SEURAKUNTARAKENTEEN MUUTOS - MERIMASKUN, NAANTALIN JA RYMÄTTYLÄN SEURAKUNNAT

Transkriptio

1 Seurakuntarakenteen muutos Pöytäkirja 5/ (5) SEURAKUNTARAKENTEEN MUUTOS - MERIMASKUN, NAANTALIN JA RYMÄTTYLÄN SEURAKUNNAT Valmistelu- ja selvitysvaiheen 5. kokous Aika: ti klo Paikka: Naantalin seurakuntakeskus, Kohtaamispaikka Läsnä: Matti Huovinen, Merimasku Hanna Lehto, Merimasku Reijo Ihalin, Merimasku Anneli Poukka, Merimasku Jyrki Rautiainen, Naantali Jorma Koivula, Naantali Riitta Isotupa, Naantali Osmo Räsänen, Naantali, puheenjohtaja Erkki Rantanen, Naantali Margit Virkkala, Naantali Veijo Liimatainen, Naantali, sihteeri Ilkka Pärssinen, Rymättylä Nina Lehtovirta, Rymättylä Riitta Räikkä, Rymättylä Erkki Hellman, Rymättylä Leena Flander, henkilöstön edustaja, Naantali Eeva-Liisa Leino, henkilöstön edustaja, Merimasku Raimo Ojala, henkilöstön edustaja, Rymättylä Heimo Rinne, selvitysmies Harri Raitis, asiantuntija (saapui klo kohdan 4 aikana) Juha Tuohimäki, asiantuntija Pekka Ritvanen, asiantuntija 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Osmo Räsänen avasi kokouksen klo Alkuhartaus Kirkkoherra Jyrki Rautiainen piti alkuhartauden. 3. Järjestäytyminen Puheenjohtaja esitteli ensi kertaa toimikunnan kokouksessa mukana olleet: selvitysmies Heimo Rinne, asiantuntija Pekka Ritvanen ja henkilöstön edustajat Lee-

2 Seurakuntarakenteen muutos Pöytäkirja 5/ (5) na Flander (Naantali), Eeva-Liisa Leino (Merimasku) ja Raimo Ojala (Rymättylä). Ennakkoon toimitettu asialista päätettiin hyväksyä kokouksen työjärjestykseksi seuraavin lisäyksin: kohtaan 7 Muut asiat A. Selvitysmiehen kysely seurakuntien henkilöstölle ja B. Ohjaus- ja seurantatoimikunnan ja selvitysmiehen seminaari Pöytäkirjan tarkastajiksi nimettiin Hanna Lehto ja Reijo Ihalin. Puheenjohtaja viittasi menettelyohjeisiin (ks. liite 5, pöytäkirja 4/ ). Päätettiin hyväksyä seuraavat kokoustekniset suositukset: kokoukset päättyvät viimeistään klo 20.30, puheenvuorojen pituus on enintään kolme minuuttia ja kommenttipuheenvuorojen enintään yksi minuutti. 4. Seurakuntarakenteiden edut ja haitat alustus ja keskustelu Juha Tuohimäki alusti kertomalla eri seurakuntarakenteiden eduista ja haitoista, ks. liitteet 1 ja 2. Tuohimäki korosti, että kustannuksiin vaikuttavat monet seikat. Merkittävimpiä ovat johtamisjärjestelmä (ohje- ja johtosäännöt ja käytännön johtamistoiminta), työalojen organisointi ja yleiset toimintatavat. Hallintomallit (yksi seurakunta, yksi seurakunta kappeleineen tai piireineen tai seurakuntayhtymä) sinänsä eivät eroa kustannuksiltaan merkittävästi toisistaan. Kehitys voi johtaa jokaisessa mallissa kustannusten kasvuun, esim. organisaation laajentuessa uusia virkoja perustettaessa. Edelleen Tuohimäki korosti johtamisjärjestelmän valinnan ja selkeyden tärkeyttä. Se voi olla alueellinen vai työmuotopohjainen (työalat, tiimit), mutta esimiestehtävien ja johtamisen tulee olla selkeästi määritelty. Kirkon keskushallinnon kantaa rakenneratkaisuihin voi etsiä mm. Seurakuntarakennetyöryhmän väliraportista Läsnäolon yhteisö (tammikuu 2007, loppuraportti ilmestynee pian). Kirkkoneuvos Leena Rantanen oli kertonut kirkolliskokouksen tiedotustilaisuudessa , että kirkossa varaudutaan taloudellisesti seurakuntien yhdistymiseen ja että uusi linjaus on tukea nykyistä enemmän seurakuntayhtymien muodostamista. Todettiin, että jos perustetaan kokonaan uusi seurakunta, vaalit ovat pakolliset. Yhtymämallissa ja seurakuntien liittyessä olemassa olevaan seurakuntaan, vaalit voidaan toteuttaa ns. paperivaaleina edellisten kirkollisvaalien tuloksen mukaisesti. Kysyttäessä prosessissa etenemisestä Juha Tuohimäki neuvoi kirjaamaan eri rakennevaihtoehtojen edut ja haitat, selvittämään laskennallisen tuloveroprosentin ja keskustellen muodostamaan yhteisen näkemyksen rakenteesta. Erkki Rantanen esitti, että luottamushenkilötoimielinten päätökset rakenteesta olisi tehtävä pian, jotta prosessi etenisi. Leena Flander korosti, että prosessi on jossain määrin itsetarkoitus, sillä asiat pitää käydä pohtien läpi. Heimo Rinne ku-

3 Seurakuntarakenteen muutos Pöytäkirja 5/ (5) vasi tilannetta niin, että nyt pyritään kartoittamaan ajatuksia esim. kyselyin, ja hän toivoi, että toimikunta pääsisi melko yhtenäiseen käsitykseen rakenteesta. Ilkka Pärssinen totesi, että lähtökohta edustuksellisessa hallinnossa on jokin positiivinen tarkoitus. Vaikka kirkon johto ei ole osoittanut esimerkkiä, keskustelua seurakunnan olemuksesta ja sen etsintää nousee aina esiin siellä täällä. Nyt ollaan luomassa mekaanisesti yhä suurempia hallintoalueita, jolloin sitoutuminen seurakuntiin vähenee. Pärssinen korosti, että kutsumustehtävämme on nyt etsiä seurakuntien olemusta, sen sisällöllistä merkitystä, löytää spiritualiteettia. Raimo Ojala totesi, että muutoksessa on haettava ideaaleja ja mahdollisuuksia. Tärkeitä asioita hänelle ovat selkeä, sopivankokoinen tiimi, hyvä työilmapiiri ja selkeä työnjohto. Erimielisyydet eivät ole huono asia, mutta tärkeää on, miten ne ratkaistaan. Reijo Ihalin toivoi mahdollisimman kevyttä uudistusta nykytilanteeseen nähden, jolloin yhtymä olisi paras vaihtoehto. Osmo Räsänen korosti, että seurakunta ei ole sama kuin kunta ja että seurakuntalaisten paras on aina otettava huomioon ensin, myös käytännössä eikä vain juhlapuheissa. Jyrki Rautiainen toi esiin työntekijöiden määrän suhteessa seurakuntalaisten määrään ko. kolmessa seurakunnassa ja korosti, että myös Naantalissa on vahva taju omasta seurakunnasta (seurakuntaidentiteetti). Harri Raitis esitti, että visiona voisi olla, että koko Naantalin rovastikunta on yksi taloudellinen yksikkö. 5. Selvitysmies Heimo Rinteen kysely kirkkoneuvostoille Selvitysmies on lähettänyt Merimaskun, Naantalin ja Rymättylän seurakuntien kirkkoneuvostoille kyselyn, johon hän odottaa vastausta mennessä (liite 3). Selvitysmies Rinne kuvasi selvitysprosessia. Hän vierailee jokaisessa kirkkoneuvostossa. Mielipidekysely on lähetetty kirkkoneuvostojen jäsenille (vastaukset mennessä) ja seurakuntien henkilöstöille (vastaukset mennessä). Juuri ko. kysymyksistä selvitysmiehen tulee tehdä esitys tuomiokapitulille. Vastaukset työstetään toimikunnan kanssa joulukuussa seminaarissa, jossa isot peruslinjaukset lyödään lukkoon. Selvitysmies jättää ehdotuksensa sisältävän selvityksen tuomiokapituliin mennessä. Kapituli ottaa siihen kantaa, pyytää ehdotuksesta lausunnot seurakunnilta ja tekee oman esityksensä kirkkohallitukselle. Se tekee aikanaan asiassa päätöksen. Selvitysmiehen toiveena on vahva yhteinen näkemys tulevasta seurakuntarakenteesta. Toimikunta merkitsi kyselyn ja selvitysmiehen selostuksen prosessista tiedokseen.

4 Seurakuntarakenteen muutos Pöytäkirja 5/ (5) 6. Ideointi- ja keskustelutilaisuus Naantalin seurakunnan johtoryhmä ehdottaa, että järjestettäisiin kaikille seurakuntalaisille ja seurakuntien henkilöstöille avoin ideointi- ja keskustelutilaisuus ti klo Naantalissa. Ilkka Pärssinen kertoi, että Rymättylässä on pidetty vastaavanlaisia tilaisuuksia. Yhteinen tilaisuus kuitenkin sopi rymättyläläisille ja samoin merimaskulaisille. Tilaisuudesta on tiedotettu Rannikkoseutu-lehdessä Toimikunta päätti, että järjestetään seurakuntien yhteinen ideointi- ja keskustelutilaisuus Muut asiat A. Selvitysmiehen kysely seurakuntien henkilöstöille Selvitysmies Heimo Rinne on toimittanut kirkkoherrojen kautta seurakuntien henkilöstöille kyselyn (liite 4), jonka avulla hän toteuttaa selvitysprosessin kannalta välttämättömän ja tärkeän henkilöstön kuulemisen. Vastaukset tulee toimittaa selvitysmiehelle mennessä. Keskustelussa painotettiin kyselyn luottamuksellisuuden merkitystä. Heimo Rinne selvittää, tuleeko hänen toimittaa henkilöstön vastaukset myös alkuperäisinä eikä vain yhteenvetona tuomiokapitulille. B. Ohjaus- ja seurantatoimikunnan ja selvitysmiehen seminaari Selvitysmies Heimo Rinne on ehdottanut toimikunnan ja selvitysmiehen yhteistä seminaaria (3-4 h) joko tai Seminaarissa käsiteltäisiin sekä kirkkoneuvostojen että henkilöstön vastaukset selvitysmiehen kysymyksiin, ja tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman yhteinen käsitys tuomiokapitulille esitettäväksi. Keskeisin kysymys tulisi olemaan rakenteellisen perusratkaisun löytäminen. Selvitysmies on pyytänyt pohtimaan, kutsutaanko mukaan myös muita kuin toimikunnan jäsenet. Toimikunta päätti pitää seminaarin ke klo Naantalissa. 8. Ilmoitusasiat Ilmoitusasioita ei ollut. 9. Seuraava kokous Päätettiin, että seuraava kokous pidetään ti Merimaskussa. Kokous aloitetaan hartaudella Merimaskun kirkossa klo 18.00, kahvit ovat seurakuntatalolla klo ja kokous alkaa heti sen jälkeen. 10. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

5 Seurakuntarakenteen muutos Pöytäkirja 5/ (5) Osmo Räsänen puheenjohtaja Veijo Liimatainen sihteeri Hanna Lehto pöytäkirjan tarkastaja Reijo Ihalin pöytäkirjan tarkastaja