Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen ja sosiaalisen kestävyyden arviointiin

Transkriptio

1 Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen ja sosiaalisen kestävyyden arviointiin KeHa Kemi-Tornio Helmi Risku-Norja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

2 KeHa-hankkessa yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota julkiseen ateriaan ja sen hankintoihin liittyviin yhteiskunnallisiin asioihin. - Lähiruoan yhteiskunnalliset vaikutukset omalla alueella - Yhteiskunnalliset vaikutukset kilpailutuskriteereinä Pilotit ovat hyvin erilaisia => sosiaaliset vaikutukset ja niiden merkitys ovat tapauskohtaisia Ajatustenvaihto, toisilta oppiminen, keskustelun herättäminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 KESTÄVÄ KEHITYS, KESTÄVYYS Kestävyys: ihmisen ja ympäristön hyvinvointia siten, että kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet kohtuulliseen elämään sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen on turvattu ekosysteemien kantokyvyn puitteissa. Ei pysyvä tila, vaan muotoutuu jatkuvasti olosuhteiden muuttuessa ja uuden tietämyksen myötä, dynaaminen tasapaino Kestävä kehitys on pyrkimystä tavoitteeseen so poliittista ohjausta ja käytännön toimia, joiden avulla yhteiskunta pyrkii kohti kestävyyttä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Kestävyys on ihmistoiminnan sopeuttamista luonnon asettamiin reunaehtoihin ja luonnon sopeutumista ihmistoimintaan, esim. luontokeskukset Kysymyksessä on ihmislajin tulevaisuus maapallolla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 KESTÄVYYDEN REUNAEHTO? Talous ikärakenteesta johtuva kestävyysvaje => talouden kasvu => kulutuksen kasvu => ympäristöongelmien kasvu Ympäristö Kestävyys on ihmiskeskeinen käsite, asioita katsotaan ihmisen aikakunnasta käsin ja ihminen tarvitsee nykyisenlaiset ekosysteemit. Miten ekosysteemien toimivuus turvataan? Yhteiskunta kestävyys on yhteiskunnan kykyä sopeutua muuttuviin oloihin => tarvitaan tietoa, oppimista, vuorovaikutusta, kulttuurista ymmärrystä & keskustelua Yhteiskunta luo edellytykset hyvinvointiin ja osallisuuteen turvaamalla ihmisten henkisen ja fyysisen terveyden (TSS- ja KP-oikeudet) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 KÄSITTEITÄ Sosiaalinen kestävyys: ei vakiintunutta määritelmää, vakaa yhteiskuntakehitys, fyysiset ja henkiset perustarpeet turvattu, osallisuus päätöksentekoon TSS- ja KP-oikeudet Sosiaalinen investointi = panostus hyvinvoinnin edistämiseen; - tavoitteena vähentää inhimillistä kärsimystä - investointi => lyhyellä aikavälillä kustannuksia - pitemmällä aikavälillä säästää verovaroja Investoinnin yhteiskunnallinen tuotto: inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvu (aineeton pääoma) - taloudelliset säästöt kohentuneen hyvinvoinnin seurauksena - ilmenee pitkällä aikavälillä Inhimillinen pääoma: yksilön tiedot, taidot, pätevyydet ja ominaisuudet - henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Sosiaalinen pääoma: ihmisten tai ryhmien väliset suhteet, verkostot ja niissä syntyvä luottamus ja vastavuoroisuus - yhteisön hyvinvoinnin edistäminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Yritykset yhteiskuntavastuu = yritysten velvoite toimia vastuullisesti omassa yhteiskunnassaan ja muualla maailmassa (vapaaehtoista) Sosiaalinen yritys - osatyökykyisten työllistäminen (tuet) Yhteiskunnallinen yritys. Voitto käytetään yhteisen hyvän edistämiseen Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö. Elinkeinotoimintaa harjoittava osakeyhtiö tai osuuskunta, työllistää työntekijöitä omaan tuotantoonsa, alihankintatöihin, työntekijöitä suoraan asiakasyritykseen, vuokraa työtä.. esim. Julkisen sektorin merkitys Sosiaalinen hyöty sekä työllistämisen että tuotettujen palvelujen merkityksen kautta Kumppanuus yhteiskunnallisten ja/tai sosiaalisten yritysten kanssa: Sosiaalisten kriteerien käyttö hankinnoissa on yksi tapa luoda kysyntää sosiaalisia tavoitteita edistävien yritysten tuottamille palveluille. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa lisää vuoropuhelua yhteiskunnassa Kansalaiset eivät pelkästään toimenpiteiden kohteina, vaan toimenpiteiden aktiivisina kehittäjinä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Vaikutus toiminnan (intervention) seuraus tai tulos. Se voi olla odotettu/yllättävä määrällinen/laadullinen, myönteinen/kielteinen, subjektiivinen/objektiivinen, pitkä-/lyhytkestoinen Vaikuttavuus - vaikutusten ilmeneminen yhteisössä, niiden suhde yhteisön/yhteiskunnan pitemmän aikavälin tavoitteisiin; väestön terveydentila Esim. sosiaalinen investointi: kouluruoka Vaikutus yksilöiden paremmat ruokatottumukset Vaikuttavuus: => kohentunut hyvinvointi + turvallisuus => pienentyneet kansanterveyden kustannukset, Inhimillinen pääoma: jaksaminen, oppiminen, keskittymiskyky Sosiaalisen pääomaan: yhteisöllisyyden vahvistuminen, luottamus yhteisön huolenpitoon Näyttö? Millä aikavälillä? vrt. ilmastoateria Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtökohta: Yhteiskunnallisten olojen kohentaminen => keskiössä yhteisö ja ihmisten hyvinvointi == yhteisön lisääntynyt sopeutumiskyky muuttuvaan toimintaympäristöön/muuttuviin oloihin Interventio: Lähituote mukaan ruokapalveluun Vaikutus yksilöihin: elämänlaatu, osaaminen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, perustarpeiden tyydyttäminen, onnellisuus, arvostus, tyytyväisyys, tarpeellisuus, osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, Ihmissuhteet, kansalaisaktiivisuus Vaikutus yhteisöön: Työvoimakysymykset, taloudellisen tuoton jakaminen, uudet toimintamallit, uudet tuoteinnovaatiot, sosiaalinen pääoma: toimijoiden verkottuminen, yhteistyö, kommunikointi, kumppanuus, luottamus. Vaikuttavuus Miten vaikutukset ovat edistäneet (kunnan) yhteiskunnallisia pidemmän aikavälin tavoitteita - ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys, osallisuus) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Inhimillinen pääoma ja sosiaalinen pääoma Muna vai kana? Sosiaalinen pääoma vahvistaa ihmisten hyvinvointia Hyvinvoivat ihmiset kartuttavat sosiaalista pääomaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 KeHa-pilotti NIMI: Sosiaaliset vaikutukset Kunta: Tuote: Kohderyhmä: Koordinaattori: Muut paikalliset avainhenkilöt: Sisältö 1 Perustiedot pilotista ja sen toimintaympäristöstä Pilotin kuvailu Aluetaloudellinen merkitys Pilotin toimijaverkoston kuvailu Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä? Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset Yhteistyö ja verkottuminen Uudet tuotteet/tuoteideat Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus Laatukysymykset Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Paikallinen ruokakulttuuri Ruokakasvatus Kansalaisaktiivisuus Yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen Sosiaalisten vaikutusten todentaminen Yhteenveto: Pilotin perustelut sosiaalisen kestävyyden kannalta Johtopäätökset: pullonkaulat ja seuraavat askeleet... 9 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Selvitykset ja tietotarpeet sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi 1. Perustiedot pilotista ja sen toimintaympäristöstä Kunnan väestöpohja, väestörakenne, elinkeinorakenne, työll. Ruokahankintojen osuus budjetista, ruokapalvelun osuus (ml palkat, kiinteistökustannukset ym) budjetista? Ruoka kuntastrategiassa? 2. Pilotin kuvailu mitä, kenelle, missä, kuinka usein, paljonko (vko/kk/v)? 3. Aluetaloudellinen merkitys: Ruokapalvelun ostojen merkitys yritykselle: osuus myynnistä, tuotteen osuus yrityksen koko volyymista 4. Toimijaverkoston kuvailu Samat toimijat kuin (e-lca:ssa) Alkutuotanto, prosessointi, kuljetus, ruokapalvelu, asiakaskunta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Toimijaverkoston nimeäminen ja kuvailu Avainhenkilöiden nimeäminen Henkilölukumäärä Vahvuudet, odotukset, kehittämistarpeet kunkin osalta Keskustelutilaisuus/ryhmähaastattelu => toimijaverkoston yhteiset kehittämistarpeet esiin ja niiden muotoilu konkreettisina tavoitteina Kuntapäättäjien kuuleminen Alkutuotanto Jalostus Tukku Kuljetukset Markkinointi Vähittäiskauppa Kunnalliset ruokapalvelut Muut kunnalliset toimijat (esim. elinkeinoasiamies) Tutkimus ja neuvonta Avainhenkilöt Työntekijät Asiakkaat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Kunnan ruokapalvelun merkitys tuotantoketjussa Viljelijä Mylly Tutkimus/ neuvonta Kunnallinen ruokapalvleu Ruokapalvelun asiakkaat Viljelijä Leipomo Leipomo siivutus Asiakkaat Kriittinen kohta/ongelma ei toimivaa suhdetta Suoramyynti Vähittäiskauppa Asiakkaat jatkuva yhteydenpito puhelin sopimus Tukku Paikallinen toimitusketju Yhteistyösuhde Kansallinen toimitusketju Kilpailutettu tuote Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 5. Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä? Valitse pilotin kannalta oleelliset perustelut 1) Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset Nuoret/Maahanmuuttajat/Vajaakuntoiset, muut vaikeasti työllistyvät Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden tilanne Ruokaketjun toimijoiden työmotivaation kohentaminen Uusi yritysstrategia? sosiaalinen tms. yrittäjyys Konkreettinen tavoite, esim. oppisopimuskoulutus, sosiaalinen yritystoiminta, 2) Yhteistyö ja verkottuminen Toimijaverkoston kehittäminen; mihin suuntaan? vuorovaikutussuhteet, kommunikointi, luottamus Hankintasopimusten kesto, tilanne nyt? Mihin pyritään? Konkreettinen tavoite, esim. yritysyhteistyö tarjontaketjussa (minkälainen), 3) Uudet tuotteet/tuoteideat, co-production Vaihtoehtoisten tuotteiden kehittäminen julkista ruokapalvelua varten/ laajempaan markkinointiin; (voi palvella myös ruokakulttuuritavoitteita) Konkreettinen tavoite, esim. sämpylä, rouhe, helmi, pororouhe, kalamassatuote 4) Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus Ruokapalvelun kehittämien asiakkaiden tarpeista, onko tällaisia tarpeita esitetty? Konkreettinen tavoite, esim. tyytyväisten osuus kasvaa X% => Y% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 5) Laatukysymykset maku, tuoreus, terveellisyys/ravitsemuslaatu, ulkonäkö, luomu Konkreettinen tavoite, esim. suolapitoisuus, pakkaustapa 6) Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Maatiaislajikkeiden merkitys (Jorma-ohra) Konkreettinen tavoite, esim. tutkimus- ja kehittämistyö 7) Paikallinen ruokakulttuuri tuotteen merkitys paikallisen identiteetin kannalta (laajennettavissa matkailuun ) uudet tuoteideat paikallisen ruokakulttuurin vahvistamiseksi Konkreettinen tavoite, esim. ruokakulttuuritapahtumat 8) Ruokakasvatus yhteistyötä koulujen kanssa oppimistavoitteiden puitteissa Konkreettinen tavoite, esim. maatilavierailut 9) Kansalaisaktiivisuus kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, kuntastrategiaan vaikuttaminen; Konkreettinen tavoite, esim. valtuustoaloitteet, yleisötilaisuudet 10) Yritystoiminnan edellytykset, konkreettinen tavoite:tuotannon jatkuvuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 6. Mahdollisia mittareita Työntekijät Lukumäärä ikäluokittain Vakituiset Nuoret Työllistetyt Vajaakuntoiset Maahanmuuttajat Naisten/miesten osuus Uudet tuotteet/tuoteideat Ehdotusten lukumäärä Toteutusten lukumäärä Paikallinen ruokakulttuuri Uudet paikalliset tuotteet Tuotteen tarinat Ruokaan liittyvät tapahtumat Työolosuhteet Laatukysymykset Työsuhteen pysyvyys Tuoreus Työterveyshuolto (lakisääteisen minimin yli) Ravitsemuslaadun kriteerit, esim. suolapit. Sairauspoissaolot Työntekijöiden kouluttautuminen Ruokakasvatus Osallistuminen yrityksen kehittämiseen vierailut puolin ja toisin Kausityöntekijöiden työolot yhteiset tilaisuudet Työtyytyväisyys Yhteistyökumppanit ja verkottuminen Yhteiset kehittämispalaverit Kommunikointi Ristiriitatilanteet Asiakaskunta Palautteen tiedustelu Tyytyväisyys Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Tutkimusyhteistyö Omavaraisuusaste Kansalaisaktiivisuus Valtuustoaloitteet Kirjoitukset paikallislehdissä Yritystoiminnan edellytykset Yritystuet Kaavoitus Tuotannon jatkuvuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 7. Lähituotteen valinnan perustelut: yhtymäkohdat (seutu)kuntastrategian kehittämistavoitteisiin Tavoite: Hankintaosaamisen vahvistaminen; laatukriteerit, sosiaalisten vaikutusten huomioonottaminen Perustelut: Löytyykö perusteita nykyisestä kuntastrategiasta? esim. ruokaturva, asiakkaiden toiveet, yritystoiminta ja elinkeinoelämä. Joku tunnistettu ongelma? Esim. vaikeasti työllistyvien tilanne Poliittisten tavoitteiden ja -toimien kehittäminen Paikallisen ruokahuollon turvaaminen Paikallisen ruokakulttuurin säilyminen Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Tuoreus, terveellisyys, maku Kokeilu ja vakiinnuttaminen Keskeiset kehittämiskohteet Seuraavat askeleet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus