Matti Huovinen, Merimasku Hanna Lehto, Merimasku Anneli Poukka, Merimasku

Transkriptio

1 Seurakuntarakenteen muutos PÖYTÄKIRJA 1/ (6) SEURAKUNTARAKENTEEN MUUTOS - NAANTALIN, RYMÄTTYLÄN JA MERIMASKUN SEURAKUNNAT Valmisteluvaiheen 1. kokous Aika: klo Paikka: Naantali, seurakuntakeskus, Piispantie 2 Läsnä: Matti Huovinen, Merimasku Hanna Lehto, Merimasku Anneli Poukka, Merimasku Jyrki Rautiainen, Naantali Jorma Koivula, Naantali Margit Virkkala, Naantali Riitta Isotupa, Naantali Osmo Räsänen, Naantali, puheenjohtaja Veijo Liimatainen, Naantali, sihteeri Ilkka Pärssinen, Rymättylä Nina Lehtovirta, Rymättylä Riitta Räikkä, Rymättylä Erkki Hellman, Rymättylä Poissa: Reijo Ihalin, Merimasku Erkki Rantanen, Naantali 1. Esittäytyminen ja kahvitarjoilu Osallistujat esittäytyivät. 2. Kokouksen avaus Osmo Räsänen avasi kokouksen klo Alkuhartaus Kirkkoherra Jyrki Rautiainen piti alkuhartauden. 4. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Osmo Räsänen, varapuheenjohtajaksi Riitta Isotupa, sihteeriksi kutsuttiin projektisihteeri Veijo Liimatainen ja pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Hanna Lehto ja Nina Lehtovirta.

2 Seurakuntarakenteen muutos PÖYTÄKIRJA 1/ (6) Todettiin, että tämän ensimmäisen kokouksen pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Puheenjohtaja rajasi puheenvuorot kolmen minuutin pituisiksi. 5. Rakennemuutoksen aikataulu mennessä Osallistujille jaettiin dokumentit Liitoshankkeen vaiheet, Olavi Vuori/Osmo Räsänen 2007 ja kuvio Seurakuntien hallitun yhdistymisprosessin vaiheet ja asiakokonaisuudet (teoksesta Nieminen Vallenius Tähkänen: Seurakuntarakenne murroksessa. Yhdistyvien seurakuntien organisaation ja toimintayhteisön muutosprosessi. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 92. S. 163, kuvio 16). Lisäksi osallistujille jaettiin osa mainitusta teoksesta kopioina. Todettiin, että neuvottelujen lopputulos tulee olla tiedossa helmikuun alussa. Tuomiokapituli haluaa mennessä seurakuntien esityksen käsittelyynsä ja lähettää sen lausuntokierrokselle. Tuomiokapituli toimittaa oman esityksensä kirkkohallitukseen, joka puolestaan lähettää sen lausuntokierrokselle. Kirkkohallitus ratkaisee asian, ja sen päätöksen tulee olla lainvoimainen ennen Vasta kirkkohallituksen päätös on valituskelpoinen. Todettiin, että seurakuntarakenteen malli tulee valita jo ehkä joulukuussa 2007 ja että seurakuntaliitos tulee voimaan vuoden 2009 alussa, jolloin myös mahdolliset seurakuntavaalit on ehdittävä pitää vuoden 2008 aikana. Korostettiin, että seurakunnilla on joka tapauksessa yhteinen talous alkaen. 6. Kokousaikataulu Päätettiin seuraava kokous, ks. kohta 13. Todettiin, että valmisteluryhmän kokouksia voitaisiin pitää aluksi kahden tai kolmen viikon välein. 7. Konsultit Puheenjohtaja Osmo Räsänen kertoi tiedoksi, että Naantalin seurakunnan kirkkoneuvosto on päättänyt kutsua yhdistymisprosessiin konsulteikseen dosentti, TT Juha Kauppisen Tampereelta ja seurakuntaneuvos HTM Mikko Laukkosen Kankaanpäästä. 8. Selvitysmiehet Todettiin, että selvitysmiehen asettaa tuomiokapituli, joka ei vielä ole sellaista esittänyt tätä seurakuntaliitosta varten. Kirkkoherra Pärssinen kertoi, että Rymättylän seurakunnan kirkkoneuvosto on yksimielisesti päättänyt esittää selvitysmieheksi Harri Raitista. Merimaskun seurakunnan kirkkoneuvosto käsittelee selvitysmiesasiaa kokouksessaan Naantalin seurakunta on suunnitellut tehtävään Juha Kauppista, mutta asiasta ei ole vielä virallista päätöstä. Todettiin, että tuomiokapitulin seuraava kokous on , jolloin selvitysmies saatetaan päättää.

3 Seurakuntarakenteen muutos PÖYTÄKIRJA 1/ (6) Päätettiin tiedustella Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulista, milloin se aikoo käsitellä asiaa. Asia jätettiin keskustelun jälkeen tässä kokouksessa pöydälle. 9. Kulujen jakautuminen Päätettiin, että valmisteluryhmän kokoukset pidetään vuorotellen ao. seurakunnissa. Kokousta isännöivä seurakunta vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. Muilta osin asia palautettiin valmisteluun. 10. Ilmoitusasiat Jyrki Rautiainen esitti ponnen, että valmisteluryhmä seuraa ao. kunnissa tapahtuvaa kehitystä liitoksen etenemisessä. Projektisihteeri Veijo Liimataiselle annettiin erityinen tehtävä seurata Naantalin kaupungin kotisivuilla julkaistavaa kuntaliitosaineistoa. Jorma Koivula korosti, että Seurakuntarakenne murroksessa -julkaisu on erittäin hyödyllinen tiedon lähde. Julkaisusta ilmestyy lähiaikoina uusi painos. Jyrki Rautiainen huomautti, että perussäännökset sisältyvät kirkkolakiin (luku 13) ja kirkkojärjestykseen. 11. Tiedotus Todettiin, että avoin ja aktiivinen tiedotus on erittäin tarpeellista niin seurakuntalaisille, luottamushenkilöille kuin työntekijöille. Margit Virkkalan esityksen pohjalta päätettiin, että projektisihteeri Veijo Liimatainen ja tiedottaja Margit Virkkala laativat tiedotteen jokaisen valmisteluryhmän kokouksen jälkeen. Päätettiin, että valmisteluryhmän nimissä lausuntoja asiassa antaa puheenjohtaja. Todettiin, että myös kirkkoherrat ja talousvastaavat voivat kertoa valmistelutyön etenemisestä. Naantalin seurakunnan kotisivuille laaditaan oma osasto liitosasian tiedottamista varten. Todettiin, että Naantalissa on seurakunnan tulevaa toimintaa koskeva yleisötilaisuus ke Myös seurakuntaliitosasiat ovat tilaisuudessa esillä. 12. Muut asiat Matti Huovinen esitti seuraavat kannanotot seurakuntarakenteen muutokseen: 1) Miten voidaan taata sellainen seurakuntarakenne, ettei jouduta osaksi senkaltaista suurempaa yksikköä, jossa kärjistäen kukaan ei ketään enää tunne? Vaikka kunnat ovatkin päättäneet yhdistyä, olen käsittänyt, että subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate on seurakunnalle tärkeämpi kuin kunnalle. Eikö seurakunnassa olekin tärkeää, että meillä tunnetaan ihminen nimeltä ja pyritään palvelemaan häntä henkilökohtaisella tavalla? Merimaskun seurakuntaa ei saisi muuttaa joksikin lähiöpiiriksi, jota hoidetaan, mikäli joku sattuu ehtimään. 2) Miten voidaan taata sellainen rakenne, että Merimaskun arvokkaan kirkon isännöinti ja talonmiehen työt tulevat hoidetuiksi parhaalla mahdollisella tavalla? Olen käsittänyt, että Merimaskun arvokkaan kirkon isännöintitehtävät ja talonmiehen tehtävät pitäisi voida hoitaa ilman pienimpiäkään viivytyksiä. Merimaskun kirkko on valtakunnallinen kohde, joka on Isonvihan ja Uudenkaupungin rauhan solmimisen ajoilta ainoa säilynyt puukirkko. Merimaskun kirkko ei saisi olla vain jokin toisarvoinen ja vähäarvoinen sa-

4 Seurakuntarakenteen muutos PÖYTÄKIRJA 1/ (6) rake jonkin suuremman organisaation kiinteistöluettelossa, vaan Merimaskun kirkko on Varsinais-Suomen helmi (Martti Simojoki). Lisäksi on muitakin arvokkaita kiinteistöjä, joista tähän asti on voitu tunnollisesti huolehtia. Miten tämän hyvän käytännön jatkuminen voitaisiin taata? 3) Miten voidaan taata sellainen rakenne, että hautaukseen liittyvät toiminnot voidaan hyvin hoitaa, ilman että surevia omaisia juoksutetaan? Olen käsittänyt, että hautausmaan ja vanhojen kirkonkirjojen fyysinen läheisyys olisi arvokas asia siitä syystä, että hautaoikeuden ja usein monimutkaisten sukulaisuussuhteiden selvittämiseen sekä hautatoimen muiden tärkeiden seikkojen selvittämiseen tarvitaan, paitsi yhtäältä tietysti hautatoimen hallintoon liittyviä karttoja ja muuta kirjanpitoa, toisaalta myös ja nimenomaan vanhoja (väestörekisteri-)kirkonkirjoja. 4) Miten voidaan taata sellainen rakenne, että sielunhoito voidaan hoitaa asiantuntevalla, ystävällisellä ja henkilökohtaisella tavalla? Olen käsittänyt, että vanhat kirkonkirjat ovat työntekijöille arvokas tuki, kun he pyrkivät ymmärtämään seurakuntalaisiaan ja heidän taustojaan, myös ihmisen hätää. Olisiko vanhat kirkonkirjat myös tästä toisestakin syystä pyrittävä edelleen fyysisesti säilyttämään Merimaskussa? Kun arkkipiispa Paarma vuosi sitten tarkastuksellaan kyseli, mitä erilaisia tapahtumia meillä on järjestetty, piti myöntää, ettei kovinkaan suuria tapahtumia ole ollut, mutta kotikäyntityötä ja muuta henkilökohtaista sielunhoitotyötä on koetettu ystävällisesti evankeliumin hengessä tehdä sitäkin enemmän. 5) Miten voidaan taata sellainen rakenne, että jumalanpalvelukset edelleenkin voidaan hoitaa asianmukaisesti? Olen yli 35 vuoden ajan toimittanut jumalanpalvelukset Merimaskun kirkossa joka pyhä klo 10. Sen rinnalle on toisinaan järjestetty myös lastenkirkkoja pyhäiltapäivisin. Mutta kertaakaan ei ole tarvinnut pääjumalanpalvelusta siirtää pidettäväksi jonakin satunnaisena kellonaikana. 6) Miten voidaan taata sellainen rakenne, että Merimaskun seurakunnan omaisuus on merimaskulaisten käytettävissä myös vastedes? Kiinteistöt ja irtaimisto ovat arvokkaat ja hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Hunkerin leirisaaren hyväksi merimaskulaiset ovat nähneet paljon vaivaa vuosikymmenten mittaan. Eikö niiden tulisi olla myös tulevien sukupolvien aikana merimaskulaisten yhteisessä käytössä? 7) Miten voidaan taata sellainen rakenne, että työntekijät tuntevat asemansa turvatuiksi? Merimaskun seurakunnassa on muitakin kuin valtakirjalla toimivia työntekijöitä. He ovat tähän mennessä pyrkineet antamaan seurakunnalle parhaansa. Varmaan he ovat asemastaan huolissaan. 8) Mitä Rymättylän seurakunnassa rakenteen muutoksesta ajatellaan ja miksi? Asiavertailu on vanha hyvä työtapa. Merimaskussa ei vielä ole pidetty mitään seurakuntaneuvottelutilaisuutta. Rymättylän seurakunnassa useimmat kirkkoneuvostossa elokuussa 2007 käytetyistä puheenvuoroista asettuivat eri vaihtoehdoista puoltamaan mahdollisimman suurta itsenäisyyttä. Rymättylässä lienee päädytty ehdottamaan seurakuntayhtymä-mallia. Tosin myös toinen vaihtoehto täytyy ottaa huomioon ja valmistautua sen varalle. Siellä on nimetty seurakuntamuutoksen valmisteluun neuvottelijoiksi kirkkoherra Ilkka Pärssinen, talouspäällikkö Nina Lehtovirta, kirkkovaltuuston pj. Riitta Räikkä sekä kirkkoneuvoston vpj. Erkki Hellman. Rymättylän kirkkoneuvosto päätti myös

5 Seurakuntarakenteen muutos PÖYTÄKIRJA 1/ (6) asiasta laajasti keskusteltuaan yksimielisesti esittää selvitysmieheksi Harri Raitista, joka on kirkollisen hallinnon ja paikallisen kirkollisperinteen asiantuntija. Edellä en ole vielä laisinkaan puhunut lapsi- ja nuorisotyöstä, enkä rippikoulutyöstä, en lähetystyöstä enkä muusta diakoniatyöstä kuin sielunhoidosta. Nämä ovat aivan oma lukunsa, joiden tarpeista voin kertoa muussa yhteydessä. Mutta jo pelkästään edellä sanottuun viitaten olen taipuvainen ajattelemaan, että seurakunnan mahdollisimman suuri itsenäisyys olisi arvokasta myös merimaskulaisille. Merimaskun seurakunnan toimintaympäristö on niin erilainen kuin Naantalin, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista sulauttaa. Merimaskun seurakunnan talous on myös toisenlaisella pohjalla kuin Naantalin; yhteisöverojen osuus meidän tuloissamme on vain 6 %, joten enimmäkseen tulomme ovat luonnollisten ihmisten kannatuksen varassa. Mielestäni ei pitäisikään puhua yhdistymisestä, vaan suhteiden järjestämisestä. Mielestäni onnellisin malli olisi seurakuntayhtymä, jossa Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin seurakunnat muodostavat kukin itsenäisen seurakunnan, ja joilla sitten olisi yhteistalous. Toissijaisena pidän sellaista mallia, jossa Merimasku olisi Naantalin kappeli; suostuisiko tällöin myös Rymättylä olemaan Naantalin kappeli? Vasta viimeiselle sijalle asettaisin sellaisen mallin, jossa Merimasku, Rymättylä ja Naantalin muodostaisivat yhtenäisen seurakunnan, ja jossa Merimasku ja Rymättylä tyytyisivät olemaan ainoastaan Naantalin seurakunnan seurakuntapiirejä Jorma Koivula totesi, että on tarpeen käydä keskustelua monella taholla, esim. eri työalojen kesken. Anneli Poukka kysyi, jääkö perustehtävä varjoon, kun muut asiat vievät kehitystä, ja hän totesi, että seurakuntalaiset ovat ymmällä. Jyrki Rautiainen painotti, että on pohdittava, mitä erilaiset rakenteet tuovat mukanaan. Mikä on perustehtävän (evankeliumin julistaminen ja jumalanpalvelusyhteisö) kannalta paras ja vähiten haitallinen vaihtoehto. Kirkkohallitus päättää joka tapauksessa. Ei tule etäännyttää ihmisiä seurakunnasta luomalla suuri organisaatio. Ilkka Pärssinen totesi, että seurakunnan perustehtävä on evankeliumin julistaminen ja opettaminen, diakonia, kasvatus ja lähetystyö. Todettiin, että seurakunnan tehtävät on määrätty kirkkolain 4. luvussa. 13. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään ti klo Merimaskun seurakuntakodissa.

6 Seurakuntarakenteen muutos PÖYTÄKIRJA 1/ (6) 14. Kokouksen päätös Kirkkoherra Matti Huovinen piti loppurukouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Osmo Räsänen Puheenjohtaja Veijo Liimatainen Sihteeri Hanna Lehto Pöytäkirjan tarkastaja Nina Lehtovirta Pöytäkirjan tarkastaja