Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kirjallisuuskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kirjallisuuskatsaus"

Transkriptio

1 Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kirjallisuuskatsaus Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma Kandidaatintyö Kirsti Kivelä 92064

2 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede KIRSTI KIVELÄ Hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulma Kandidaatintutkielma 29 sivua, liitteet 5 sivua Ohjaaja TtT, yliassistentti Anna Liisa Aho Maaliskuu 2012 Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata potilaiden tärkeinä pitämiä asioita suunniteltaessa hyvin toimivia ja viihtyisiä sairaaloiden hoitoympäristöjä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisiin asioihin sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota. Nykyaikaisen sairaalan suunnittelun lähtökohtana on aina potilaskeskeisyys. Tutkimuksia haettiin Medline Ovid- ja Cinahl -tietokannoista vuosilta Hauissa oli sisäänottokriteereinä vuodet , kielinä englanti, suomi tai ruotsi ja peer review -julkaisu eli vertaisarvioitu julkaisu sekä tiivistelmän saatavuus. Poissulkukriteereinä olivat 1) koko tekstin saatavuutta ei ollut, 2) hoitoympäristöjen suunnittelun konteksti oli muu kuin sairaala, 3) hoitoympäristöjen suunnittelun näkökulma oli muu kuin potilaan ja 4 kyseessä ei ollut tutkimusartikkeli. Haku tuotti 705 kansainvälistä artikkelia, joista valittujen sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella valittiin lopulliseksi aineistoksi 20 artikkelia. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Potilaiden näkökulmasta sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa tärkeitä asioita ovat perhekeskeisyyttä, yksityisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut. Potilailla on sairaaloiden hoitoympäristöihin kohdistuvia odotuksia, jotka vaikuttavat heidän toipumiseensa ja kokemukseensa sairaalahoidon laadusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelutyöryhmiin osallistuvat hoitotyön edustajat ja muut suunnittelijat. Keskeiset käsitteet: hoitoympäristö, sairaala, suunnittelu, potilas 2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 3 1 JOHDANTO 4 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Hoitoympäristöt sairaalassa Suunnittelu Potilas 6 3 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 6 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston hankinta Aineiston kuvaus Aineiston analyysi 11 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut Turvallisuutta tukevat tilaratkaisut Viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut 17 6 POHDINTA Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus ja eettisyys Tulosten tarkastelu 19 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 20 8 LÄHTEET 22 9 LIITTEET 25 Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olleet tutkimukset ja laadunarvioinnin pisteet 3

4 1 JOHDANTO Sairastuessaan potilas joutuu ympäristöön, joka on hänelle vieras. Sairautensa myötä hän saattaa olla epätietoinen ja huolissaan itsestään ja tulevaisuudestaan. Ympäristöllä on tällöin suuri merkitys potilaan kokemukseen sairaalahoidostaan. (Kivensalmi 1997.) Ympäristö liittyy ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ja tämän vuoksi suotuisa hoitoympäristö edistää osaltaan potilaan hyvinvointia ja saa potilaan tuntemaan olonsa viihtyisäksi ja turvalliseksi. (Anttila ym ) Potilaskeskeinen, potilasystävällinen, perhekeskeinen ja parantava ympäristö ovat hoitoympäristöjen tutkimuksessa paljon käytettyjä ilmaisuja 1990-luvulta lähtien. Kansainvälisiä tutkimuksia sairaaloiden hoitoympäristöistä on tehty lähinnä sairaalasuunnittelun ja -rakentamisen näkökulmasta. Taustalla on ollut noin 20 vuoden ajalta pääasiassa ympäristöpsykologien tutkimuksia ympäristön vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin, klassikkona Roger S. Ulrichin tutkimus ikkunanäkymän vaikutuksesta leikkauspotilaiden paranemiseen vuodelta (Kotilainen 2009.) Potilaan kokemus ympäristöstä vaikuttaa esimerkiksi hänen kokemaansa stressin määrään, jota voidaan mitata. Stressi puolestaan vaikuttaa toipumiseen ja hoidon tuloksellisuuteen sekä toiminnan tuottavuuteen. (Kotilainen & Räikkönen 2004.) Potilashuoneen merkitys on edelleen suuri, vaikka avohoidon ja lääketieteen kehitys ovat vähentäneet niiden määrää. Nykyään suositaan yhden hengen huoneita parantamaan potilaiden yksityisyyttä. Potilasta ei tarvitse siirtää vaikka hänen kuntonsa muuttuisi. Potilashuoneessa on tilaa perheenjäsenille eikä vierailuaikoja rajoiteta. Lähes kaikissa huoneissa, myös odotustiloissa, on päivänvaloa ja näkymiä ulos. Nykyään suositaan sisäpihoja. Potilaiden ja vierailijoiden saapuminen sairaalaan ja oikean paikan löytäminen pyritään tekemään paikoitusalueelta lähtien helpoksi ja stressittömäksi. (Kotilainen 2009.) Toiminnallisuuden ja toiminnan tehokkuuden merkitystä on jo pitkään korostettu hoitoympäristöjen suunnittelussa. Sairaalatilojen suunnitteluratkaisuissa lähtökohtana ovat yleensä mahdollisimmat selkeät ja vähän henkilökuntaa vaativat tutkimus-, toimenpide- ja hoitoprosessit, ja myös tilat suunnitellaan tätä silmällä pitäen. (Ekroos 2004.) Näyttöön perustuva suunnittelu, Evidence Based Design, EBD, on viimeisen vuosikymmenen aikana voimistunut erityisesti Yhdysvalloissa ja saanut nopeasti kannatusta. Myös kriittisiä mielipiteitä on esiintynyt varsinkin Euroopassa. Näyttöön perustuva suunnittelu tarkastelee tiloja sekä potilaiden hoitotulosten ja viihtyvyyden että henkilökunnan työolosuhteiden kannalta. (Kotilainen 2009.) 4

5 Nykyaikaisen sairaalan suunnittelun lähtökohdan katsotaan olevan aina potilaskeskeisyys. (Ekroos 2004.) Todennäköisesti näyttöön perustuvan suunnittelun suosio, käyttö ja luotettavuus kasvavat lähivuosina myös Suomessa (Nykänen ym. 2010). Toistaiseksi suomalaisia tutkimuksia näyttöön perustuvan suunnittelun tueksi ei ole tehty. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata potilaiden tärkeinä pitämiä asioita suunniteltaessa sairaaloiden hoitoympäristöjä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisiin asioihin sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota. 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Hoitoympäristöt sairaalassa Fyysisellä ympäristöllä tarkoitetaan sekä luonnollista että rakennettua ympäristöä. Luonnolliseksi ympäristöksi käsitetään luonto, kasvit ja vesistöt. Rakennettu ympäristö käsittää ihmisten aikaansaaman ja muokkaaman ympäristön kuten rakennukset. Ympäristön merkitys tulee huomioida myös hoitotyössä. Ympäristö liittyy ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Suotuisa hoitoympäristö edistää potilaan hyvinvointia ja saa potilaan tuntemaan olonsa viihtyisäksi ja turvalliseksi. (Anttila ym ) Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan sairaalan hoitoympäristöjä. 2.2 Suunnittelu Sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa pyritään käyttämään hyväksi tilojen vaikutuksista koottua tutkimustietoa. Luotettavasti hankitusta tutkimustiedosta käytetään nimitystä näyttöön perustuva suunnittelu, Evidence Based Design (EBD). Näytöllä tarkoitetaan niin sanottua kovaa dataa, mitattuja tuloksia, jotka on saatu käyttämällä sekä psykologisia mittareita että fysiologisia ja biologisia muutoksia kuvaavia indikaattoreita, esimerkiksi sydämen syketiheyttä, verenpainetta ja stressihormonin eritystä. (Kotilainen 2009.) Näytöllä tarkoitetaan myös esteettisiä ominaisuuksia ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia. Näyttöön perustuvan suunnittelun tavoitteena on paras mahdollinen tulos. (Nykänen ym ) 5

6 Sairaalan suunnitteluratkaisuissa lähtökohtana ovat yleensä mahdollisimman selkeät ja vähän henkilökuntaa vaativat tutkimus-, toimenpide- ja hoitoprosessit ja myös tilat suunnitellaan tätä silmällä pitäen. Nykyaikaisen sairaalan suunnittelun lähtökohtana on aina potilaskeskeisyys. (Ekroos 2004.) 2.3 Potilas Potilas on terveydenhuollon palvelujen käyttäjä, jolla on terveydentilaa koskevia ongelmia (Hoidokki 2012). Tässä kirjallisuuskatsauksessa potilas - lapsi, nuori tai aikuinen - on terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä ollut sairaalahoidossa. 3 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata potilaiden tärkeinä pitämiä asioita suunniteltaessa hyvin toimivia ja viihtyisiä sairaaloiden hoitoympäristöjä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkälaisiin asioihin sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelutyöryhmiin osallistuvat hoitotyön edustajat ja muut suunnittelijat. Tutkimustehtävänä on: 1) Minkälaisia asioita sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaat pitävät tärkeinä? 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on hahmottaa mahdollisimman laajasti jo olemassa olevaa tietoa tutkittavasta aiheesta (Johansson 2007). Kirjallisuuskatsauksessa tutkija yhdistää usean eri tutkimuksen tuloksia tuottaen synteesin olemassa olevasta tutkimustiedosta (Kylmä ym. 2008). Katsauksessa jokainen vaihe on määritelty ja kirjattu sen toistettavuuden mahdollistamiseksi. Kirjallisuuskatsaus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, jotka ovat katsauksen suunnittelu, katsauksen tekeminen ja katsauksen raportointi. (Johansson 2007.) Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan osoittaa mahdolliset puutteet tutkimustiedossa, ehkäistä 6

7 uusien tarpeettomien tutkimusten käynnistämistä sekä osoittaa ja lisätä hoitotieteellisten alkuperäistutkimusten tarvetta (Kääriäinen & Lahtinen 2006). 4.1 Aineiston hankinta Kirjallisuuskatsauksen onnistumisen kannalta kriittinen vaihe on hakustrategian toteuttaminen. Hakustrategian tavoitteena on löytää kaikki tutkimuksen aiheen kannalta oleelliset tutkimukset. Haun onnistumista voi varmistaa tukeutumalla asiantuntija-apuun. (Pudas-Tähkä & Axelin 2007.) Tampereen yliopiston kirjaston informaatikon avulla toteutettiin kaksi hakukertaa, ensimmäinen ja toinen Hauissa yhdistettiin suunnitteluun, sairaalan hoitoympäristöihin ja potilaaseen liittyviä asiasanoja. Hakusanoja haettiin kunkin tietokannan omista sanastoista, minkä vuoksi eri tietokannoista haettaessa käytettiin erilaisia hakusanoja. Hakusanat eri tietokannoissa on kuvattu kuviossa 1. Hauissa oli rajauksina vuodet , kielinä englanti, suomi tai ruotsi ja peer review -julkaisu eli vertaisarvioitu julkaisu sekä tiivistelmän saatavuus. Hakusanat eri tietokannoissa Medline "Interior Design and Furnishings" OR "Environment Design" OR "Hospital Design and Construction" OR "Facility Design and Construction" AND *hospitals OR *health facility environment OR *patients' rooms Cinahl ("Interior Design and Furnishings") OR ("Furniture Design") OR ("Hospital Design and Construction") OR ("Facility Design and Construction") OR environment design AND ("Hospitals+") OR ("Health Facility Departments+") OR ("Hospital Units") OR ("Health Facility Departments+") OR ("Patients' Rooms+") Medic "Interior Design and Furnishings" "environment design" ympäristönsuunn* sisätila* AND sairaal* potilashuo* hospital* unit* poliklini* osasto* Linda ( sairaal? OR potilashuo? OR hoitoymp? OR hospital? OR unit? OR polikli? ) AND ( ympäristösuu? OR interior design OR environment design OR sisätil? ) Arto ( sairaal? OR potilashuo? OR hoitoymp? OR hospital? OR unit? OR polikli? ) AND ( ympäristösuu? OR interior design OR environment design OR sisätil? ) Kuvio 1. Hakusanat eri tietokannoista. 7

8 Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin Cinahl- ja Medline Ovid -tietokannoista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmän mukaisesti. Haut tehtiin myös Medic-, Linda- ja Arto- tietokannoista. Poissulkukriteereinä olivat 1) kokotekstin saatavuutta ei ollut, 2) hoitoympäristöjen suunnittelun konteksti muu kuin sairaala, 3) hoitoympäristöjen suunnittelun näkökulma muu kuin potilaan ja 4) ei ollut tutkimusartikkeli. Hakusanojen ja valintakriteerien avulla löydetyistä artikkeleista (n=705) tarkasteltiin ensin otsikkoa, jonka perusteella valittiin aiheeseen sopivat artikkelit (n=215). Sen jälkeen valittiin artikkelit, joista oli saatavilla koko tekstit. Valituista artikkeleista hylättiin ne, jotka käsittelivät aihetta muista näkökulmista kuin potilaan näkökulmasta tai tilojen suunnittelu koski muita kuin sairaalan hoitoympäristöjen suunnittelua, esimerkiksi potilaan hoitamista hänen kotonaan tai vanhusten hoitolaitoksia. Myös artikkelit, jotka eivät olleet tutkimusartikkeleita, hylättiin. Jäljellä olevat artikkelit (n= 48) luettiin kokonaan läpi. Hakuprosessin eteneminen sekä valinta- ja poissulkukriteerit on kuvattu kuviossa 2. 8

9 Haut eri tietokannoista (n=705) Medline (n=486), Cinahl (n=180), Medic (n=12), Linda (n=27) ja Arto (n=0) Sisäänottokriteerit 1) julkaistu ) englannin, suomen tai ruotsinkielinen 3) tutkimusartikkeli 4) tiivistelmän saatavuus Otsikon perusteella valitut (n=215) Medline 158 kpl Cinahl 52 kpl Medic 4 kpl Linda 1 kpl Arto 0 kpl Poissulkukriteerit Koko tekstin perusteella valitut (n=48) Medline 33 kpl Cinahl 15 kpl Medic 0 kpl Linda 0 kpl Arto 0 kpl 1) ei koko tekstiä saatavilla 2) hoitoympäristöjen suunnittelun konteksti muu kuin sairaala 3) hoitoympäristöjen suunnittelun näkökulma muu kuin potilaan näkökulma 4) ei ole tutkimusartikkeli Koko tekstin ja laadun arvioinnin perusteella tutkimukseen valitut (n=20) Medline 15 kpl Cinahl 5 kpl Medic 0 kpl Linda 0 kpl Arto 0 kpl Kuvio 2. Hakuprosessin eteneminen sekä valinta- ja poissulkukriteerit. 9

10 4.2 Aineiston kuvaus Kaikissa tähän kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa kuvattiin tutkimuksen tausta ja tarkoitus, aineistonkeruumenetelmät ja tulokset. Tutkimuksissa esitetyt kohderyhmät ja käytetyt otantamenetelmät kuvattiin pääasiassa tarkasti. Aineiston analyysin kuvaaminen oli osittain puutteellista. Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä oli pohdittu kauttaaltaan kaikissa tutkimuksissa suppeasti. Tutkimuseettisiä kysymyksiä käsiteltiin valituissa tutkimuksissa vähiten. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista oli toteutettu laadullisin menetelmin 17 tutkimusta, yhdessä oli käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä ja kirjallisuuskatsauksia oli kaksi. Tutkimuksissa oli käytetty haastatteluja, kyselyjä ja havainnointia, mitkä soveltuvat hyvin aiheeseen, jossa ollaan kiinnostuneita potilaan näkökulmasta. Tutkimuksista seitsemän oli tehty Yhdysvalloissa, neljä Australiassa, kolme Iso-Britanniassa sekä yksi Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Italiassa, Jordaniassa ja Uudessa Seelannissa. Aineisto koostui tutkimuksista, joissa tarkasteltiin potilaiden näkökulmaa sairaalan hoitoympäristöihin. Tutkimuksissa potilaat olivat lapsia, nuoria tai aikuisia potilaita ja he olivat olleet sairaalahoidossa. Tutkimukset oli toteutettu terveydenhuollon eri erikoisaloilla, muun muassa akuuttihoidon yksiköissä, lasten osastoilla ja psykiatrian erikoisalalla. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen onnistumisen edellytyksenä on käytetyn aineiston laadukkuus (Kääriäinen & Lahtinen 2006). Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten laatua arvioitiin ja pisteytettiin lomakkeella, jonka Turjamaa ym. (2011) ovat muokanneet Johanssonin ym. ja Yorkin yliopiston ohjeistusten mukaan. Tutkimusten laatua arvioitiin ja pisteytettiin tutkimuksen taustan ja tarkoituksen, aineiston ja menetelmien, tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden sekä tulosten ja päätelmien mukaan. Lomake sisältää yhteensä 18 kriteeriä, joiden toteutumista tutkimuksessa arvioidaan kyllä - ja ei -vastauksilla. Kyllä-vastauksesta tutkimukselle annetaan yksi piste, ei-vastauksesta 0 pistettä. Tutkimuksen saama laadunarvioinnin maksimipistemäärä on 18 pistettä. Tähän katsaukseen valituista artikkeleista laadittiin taulukko, johon kirjattiin tutkimuksen tekijät, julkaisuvuosi, maa, tutkimuksen nimi, tutkimusmenetelmät, aineisto ja keskeiset tulokset sekä pisteet tutkimuksen laadusta. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olleet artikkelit (n=20) ja 10

11 laadunarvioinnin pisteet on esitetty aakkosjärjestyksessä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan taulukossa Aineiston analyysi Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset saatiin valittujen tutkimusartikkeleiden tuloksista aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jota ohjasi tutkimustehtävä. Aineistolähtöinen analyysimenetelmä on itsenäinen analyysimenetelmä, joka mahdollistaa tekstimuodossa olevien tutkimustulosten analysoinnin ja se soveltuu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen analysointimenetelmäksi. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkija yhdistää usean eri tutkimuksen tuloksia tuottaen synteesin olemassa olevasta tutkimustiedosta. (Kylmä ym ) Analyysin avulla tutkittavaa ilmiötä kuvataan tiivistetyssä muodossa. Aineistoa pelkistetään, ryhmitellään ja abstrahoidaan. Pelkistämisellä tarkoitetaan sitä, että aineistosta koodataan ilmaisuja, jotka liittyvät tutkimustehtävään. Aineistosta puretut sisällöllisesti samankaltaiset ilmaisut ryhmitellään samaan luokkaan. Abstrahoinnilla tarkoitetaan aineiston käsitteellistämistä, jolloin aineistoa tiivistetään tutkimuskysymykseen vastaaviksi kokonaisuuksiksi. (Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksen tuloksena raportoidaan analyysissä muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai luokat (Kyngäs & Vanhanen 1999). Tähän kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset luettiin läpi useaan kertaan ja aineistosta poimittiin ne lausumat, jotka kuvasivat potilaan näkökulmaa sairaaloiden hoitoympäristöistä. 1. Soittokello olisi käden ulottuvilla 2. Hoitajien työtilat lähellä 3. Hoitajien tilat näköetäisyydellä 4. Näköyhteys hoitajiin 5. Ylettyisi aina kutsunappiin 6. Hoitajat fyysisesti lähellä 7. Hoitovälineet nopeasti saatavilla paneelin takana 8. Jos putoaisi sängystä, kuulisivatko hoitajat 1. Soittokello lähellä 2. Hoitajien läheisyys 3. Näköyhteys hoitajiin 4. Näköyhteys hoitajiin 5. Soittokello lähellä 6. Hoitajien läheisyys 7. Hoitovälineet saatavilla 8. Hoitajien läheisyys Kuvio 3. Esimerkki pelkistyksistä. 11

12 Lausumia ryhmiteltiin samanlaisen asiasisällön mukaan. Kuviossa 4 esitetään esimerkki lausumista muodostetusta ryhmittelystä. Soittokello lähellä Hoitajien läheisyys Näköyhteys hoitajiin Näköyhteys hoitajiin Soittokello lähellä Hoitajien läheisyys Hoitovälineet saatavilla Hoitajien läheisyys Hoitajien läheisyys Näköyhteys hoitajiin Soittokello saatavilla Hoitovälineet saatavilla Kuvio 4. Esimerkki ryhmittelystä. Samaa tarkoittavat ryhmät yhdistettiin samaan alaluokkaan ja annettiin luokalle sen sisältöä kuvaava nimi, esimerkiksi avunsaaminen. Abstrahoinnista eli alaluokan muodostamisesta esitetään esimerkki kuviossa 5. Hoitajien läheisyys Näköyhteys hoitajiin Soittokello saatavilla Hoitovälineet saatavilla Avunsaaminen Kuvio 5. Esimerkki abstrahoinnista eli alaluokan muodostamisesta. 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksena sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden tärkeitä pitämiä asioita ovat perhekeskeisyyttä, yksityisyyttä, turvallisuutta sekä viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut. (Kuvio 6.) 12

13 Tilat perheiden läsnäoloon Muut perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Yhden hengen potilashuone Tutkimus- ja hoitotilat Keittiötilat Yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut Viestintävälineet Avunsaaminen Esteettömyys Opasteet ja tiedotteet Turvallisuutta tukevat tilaratkaisut Valaistus Luonnonvalo, -näkymät, luontokontakti Värit ja tekstiilit Äänet Viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut Taide Ilmanlaatu ja puhtaus Kuvio 6. Sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelu potilaan näkökulmasta. 13

14 5.1 Perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä perhekeskeisyyttä tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät potilashuoneisiin, yhteisiin oleskelu- ja aulatiloihin sekä sisäpihoihin tai puutarhoihin, tukevat perhekeskeisyyttä sairaaloiden hoitoympäristöissä. Tilaratkaisut, jotka mahdollistavat perheenjäsenten ja omaisten läsnäolon potilaan sairaalassaolon aikana ja seurustelun heidän kanssaan rauhassa (Hutton 2005, Malcolm 2005, Shattel ym. 2005, Clancy 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009, Morgan 2010, Zborowsky & Hellmich 2010, Trevisani ym. 2010, Evans & Thomas 2011, Turner ym. 2011) sekä myös yöpymisen (Evans & Thomas 2011), ovat potilaiden mainitsema tärkeä asia. Erityisesti lapsipotilaiden kanssa vanhempien mahdollisuus yöpyä on tärkeä (Evans & Thomas 2011). Potilaat pitävät tärkeänä, että potilashuoneen kalusteita siirtelemällä järjestyy tilaa perheen läsnäoloon (Evans & Thomas 2011, Turner ym. 2011). Viihtyisiä oleskelutiloja toivotaan olevan osaston sisällä (Cesario 2009, Trevisani ym. 2010) mutta myös osaston ulkopuolella (Williams ym. 2008, Adams ym. 2010). Huttonin tutkimuksen mukaan nuorten potilaiden mielestä rauhalliset, mieluiten ovella suljettavat ja muusta osastosta erillään olevat oleskelutilat, joissa voi seurustella ystävien sekä muiden nuorten potilastovereiden kanssa ilman henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa, ovat tärkeitä (Hutton 2005). Isot, valoisat, kauppakeskusmaiset aulatilat ovat potilaiden mielestä hengähdyspaikkoja muuhun sairaalaympäristöön verrattuna. Aulatilat toivottavat potilaat ja perheenjäsenet tervetulleeksi ja mahdollistavat seurustelun ja kanssakäymisen (Adams ym. 2010). Muut perhekeskeisyyttä tukevat tilaratkaisut voivat olla Williamsin (Williams ym. 2008) tutkimuksen mukaan myös tilat, jotka sallivat lemmikkieläimien vierailut sairaalassa. Ylipäätään tiloilta toivotaan kodinomaisuutta (Shattel ym. 2005, Clancy 2008, Coad & Coad 2008, Williams ym. 2008, Evans & Thomas 2011). 14

15 5.2 Yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä yksityisyyttä tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät potilashuoneisiin, tutkimus- ja hoitotiloihin, keittiöihin ja viestintävälineisiin, tukevat potilaiden yksityisyyttä. Yksityisyyttä tukeva tilaratkaisu on yhden hengen potilashuone, johon liittyy oma WC ja suihku (Hutton 2005, Malcolm 2005, Morgan 2005, Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005, Hutton 2010, Trevisani ym. 2010, Zborowsky & Hellmich 2011). Yhden hengen potilashuone antaa mahdollisuuden olla yksin ja rauhassa (Hutton 2005, Morgan 2010), mahdollisuuden häiriöttömään uneen (Morgan 2010) ja nukkumiseen silloin kun haluaa (Williams & Irurita 2005). Omassa WC:ssä ja suihkussa voi käydä rauhassa (Hutton 2005, Evans & Thomas 2011), joka on varsinkin nuorille potilaille tärkeää (Hutton 2005). Potilaat haluavat luoda omaan tilaan yksityisyyden ja yksilöllisyyden tuntua hyvinkin pienillä asioilla, esimerkiksi omilla valokuvilla, julisteilla, henkilökohtaisilla tavaroilla tai kalusteita siirtelemällä (Williams & Irurita 2005, Clancy 2008, Coad & Coad 2008, Williams ym. 2008, Hutton 2010, Evans & Thomas 2011). Omista asioista puhuminen ja varsinkin omaan terveydentilaan liittyvien asioiden käsittely onnistuu parhaiten yhden hengen huoneessa (Malcolm 2005, Baillie 2009). Kahden tai jopa useamman hengen potilashuoneessa potilaat kokevat menettävänsä yksityisyyttään (Malcolm 2005), mutta toisaalta mitä kriittisempi potilaan tila on, sen vähemmän potilaalle on merkitystä yksityisyyttä korostavilla tilaratkaisuilla (Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005). Vaikka menetys yksityisyydestä ei nouse merkittäväksi silloin, kun kyse on hengenvaarasta (Shattel ym. 2005), potilaat pitävät kuitenkin tärkeänä, että omaan terveydentilaan liittyvistä aroista asioista voidaan keskustella tiloissa, joissa voivat olla mukana perheenjäsenet, mutta joissa ei ole muita potilaita ja jotka ovat riittävän äänieristettyjä (Malcolm 2005). On muistettava, että potilasverhot eivät anna kuulosuojaa (Malcolm 2005). Potilaat pitävät tärkeänä, että tutkimus- ja hoitotilat ovat sellaisia, että niissä ei ole heille suoritettavien tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden aikana muita potilaita kuulemassa tai näkemässä (Baillie 2009). Sairaalaympäristöön, erityisesti tutkimuksiin tai hoitotoimenpiteisiin tultaessa puetaan päälle sairaalan vaatteet, jotka ovat usein paljastavia ja lisäksi käytettyjä ja epäsopivia, jolloin yksityisyyttä tukevat tilaratkaisut näissä hoitoympäristöissä ovat potilaiden mielestä tärkeitä (Baillie 2009, Topo & Iltanen-Tähkävuori 2010). 15

16 Monet sairaaloiden tilat liittyvät vakiintuneisiin käytäntöihin, esimerkiksi ruokailuun liittyy tiettyjä käytäntöjä. Potilaat pitävät kuitenkin tärkeänä sellaisia tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat omien ruokien säilytyksen esimerkiksi potilaille tarkoitetussa jääkaapissa, syömisen silloin kun haluaa ja jopa ruoan laittamisen itse (Hutton 2005, Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008, Hutton 2010, Evans & Thomas 2011). Ruoan laittamisen mahdollisuutta pitävät tärkeinä nuoret potilaat (Hutton 2005), kroonista sairautta sairastavat ja sen takia usein sairaalahoidossa olevat potilaat (Hutton 2010) sekä psykiatriset potilaat (Shattel ym. 2008). Mahdollisuus syödä silloin kun haluaa, on tärkeintä lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa mielestä (Evans & Thomas 2011) sekä kriittisesti sairaiden potilaiden mielestä (Williams & Irurita 2005). Viestintävälineet muodostavat osan yksityisyyttä tukevista tilaratkaisuista. Potilaat pitävät tärkeänä, että heillä on mahdollisuus käyttää puhelinta ja internetiä sekä katsoa televisiota silloin kun haluavat (Hutton 2005, Evans & Thomas 2011). Sairaalahoidossa ollessaan potilaat haluavat olla tekemisissä ulkomaailman kanssa (Shattel ym. 2008). 5.3 Turvallisuutta tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä turvallisuutta tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät avunsaamiseen, esteettömyyteen sekä opasteisiin ja tiedottamiseen, tukevat potilaiden turvallisuutta. Avunsaamisen kannalta potilaat pitävät tärkeänä, että hoitajien tilat ovat lähellä (Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005, Williams ym. 2008). Mitä kriittisempi potilaan tila on, sen tärkeämpää on hoitajien läheisyyden lisäksi suora näköyhteys hoitajien ja potilaiden välillä (Shattel ym. 2005). Ylettyminen soittokelloon ja sen muotoilu niin, että potilas pystyy sitä käyttämään lisää turvallisuuden tunnetta (Shattel ym. 2005, Williams & Irurita 2005). Hoitovälineiden ja -laitteiden saatavuus nopeasti ja helposti esimerkiksi potilassängyn takaa ja se, että potilailla on tieto tästä, lisää turvallisuuden tunnetta (Cesario 2009, Evans & Thomas 2011). Potilashuoneiden ja käytävien esteettömyys tarkoittaa riittävän leveitä, vapaita kulkureittejä ja erilaisia tukikaiteita (Clancy 2008, Cesario 2009, Turner ym. 2011) sekä potilashuoneissa turvallisuutta lisääviä yövaloja tai valaistuja reittejä WC-tiloihin (Cesario 2009). 16

17 Opasteet ja tiedotteet sisältävät koko sairaala-alueen opastuksen alkaen jo paikoitusalueilta (Clancy 2008, Adams ym. 2010). Opasteiden tulisi olla selkeitä ja helposti seurattavia. Ne voivat olla värilliset jalanjäljet lattiassa, tilojen erottaminen väreillä ja erilaisia symbolisia kuvioita, jotka helpottavat kulkemista ja perille löytämistä (Clancy 2008, Coad & Coad 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009, Adams ym. 2010). Isoissa sisääntuloauloissa esimerkiksi värikkäät hissit voivat toimia maamerkkeinä (Adams ym. 2010). Näkövammaisten opasteet vaativat erilaisia suunnitteluratkaisuja (Adams ym. 2010). Info-taulut ja erilaisin ratkaisuin toteutetut tiedotteet lisäävät turvallisuutta (Evans & Thomas 2011). Potilaat pitävät tärkeänä myös, että näkevät kellon (Hweidi 2007). 5.4 Viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut Potilaat pitävät tärkeinä viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevia tilaratkaisuja sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa. Suunnitteluratkaisut, jotka liittyvät valaistukseen, luonnonvaloon, luontonäkymiin, luontokontaktiin, väreihin ja tekstiileihin, ääniin, taiteeseen sekä ilmanlaatuun ja puhtauteen tukevat potilaiden viihtyisyyttä ja esteettisyyttä sairaaloiden hoitoympäristöissä. Valaistus sisältää yleisvalaistuksen ja yövalaistuksen. Valaistus on miellyttävä, kodinomainen eikä liian kirkas tai häikäisevä (Hweidi 2007, Coad & Coad 2008, Evans & Thomas 2011, Turner ym. 2011, Zborowsky & Hellmich 2011). Luonnonvaloa toivotaan potilashuoneisiin, yhteisiin oleskelutiloihin, auloihin ja käytäville (Coad & Coad 2008, Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009). Viihtyisyyttä lisäävät luonnonnäkymät tai mahdollisuus luontokontaktiin (Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008, Cesario 2009, Zborowsky & Hellmich 2011). Luontokontakti tarkoittaa mahdollisuutta avata ikkuna (Shattel ym. 2008) tai päästä ulkoilmaan, joko sisäpihalle tai puutarhaan (Clancy 2008, Shattel ym. 2008, Williams ym. 2008). Sairaalan hoitoympäristöissä värit ja tekstiilit muodostuvat seinäpintojen, kalusteiden sekä verhojen ja liinavaatteiden värimaailmasta. Potilaat suosivat potilashuoneissa ja oleskelutiloissa hillittyjä värejä, koska ne koetaan rauhoittaviksi (Coad & Coad 2008, Zborowsky & Hellmich 2011). Aulatiloissa ja käytävillä voi olla värikkyyttä ja suuria maalauksia tai kuvia (Coad & Coad 2008, Adams ym. 2010). 17

18 Sairaalan hoitoympäristöissä äänet tarkoittavat ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, puhelimista ja laitteista syntyvää melua (Hweidi 2007, Clancy 2008, Cesario 2009, Morgan 2010, Zborowsky & Hellmich 2011). Suunnitteluratkaisut akustiikan parantamiseksi ja meluttoman ympäristön rakentamiseksi vähentävät äänten potilaille aiheuttamaa stressiä (Hweidi 2007) ja parantavat yöunta (Clancy 2008, Cesario 2009, Morgan 2010). Taide sisältää monipuolisesti erilaista taidetta, esimerkiksi maalauksia, valokuvia, veistoksia ja patsaita. Potilaat ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että taiteella on positiivinen vaikutus sairaaloiden hoitoympäristöissä (Caspari ym. 2007, Adams ym. 2010, Trevisani ym. 2010, Zborowsky & Hellmich 2011). Potilaat kokevat myös, että taide-esineiden tuominen sairaaloiden hoitoympäristöihin osoittaa arvostusta heitä kohtaan (Caspari ym. 2007, Trevisani ym. 2010). Ilmanlaatu muodostuu ilmastoinnin tehokkuudesta ja raittiista ilmasta ja puhtaus tilojen siisteydestä. Ilmanlaatua parantavat suunnitteluratkaisut (Zborowsky & Hellmich 2011) ja puhtaanapitoa helpottavat materiaalit (Caspari ym. 2007, Zborowsky & Hellmich 2011) luovat potilaille viihtyisämpiä hoitoympäristöjä. 6 POHDINTA 6.1 Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus ja eettisyys Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen onnistumisen kannalta kriittinen vaihe on hakustrategian toteuttaminen (Johansson 2007). Tähän kirjallisuuskatsaukseen tehtiin kaksi hakua informaatikon avulla. Tällä tavoin pyrittiin lisäämään luotettavuutta kattavan aineiston löytämiseksi. Hakusanat valittiin informaatikon avulla. Hauissa yhdistettiin suunnitteluun, sairaalan hoitoympäristöihin ja potilaaseen liittyviä asiasanoja. Hakusanoja haettiin kunkin tietokannan omista sanastoista, minkä vuoksi eri tietokannoista haettaessa käytettiin erilaisia hakusanoja. Haut tehtiin vain terveystieteiden hakukannoista, mikä saattoi heikentää aineiston kattavuutta. Tutkimukset olivat kansainvälisiä yhtä tutkimusta lukuun ottamatta. Sairaalaympäristön vaikutusta sairaalassaoloaikana potilaan näkökulmasta on tutkittu eniten Yhdysvalloissa ja Englannissa. Aiheesta on muutama suomalainen tutkimus, mutta ne jäivät tämän kirjallisuuskatsauksen 18

19 ulkopuolelle ikänsä tai opinnäytetyön tasonsa takia. Analysoiduissa tutkimuksissa alkoivat toistua samat potilaiden näkökulmat. Eri ympäristöissä saadut tulokset vahvistivat toisiaan. Tutkimusten valintaprosessia ohjasi tutkimusten saatavuus, jolloin merkittäviä tutkimuksia saattoi jäädä aineiston ulkopuolelle. Tämän kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta pyrittiin vahvistamaan kuvaamalla hakuprosessin ja analyysin eteneminen mahdollisimman tarkasti prosessin seuraamisen ja toistettavuuden mahdollistamiseksi. Analyysin luotettavuutta pyrittiin vahvistamaan tarkistamalla tulosten yhdenmukaisuutta alkuperäisaineiston sisällön kanssa useaan kertaan. Tämän kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden lisäämiseksi tutkimuksista laadittiin taulukko, jossa kuvataan tutkijat, vuosi, maa, tutkimuksen nimi, menetelmä, aineisto, keskeiset tulokset sekä laadunarvioinnin pisteet (Liite 1). Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kiinnitetään huomiota valittujen artikkeleiden laatuun (Kääriäinen & Lahtinen 2006). Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten laadunarviointi toteutettiin Turjamaa ym. (2011) laatiman taulukon avulla, jossa arvioitiin taustaa ja tarkoitusta, aineistoa ja menetelmiä, tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä tuloksia ja päätelmiä. Yhtään tutkimusta ei hylätty laadunarvioinnin perusteella. Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002.) Tämän kirjallisuuskatsauksen toteutusta on ohjannut hyvä tieteellinen käytäntö. Tämä kirjallisuuskatsaus on pyritty tekemään rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti. Tarkkojen lähdemerkintöjen avulla on kunnioitettu alkuperäisten tutkimusten tekijöitä ja heidän saavutuksiaan. 6.2 Tulosten tarkastelu Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuotti aiempaan tutkimustietoon perustuvaa tietoa potilaiden tärkeinä pitämistä asioista suunniteltaessa sairaaloiden hoitoympäristöjä. Tulosten perusteella sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa potilaiden tärkeinä pitämiä asioita ovat perhekeskeisyyttä, yksityisyyttä, turvallisuutta sekä viihtyisyyttä ja esteettisyyttä tukevat tilaratkaisut. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että potilailla on sairaaloiden hoitoympäristöihin kohdistuvia odotuksia, jotka vaikuttavat heidän kokemukseensa sairaalahoidon laadusta. 19

20 Potilaiden tärkeinä pitämät asiat kertovat arvoista, jotka he asettavat sairaaloiden hoitoympäristöille. Potilaskeskeisten, potilasystävällisten ja perhekeskeisten hoitoympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen vaatii ennen kaikkea muutosta hoitokulttuuriin, jossa potilas tulee nähdä hoitoonsa osallistuvana aktiivisena osallistujana. Rakentamiskustannuksiin vaikuttaa merkittävästi yhden hengen potilashuoneiden, joihin liittyy oma WC ja suihku, rakentaminen. Usein jo suunnitteluvaiheessa supistetaan perheiden läsnäolon mahdollistavia neliöitä vedoten kustannusten hillitsemiseen. Monet potilaiden tärkeinä pitämistä asioista sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelussa voidaan toteuttaa myös ilman merkittävää kustannusten kasvua. Näitä ovat esimerkiksi valaistukseen, luonnonvaloon, luontonäkymiin, väreihin ja tekstiileihin liittyvät ratkaisut. Aito luontonäkymä voidaan korvata myös luontoaiheisilla kuvilla tai maalauksilla. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilailla on sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnitteluun kohdistuvia odotuksia, jotka vaikuttavat heidän toipumiseensa ja kokemukseensa sairaalahoidon laadusta. Suotuisilla hoitoympäristöillä voidaan lisätä uskoa omaan paranemiseen ja vaikuttaa potilaan mielialaan tilanteessa, jossa sairastuminen aiheuttaa huolta ja epävarmuutta. Potilas- ja perhekeskeisellä ympäristöllä osoitetaan myös kunnioitusta potilasta kohtaan. Hoitoympäristön ulkoisten puitteiden lisäksi henkinen ilmapiiri, henkilökunnan asenne, toimintatavat, muut potilaat sekä myös huumori ovat potilaiden mainitsemia tärkeitä tekijöitä. Kansainvälisiä tutkimuksia sairaaloiden hoitoympäristöistä on tehty lähinnä sairaalasuunnittelun ja - rakentamisen näkökulmasta. Näyttöön perustuva suunnittelu, Evidence Based Design, EBD, on viimeisen vuosikymmenen aikana voimistunut erityisesti Yhdysvalloissa ja saanut nopeasti kannatusta. Myös kriittisiä mielipiteitä on esiintynyt varsinkin Euroopassa. Todennäköisesti näyttöön perustuvan suunnittelun suosio, käyttö ja luotettavuus kasvavat lähivuosina myös Suomessa. (Nykänen ym ) Toistaiseksi suomalaisia tutkimuksia näyttöön perustuvan suunnittelun tueksi ei ole tehty. Sairaaloiden hoitoympäristöjen suunnittelun tueksi tulisi tehdä myös suomalaista tutkimusta ja yhtenä tärkeänä kehittämishaasteena on potilaiden mielipiteiden huomioiminen 20

21 sairaalasuunnittelussa. Sairaaloiden hoitoympäristöt ovat myös henkilökunnan työympäristöjä. Potilaiden näkökulman lisäksi henkilökunnan näkökulma sairaaloiden hoitoympäristöihin voisi olla jatkotutkimuksen aiheena. Jatkotutkimusta voisi tehdä siitä, ovatko potilaiden ja henkilökunnan tiloille asettamat odotukset ja vaatimukset yhteneviä. 21

22 8 LÄHTEET Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset Adams A, Theodore D, Goldenberg E, McLaren C & McKeever P Kids in the atrium: Comparing architectural intentions and children`s experiences in a pediatric hospital lobby. Social Science & Medicine 70 (5), Baillie L Patient dignity in an acute hospital setting: A case study. International Journal of Nursing Studies 46 (1), Caspari S, Nåden D & Eriksson K Why not ask the patient? An evaluation of the aesthetic surroundings in hospital by patients. Quality Management in Health Care 16 (3), Cesario SK Designing health care environments: Part I. Basic concepts, principles and issues related to evidence-based design. Journal of Continuing Education in nursing 40 (6), Clancy CM Designing for safety: Evidence-based design and hospital. American Journal of Medical Quality 28 (1), Coad J & Coad N Children and young people`s preference of thematic design and colour for their hospital environment. Journal of Child Health care 12 (1), Evans J & Thomas J Understanding family requirements in the intensive care room. Critical Care Nursing Quarterly 34 (4), Hutton A Consumer perspectives in adolescent ward design. Journal of Clinical Nursing 14 (5), Hutton A How adolescent patients use ward space. Journal of Advanced Nursing 66 (8), Hweidi IM Jordanian patients` perception of stressors in critical care units: A questionnaire survey. International Journal of Nursing Studies 44 (2), Malcolm HA Does privacy matter? Former patients discuss their perceptions of privacy in shared hospital room. Nursing Ethics 12 (2), Morgan H Single and shared accommodation for young patients in hospital. Pediatric Nursing 22 (8), Shattel M, Hogan B & Thomas SP It`s the people that make the environment good or bad. The patient`s experience of the acute care hospital environment. Clinical Issue 16 (2), Shattel M, Andes M & Thomas S How patients and nurses experience the acute care psychiatric environment. Nursing Inquiry 15 (3), Topo P & Iltanen-Tähkävuori S Scripting patienthood with patient clothing. Social Science & Medicine 70 (11),

23 Trevisani F, Casadio R, Romagnoli F, Zamagni MP, Francesconi C, Tromellini A, Di Migoli A, Frigerio M, Farinelli G & Bernandi M Art in the hospital: Its Impact on the feelings and emotional state of patients admitted to an internal medicine unit. Journal of Alternative & Complementary Medicine 16 (8), Turner SE, Anderson EF, Frith KH & Cough B Evidence-Based design for a safer environment without construction. Journal of Nursing Care Quality 26 (4), Williams AM & Irurita VF Enhancing the therapeutic potential of hospital environments by increasing the personal control and emotional comfort of hospitalized patients. Applied Nursing Research 18 (1), Williams AM, Dawson S & Kristjanson LJ Exploring the relationship between personal control and the hospital environment. Journal of Clinical Nursing 17 (12), Zborowsky T & Hellmich LB Impact of place on people and process. The integration of research on the built environment in the planning and design of critical care areas. Critical Care Nursing Quarterly 34 (4), Muut lähteet Anttila K, Kaila-Mattila T, Kan S, Puska E-L & Vihunen R Hoitamalla hyvää oloa. Porvoo. WS Bookwell Oy. Ekroos V Terveydenhuollon palvelutuotanto. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P Tutki ja kirjoita. Helsinki. Tammi. Johansson K Kirjallisuuskatsaukset huomio systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Teoksessa Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ääri R-L. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Turun yliopisto. Turku. Kivensalmi L Esteettisyys hoitotyössä. Sairaanhoitajalehti 8/97, Kotilainen H Pebble-projekti - aalloista hyökyjä. Terveys ja Talous 1/2009, Kotilainen H & Räikkönen O Päiväkirurgisten yksiköiden tilat vuonna Kuntaliitto. Stakes. Kylmä J & Juvakka T terveystutkimus. Edita Prima Oy. Helsinki. Kylmä J, Rissanen M-L, Laukkanen E, Nikkanen M, Juvakka T & Isola A Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tietoa hoitotyön kehittämiseen. Esimerkkinä syöpää sairastavan nuoren vanhemman toivon vahvistaminen. Tutkiva hoitotyö 6 (2), Kyngäs H & Vanhanen L Sisällön analyysi. Hoitotiede 11 (1),

24 Kääriäinen M & Lahtinen M Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1), Leino-Kilpi H Kirjallisuuskatsaus tärkeää tiedonsiirtoa. Teoksessa Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ääri R-L. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Turun yliopisto. Turku. Nykänen E, Porkka J, Aittala M, Kotilainen H, Räikkönen O, Wahlström M, Karesto J, Yli-Karhu T & Larkas-Ipatti E HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaala. Edita Prima Oy. Helsinki. Pudas-Tähkä S-M & Axelin A Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheen rajaus, hakutermit ja abstraktien arviointi. Teoksessa Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ääri R-L. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Turun yliopisto. Turku. Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Edita Prima Oy. Helsinki. SHKS. Hoidokki-sanasto. Viitattu Saatavilla: Turjamaa R, Hartikainen S & Pietilä A-M Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 9 (4),

25 9 LIITTEET Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olleet tutkimukset ja laadunarvioinnin pisteet. Nro Tekijä(t) Vuosi Maa 1. Adams ym Kanada Otsikko Kids in the atrium: Comparing architectural intentions and children`s experiences in a pediatric hospital lobby. Tutkimusmen etelmä Poikkitieteelli nen 2-osainen tutkimus Havainnointi ja suunnattu kyselyhaastattelu teksti- ja näködokumentein (n=35) Tulokset Aula on hengähdyspaikka muuhun sairaalaympäristöön verrattuna -kanssakäyminen mahdollistuu -sosiaalisuus Nuoret kokivat, että pitää laittautua, mielellään ei sairaalan vaatteissa Lasiseinä antoi vaikutelman, että ei eristyksessä Aula toivottaa tervetulleeksi, opasteet tärkeitä, keltaiset hissit maamerkkejä Opasteet, kartat Taidetta Laadu n- arvioi nti 15/18 2. Baillie 2009 Iso- Britannia Patient dignity in an acute hospital setting: A case study. Case study (n=24) Yksityisyys ei toteutunut -hoitotoimenpiteissä muita potilaita -isot huoneet, muut kuulivat mitä omista asioista puhuttiin -sairaalan vaatteet Siirtely tilanpuutteen takia 12/18 3. Caspari ym Norja 4. Cesario 2009 USA Why Not Ask the Patient? An Evaluation of the Aesthetic Surroundings in Hospitals by Patients. & määrällinen 2-osainen tutkimus kuudessa norjalaisessa sairaalassa Designing Health Care Environments: Part 1. Basic Concepts, Principles and Issues Related to Evidence- (n= 15) Kirjallisuuskatsaus Esteettisellä ympäristöllä on tärkeä vaikutus paranemiseen Esteettisyys laiminlyöty sairaaloissa Vanhemmat potilaat antoivat myönteisempiä arvioita. Jos sairaalassa oloaika oli lyhyt, esteettisyys koettiin positiivisempana Turvallisuus -tukikaiteet, yövalot, valaistut reitit -Opasteet helpottavat stressiä kun löytää perille Yhden hengen huone -unen laatu -rauhallisuus 16/18 11/18 25

26 Based Design. -perheen läsnäolo -yksilöllisyys -arvostuksen tunne 5. Clancy 2008 USA Designing for Safety: Evidence-Based Design in Hospital. Kirjallisuuskatsaus Näköyhteys hoitajiin Meluttomuus/parempi uni Kodinomaisuus Perheen osallistuminen Yksityisyys 7/18 6. Coad & Coad 2008 Iso- Britannia Children and young people`s preference of thematic design and colour for their hospital environment. 2-vaiheinen tutkimus I-osa n= 40 lasta haastateltu II-osa n= 140 kyselyä Osastoilla teema (luonto, meri) -teema ilmi tekstiileissä Sisäänkäynnit -valoisia, maalauksia -toivottavat tervetulleeksi -yksivärisiä Käytävät -yksinkertaisia -suuria kuvia, maalauksia -suuria värillisiä nuolia tai jalanjälkiä Väreistä -vihreä-sinistä Valaistus -tunnelmavaloja, ei kirkkaita valoja 14/18 "HOME FROM HOME - FEEL 7. Evans & Thomas 2011 USA Understanding Family Requirements in the Intensive Care Room. Haastattelu (n= 4 perhettä) Lapsen turvallisuutta lisäsi kun vanhempi koko ajan näköetäisyydellä Turvallisuutta lisäsi kun sai tietää laitteiden tarkoituksen Kalusteiden siirreltävyys lisäsi kotoisuutta, kalusteita siirtelemällä tilaa puuhasteluun lapsen kanssa, kun lapsen kunto parani Oma wc, oma suihku Oma tietokone 11/18 8. Hutton 2005 Australia Consumer perspectives in adolescent ward design. (n= 7) Alue oman osaston ulkopuolella tai osaston jommassakummassa päässä, jossa voi oleskella, ei läpikulkua /yhteinen osa Osaston yksityinen osa= omahuone 13/18 26

27 -WC ja suihku -oma rauha Hoitotiloissa yksin Tiloja tekemistä/kokkausta varten 9. Hutton 2010 Australia How adolescent patients use ward space. Havainnointi ja haastattelu Kuvaileva (n=11) Teinit haluavat olla persoonia, ei potilaita Itse luodun ympäristön avulla toipuminen edistyy, omia vaatteita, omia julisteita, rutiinit ja kaverit, taiteen teko 15/ Hweidi 2007 Jordania Jordanian patients` perception of stressors in critical care units: A questionnaire survey. Haastattelu (n= 165) Hyvässä hoitoympäristössä mahdollisimman vähän melua, valoa, keskeytyksiä Melu, kiire stressaa Kellon merkitys 10/ Malcolm 2005 Uusi- Seelanti Does privacy matter? Nauhoitettu puolistrukturoitu haastattelu (n=12) Monen hengen huoneessa hyväksytään yksityisyyden menetys, mutta jos jotain henkilökohtaista/kriittistä omasta terveydentilasta, pitäisi olla mahdollisuus yksityistilaan, jossa se puhutaan ja perhe olla läsnä Verhot eivät anna kuulosuojaa, vain näkösuojan 13/ Morgan 2010 Iso- Britannia Single and shared accommodation for young patients in hospital. (n= 10) Yhden hengen potilashuoneen puolesta useita asioita -oma rauha -parempi uni -vähemmän häiriöitä, melua 15/ Shattel ym USA It`s the People that Make the Environment Good or Bad. Haastattelututkimus (n=20) Mahdollisuus kutsua hoitaja soittonappi Yksityisyyden arvostaminen Mitä huonommassa kunnossa potilas oli, sen vähemmän merkitystä yksityisyydellä Sairaalaympäristön fokus, että vuorovaikutus onnistuu 11/18 27

28 14. Shattel ym USA How patients and nurses experience the acute care psychiatric environment. (n=10) Yhteydenpito omaisiin Ulospääsy, liikkumisalue Auringonvalo Ikkunanäkymä Luonto Ikkunan saaminen auki Healing card 12/18 15 Topo & Iltanen- Tähkävuori 2010 Suomi Scripting patienthood with patient clothing. Haastattelu (n=12) Kun tullaan sairaalaympäristöön ja puetaan päälle vielä sairaalan eiistuvat, käytetyt vaatteet, siirrytään potilaan rooliin ja alkaa tuntua sairaammalta kuin onkaan 12/ Trevisani ym Italia 17. Turner ym USA Art in the Hospital: It`s Impact on the Feelings and Emotional State of Patients Admitted to an Internal Medicine Unit. Evidence-Based Design for a Safer Environment Without Construction. Kyselylomakkeet 2kpl (n= 239) Kuvaileva tutkimus Kysely (n= 42) Taide vähentää ulkopuolisuuden tunnetta, apatiaa ja kipua, jos kipu ei ole liian kovaa Kliininen voinnin huonontuessa taiteesta nauttiminen väheni Tiloja perheen tapaamiseen Viihtyisyyttä lisäävät asiat lisäävät arvostuksen tunnetta Huoneen kunnostaminen ja pienet muutokset mahdollisia vaikka ei ole paljon rahaa -tehtiin mock-up Valaistus ja kalustuksen sijoittelu paransivat viihtyisyyttä ja turvallisuutta 13/14 11/ Williams & Irurita 2005 Australia Enhancing the therapeutic potential of hospital environments by increasing the personal control. (n= 40) Halu tehdä jotakin itse- -keittää teetä Jääkaappi ja mikro 2 hengen huoneessa puuttuu valinnanmahdollisuus nukkumisen, ruokailun suhteen Kun tulee parempaan kuntoon, ympäristön merkitys kasvaa Huonossa kunnossa (kuoleman vaarassa) ympäristötekijöillä ei ole vaikutusta Hoitajien tilat lähellä 12/ Williams ym Exploring the relationship between Haastattelu Tila, jossa saattoi seurustella perheen kanssa, muualla kuin sängyn vieressä 14/18 28

29 Australia personal control and the hospital environment. (n= 40) Kenttätarkkailu (n= 16) Yhteensä (n= 56) Tila, johon voi tuoda lemmikkieläimiä Tilat, jotka antaisivat mahdollisuuden puuhastella jotain itse, vaikka kuinka pientäkin Luonto, näkymä tai pääsy raittiiseen ilmaan Vapaat käytävät Selvät opasteet Huone, joka antaa potilaalle mahdollisuuden muokata sitä persoonalliseksi 20. Zborowsky & Hellmich 2011 USA Impact of Place on People and Process. The integration of Research on the Built Environment in the Planning and Design of Critical Care Areas. (n= 180) Väri, valot Taide, arkkitehtuuri Hajut, ilma Musiikki, äänet Luonto Potilas- ja perhekeskeiset tilat Healing environments 12/18 29

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu FRAMI 15. 16.3.2011 Tiina Yli-Karhu, EPSHP, projektipäällikkö Helinä Kotilainen, THL,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010 Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI, 11.2.2010 Mitä virtuaaliympäristö antaa, palaute Tiina Yli Karhu, projektipäällikkö Esityksen sisältö, aineistot ja analysointi AINEISTOT CAVE

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Arkkinen Tietoa terveydenhuollon ympäristöjen suunnittelijoille

Arkkinen Tietoa terveydenhuollon ympäristöjen suunnittelijoille Arkkinen Tietoa terveydenhuollon ympäristöjen suunnittelijoille 15.3.2011 Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu Seinäjoki 15.3.2011 Leena Raustia Finohta Finnish Office for Health Technology Assessment

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa

Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa Heikki Korvenranta 18.5.2010 lääkäri, VSSHP Oma kokemus: TYKSin T-sairaala T1 valmistui 2003 (45 M ) syöpätaudit, allergiayksikkö ihotaudit

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen

HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen Hospitool-visio Tavoitteena sairaalatilojen vaatimustenmukaisuuden hallinnan kehittäminen. Käyttäjien osallistuminen

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa JUHA KRONQVIST Restoratiiviset ympäristöt -seminaari 1.4.2014 1 Sisältö 1) Mitä on palvelumuotoilu? 2) Terveydenhuollon palveluympäristöjen

Lisätiedot

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Tuulevi Ovaska BMF:N syysseminaari Näkymättömästä näkyväksi markkinointi ja tiedottaminen lääke ja terveystieteellisissä kirjastoissa

Lisätiedot

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) 16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Hyvän saattohoidon ympäristö tutkimuksen valossa

Hyvän saattohoidon ympäristö tutkimuksen valossa Hyvän saattohoidon ympäristö tutkimuksen valossa Helinä Kotilainen, THL, Finohta helina.kotilainen@thl.fi Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012, Biomedicum, sali 2, Haartmaninkatu 8, Helsinki 15.11.2012

Lisätiedot

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Anna-Kaisa Pienimaa, Kätilöpäivät 2014 1700-luvun kätilökoulutuksessa oli nykyaikaisen profession piirteitä (Vainio-Korhonen 2012, 28) Opintoja ja työtä säätelivät

Lisätiedot

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection Kuukauden tietokanta tammikuu 2013 ProQuest databases ARTBibliographies Modern (ABM) Modern and contemporary art journal articles and books British Humanities Index (BHI) Humanities - journals, weekly

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta. CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Kaija Saranto 20.5.2014

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Ympäristön merkitys kuolemassa

Ympäristön merkitys kuolemassa Ympäristön merkitys kuolemassa Helinä Kotilainen, THL, Finohta helina.kotilainen@thl.fi Konsensus-kokous 2014 - Vanhuuskuolema 3. 5.2.2014, Duodecim, Hanasaari, Helsinki 7.2.2014 Ympäristön merkitys kuolemassa/

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)?

Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)? Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)? Tampereen yliopisto Terveystieteiden osastokirjasto Maritta Tuhkio Erja Kymäläinen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vastausprosentit Alkumittaus 71% 97% Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Potilaan ja läheisten ohjaus. Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013

Potilaan ja läheisten ohjaus. Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013 Potilaan ja läheisten ohjaus Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013 Aiheet tänään Taustaa Mitä ohjaus on? Miksi läheiset mukana ohjauksessa? Hyvän perhekeskeisen

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot