lycka till med studierna och livet under det kommande läsåret. Enjoy your studies and life during 2012 and forward. Kiitos / Tack / Thank you