Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen

Transkriptio

1 Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen KeHa Joensuu Helmi Risku-Norja

2 KESTÄVÄ KEHITYS, KESTÄVYYS Ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan keskeinen teema Kysymyksessä on ihmislajin tulevaisuus maapallolla Kestävyys: ihmisen ja ympäristön hyvinvointia siten, että kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet kohtuulliseen elämään sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen on turvattu ekosysteemien kantokyvyn puitteissa. Ei pysyvä tila, vaan muotoutuu jatkuvasti olosuhteiden muuttuessa ja uuden tietämyksen myötä, dynaaminen tasapaino Kestävä kehitys on pyrkimystä tavoitteeseen so politiikkaohjausta ja käytännön toimia, joiden avulla yhteiskunta pyrkii kohti kestävyyttä Kestävyys on ihmistoiminnan sopeuttamista luonnon asettamiin reunaehtoihin ja luonnon sopeutumista ihmistoimintaan, esim. luontokeskukset

3 KESTÄVYYDEN REUNAEHTO? Talous ikärakenteesta johtuva kestävyysvaje => talouden kasvu => kulutuksen kasvu => ympäristöongelmien kasvu Ympäristö Kestävyys on ihmiskeskeinen käsite, asioita katsotaan ihmisen aikakunnasta käsin ja ihminen tarvitsee nykyisenlaiset ekosysteemit. Miten ekosysteemien toimivuus turvataan? Yhteiskunta kestävyys on yhteiskunnan kykyä sopeutua muuttuviin oloihin => tarvitaan tietoa, oppimista, vuorovaikutusta, kulttuurista ymmärrystä & keskustelua Yhteiskunta luo edellytykset hyvinvointiin ja osallisuuteen turvaamalla ihmisten henkisen ja fyysisen terveyden (TSS- ja KP-oikeudet) Sosiaalinen kestävyys: ei vakiintunutta määritelmää, vakaa yhteiskuntakehitys, fyysiset ja henkiset perustarpeet turvattu, osallisuus päätöksentekoon

4 KÄSITTEITÄ Sosiaalinen investointi = panostus hyvinvoinnin edistämiseen; - vähentää inhimillistä kärsimystä - lyhyellä aikavälillä kustannuksia - pitemmällä aikavälillä säästää verovaroja Investoinnin yhteiskunnallinen tuotto: inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvu (aineeton pääoma) - ilmenee pitkällä aikavälillä Sosiaalinen pääoma: ihmisten tai ryhmien väliset suhteet eli verkostot ja niissä syntyvä luottamus ja vastavuoroisuus Inhimillinen pääoma: yksilön tiedot, taidot, pätevyydet ja ominaisuudet, jotka edistävät henkilökohtaista ja yhteisön hyvinvointia

5 Vaikutus toiminnan (intervention) seuraus tai tulos. Se voi olla odotettu/yllättävä määrällinen/laadullinen, myönteinen/kielteinen, subjektiivinen/objektiivinen, pitkä-/lyhytkestoinen; ateriatuki -> paremmat ruokatottumukset Vaikuttavuus - vaikutusten ilmeneminen yhteisössä, niiden suhde (yhteis)kunnan pitemmän aikavälin tavoitteisiin; väestön terveys, työllisyys, ruokaomavaraisuus, viljelykasvimonimuotoisuus. Esim. Sosiaalinen investointi: ateriatuki Vaikutus inhimilliseen pääomaan: paremmat ruokatottumukset Vaikutus sosiaalisen pääomaan: luottamus yhteisön huolenpitoon, turvallisuus Vaikuttavuus: pienentyneet kansanterveyden kustannukset, Näyttö? Millä aikavälillä? vrt. ilmastoateria

6 SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtökohta: Yhteiskunnallisten olojen kohentaminen => keskiössä yhteisö ja ihmisten hyvinvointi == yhteisön lisääntynyt sopeutumiskyky Interventio Mitä toimia tehty? Mitä vaikutuksia eri toimilla on ollut? Ihminen: elämänlaatu, osaaminen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, perustarpeiden tyydyttäminen, onnellisuus, arvostus, tyytyväisyys, tarpeellisuus, osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, Ihmissuhteet, kansalaisaktiivisuus Yhteisö: Työvoimakysymykset, taloudellisen tuoton jakaminen, uudet toimintamallit, uudet tuoteinnovaatiot sosiaalinen pääoma: toimijoiden verkottuminen, yhteistyö, kommunkointi, kumppanuus, luottamus,. Miten ne ovat edistäneet yhteiskunnallisia pidemmän aikavälin tavoitteita (vaikuttavuus)

7 JULKISEN SEKTORIN MERKITYS Sosiaalinen hyöty sekä työllistämisen että tuotettujen palvelujen merkityksen kautta Kumppanuus yhteiskunnallisten ja/tai sosiaalisten yritysten kanssa: Sosiaalisten kriteerien käyttö hankinnoissa on yksi tapa luoda kysyntää sosiaalisia tavoitteita edistävien yritysten tuottamille palveluille. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa lisää vuoropuhelua yhteiskunnassa Yritysten yhteiskuntavastuu = yritysten velvoite toimia vastuullisesti omassa yhteiskunnassaan ja muualla maailmassa (vapaaehtoista) Sosiaalinen yritys - osatyökykyisten työllistäminen (tuet) Yhteiskunnallinen yritys. Voitto käytetään yhteisen hyvän edistämiseen Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö. Elinkeinotoimintaa harjoittava osakeyhtiö tai osuuskunta, työllistää työntekijöitä omaan tuotantoonsa, alihankintatöihin, työntekijöitä suoraan asiakasyritykseen, vuokraa työtä.. esim

8 JORMA- OHRA Toimenpide: Jormaohratuotteita sairaalaympäristöön; Samat toimijat kuin ympäristövaikutusarvioinnissa (e-lca) Perustelut Selvitysten laajuus, syvyys ja yksityiskohtaisuus Mitä tavoitellaan? Vaihtoehtona tunnistettuun ongelmaan? Mihin? Hankintaosaamisen vahvistaminen; laatukriteerit, sosiaalisten vaikutusten huomioonottaminen. Mitä ne voisivat olla? Uusi yritysstrategia? sosiaalinen tms. yrittäjyys (vaikeasti työllistyvien tilanne) Poliittisten tavoitteiden ja -toimien kehittäminen (kuntastrategia) Markkinointi /uusien tuotteiden kehittäminen Toimijaverkoston kehittäminen; mihin suuntaan?

9 Odotettavissa olevat vaikutukset Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset Nuoret/ maahanmuuttajat/vaikeasti työllistyvät/vajaakuntoiset Yhteistyö ja verkottuminen (tuottajat, jalostajat, logistiikka, ruokapalvelu) Verkoston kehittäminen: vuorovaikutussuhteet, kommunikointi, luottamus Hyötyjen ja kustannusten jakaminen toimijoiden kesken Uudet tuotteet/tuoteideat sämpylä, hiutale, rouhe, helmi Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus Maatiaislajikkeen merkitys Viljelykasvimonimuotoisuuden, ruokaturvan, teveellisyyden, paikallisen identiteetin kannalta Vaikuttavuus tukeeko kuntastrategian tavoitteita?

10 MAHDOLLISIA MITTAREITA AINEISTO Työntekijät Työolosuhteet Lukumäärä ikäluokittain työsuhteen pysyvyys Vakituiset työterveyshuolto (lakisääteisen minimin yli) Kausityöntekijät sairauspoissaolot Nuoret työntekijöiden kouluttautuminen Työllistetyt osallistuminen yrityksen kehittämiseen Vajaakuntoiset Maahanmuuttajat Uudet tuotteet/tuoteideat Naisten/miesten osuus Asiakaskunta Yhteistyökumppanit ja verkottuminen Palaute Verkoston rakenne Tyytyväisyys Kommunikointi toiveet ja niiden huomioonottaminen Ristiriitatilanteet

11 SIDOSYRHMIEN NIMEÄMINEN JA KUVAILU: VERKOTTUMINEN & YHTEISTYÖ, VAHVUUDET JA KEHITTÄMISTARPEET Alkutuotanto Jalostus Tukku Avainhenkilöt Kuljetukset Asiakkaat Markkinointi Vähittäiskauppa Työntekijät Kunnalliset ruokapalvelut Muut kunnalliset toimijat (esim. elinkeinoasiamies) Tutkimus ja neuvonta

12 JORMA-OHRA PILOTTI: tehtävät sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi 1. Toimijaketjun kuvailu Alkutuotanto, mylly, leipomo, kuljetus, ruokapalvelu, asiakaskunta Henkilölukumäärä, avainhenkilöiden nimeäminen Vahvuudet ja kehittämistarpeet kunkin osalta Odotukset Jorma-ohrapilotin suhteen Tämä voidaan tehdä yritys/tomijakohtataisesti tai yhdessä 2. Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä? Yhteinen ymmärrys siitä, mikä pilotin merkitys on seutukunnan kehitykselle ja väestölle (työllisyyskysymykset, verkoston kehittäminen, sosiaalisen yritystoiminnan luominen, kts. Dia 9) Onnistumisen osoittaminen (mittarit, kts. Dia 10) Tämä vaatii yhteistä pohdintaa toimijoiden kesken 3. Yhtymäkohdat (seutu)kuntastrategian kehittämistavoitteisiin Tämä vaatii yhteistä pohdintaa toimijoiden kesken 4. Yhteenveto koordinaattori tekee

13 Viljelijä Mylly Tutkimus/ neuvonta Asiakkaat Sairaala Kunnallinen ruokapalvleu Viljelijä Tukku Asiakkaat Leipomo Kriittinen kohta/ongelma ei toimivaa suhdetta Suoramyynti Vähittäiskauppa Asiakkaat jatkuva yhteydenpito puhelin sopimus Markkinasuhde (kilpailu) Kumppanuusuhde Valtasuhde Muu sosiaalinen suhde