JÄSEN TUO JÄSENEN KAMPANJA! Teemana: OPPIMINEN. Katso sivu 16.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSEN TUO JÄSENEN KAMPANJA! Teemana: OPPIMINEN. Katso sivu 16."

Transkriptio

1 Teemana: OPPIMINEN OPPIA IKÄ KAIKKI Ammmattiatitoiseksi omahoitajaksi kasvaminen Hoitamisen eettisyys sen olemuksen näkökulmasta ELINIKÄINEN OPPIMINEN Opetus ja tutkimus eri yliopistoissa Hoitotieteen ainejärjestöt esittäytyvät Järjestöasiat JÄSEN TUO JÄSENEN KAMPANJA! Katso sivu 16.

2 Sisällys Pääkirjoitus 3 Pääkirjoitus Oppia ikä kaikki! 4-8 Hoitamisen eettisyys sen olemuksen näkökulmasta 9 Puheenjohtajan palsta Elinikäinen oppiminen Mitä tarkoittaa ammattitaitoiseksi omahoitajaksi kasvaminen? Mielenterveystyön kehittäminen terveyskeskuksen haasteena Psykiatrisen sairaanhoitajan työn kehittäminen HOLA-hankkeessa Jäsenkampanja Kriisiryhmien nykytilan selvitys Oulun Eteläisen ja Raahen seutukunnan alueella Potilaan kivun arviointi ja lievittäminen Kannen kuvassa Turun yliopiston hoitotieteen opiskelijoiden ainejärjestö Adaptus ry:n jäseniä vuosikerta Pro terveys -lehti ilmestynyt vuodesta 1972 (Ylihoitajalehti ) JULKAISIJA/TOIMITUS Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki puh , fax PÄÄTOIMITTAJA Irma Kiikkala puh SIVUNVALMISTUS Suunnittelutoimisto M.Gardemeister Oy Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, Helsinki, puh PAINOPAIKKA Uusimaa Oy Teollisuustie 19, Porvoo, puh Monialaista terveystieteiden opetusta ja tutkimusta Pohjois-Suomessa Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos 23 Tehy 25-vuotta Opetus ja tutkimus Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella perheiden terveyttä edistävien asiantuntijoiden koulutus ja perhehoitotieteellinen tutkimus Hoitotieteen opiskelu Turun yliopistossa valmistuneet opiskelijat tärkeitä Järjestöasiaa ja uutisia Vaikea vääntö edessä AKAVAn Matti Viljanen perää hallitukselta rohkeutta Palkansaajat tyytyväisiä joustaviin järjestelyihin 29 Kirjallisuutta Ainejärjestöt esittäytyvät Oululaista opiskelijaelämää, Epimeleia ry Adaptus ry Terho ry TILAUSHINNAT 2007 Hinnat ovat nettohintoja, alv 0 % kotimaahan 55 irtonumero 8 ISSN: ILMESTYMIS- JA AINEISTOAJAT Nro Viimeinen varauspäivä Aineisto Ilmestymis- päivä päivä Oppia ikä kaikki! kesän keskusteluista syksyn opiskeluihin ja kiperiin neuvotteluihin Kesän keskusteluteemat ovat olleet hätkähdyttävän kiinnostavia ja tärkeitä. Kuopion yliopiston professori Kinnunen toi julkisuuteen tutkimustuloksiin perustuvat tiedotteet, joiden mukaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa on laitospaikkoja liikaa, menettely- ja ajattelutavoissa vanhakantaisuutta, osaamisen johtaminen puutteellista ja johtamiskulttuuri autoritaarista. Lievästikin dementoitunut ikäihminen menettää laitoksessa parissa viikossa toimintakykynsä, leikkaushoitoja annetaan runsaasti ja niistä jopa % on potilaille hyödyttömiä. Terveyskeskuksissa on kaksi tai kolme kertaa enemmän henkilöstöä ja virkoja, kuin tarvittaisiin ja palveluja pidetään yllä muista, kuin hoidollisista syistä. Siinä esimerkkejä reippaasta ulostulosta. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on käynnistetty ja johtajaksi on valittu entinen sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho. Terveysbarometri on julkistettu ja terveydenhuollon barometri tehty. Sopisiko odottaa kansalaislähtöisiä toimenpiteitä ihmisten terveyden edistämiseksi? Potilaiden hoidosta kannetaan hurskastelevaa huolta ja liikehditään puoskarilain puolesta. Hoidon pitää olla evidenttiä, eikä uskomuksiin perustuvaa. Erityisesti mielenterveyspotilaita ja erityisen avun tarpeessa olevia tulee suojella. Hyvä niin, mutta miksi kukaan ei puhu ihmisen oikeudesta valita hoitonsa? Miksi kukaan ei tutki, mikä saa ihmiset etsiytymään vaihtoehtoisiin hoitoihin? Mitä vaille ihmiset julkisissa ja evidenteissä palveluissa jäävät? Eikö tässä olisi yksi terveystieteilijöiden ajankohtainen tutkimusaihe? kaan sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla on hoitajien työssä pielessä muutakin, kuin palkka. Pelko estää puhumisen, vaikka vaikeneminen onkin moraalitonta. Asiassa lienee vinhaa perää, evidenssiä siihen on löydettävissä tutkimuksesta, jossa kuvataan terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä ilmenevää psyykkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea Pirkko Sandelin in väitöskirja. Keskustelu mainituista kesän vakavista ja huolestuttavista teemoista on jäänyt varsin vaisuksi. Pelko, ristiriitaiset intressit ja syyllisyyskö tyrehdyttävät raikkaan keskustelun ja ripeän kehittämisen? Onko sittenkin niin, että henkilöstö, jota on lukumääräisesti enemmän kuin koskaan ennen, ajelehtii julkisilla varoilla palkattuna vanhakantaisissa rakenteissa? Osaamista ei kehitetä, ei tunnusteta, eikä käytetä luovalla tavalla? Sattumanvaraisesti organisoitua työtä tehdään byrokraattisesti, epätarkoituksenmukaisesti ja tehottomasti. Huonoja palkkoja valitetaan ja tehdään henkistä väkivaltaa toinen toiselleen. Lopulta uuvutaan ja sairastutaan niin, että sokeat taluttavat sokeita! Valmiudet riidellä rahasta ovat erinomaiset, siitä on jo taas nähty uutisissa esimakua. Valmiudet kehittää hyvinvointipalveluja ovat vain harvoin näkyvissä korkeasta koulutustasosta huolimatta. Tässäkö on nykyisten hyvinvointipalveluidemme oleellinen peruskorjausta vaativa vika? Se tuskin tulee korjatuksi kuntaliitoksilla, rakenteilla tai edes rahalla. Tarvittaisiin havahtumista perustehtävään, eettisyyteen, ihmisistä välittämiseen ja huolenpitoon. Saadaanko pelon, vanhakantaisuuden ja autoritaarisuuden kierre katkaistua? Syksy lähenee vinhasti, kai näistä kesän teemoistakin taas jotakin opitaan. Tämä Pro terveys lehden numero on ainakin tehty ajatuksella, että oppia ikä kaikki, virallisemmin sanoen elämänikäinen oppiminen Kesän lopuksi on saatu lukea urhoollisista hoitajista, jotka ovat uskaltaneet avata suunsa ja esittää kritiikkiä nykyistä sosiaalija terveydenhuoltoa kohtaan. Esille ovat tulleet niin Laila Kaskela, Kaarina Davis, Riikka Tirronen kuin Tarja Tallqvist kin. Kritiikin mukuuluu nykyaikaan. Me voimme oppia aina uutta, me opimme jopa opetuksesta huolimatta, opimme työssä ja työstä, opimme asioita elämästä, suoritamme tutkintoja, teemme tutkimus- ja kehittämistyötä ja opimme. Nykyisen kuumenevan palkkakeskustelun aikana on ehkä tarpeen palata asioiden ytimiin ja lähtökohtiin, siihen meitä saattelee Annu Hahon artikkeli ja Varpu Lipponen herättää ajatuksia siitä, miten hoitajasta tulee HOITAJA. Oppimista tapahtuu erilaisissa kehittämishankkeissa, siitä kertovat opiskelijoiden raportit. Yliopistojen laitokset tarjoavat tieteellistä koulutusta, jatkokoulutusta, täydennyskoulutusta ja tutkijakoulutusta. Tästä aihepiiristä kertovat yliopistojen ajankohtaista toimintaa kuvaavat artikkelit. Oppiminen ei ole pelkästään työtä ja tuskaa, vaan myös iloa ja riemua, verkostoitumista ja keskinäistä tukea. Oppimisessa on siis voiman lähteitä ja niitä tarvitsee jokainen järjestön jäsen mentäessä syksyn tosi toimeen. Kaikki osaaminen ja voimat tarvitaan myös hyvinvointipalvelujen todelliseen parantamiseen. Työtä tehdään jännittävissä hankkeissa, uutta opitaan, vanhaa uudistetaan. Lokakuussa juhlitaan, opitaan omasta historiasta ja kerätään voimia. Menestystä alkavaan syyskauteen ja uuden oppimiseen! Irma Kiikkala Pro terveys

3 Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja, Pro Ethicitate, Oulu Hoitamisen eettisyys sen olemuksen näkökulmasta Hoitotyön johtamisessa, opettamisessa, käytännön toiminnassa ja tutkimisessa on ajoittain hyödyllistä palata arkisiksi käyneiden asioiden uudelleentarkasteluun eli palata asioihin itseensä. Tässä artikkelissa palataan tarkastelemaan hoitamisen perimmäistä olemusta, joka on hoitotyön eettisyyden perusta. Aihe on ajankohtainen, koska normimyönteinen ajattelu, kustannustehokkuuden korostus ja elämänhallinnan ideologia ovat jättäneet hoitamisen eettisen luonteen sivuun. Johdanto Annu Haho Hoitoetiikan tutkimus (Esim. Watson 1988, Botes 2000, Mackintosh 2000, Reynold 2000, Austin 2001, Leino-Kilpi 2001, Cortis & Kendrick 2003, Erikssson 2003, Pask 2003, Flaming 2004, Haegert 2004, Hunt 2004a ja b, Nelson 2004, Rognstad et. al. 2004, Tarlier 2004, Zitzelberger 2004) ja julkisuudessa esitetyt viestit ovat osoittaneet hoitotyön eettisyyden sisällön ja merkityksen uudelleen tarkastelemisen välttämättömäksi. Normimyönteinen ajattelu, kustannustehokkuuden korostaminen ja elämän hallinnan ideologia ovat hoitotyössä muun muassa johtaneet siihen, että eettisyyden ajatellaan ohjatuvan ulkoapäin. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajan henkilökohtainen suhde hoitamiseen on jäsentymätön tai se puuttuu kokonaan. Ulkoisten kriteerien täyttäminen on tuolloin tärkeämpää kuin henkilökohtainen sitoutuminen hoitamiseen. Tarkastelen tässä artikkelissa hoitotyön eettisyyttä väitöskirjani (Haho 2006) aiheen, hoitamisen olemuksen näkökulmasta käsin. Hoitamaan asettautuminen nousee siinä keskeiseksi tekijäksi. Asettautuminen on parhaimmillaan sitä, että hoitaja ottaa henkilökohtaisen vastuun asiakkaan hyvinvoinnin toteutumisesta ja hyvän saavuttamisesta. Hän toimii itsenäisesti eli on autonominen, vapaa ja riippumaton ulkoisista pakotteista, mikäli ne johtavat asiakkaan kannalta epäeettisiin ratkaisuihin. Tarkastelun lähtökohtana hoitamisen fenomenologisuus Hoitamisen tarkasteleminen sen olemisenkysymyksen näkökulmasta eli fenomenologisessa mielessä tarkoittaa ensiksi katseen kääntämistä hoitamisen ideaan ja alkuperään sekä toiseksi tulkitsijaan itseensä, hänen mahdollisuuksiinsa havaita ja nähdä. Katseen kohdistuminen hoitamiseen itseensä tarkoittaa eettisten kysymysten esiin nostamista. Mikä on hoitamisen funktio? Mitä hyvä merkitsee hoitamisessa? Onko mahdollista saada tietoa hoitamisen hyvästä? Hoitajan ollessa tulkitsijana voidaan kysyä, mitä hän havaitsee, mihin havaitseminen perustuu ja mitkä motiivit ovat hoitajan päätöksenteon ja toiminnan taustalla. Lisäksi fenomenologinen lähtökohta haastaa tarkastelemaan merkityskysymyksiä, kuten mikä merkitys esimerkiksi koulutuksella tai hallinnollisilla järjestelyillä on havaitsemisen taidon kehittymisessä ja niiden taitojen hyödyntämisessä? Mahdollistaako ja tukeeko hoitotyön hallinto hoitamisen funktion toteutumista ja eettisen hyvän saavuttamista? Keskeiseksi asiaksi hoitamisen fenomenologisuudessa nousee hoitajan täällä olon olemisentavan ymmärtäminen, joka perustuu hänen itsetuntemukseensa. Mitä asioita hän pitää hoitamisessa ja elämässään yleensä merkityksellisinä ja arvokkaina? Lopultakin hän kantaa vastuun siitä, miten kohtaaminen asiakkaan kanssa sujuu. Nostan myös keskeiseen asemaan hoitotyön johtajat ja heidän elämänkatsomuksensa sekä näkemyksensä hoitotyön arvoista. Tukevatko he hallinnollisilla järjestelyillä arvokkaiden ja merkitykselliseksi koettujen asioiden toteutumista? Mitkä kysymykset he priorisoivat johtamissaan työyhteisöissä keskeisiksi? Mahdollistavatko ne hoitamisen sen eettisessä mielessä konkreettisesti vai jäävätkö maininnat niistä ideaaliselle tasolle? Hoitamisen olemuksen tarkasteleminen fenomenologisesta lähtökohdasta perustuu Husserlin ja Heideggerin olemisen mielen filosofiaan. Fenomenologinen tiedostaminen merkitsi Husserlille (1995, Nordin 1999) eräänlaista katselemista, näkemisen tapaa eli olemuksennäkemistä (wesenschau). Ilmiön olemuksesta on mahdollista saavuttaa tietoa eräänlaisen varioinnin metodin avulla, jossa yritetään löytää kaikille esiintyville variaatioille yhteinen piirre, olemus. Fenomenologia tarkoittaa ennen kaikkea filosofista ajatustapaa, erityistä filosofista metodia (Husserl 1995). Miten sovellan hoitamisen olemuksen tarkastelussa Husserlin tulkintaa ja miten ymmärrän Heideggerin fenomenologisen filosofian poikkeavan Husserlin tulkinnasta? Fenomenologia on tietynlaista asettautumista tutkimuskohteeseen nähden. Siinä palataan asioihin itseensä. Empiiriset havainnot ovat lähtökohtana, mutta ne toimivat vain ikään kuin vihjeenä ajattelulle. Empirian havainnoiminen tapahtuu läsnäolevasti eli kokemuksellisesti, adekvaattisesti, mikä on tyypillistä erityistieteelle kuten hoitotieteelle. Mutta tämä ei ole vielä olemuksen paljastamisen kannalta riittävää. Tarvitaan ilmiön havaitsemista ei kokemuksellisena, varmana tai epäilyksettömänä eli apodiktisesti. Se on mahdollista reflektion välityksellä. (Husserl 1995, Nordin 1999, Himanka 2002, Himanka 2003.) Vaikka adekvaattisesti osoitettu havainto, oleva, poistettaisiin, ilmiön perustava lähtökohta, olemus, jää olemaan. Miten ja missä olemuksen mieli ja alkuperä voidaan sitten paljastaa, jos se on mahdotonta empiriassa, positiivis-tieteellisesti, kuten Heidegger (2000, 77, 11) sanoi? Olemisen mieli saa mielensä täälläolossa (Dasein), ja sillä Heidegger tarkoitti faktista elämää, elämää itseään (Heidegger 2000, Kupiainen 2005). Kun Husserl ajatteli fenomenologian edustavan filosofista metodia, niin Heidegger puolestaan laajensi sen merkityksen tarkastelemaan vielä ilmiön alkuperäisempää todellisuutta. Hän uudisti fenomenologiaa siirtämällä katseen fenomenologian filosofiaan, sen fundamentaaliontologisiin lähtökohtiin. Toisin sanoen ilmiön olemusta tarkasteltaessa palataan sen alkuperäisimpään todellisuuteen. Tulkitsen sen viittaavan niihin olosuhteisiin ja tilanteisiin, ennen kuin ilmiö on meille aistikokemuksien ulottuvissa (mikäli se esiintyy ylipäätään aistikokemuksissa). Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, millaisena ilmiö ylipäätään esiintyy, lumeena, peittyneenä vai paljaana? Mikä on todellista ennen tulkintaa? Fenomenologia on tiedettä olevan olemisesta ontologiaa ja sen metodinen mieli on tulkintaa, hermeneutiikkaa (Heidegger 2000, 61 7). Tulkitseminen lähtee tulkitsijan olemisenymmärryksestä. Keskeistä tulkitsemisessa onkin se, mitä tulkitsija näkee ja havaitsee sekä se, mitä hänellä on mahdollista nähdä. Käytin tutkimuksessani Heideggerin (2000) olemisen mielen filosofiaa laajentaessani ilmiön olemuksen tarkastelemisen inhimillisen olemisentavan ulottuvuuteen eli hoitamiseen. Hän erottaa nimitäin inhimillisen olemassaolon kysymisessä kolme lähtökohtaa. Ensiksi tulee kysyttäväksi se, mistä jotain kysytään ja tutkimuksessani sillä tarkoitetaan hoitamista. Toiseksi kysytään sitä, mitä ensimmäisessä kysytään. Sillä tarkoitan hoitamiselle annettuja merkityksiä ja siihen liitettävää tietoa. Kolmanneksi kysytään sitä, jota analysoimalla saadaan vastaus toiseen kysymykseen. Se tapahtuu tutkimuksessani analysoimalla hoitamisen ilmiön olevaa historiallisen viitekehyksen näkökulmasta. (Katso esim. Kusch 1986.) Väitöskirjani historiallinen aineisto koostuu suomalaisista modernin hoitotyön alkuvuosikymmeninä ilmestyneistä alkuperäisdokumenteista, oppikirjoista ja muista julkaisuista sekä viime vuosina ilmestyneistä hoitotyötä käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja teorioista, julkaisuista ja teoksista. Näkökulmana hoitamisen olemus Hoitamisen olemus kuvaa hoitamisen filosofista ominaisuutta, hoitamisen luontaista piirrettä, joka on tyypillistä hoitamisessa ja esiintyy samanlaisena kulttuurista sekä aikakaudesta riippumatta. Argumentti ei ole ristiriidaton, vaan sen haastaa esimerkiksi relativismi. Näihin haasteisiin en voi tässä artikkelissa puuttua, koska painopisteenä on hoitamisen eettisyyden perusteleminen sen olemuksen näkökulmasta. Väitöskirjassani Hoitamisen olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin väittämiin (Haho 2006) kuvaan hoitamisen olemusta kolmen teoreettisen väittämän sekä niitä perustelevien yhdeksän teesin avulla. Olemukset, hoitaminen on moraalista, autonomista ja universaalia, ilmaisevat hoitamisen perimmäisiä ja luontaisia piirteitä teoreettisella ja ideaalisella tasolla. Teesit kuvaavat väittämien sisältöjä, joista voi johtaa konkreettisia hoitamisen merkityksiä (Taulukko 1.). Esitän seuraavaksi lyhyesti tutkimustulokset eli hoitamisen olemusta kuvaavat väittämät niitä perustelevine teeseineen. Hoitaminen on moraalista Hoitamisen tyypillinen ominaisuus on praktisuus. Se on toimintaa, joka tuottaa asiakkaalle hyvää, hyvinvointia ja hyvää oloa. Taulua ei voi maalata teoreettisella tasolla, vaan siihen tarvitaan välineitä: kangaspohja, siveltimiä ja värejä. Samoin hoitamista ei voida toteuttaa teoreettisesti. Siinäkin hoitaja tarvitsee välineitä. Yksi niistä, jopa tärkein, on moraalisuus. Voidaan sanoa, että hoitamisella on selvä funktio, jota ohjaa naturalistinen käsitys hyvästä. Taulukko 1. Hoitamisen olemusta kuvaavat väittämät ja väittämien sisältöä kuvaavat teesit I Väittämä. HOITAMINEN ON MORAALISTA Teesi 1. Hoitamista kuvaavat moraalilausumat ovat normatiivisia eli ne sisältävät toimintaa ohjaavia moraaliperiaatteita. Niissä ilmaistu hoitamisen funktio on toisen ihmisen hyvä. Teesi 2. Joitakin arvoja voidaan nimetä intuitiivisesti hoitamisen hyvän määritelmiksi. Näitä ovat inhimillisyys, arvokkuus, terveys ja hyvinvointi. Teesi 3. Hoitaminen on asettautumista toisen ihmisen hoitamiseen. Asettautumisen perustana on vapaus ja autenttinen läsnäolo sekä kyky toisen preferenssien omaksumiseen. Nämä ominaisuudet yhdessä kuvaavat altruismia hoitamisessa. Teesi 4. Ihmisen inhimillinen olemus ja kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa sisältävät hoitamisen eettisyyden merkityksiä. Hoitaminen on elämää suojelevaa, ylläpitävää ja rikastavaa sekä toivoa sisältävää. II Väittämä. HOITAMINEN ON AUTONOMISTA Teesi 1. Hoitamisen autonomisuus tarkoittaa hoitajan itsenäisyyttä ja kontekstin erityislaatuisuutta. Tieto ja asettautuminen ovat sen välttämättömiä ehtoja. Teesi 2. Hoitamisen praktinen tieto on eettistä. Teesi 3. Hoitamista perustelevat ennakkoehdot, kuten eettisyys, tieto ja tiedostaminen sekä hoitamisen merkitykset, kuvaavat hoitamisen ominaisuuksia. Nämä tekevät hoitamisesta autonomisen. III Väittämä. HOITAMINEN ON UNIVERSAALIA Teesi 1. Ihmisen inhimilliset ja historialliset ominaisuudet kuuluvat yleismaailmallisesti esiintyviin humaanisiin arvoihin. Huoli ilmentää hoitamisen olemisen tapaa, kuvaa sille annettuja merkityksiä ja arvoja sekä kiinnittää tietoisuuden reaaliseen maailmaan. Teesi 2. Hoitamisen moraalin luonne on yleinen. Hoitamisen moraalisuutta perustelen sillä, että hoitaminen on itsessään inhimillistä toimintaa, jota toteuttavat inhimillisesti toimivat ihmiset, hoitajat. Hoitaja yksistään ei määritä siinä esiintyvää hyvää, vaan keskustelu hoitamisen hyvästä on julkista. Hoitaja ei myöskään aina kykene toimimaan hyvän vaatimusten mukaisesti, vaikka tunnistaisi sen ja tahtoisi toimia sen mukaisesti tai tuntisi sen velvollisuudekseen. Yleensäkin etiikan ja moraalin merkitykset täyttyvät ihmisen kanssakäymisessä. Jos ihminen olisi 4 Pro terveys Pro terveys

4 yksin ja jos hän kykenisi luontaisesti hyvään, ei etiikka ja sen moraalin ominaisuuksien pohtimista tarvittaisi. Perimmäiset uskomukset hoitamisen hyvästä tunnistetaan intuitiivisesti ja naturalistisesti ilmenevät hyvän piirteet, kuten arvot terveys, hyvinvointi, arvokkuus ja inhimillisyys, toimivat vihjeenä subjektiiviselle tietoisuudelle. Toisin sanoen hoitamisen moraalisuuden tunnistaminen edellyttää ajattelun ajattelua, mahdollisuutta ja taitoa tulkita sekä ymmärtää siihen liittyviä ilmiöitä. Tämä perustelee hoitamisen fenomenologisuutta ja sen merkitystä tarkastelun lähtökohtana. Lisäksi hyvän määritelmät toimivat normatiivisen hyvän perustana ja lähtökohtana, joista muodostetaan toimintaa ohjaavia moraaliperiaatteita. Hoitamisen olemuksen moraalistodellisuus on siis objektiivinen, josta voi saada tietoa subjektiivisen tiedostamisen avulla. Edellä mainittuja hoitamisen arvoja, inhimillisyyttä, arvokkuutta, terveyttä ja hyvinvointia, edeltää hoitamisen perustavanlaatuiset ominaisuudet eli toivo sekä ihmisen elämän suojeleminen, ylläpitäminen ja rikastuttaminen. Mikäli nämä lähtökohtina puuttuvat, on hoitaminen merkityksetöntä. Jokaisen ihmisen elämä on siis arvokas sinänsä eikä sitä voida hoitamisen tapahtumassa vahingoittaa, lyhentää, lopettaa tai sen laatua heikentää. Ihmisen inhimillinen olemus perustelee toivon, elämän suojelemisen, ylläpitämisen ja rikastuttamisen kuuluvan hoitamisen ominaisuuksiin. Tätä inhimillistä olemusta voidaan tarkastella monelta tasolta. Ajallisesti se on olemassa tässä ja nyt, tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Asiakkaan kohtaaminen tapahtuu konkreettisesti tässä ja nyt. Ihmisen elämä on arvokasta ja todellista myös ei-fyysisenä eli toisten ihmisten muistoissa, ei-havaittuna eli sikiövaiheessa tai konkreettisesti ja havaittuna eli läsnä olevana. Hoitamisessa mennään inhimillisen elämän alueelle, jossa asiakas antaa merkityksiä hyvälle. Hoitaminen on siten asiakkaan elämän hyvään puuttumista. Toivo ja toivorikkaus ovat myös hoitamisen ominaisuuksia. Hoitamisen hyvän tavoittelu mahdollistaa toivon olemassa olemiseen. Ihminen toivoo, ajattelee jonkin hyvän olevan mahdollista ja uskoo sen toteutuvan. Sen kohteena voi olla paraneminen, hyvä olo, kivun lieveneminen tai sen väistyminen, joskus jopa kuoleminen. Kuolema on osa elämää ja merkitsee asiakkaalle joskus myös hyvän täyttymistä. Elämä ennen syntymää, syntyminen ja kuoleminen sekä oleminen sen jälkeen liittyvät siis hoitamisen alaan, koska hoitamiselle ei ole mikään inhimillinen vierasta. Hoitaminen on autonomista Hoitamisen autonomisuus on sitä, että ketään ei voida pakottaa hoitamiseen eikä hoitamisen konteksti ole jäljiteltävissä. Omaehtoisuus, omalakisuus, riippumattomuus ja itsemäärääminen, miten autonomia käsite ymmärretäänkin (Aikio & Vornanen 1989, Välimäki 2004), ovat siis sekä hoitajan että hoitamisen kontekstin ominaisuuksia. Hoitajan toiminnassa autonomia merkitsee oleellisten asioiden havaitsemisen taitoa, harkitsevuutta päätöksenteossa sekä taitavuutta huomioida ja aistia tilanteen esiin tuomia vaatimuksia. Itsenäisen toiminnan ennakkoehtoja ovat asettautuminen hoitamiseen ja tiedon hallitseminen sekä hyödyntäminen. Tieto mahdollistaa hyvän tekemisen, mutta vasta hoitajan asettautuminen vaikuttaa niihin ratkaisuihin, käyttääkö hän mahdollisuuttaan hyväksi. Hoitamiseen asettautumiseen perustuva toiminta edellyttää hoitajalta jatkuvasti itsenäisiä ratkaisuja. Toisin sanoen hoitamisen autonomisuuden ennakkoehtona asettautuminen ilmentää lopulta hoitamisen eettistä olemusta. Jos hoitajalta puuttuu tahto asettautua hoitamiseen, hänen toiminnaltaan puuttuu eettinen peruste, jolloin se on epäitsenäistä. Tuolloin merkitys hoitamiselle annetaan ulkoapäin ja hoitaja perustelee toimintaansa esimerkiksi velvollisuudesta noudattaa lakia tai hänen toimintaansa säätelee tieto toiminnan kontrolloimisesta. Asiakkaan tai hoitamisen kontekstista lähtevät tarpeet syrjäytyvät. Hoitamisen kontekstin autonomia viittaa siihen, että asiakas ja hoitamisen tilanne luovat hoitamisen tarpeen. Nämä tekijät yhdessä luovat hoitamisen toiminnalle ja moraalisille periaatteille merkityksiä. Asiakas tuo hoitamisen tapahtumaan mukanaan oman merkitys- ja kokemusmaailmansa, niitä ei voida keinotekoisesti luoda. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajat tai toimintayksiköt eivät voi etukäteen niitä määritellä. Tämä tuo joustavuutta mutta myös haasteita toiminnan suunnitteluun ja käytännön ratkaisujen järjestelemiseen myös hallinnon näkökulmasta. Autonomisuutta kuvaava teesi 2, hoitamisen praktinen tieto on eettistä, selventää eettisyyden, tiedon, käytännöllisen työn ja autonomisuuden keskinäisiä suhteita. Eettinen tieto ja sille annetut merkitykset palautuvat ihmisen olemuksen pohtimiseen. Inhimillinen ihminen tulkitsee tuntevana, kokevana ja merkityksiä antavana elämäänsä ja suhdettaan ympäristöön sekä toisten ihmisten elämään. Asiakas on täten enemmän kuin hänessä ilmenevä sairaus tai avuttomuuden tila. Hän on kokonaisvaltainen ihminen ja se tekee hoitamisestakin inhimillisen, eettisyyteen perustuvan toiminnan. Hoitajan eettinen tieto ilmenee käytännön toiminnassa ja ratkaisuissa. Voidaan käänteisesti myös todeta, että hoitaminen ei perustu pelkästään hoitajan asettautumiseen, eettiseen herkkyyteen tai valveutuneisuuteen, vaan hoitajalla tulee olla myös ammattiinsa perustuvaa objektiivista tietoa ja taitoa, jotka tavoittelevat potilaan hyvää. Tietämättömyys ja taitamattomuus johtavat epäinhimillisiin, myös epäeettisiin, lopputuloksiin. Hoitamisen käytännöllisyydellä on siten myös eettinen näkökulmansa. Hoitajalla on mahdollisuus tuottaa asiakkaalle toiminnallaan hyvää toimimalla taitavasti, perustellen toimintaansa objektiivisella tiedolla sekä ihmisen inhimillisellä olemuksella. Hoitamisen olemuksen autonomisuutta keskeisesti perusteleva tekijä on hoitamisen fenomenologinen luonne. Tieto auttaa ratkaisevasti hoitajaa arvioimaan kriittisesti hyvään johtavia eri vaihtoehtoja sekä myös niiden valitsemisessa, mutta lopultakin tiedostaminen on päätöksentekoprosessissa ratkaisevinta. Viittaan tiedostamisella hoitamisen fenomenologiseen asenteeseen. Se sisältää mahdollisuuden itsetuntemukseen, tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen sekä asettautumiseen ja dialogiin. Tiedostaminen ja ymmärtäminen liittyvät ihmisen historiallisuuden ja traditioon liittymisen määritelmiin, jotka kertovat hänen suhtautumistavastaan kulloinkin tarkasteltavaan ilmiöön, tässä siis hoitamiseen. Hoitajalla on historiallisena ihmisenä jo jonkinlainen alustava käsitys hoitamisesta, jolle hoitotyön traditio antaa ja nimeää tiettyjä merkityksiä ja arvoja. Ymmärtäminen on yhteisten merkitysten oivaltamista ja niiden olemassaoloa. Oleellista on kuitenkin niiden selkeä määritteleminen, ilmaiseminen ja niihin liittyvien kokemusten jakaminen. Muuten merkitysmaailman havaitseminen, ymmärtäminen ja tiedostaminen eivät ole mahdollisia. Tiedostavalla hoitajalla on täten mahdollisuus tehdä havaintoja, ymmärtää niitä ja toimia sen mukaisesti, hoitamaan asettautumalla ja itsenäisesti. Hoitaminen on universaalia Hoitamisen universaalia ominaispiirrettä perustelen tutkimuksessani hoitamisen kontekstin ominaisuuden, ihmisen inhimillisen ja historiallisen olemuksen, hoitamisen huoleen kiinnittyvän olemisen tavan sekä moraalin yleisen luonteen näkökulmista. Hoitamisen oleva ilmenee lokaalisti, yksityisesti ja erityisesti, mutta olemus yleisesti eli universaalisti. Keskeinen hoitamisen universaalia perusteleva argumentti on se, että hoitamisen tarve ilmenee aikakaudesta, ihmisen asuinympäristöstä, kulttuurista ja olosuhteista riippumatta lähes samanlaisina. Siihen johtavat syyt sekä ilmaisemisen tavat poikkeavat toisistaan kulttuureittain ja aikakausittain, mutta ihmisen inhimillinen olemus, kipu, tuskaisuus, heikkous, kehon toiminnan vaje, sairaus, kuoleminen tai syntyminen, sekä ympäristön olosuhteet, onnettomuudet ja monet muut seikat johtavat avun etsimiseen ja hoitamisen tarpeeseen universaalisti. Hoitamisen universaalin olemuksen tulkinnassa käytän apuna Heideggerin huolen käsitettä. Huoli liittyy hoitamisen kontekstin ominaispiirteeseen olennaisesti. Se mahdollistaa hoitajan reaalisen yhteyden siihen maailmaan ja tilanteeseen, missä hän toimii, ja se on osallisena ilmiöiden havaitsemisessa, tulkitsemisessa ja ymmärtämisessä. Sen avulla hoitaja jäsentää hoitamisen tapahtumaan liittyviä merkityksiä, arvottaa niitä sekä valitsee ja toimii niiden mukaisesti. Huoli ilmenee tunteina, kuten ystävällisyytenä, välittämisenä, rakastamisena, toivon ylläpitämisenä ja toisen hyvinvoinnin huomioimisena. Näitä pidetään universaaleina, ihmisen olemukseen kuuluvina ominaisuuksina ja niiden huomioiminen vahvistaa hoitamisen tapahtumassa olevien ihmisten inhimillistä arvokkuutta. Inhimillisessä hoitamisen taidossa ei voida sulkea ulkopuolelle sen keskeistä inhimillistä ominaisuutta. Hoitamisen moraalin funktio on myös universaali luonteeltaan. Ihmisen yleinen inhimillinen olemus kokevana, tuntevana ja merkityksiä antavana vaikuttaa moraalifilosofian sekä siitä johdettujen moraaliarvostelmien yleisluonteeseen. Hoitamisen olemusta kuvaava eettisyys on luonteeltaan universaali. Sitä ilmaisevista moraalilausumista voidaan tehdä havaintoja intuition, ajattelun ja harkinnan avulla. Hoitamisen universaalin olemuksen vuoksi myös eettiset kysymykset tulee ratkaista yleisten moraalifilosofisten käsitysten perustalta. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajat, hoitotyön johtajat tai hoitotieteen tutkijat eivät voi luoda hoitamiselle eettisiä periaatteita pelkästään omasta näkökulmastaan käsin. Hoitaminen ja hoitotyö eivät elä irrallista elämää maailmanlaajuisten yhteisöjen, kulttuurien ja niissä esiintyvien ilmiöiden ulottumattomissa. Tämä osaltaan luo haasteita jatkuvaan itsekritiikkiin ja näkökulmien tarkastamiseen. Asettautuminen hoitamiseen Hoitamaan asettautumisen perustana ovat vapaus, läsnäolo ja kyky toisen preferenssien omaksumiseen. Asettautuminen hoitamiseen on hoitajan tietoista tahtomista sellaiseen toimintaa, joka tuottaa asiakkaalle hyvää. Vasta silloin hänen on mahdollista lunastaa ne moraaliperiaatteet, joita liittyy hoitamiseen. Vapaus tarkoittaa sitä, että hoitajan toimintaa eivät ohjaa ulkoiset pakotteet eikä se kaipaa ohjaamista tai valvomista. Ilmapiiri on tuolloin vapaa. Hän kykenee itsenäiseen ja harkitsevaan toimintaan, perustelee ratkaisuja asiakkaan hyvän näkökulmasta sekä arvioi hoitamisen merkitystä tilannekohtaisesti. Tämä saattaa johtaa tietoisten riskien ottamiseen, jos hän joutuu puolustamaan näkemyksiään ja asiakkaan hyvän ja oikeuksien saavuttamista. Asettautuminen edellyttää hoitajan täydellistä läsnäolemista hoitamisen tapahtumassa. Läsnäoleminen vaikuttaa siihen, millaisia havaintoja hoitaja tekee. Se auttaa hoitajaa hahmottamaan reaalisia, tämän hetken tilanteiden lisäksi asiakkaan mennyttä ja tulevaisuutta sekä hänen niille antamia merkityksiä. Hoitaja, joka ei ole läsnä, havaitsee ja näkee vain oman toimintansa ja ajatuksensa. Hoitaminen ei lähde tuolloin asiakkaan tarpeista tai hoitotapahtuman tilanteiden vaatimuksista. Läsnäoleminen mahdollistaa myös toisen preferenssien omaksumisen. Kun hoitaja on asettautunut hoitamiseen ja hoitamisen ilmapiiri on vapaa, hänellä on mahdollisuus tunnistaa ja ymmärtää hoitamisen tapahtumassa mukana olevia tunteita, toiveita, kivun aistimuksia ja muita siinä esiintyviä ilmiöitä. Tuolloin hän kykenee asettamaan ne sellaiseen arvojärjestykseen, johon asiakaskin ne asettaisi eli omaksumaan toisen preferenssit. Hän tunnistaa sen, mitä asiakas pitää merkityksellisenä ja tärkeänä, sekä huomioi nämä päätöksenteossa ja toiminnassaan. Hoitamisen oleva ja olemus lyhyesti Hoitamisen olevan piirteistä voidaan sanoa, että se on elämää suojelevaa ja ylläpitävää. Se virittää toivoa, edistää ihmisen terveyttä ja hyvää. Nämä naturalistiset hoitamisen hyvää kuvaavat piirteet ovat heijastuksia hoitamisen olemuksesta. Hoitamisen olemuksen ydintä keskeisesti kuvaava ominaisuus on eettisyys. Se ilmenee ehdoitta myös jokaisessa kuvaamassani väittämässä. Eettisyys kuvaa hoitamisen luonnollista ominaisuutta, jota ilman hoitaminen ei ole mahdollista. Tämä voidaan tulkita myös siten, että hoitotyötä voidaan toteuttaa teknisesti taitavasti ja juridisesti oikein, mutta se ei välttämättä sisällä hoitamista. Samanaikaisesti hoitotyössä saattaa ilmetä tunteiden kylmyyttä, laiminlyömistä, välinpitämättömyyttä, unohtamista, kärsimyksen tuottamista tai vastuuttomuutta. Toisin sanoen, tällä hetkellä määriteltyjen hoitotyön ulkoisten kriteerien täyttäminen ei vielä ole hoitamista. Siihen tarvitaan hoitajan asettautumista hoitamiseen. 6 Pro terveys Pro terveys

5 Läsnäolemisessa on nykyhetki merkityksellinen, mutta siinä on myös yhtäaikaisesti läsnä mennyt ja tulevaisuus, olleena ja edellä rientävänä sekä täyttyvänä. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän hetken ratkaisut sisältävät niitä vaihtoehtoja, joita mennyt nyt tarjoaa eteen ja jotka avautuvat tulevaisuudessa mahdollisuuksina. Hoitamaan asettautuminen merkitsee hoitajan henkistä kypsyneisyyttä ottaa vastuu asiakkaasta ja tämän huolehtimisesta. Siinä korostuvat empatian osoittamisen ja tunteiden hyväksymisen taidot sekä rakkaus, joka kohdistuu viisauteen, hyvään ja kaikkiin ihmisiin. Hoitajalta se edellyttää itsensä tuntemista ja hyväksymistä, avointa asennetta elämään, itseen ja toisiin ihmisiin. Läsnäoleminen, vapaus, asettautuminen, reaalisen maailman hahmottaminen ja toisen preferenssien omaksuminen kuvaavat altruismia hoitamisessa. Lopuksi Mitä uutta hoitamisen eettisyyden tarkasteleminen hoitamisen olemuksen näkökulmasta voi tarjota hoitotyön hallinnon kehittämiseksi? Voivatko terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat hyödyntää hoitotieteen filosofisen tutkimuksen tuloksia työssään? Husserlin toteamus palaaminen asioihin itseensä on hyvä lähtökohta arkisiksi käyneiden asioiden uudelleen tarkastelemisessa. Hoitoalan työyhteisöissä voidaan lähteä arvioimaan ja kehittämään toimintaa palaamalla asioihin itseensä eli hoitotyön funktioon. Miksi hoitotyötä tehdään, millaiset arvokäsitykset ohjaavat sitä ja millaisia merkityksiä ylipäätään niille annetaan sekä millainen on hoitotyöntekijän ja johtajan henkilökohtainen suhde hoitamiseen ja hoitotyöhön? Hoitamisen olemus tarkastelemisen lähtökohtana antaa mahdollisuuden tarkastella hoitamista ja hoitotyötä laajemmasta näkökulmasta kuin mitä merkityksiä ja velvoitteita sille ulkoapäin annetaan ja asetetaan. Se tarkoittaa katseen suuntaamista hoitamisen kontekstiin, siis sen eettiseen luonteeseen sekä hoitajaan ja johtajaan itseensä. Se vaatii jokaiselta henkilökohtaista näkemystä suhteestaan hoitamiseen ja hoitotyöhön. Tarkastelija ei voi paeta yleisesti asetettujen kriteereiden tai suositusten taakse. Esitän pohdittavaksi seuraavia vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat hoitamisen tarkastelemista ja ymmärtämistä sen fenomenologisessa mielessä: - Ensinnäkin palaaminen asioihin itseensä tarkoittaa hoitotyön eettisten kysymysten nostamista tarkastelun keskiöön. - Toiseksi hoitohenkilökunnan lisäkoulutuksella voidaan vahvistaa itsetuntemusta ja eettistä päätöksentekokykyä sekä tarjota tietoa hoitamisen kontekstiin liittyvistä moraalifilosofisista kysymyksistä. - Kolmanneksi avoin dialogi avaa yhteisen kielen ja laajentaa ymmärrystä siitä, mikä hoitamisessa ja hoitotyössä on oleellista sekä mahdollista niukkenevien varojenkin raameissa. - Dialogia mahdollistaa neljännen vaihtoehdon toteutumisen, konsensukseen pääsemisen siitä, mikä on hoitotyön funktio ja millä keinoin se olisi mahdollista tavoittaa. Mikä on yhteinen työnäky? Mitkä ovat ne yhteiset sopimukset ja niistä luodut tavoitteet sekä toimintaperiaatteet, jotka toteutuvat niin hoitotyön koulutuksessa, hallinnossa ja käytännön työssä? KIRJALLISUUSLUETTELO SAATAVISSA LEHDEN TOIMITUKSESTA. Efeko Oy Toinen linja 14, Helsinki Vastuuhenkilö: Koulutuspäällikkö Jari Koivisto Tilaa esite! Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarjontaa 2007 Terveydenhuollon laboratorioiden muuttuva rooli Vantaa Terveydenhuollon opiskelijoiden ohjaus Helsinki Tukholma Ensihoito- ja sairaankuljetuspäivät Helsinki Tukholma Hoitotyön johdon päivät Helsinki Terveydenhuollon tilaaja-tuottaja malli Helsinki Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto opintomatkat Päihdehuollon palvelut Hollannissa Opintomatka Tanskaan Hoivapalvelut Ruotsissa Kuntauudistus Tanskassa Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palstan kirjoittajina toimivat hallituksen jäsenet. ELINIKÄINEN OPPIMINEN Tämä Pro Terveys lehti on suunnattu erityisesti opiskelijoille ja sen vuoksi haluan puheenjohtajan palstalla kannustaa lehden lukijoita jatkuvaan itsensä kehittämiseen, täydennyskouluttautumiseen ja uralla etenemiseen. Elinikäinen oppiminen ei ole enää vain oppikirjoissa, tutkimuksissa ja artikkeleissa käytetty termi, vaan se on mitä suurimmassa määrin käytännön tarpeisiin vastaava ammatillisen tiedon ja taidon lisäämisen prosessi. Täytyy selvitä ammatillisesti myös tulevaisuudessa ja sen vuoksi henkilökohtaisen ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä. Perinteinen koulutusmalli takavuosina oli, että kouluttauduttiin yhteen ammattiin ja siinä ammatissa sitten edettiin. Nyt tilanne on toinen. Ei ole tavatonta, että henkilö kouluttautuu useampaankin ammattiin hyödyntäen edellisiä tutkintojaan. Ilokseni olen todennut, että tämän kaltainen oppiminen on kovasti lisääntynyt myös hoitotyön alalla. Hoitotyön kaikilla osa-aluilla on tarvetta jatkuvaan kehittymiseen. Osaava henkilöstö on hoitotyön tärkein voimavara Viime aikoina eri yhteyksissä on tuotu esille seikkoja, että työn mielekkyys ja työn hallinta ovat menneet huonompaan suuntaan. Kuitenkin yksittäisten työntekijöiden kiinnostus osallistua täydennyskoulutuksiin ja opiskella uutta on osoitus siitä, että vielä innostusta löytyy. Varsinkin näin syksyllä opiskeluinnostus leviää työyhteisöissä. Oppiva ilmapiiri luo työyhteisöihin lumipalloefektin: kun yksi työntekijä innostuu opinnoista, niin muitakin innostuneita löytyy. Jos ei ihan uuttaa tutkintoa lähde opiskelemaan, niin kansalaisopistojen esitteistä löytyy varmasti jokin kiinnostava kurssi. Kenen velvollisuus on huolehtia riittävästä osaamisesta ja sen saatavuudesta. Kysymys on laaja ja monisyinen ja pohjautuu koulutus- ja yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin. Työelämässä velvollisuus on ensisijaisesti työnantajalla, mutta kyllä jokaiselta työntekijältä omaakin innostusta ja aktiviteettia edellytetään. Henkilökunnan osaaminen, sen varmentaminen ja kehittäminen ovat viime aikoina saaneet aikaisempaa suuremman painoarvon organisaatioiden strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Mikä rooli sitten on hoitotyön johtajilla? Hoitotyön johtajat ovat aina olleet vastuussa hoitotyön osaamisesta. Hoitotyön johtajan velvollisuus on huolehtia, että toimialueellaan työskentelevän hoitohenkilökunnan teoreettiset tiedot ja käytännön taidot vastaat toimialueen perustehtävän vaatimuksia. Saatavilla olevan tiedon valtava määrä ja tiedon uusiutuminen tekevät osaamisen hallinnasta ja sen varmentamisesta erityisen haasteellisen esimiestehtävän. Millaisia keinoja hoitotyön johtajalla on aktivoida henkilökuntaansa kehittämään itseään? Osaamisen johtamisen käytäntöön on kehitetty erilaisia työvälineitä, joista esimerkkinä voisin mainita organisaation henkilöstöstrategiat ja suunnitelmat, täydennyskoulutusohjelmat, urakehitysmallit, osaamisen kartoitukset ja kehityskeskustelut. Osaamiskartoituksien tiedot kertovat esimiehelle henkilökunnan sen hetkisen osaamisen tason, osaamisen vahvuudet, vinoumat ja puutokset ja myös yksittäisen työntekijän erityisosaamisen. Osaamisen kehittäminen voi kohdentua koko työyksikköön, tiettyihin henkilökuntaryhmiin tai yksittäisiin työntekijöihin. Hyvä henkilöstöjohtaminen edellyttää, että kullekin työntekijälle tehdään vuosittain henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jossa huomioidaan erityisesti osaamisvajeiden korjaaminen. Työn ohella opiskeleminen on laajentanut perinteistä käsitettä työyhteisöissä harjoittelevista opiskelijoista. Työyhteisössä voi olla eri perusammattitutkintoihin harjoittelevien ja erikoistuvien opiskelijoiden lisäksi myös omia työntekijöitä, jotka suorittavat perus-, jatko- ja erikoistumistutkintoja ammattikorkeakouluissa, opiskelevat oppisopimuksella esim. lähihoitajan tutkintoa tai opiskelevat yliopistossa. Haastan hoitotyön lähiesimiehet huomioimaan erityisesti työyhteisön omia opiskelevia työntekijöitä. Jokainen työn ohessa opiskellut tietää, että etäopiskeluun painottuva kouluttautuminen vaati jatkuvaa työn, opiskelun ja perheelämän yhteensovittamista. Siinä lähiesimiehen kiinnostus ja tuki on tärkeää. Hoitotyön johtajan tulee myös huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä ja tietojen päivittämisestä. Johtaminen elää jatkuvassa muutoksessa; tarvitaan tietoa uusista johtamis- ja laatujärjestelmistä, toiminnan vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta. Koulutustarjonta näyttää olevan runsasta; esim. yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa on sopivia koulutusohjelmia. Siitäkin huolimatta, että hoitotyön johtajan työpäivät ovat kiireisiä ja työkalenterit ovat täynnä kuukausiksi eteenpäin, on varattava vuositasolla aikaa omalle ammatilliselle kehittymiselle. TAJA ry huolehtii myös osaltaan hoitotyön johtajien ammatillisten tietojen päivittämisestä. Sellaiseen on jälleen hyvä tilaisuus tänä syksynä Helsingissä järjestettävillä Hoitotyön johdon päivillä. Marketta Kupiainen 8 Pro terveys Pro terveys

6 Lyhyesti Varpu Lipponen, TtT, FM, yliopettaja, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu MITÄ TARKOITTAA AMMATTITAITOISEKSI OMAHOITAJAKSI KASVAMINEN? Tässä artikkelissa pohditaan omahoitajan ammattitaidon merkitystä hoitosuhteessa. Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjatyöhön Läheisyyttä ja etäisyyttä kuoleman lähestyessä (2006), jossa kuolevan potilaan ja omahoitajan hoitosuhdetta tarkasteltiin dialogisen filosofian näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan omahoitajan ammattitaito ratkaisee hoitosuhteen toimivuuden. Ammattitaitoiseksi omahoitajaksi ei kuitenkaan synnytä, vaan erilaissa hoitosuhteissa tarvittavaa ammattitaitoa opitaan vähitellen käytännön hoitotilanteissa tapahtuvan oman oivaltamisen, työhön sitoutumisen ja ihmisenä kasvamisen myötä. Tekninen taitavuus luo ammattitaidon perustan Kun vakavasti sairaan potilaan vointi heikkenee ja vuoteesta ja vuodepöydästä tulee hänen pääasiallinen kotinsa (ks. myös Vauramo 2007), fyysisen kosketuksen merkitys hoitosuhteessa korostuu. Samalla riippuvuus omahoitajasta ja hänen teknisestä taitavuudestaan lisääntyy. Tekninen taitavuus merkitsee potilaalle ennen kaikkea hoitotilanteissa esiin tulevien otteiden ja toimenpiteiden varmuutta. Vaikka fyysinen ruumiillisuus korostuu, se latautuu alusta lähtien myös erilaisilla laitosympäristön rytmiin ja potilaiden seurantaan liittyvillä sosiaalisilla merkityksillä. Potilaan ei tarvitse enää pelätä ja hävetä sitä, että hänen ruumiinsa tarvitsee elääkseen ja kuollakseen toista ihmistä, esimerkiksi omahoitajaa. (Ks. myös Routasalo 1997, Utriainen 1999, Costello 2001, de Araujo ja da Silva 2004.) Omahoitajan teknisen taitavuuden synnyttämä varmuus ja turvallisuus luovat perustan, jolle luottamuksellista ja inhimillistä kohtaamista voidaan rakentaa. Todellisesta ammattitaidosta kertoo kuitenkin vasta hoitajan teknisen taitavuuden ja läheisyyttä viestittävän myötäelämisen samanaikai- suus hoitosuhteessa. Teknisesti taitava ja sympaattinen omahoitaja erottuu muiden hoitajien joukosta ihmisenä, joka hyväksyy oman potilaansa sellaisena kuin hän on eli omana itsenään. Myötäelävänä hän kohtelee myös kaikkia muita osastolla olevia potilaita yhtä kunnioittavasti. Jos omahoitajaa ei ole nimetty tai hän jää syystä tai toisesta potilaille etäiseksi ja vieraaksi, kuvitelluista hoitajista puhuminen tai entisten omahoitajien idealisoiminen ovat potilaiden keinoja selviytyä ja tyydyttää läheisyyden kaipuutaan hallitsemattomassa elämäntilanteessa. Ajatuksissa rakentuvan kuvitteellisen omahoitajan elementteinä toimivat abstrakti malli täydellisestä ihannehoitajasta, todelliset hoitajat sekä tilanteet, joissa hoitaminen tapahtuu. Malli täydentyy jatkuvasti käytännön hoitotilanteissa eräänlaisena kuvitteellisena suhteiden ja ominaisuuksien verkostona, johon potilaat vertailevat todellisia kokemuksiaan omahoitajasta. (Ks. myös Lipponen & Sand 1993.) Samalla kun vakavasti sairaat potilaat vetäytyvät omiin oloihinsa ja maailmoihinsa, he yrittävät välttää hoitajille vaivaksi olemista. He eivät valita, vaan tyytyvät ottamaan hiljaisesti ja ymmärtäväisesti vastaan kaiken sen hoidon, mitä heille tarjotaan. Varpu Lipponen Ammattitaitoiseksi omahoitajaksi ei synnytä vaan opitaan Voidakseen auttaa entistä vanhempia ja sairaampia potilaita omahoitaja tarvitsee erityisvalmiuksia (Mok ja Chiu 2004). Näillä valmiuksilla tarkoitan hoitajalle vuosien myötä kertyvää hiljaista tietoa, jonka synnyssä juuri vakavasti sairailla potilailla on merkittävä rooli. Ammattitaitoiseksi omahoitajaksi ei synnytä, vaan kasvetaan työkokemusten ja elämänkokemusten karttuessa. Vain suostumalla reflektoimaan oman toimintansa vaikutuksia potilaansa elämään hoitaja voi oppia oivaltamaan sopivuutensa omahoitajaksi sekä ymmärtämään läheisyyden ja etäisyyden paradoksaalista samanaikaisuutta hoitosuhteessa. Vakavasti sairaan potilaan näyttäytyminen hoitajalle merkityksellisenä toisena on mahdollisuus, jonka avulla käsitys ihmisenä olemisesta voi laajeta kohti toisenlaista, hoitajastaan niin monella tavalla riippuvaista subjektia (ks. Utriainen 1999). Omahoitajaksi kasvamisessa on yhteneviä piirteitä sekä Buberin (1962) esille tuoman kutsuun vastaamisen että Heideggerin (1986) silleen jättämisen asenteen kanssa. Kohtaamisen päämäärää ei tiedetä etukäteen, vaan se syntyy vasta potilaan ja omahoitajan kohdatessa toisensa. Voidakseen vastata potilaansa kutsuun, hoitajan on muutettava paitsi päämäärää myös kulkemisen suuntaa. Näin ollen omahoitaja voi kohdata potilaansa ainoastaan silloin, kun hän oppii luopumaan yrityksistään määrittää päämäärää potilaansa kohtaamiselle ja kun hän lakkaa näkemästä toisen vain välineenä pyrkiessään omiin päämääriinsä. Vasta kyetessään luopumaan asiantuntijuuteen kytkeytyvästä vallastaan hän onnistuu vastaamaan potilaansa kutsuun. Samalla omahoitaja voi ymmärtää molemminpuolisen yhteyden merkityksen omalle kasvulleen ja oivaltaa, että myös hänen vakavasti sairas potilaansa kasvattaa häntä. (Ks. Buber 1962.) Yhteyden löytyminen hoitosuhteessa merkitsee hämmentävää ja käsin kosketeltavana toteutuvaa läheisyyden tunnetta. Se pysäyttää omahoitajan miettimään tapahtunutta, mutta perimmäistä syytä tälle ilmiölle on mahdotonta löytää. Ei löydy myöskään sanoja, joilla voisi kuvata hoitamisen eri osa-alueita ja vaiheita. Yhteys vain on, se tulee ja pysyy ja samalla puhe kokonaisvaltaisen hoitamisen ytimestä tarkentuu potilaan käytettävissä olemiseksi hänen sitä tarvitessaan. Tätä yhteyttä ei synny kuitenkaan kaikkien potilaiden kanssa, ja siksi myös etäisyyden ja vierauden tunteet kuuluvat hoitosuhteisiin. Toisinaan etäännyttäminen voi olla hoitajalle jopa ainoa keino selviytyä vaikeasta tilanteesta. Sen sijaan jos etäisyys jää potilaan ja omahoitajan yksinomaiseksi tunteeksi, hoitosuhde toteutuu ainoastaan etäisenä ja ulkokohtaisena tehtävien suorittamisena ja potilaasta tulee esineen kaltainen hoidon kohde. Silloin omahoitaja alistaa potilaansa toimimaan laitosympäristön rutiinien edellyttämällä tavalla ja hoitosuhde jää yksisuuntaiseksi. Omahoitajan jaksaminen edellyttää työhön sitoutumista ja oppimista omien rajojensa tuntemiseen. Työnohjaus ja mahdollisuus keskustella osastolla muiden hoitajien kanssa antavat valmiuksia vastata potilaiden esittämiin kysymyksiin sekä purkaa omaa ahdistustaan ja pelkojaan. Vakavasti sairaan ihmisen kohtaaminen on monella tavalla kuormittavaa, eikä huonosti jaksava omahoitaja kykene auttamaan. Omahoitajan ammattitaito edellyttääkin kykyä olla lähellä, mutta tarpeeksi kaukana. Lopuksi Vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot ovat monien vakavasti sairaiden vanhusten viimeisiä koteja. Näistä kodeista puuttuvat useimmiten kuitenkin kodinomaisuus, kaikenlainen kanssakäyminen, virikkeellisyys ja jokapäiväisen elämän arkiset toiminnot. Tilalla ovat valkeat seinät ja katto, steriili ympäristö, rutiinit ja henkilökunnan ainainen puhe kiireestä. Luonteeltaan ja ulkoisilta puitteiltaan monet näistä laitoksista ovat lähinnä säilytyspaikkoja (ks. myös Vauramo 2007). Vanhuspotilaiden ja pitkäaikaissairaiden vähäinen arvostus näkyy myös henkilökunnan koulutusrakenteessa. Jopa täysin kouluttamattomat työntekijät kelpaavat hoitamaan pitkäaikaissairaita vanhuksia. Suomalaisen väestön ikääntyessä vanhuspotilaiden hoitamisesta ja kuoleman kohtaamisesta tulee kuitenkin arkitodellisuutta lähes jokaiselle hoitotyöntekijälle hoitoympäristöstä riippumatta. Vaikka hoitajapula on tällä hetkellä työvoimapoliittinen tosiasia, taloudellisten resurssien niukkuus estää hoito-organisaatioita palkkaamasta uusia hoitajia. Kiireinen työtahti ja omahoitajien vaihtuminen koetaan kuitenkin esteinä koko hoitojakson ajan kestävien hoitosuhteiden muodostumiselle. Epävarmaan hoitosuhteeseen liittyvää yksinäisyyttä ja turvattomuutta kuvataan päämäärättömänä tuuliajolla ajelehtimisena. Herääkin kysymys, mistä löytyvät lähitulevaisuudessa ne ammattitaitoiset omahoitajat, jotka arvostavat ikääntymistä ja sitoutuvat toimimaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa entistä vanhempien, sairaampien ja kuolevien potilaiden omahoitajina (ks. Risikko 2007)? KIRJALLISUUSLUETTELO SAATAVISSA LEHDEN TOIMITUKSESTA. Maria Kääriäinen. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Väitös. Oulun yliopisto Hoitoaikojen lyhentyessä potilaita kotiutetaan sairaalasta entistä nopeammin, joten aikaa heidän ohjaamiseensa on vähän. Kuitenkin potilailla on lain mukaan oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan ja hoidostaan niin, että he ymmärtävät saamansa informaation riittävän hyvin. Laadukkaalla potilasohjauksella voidaankin tukea potilaita ottamaan vastuuta terveydestään, ehkäisemään lisäsairauksia ja selviytymään kotona sairaalahoidon jälkeen. Väitöstutkimuksessa esitetään teoreettinen malli potilasohjauksen laadusta. Kehitetyn mallin mukaan laadukas potilasohjaus edellyttää hoitohenkilöstöltä ammatillista vastuuta ylläpitää ja kehittää ohjausvalmiuksiaan, edistää potilaan terveyteen liittyviä valintoja ja turvata potilaalle riittävä ohjauksen saanti. Laadukas potilasohjaus on aina potilaan tarpeista lähtevää sekä sidoksissa hoitohenkilöstön ja potilaan taustatekijöihin, kuten ikään, motivaatioon ja arvoihin. Taustatekijät luovat perustan vaikuttavan potilasohjauksen onnistumiselle. Potilaan ja hoitohenkilöstön välisessä vuorovaikutussuhteessa on keskeistä tukea potilasta aktiivisuuteen ja tavoitteellisuuteen, jotta hän ottaisi vastuuta omasta hoidostaan. Laadukas potilasohjaus vaatii sekä asianmukaisia hoitohenkilöstö-, tila- ja materiaaliresursseja että potilaiden riittävää ja vaikuttavaa ohjaamista. Marjo Suhonen. Osallistujaohjaus ristipaineiden keskellä. Tapaustutkimus Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluvaiheesta vuosina Väitös. Oulun yliopisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen haasteet ovat 2000-luvulla lisääntyneet. PARAS on yksi ajankohtainen esimerkki pyrkimyksestä lisätä kuntien välistä yhteistyötä. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin Kainuun malliin liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluvaihetta. Kainuun mallia on luonnehdittu PARAS-hankkeen edelläkävijäksi. Siinä yhdeksän kuntaa on hakeutunut yhteistyöhön keskenään. Malli käynnistyi vuonna 2005 ja se päättyy vuoden 2012 lopussa. Kainuun mallissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtynyt maakunnan vastuulle lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Tutkimustulosten mukaan kuntien välinen yhteistyö kehittämishankkeessa edellyttää luottamuksen syntymistä toimijoiden välille. Luottamuksen syntyminen on mahdollista, kun toimijat kokevat pystyvänsä riittävästi vaikuttamaan kehittämishankkeen toimintaan. Kuntien välisen tuloksekkaan yhteistyön muotoutumista näyttää edistävän melko pitkä, vähintään pari vuotta kestävä suunnitteluvaihe. Siinä on tärkeää perusteellinen keskustelu yhteistyön tarpeista ja tavoitteista. Kaikkien osapuolten kuuntelu on toinen tärkeä asia. Tällä tavalla niille luodaan mahdollisuus osallistua ja sitoutua tuleviin uudistuksiin. Se on välttämätöntä kehittämishankkeen onnistumiseksi. Tällä tavalla löydetään ne kaikille osapuolille tärkeät näkökulmat, jotka on välttämätöntä huomioida ja toteuttaa, jotta kehittämishanke voi onnistua. Samalla luodaan edellytykset luottamuksen syntymiselle ja toimivalle yhteistyölle. 10 Pro terveys Pro terveys

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA?

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? 1) Otsikon kysymys on aiheellinen, perusteluja 2) Millainen voisi olla ihmiskeskeinen toimintatapa? Irma Kiikkala, TtT, terveydenhuoltoneuvos 04102013

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot