1. Johdanto. Satu Suni, Kotkassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto. Satu Suni, Kotkassa 16.7.2014"

Transkriptio

1

2

3 1. Johdanto Osallistumisen hurmaa projekti käynnistyi maaliskuussa 2012 Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Projekti on kolmivuotinen ( ), ikäihmisille suunnattu taide- ja kulttuurihanke, jonka taustalla ovat neljä ikäihmisille palveluja tuottavaa yhdistystä Kaakkois Suomesta, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry hallinnoijatahona sekä Maria Kodin kannatusyhdistys ry, Pyhtään Mäntyrinne ry ja Palveluyhdistys Rateva ry. Projekti pohjautuu Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi hankkeen toimenpide-ehdotuksiin. Ohjelmassa esitetään, että kulttuuritoiminta ja taidelähtöiset menetelmät integroidaan kiinteäksi osaksi kokonaisuutta myös vanhustyössä. Tavoitteena on siis kulttuurin tuominen osaksi ikäihmisten arkea niin hoivayksiköissä, vapaaehtoistyössä kuin omaishoidossakin. Tähän työhön tarvitaan laajaa yhteistyöverkostoa, joita on otettu myös osaksi projektia. Verkostoon kuuluu hankealueen oppilaitoksia, muita yhdistyksiä ja hankkeita, yrityksiä ja kunnallisia toimijoita eri hallinnonaloilta. Taide ja kulttuuri käsitetään hankkeessa laaja-alaisesti arjen kulttuuriksi, jonka tulisi olla osa kaikkien jokapäiväistä elämää ja kaikkien oikeus, myös hoiva- ja palveluasumisen piirissä. Hankkeen tavoitteena on saada arjen taide ja kulttuuri kaikkien saataville riippumatta esimerkiksi ikäihmisen asumismuodosta tai fyysisestä kunnosta. Taide ja kulttuuri työmuotoina olisi erottamaton osa myös hoitajien työtä niin asiakkaiden kotona kuin hoiva- ja palveluyksiköissäkin tuoden iloa ja elämyksiä kaikille osapuolille. Taidetta ja kulttuuria voitaisiin ja sitä tulisi hyödyntää osana hyvää, laadukasta hoitoa. Paitsi juhlapuheissa asia on huomioitu nykyisin myös lainsäädännössä ja erilaisissa visioissa tulevaisuuden hyvinvoinnin oleellisena osatekijänä (esim. Vanhuspalvelulaki, Suomen kuntaliiton visio vuoteen 2020). Kulttuuritoiminnalla on tutkittuja ja laaja-alaisia vaikutuksia ikäihmisten hyvinvointiin: koettu elämänlaatu ja hyvinvointi paranee, kivut ja surut jäävät taka-alalle, itsetunto lisääntyy ja muistitoimintojen heikkeneminen hidastuu. Jopa eliniän on todettu pitenevän kulttuuririkasta ja sosiaalista elämää elävillä. Sykähdyttävät ja mieltä liikuttavat kokemukset arjessa, joita erilaiset taide ja kulttuurielämykset tuottavat, olisivat näin osa kaikkien hyvinvointia. Osallistumisen Hurmaa - projektissa kulttuurista kehittämistyötä on toteuttanut projektihenkilöstö; projektipäällikkö Satu Suni sekä projektityöntekijät Satu Liikkanen ja Mari Palmroth. Projektin aikana on luotu Osallistumisen hurmaa toimintamalli, jonka avulla toteutetaan ikäihmisille suunniteltua taide- ja kulttuuritoimintaa. Mallin tavoitteena on, että palvelujen piirissäkin pystyttäisiin mahdollisimman pitkälle jatkamaan niitä toimintoja, joista on nautittu silloin, kun elämä oli täysin itsenäistä. Toimintamallin avulla on pyrkimys päästä tilanteeseen, jossa taide- ja kulttuurityön hyödyt on havaittu konkreettisesti niin tärkeiksi, että niistä eivät halua luopua käytännön arjessa työntekijät, asukkaat, omaishoitajat eivätkä vapaaehtoistoimijat. Tätä toimintamallia on työstänyt moniammatillinen työryhmä, johon ovat kuuluneet; Satu Suni (Osallistumisen Hurmaa projektin projektipäällikkö), Sirpa Kotola (toiminnanjohtaja, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry), Sanna Inkinen (sairaanhoitaja, Maria kodin kannatusyhdistys ry), Nina Lillberg (omaishoito, Kotkan kaupunki), Merja Pajari (vastaava hoitaja, Pyhtään Mäntyrinne ry), Marjo Eerola (vapaaehtoistyön vastaava, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry), Pirjo Metsäpuro (lähihoitaja, Karhula Koti/Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry). Kiitokset myös Anna Pylkkäselle ja Taina Semille kommenteista ja innoituksesta luodessamme toimintamallikokonaisuutta sekä monille muille, joiden tekstit ja tutkimukset ovat auttaneet avaamaan laajaa kulttuurin kenttää. Toimintamallista on pyritty tekemään mahdollisimman avoin, niin että se olisi monistettavissa erityyppisiin toimintaympäristöihin vanhustyössä, mutta myös riittävän tukeva, että siinä olisi raamit mahdollisimman tasalaatuiselle, päämäärätietoiselle ja monimuotoiselle arjen taide- ja kulttuuritoiminnalle. Toimintamallin kuvaamiseen on valittu omenatarha; siinä kasvaa hyvin hoidettuna runsas sato ja se voi tuottaa monenlaisia hedelmiä, aivan niin kuin rikkaasta, kulttuurisesta maaperästä. Satu Suni, Kotkassa

4 2. Toimintamallissa käytettyjä käsitteitä Sanat, käsitteet ja niiden merkitykset ovat hyvin kulttuurikohtaisia, henkilökohtaisiakin. Merkitykset saattavat vaihdella myös tilanteiden mukaan, mikä tekee kommunikoinnista entistä haasteellisempaa. Ohessa on avattu toimintamallissa käytettyjä käsitteitä ja sitä, mitä tässä mallissa oheisilla käsitteillä tarkoitetaan. Koska kulttuuri ja erityisesti arjen kulttuuri vanhustyössä on vielä suhteellisen tuntematon ja määrittelemätön käsite, projektin tavoitteena on luoda raamit tällaiselle toiminnalle koko matkalle, polulle kotiasumisesta saattohoitoon asti. Toimintamalli on näin tapa toimia, johon työyhteisö tai esimerkiksi vapaaehtoistoimijayhteisö on sitoutunut. Malli on kaikkien tiedossa ja sitä toteuttavat johto sekä työntekijät kaikki omalta osaltaan ja sen toteuttamiseen on resurssoitu. Koska Osallistumisen hurmaa toimintamalli on luotu laajalle sektorille ja erilaisiin tilanteisiin, jokaisen toimijan on muokattava ja sovellettava mallia omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Arjen kulttuuri Arjen kulttuuri on kaikkea ympärillämme olevaa, kulttuuri on elämä itse. Se on osallisuutta arjen toimintoihin ja niiden suunnitteluun. Siihen kuuluu omaehtoinen tekeminen ja arkiaskareet sekä elämän merkityksellisyys ja mielekkyys. Arjen kulttuurissa tekeminen linkittyy ihmisen elämänhistoriaan ja kiinnostuksen kohteisiin; tällöin esimerkiksi tiskaus tai puiden pilkkominen ovat henkilölle tärkeitä, omaan arjen kulttuuriin kuuluvia asioita, joiden tekemistä hän haluaa jatkaa mahdollisimman pitkään, koska ne ovat osa hänen historiaansa ja tottumuksiaan. Kulttuurimyönteinen maaperä Kulttuurimyönteinen maaperä on avoin erilaisille ajatuksille ja ideoille ja tavoille toimia. Se on salliva, kannustava ja aktiivinen. Tällaisessa ilmapiirissä työstetään ja muutetaan tarvittaessa vanhoja ajatuksia ja toimintatapoja. Kulttuurin kenttä Kulttuuri Kulttuuri hoivatyössä Johdon myönteinen asenne Kulttuuri käsitteenä on hyvin laaja ja laajimmillaan kaikkea inhimillistä toimintaa voidaan kutsua kulttuuriksi. Ikääntyneillä, asuivatpa he sitten kotona tai hoiva-asumisen piirissä, on oikeus niin omaan historiaansa ja sen vaalimiseen, kulttuurin erilaiseen harjoittamiseen kuin uuden kokeiluun ja oppimiseen. Erityisesti hoiva- ja palveluyksiköihin liittyen on keskusteltu myös arjen kulttuurista; siitä että kulttuuri ei liity vain juhlahetkiin ja erillisiin ohjelmatuokioihin vaan päivien tulee koostua elävästä elämästä, ei vain odottelusta ja toimenpiteistä. Kulttuuri on tietyn ihmisryhmän tapa elää ja käyttäytyä, kulttuuri on inhimillistä toimintaa tai kulttuuri on taiteita, harrasteita ja ajanvietettä; määritelmiä on monia. Erilaiset tavat, kieli, ruoka ja vaatetus ovat helpoimmin havaittavissa olevia kulttuurin ilmenemismuotoja. Arvot, uskomukset ja asenteet kuuluvat sen sijaan näkymättömään osaan kulttuuria. Niiden muuttaminen ja muutos on vaikeinta, sillä ne ovat juurtuneet syvälle ihmisen sisimpään. On muistettava, että ikäihmisenkin käytökseen ja kiinnostuksen kohteisiin vaikuttavat yleensä laajasti niin häntä ympäröivä kuin aiemmin ympäröinyt kulttuurinen ympäristö (esim. kaupunki/maaseutu, sosiaalinen status, kielialue). Tässä toimintamallissa kulttuuri ymmärretään hyvin laajasti ja sen käytännön ilmenemismuotoina voivat olla esim. erilaiset liikuntamuodot, musiikki, käsityöt, muistelu, puutarhanhoito, sanaristikot ja keräily. Ihmisen kulttuurista perimää ja hänen arvojaan pyritään kunnioittamaan ja käytännön toimissa innoittamaan ja kannustamaan. Kulttuurin merkitys hoivatyössä on nykyisin jo kiistatta tutkimuksin todettu. Valtiotieteen tohtori Hanna-Liisa (Assi) Liikanen tutki taideja kulttuuritoimintaa hoitolaitoksissa väitöskirjassaan Taide kohtaa elämän vuonna Taide ei paranna kremppoja, mutta se lisää elämänhallinnan tunnetta, ihmisten hyvinvoinnin ja mielekkyyden kokemusta. Kun koemme terveytemme hyväksi, elämme pidempään ja onnellisempina, Liikanen toteaa. Monesti hoivayhteisöissä luovuus törmää kuitenkin yhä edelleen kaavamaiseen hoivarytmiin ja talon sisäisiin esteisiin. Kulttuurinen työote Kulttuuri kuuluu luontevana ja olennaisena osana päivittäiseen työhön sisäänrakennettuna eikä sitä kyseenalaisteta. Työote näkyy koko henkilökunnan toimenkuvissa. Se on todennettavissa oleva osa työvuorosuunnittelua sekä vuoden kierron suunnittelua. Erilaisissa organisaatioissa johdon asenteella on suuri rooli kulttuurisuuden toteutumisessa. Tällöin eri johdon portaat työskentelevät saumattomasti kulttuurisen työotteen edistämiseksi työyhteisössä. Kulttuuritoiminnan aineelliset sekä henkiset resurssivaatimukset ymmärretään eli panostetaan rahallisesti välineisiin, henkilökunnan koulutukseen ja henkilöstöresursseihin. Huolehditaan myös kaikilla tasoilla hyvästä johtamisesta, niin että kaikkien oikeus/ velvollisuus kulttuurin toteuttamiseen toteutuu (esim. työvuorosuunnittelu ja tarvittaessa kulttuuritoiminnan kuukausitoteutumalistat). 4 5

5 Virike Yksilöllistyminen Vapaaehtoistoiminta Yhteistyö Monissa hoivayksiköissä puhutaan erillisistä viriketuokioista. Tässä toimintamallissa virike sanaa kuitenkin vältetään eihän sitä käytetä työikäistenkään kohdalla. Virike eli harraste voidaankin määritellä herätteeksi tai kannustimeksi. Se on erikseen ryhmälle järjestetty tai työn lomassa yksilöllisesti tapahtuva arjesta poikkeava hetki, joka virkistää, herättää tunteita, antaa ajattelemisen aihetta, haastaa henkisesti tai fyysisesti. Kaiken toiminnan ja kohtaamisen tulee olla vuorovaikutteista ja vahvistaa ikäihmisen identiteettiä, positiivista kuvaa itsestään. Toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa huomioidaan näin kunkin yksilölliset mieltymykset, voimavarat ja tarpeet. Tähän pyritään kahdenvälisillä tuokioilla ja henkilökohtaisella kohtaamisella, pienryhmätoiminnalla sekä ryhmätoimintojen hyvällä ja tarpeen mukaisella suunnittelulla. Ollaan valmiita omaksumaan myös kokonaan uusia toimintatapoja. Vapaaehtoistoiminta on vastikkeetonta, omasta halusta tehtävää monimuotoista toimimista tavalla tai toisella toisen hyväksi. Vapaaehtoistoimija voi itse päättää toiminnan muodon sekä ajan, jota toimintaan käyttää. Vapaaehtoistoiminta on myös oikeus lopettaa ilmoittamalla siitä yksikölle / organisaatiolle. Vapaaehtoistoimijalla ei siis ole palkattuun henkilöstöön nähden samoja oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta yhteistyön tulisi kuitenkin olla avointa, kannustavaa ja saumatonta; toimimme yhdessä ikäihmisten parhaaksi. Yhteistyö on konkreettista yhteistoimintaa, josta molemmat osapuolet saavat jotakin. Asumis- ja päivätoimintayksiköiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden (esimerkiksi opiskelijat, esiintyjät, vapaaehtoistyöntekijät) ja palkatun henkilöstön yhteistyö tuo molemminpuolista oppimista. Myös esimerkiksi koululais- ja päiväkotivierailut palvelukodeissa, joista asukkaat saavat iloa ja lapset mm. esiintymiskokemusta ja kontakteja eri-ikäisiin ihmisiin on osa yhteistyötä. Yhteisöllisyys Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat avainsanoja myös kulttuurisuudessa. Ilman yhteisöllisyyttä toiminta niin hoivayksiköissä kuin vapaaehtoisja harrastetoiminnan verkostoissa olisi vajavaista ja osin mahdotontakin. Mm. tutkija Markku T. Hyyppä on tutkinut yhteisöllisyyden merkitystä niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma hoivatyössä Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma (liite 3-4) on asukkaan tai päivätoiminnassa mukana olevan kanssa yhdessä tehty suunnitelma kulttuurin toteutumisesta kotona tai hoivayksikössä. Se on kiinteä osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Suunnitelmassa paneudutaan niin henkilöhistoriaan, ympäristöön kuin tulevaisuudentoiveisiin. Suunnitelmaa ovat laatimassa asukkaan/päivätoiminnassa mukana olevan lisäksi hoitaja, omainen ja mahdollisuuksien mukaan erilaisten sidosryhmien edustajia. Suunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain ja sitä täydennetään aina tarpeen mukaan. Monissa hoiva- ja palveluasumisen yksiköissä lomakkeesta käytetään myös nimitystä Elämänkaarilomake. Suunnitelma voidaan toteuttaa esimerkiksi Omakuva monologin kautta, jossa hoitaja eri lähteistä kirjaa 100 asiaa asiakkaastaan (Taina Semi; ohje/lomake liitteenä 2). 6 7

6 3. Osallistumisen Hurmaa - toimintamalli 8 9

7 4. Kulttuuritoiminnan toteuttaminen Jotta kulttuuri muodostuisi eläväksi osaksi hoiva- ja palveluyksiköiden sekä kotihoidon arkea, tarvitaan käytännön työkaluja eri tasoille. Näitä ovat toisaalta arjen työn lomassa toteutettu huomaamatonkin kulttuuritoiminta; lauletaan ja loruillaan kylpyyn mentäessä, katetaan yhdessä pöytää ja otetaan tanssiaskelia kävelytyksen lomassa, tarinoidaan ja muistellaan. Toisaalta tarvitaan myös monipuolista järjestettyä ja organisoitua ryhmätoimintaa. Lähes kaikkia toiminnan työkaluja voidaan soveltaa niin yksilö- kuin ryhmälähtöisiin menetelmiin. On mietittävä yhdessä ja yksilökohtaisesti millaisista toimintaa juuri tässä hetkessä kaivataan. Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma on tässä hyvänä runkona (liite 3-4). Näistä erillisten kulttuuristen hetkien toteuttamisesta edetäänkin kohti todellista kulttuurinmuutosta, jolloin hoiva- ja palvelukodeissa eletään Elämää. Eväitä toteutukseen: - Omenat voivat ja niiden tulee risteytyä eli käytännön hetkissä käytetään erilaisia välineitä ja tapoja toteuttaa asioita, aivan kuin meidän jokaisen elämässä. - Työkaluja tulee käyttää asiakaslähtöisesti ja monipuolisesti. - Ei pidä aliarvioida; yleensä sekä hoitaja että asukas/ikäihminen pystyy enempään kuin oltiin ajateltu. Jokainen pitää jostakin, jokainen pystyy johonkin. Lakataan pelkäämästä ja juhlistetaan elämää enemmän. - Kannattaa olla ennakkoluuloton ja kokeilla uutta; parhaat toimintatavat juuri teillä jäävät tätä kautta elämään

8 12 13

9 5. Kulttuurinen toimintaprosessi Kulttuuriprosessin rakenne Puun runko; Kulttuurinen toiminta perustuu arvoille, lainsäädännölle sekä vallitseville eri tasojen yhteiskunnallisille linjauksille. Oksa 1; Toimintayksikkö/kaupunki/kunta Johto ja henkilökunta sopivat yhtenäiset toimintatavat, joiden kautta varmistetaan toiminnan laatu, sujuvuus ja monipuolisuus. Keinoina ovat mm. koulutus, huolellinen toimintojen suunnittelu (mm. vuosikello, liite 1) ja vapaaehtoisten sekä muiden yhteistyötahojen saumaton organisoiminen mukaan toimintaan. Alussa, ennen toimintamallin juurtumista ja automatisoitumista, voidaan tarvita kulttuuritoiminnan seurantalomakkeiden (liite 5) käyttöä. Yksikön on oltava joustava ottamaan vastaan erilaisista taustoista tulevia henkilöitä ja kuuntelemaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan sekä vastaamaan niihin. Yksikön on oltava tarvittaessa valmis muuttumaan asukkaidensa mukana. Taustan ja organisaation ollessa kunnossa toteutetaan yksikössä suunnitelmallista, monipuolista ja asiakaslähtöistä toimintaa. Yksiköissä toteutetaan kulttuurista työotetta tartutaan hetkeen. Oksa 2; Henkilön tullessa palvelujen piiriin tai asumaan palveluyksikköön hänellä on mukanaan elämänhistoriansa, muistot, ihmissuhteet sekä toiveet tulevasta. Henkilön psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky vaikuttaa tulevaan kulttuurikirjoon ja toimintaan. Puun latva; Palvelut muokkautuvat näin henkilökunnan ja asukkaiden yhteisten intressien kautta eli palvelutarpeen mukaisesti. Henkilön tullessa palvelujen piiriin hänelle tehdään henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Tälle suunnitelmalle perustuu osallistuminen joko itsenäisesti tai henkilökunnan auttamana/viemänä vapaaehtoisten järjestämään toimintaan, yhteistyökumppaneiden ja omaisten järjestämään toimintaan, yksikön omaan tai ulkopuolisten organisoimaan kerhotoimintaan, ryhmätoimintaan ja yksilötoimintaan. Näin syntyy prosessipuu, joka elää ja kasvaa jatkuvasti; niin oksat kuin latva. Puu, johon ympäristö vaikuttaa ja jonka vaikutukset on nähtävissä ympäröivässä maisemassa

10 6. Työyhteisöissä yhteisesti sovittavat asiat 16 17

11 7. Ideoita, faktoja ja kokemuksia KULTTUURIN ERI MUOTOJA Taiteen ja kulttuurin positiivisista vaikutuksista ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on jo paljon tutkimustietoa ja tämä on huomioitu jo myös erilaisissa laatusuosituksissa, lainsäädännössä ja kilpailutusmittareissa. Aihe on huomioitu myös Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11) sekä uudessa Vanhuspalvelulaissa (ast. voim ). Myös Markku T. Hyypän, Hanna-Liisa Liikasen ja Leonie Hohenthal-Antinin kirjallisuudesta ja tutkimuksissa on vakuuttavaa näyttöä kulttuurin voimasta. Osallistumisen hurmaan projektin materiaalipankkiin (www.osallistumisenhurmaa.fi) on koottu erilaista tuotettua materiaalia hoitohenkilökunnan, vapaaehtoistoimijoiden, omaishoitajien ja muiden toimijoiden käyttöön. Tuotokset on tarkoitettu tarvittaessa niin käytännön ohjeiksi kuin ideoiden ja innoituksen antajaksi. Eri taiteen ja kulttuurin alueet inspiroivat ja innostavat meitä ihmisiä eri tavoin, kokemukset ja mieltymykset ovat henkilökohtaisia. Jokaiselle löytyy kuitenkin kulttuurin saralta asioita, joista hän pitää ja joita hän voi tehdä. Ohessa niin tutkittua tietoa eri alueiden harjoittamisen vaikutuksista kuin projektin aikana syntyneitä kokemuksia käytännön kokeilevasta toiminnasta. Muistelu ja muistin aktivointi Muistelussa luomme verkostoa menneisyyden ja nykyisyyden välille. Näin siis luomme omaa identiteettiämme. Muistelu on myös itsetunnon rakentamisen väline, sillä jokainen tarina on arvokas ja ainutlaatuinen. Muistoja voi herätellä esimerkiksi tuttujen laulujen, valokuvien ja esineiden avulla. Musiikki Musiikin vaikutuksista ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen on eniten tutkimustietoa ja sen piirissä on tehty erilaisia hankkeita ja materiaalin tuottamista (esim. Virkistys Verso hanke ). Mm. Ava Numminen on tutkinut ja luennoinut paljon musiikin vaikutuksista mielelle ja fyysiselle terveydelle. Musiikin tulisi olla itselle mieluista ja näin tuottaa positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Tanssi Tanssissa yhdistyvät niin fyysisen liikunnan kuin musiikinkin positiiviset vaikutukset. Näin tanssi parantaa tai ainakin pitää yllä fyysistä toimintakykyä, muistia, motoriikkaa ja tasapainoa sekä virkistää henkisesti. Paritanssissa tärkeitä elementtejä ovat myös fyysinen kosketus ja sosiaalinen kommunikointi. Kädentaidot Erilaisessa käsillä tekemisessä pääpaino on toisaalta motoristen taitojen ylläpitämisessä sekä toisaalta kauneuden kaipuun tyydyttämisessä. Tärkeässä osassa on myös itsetunnon ylläpitäminen; minä osaan ja pystyn vielä. Käsillä tekeminen voidaan nähdä ja se voi olla myös terapeuttista toimintaa, kuten Sinikka Pölläsen kirjoittamassa artikkelissa Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana kuvataan (Oppimista, opetusta, monitieteellisyyttä kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä, 2008). Käytännön ohjeita löytyy mm. Vanhustyön Keskusliiton sivuilta ideapankista. Arjen askareet Yhteisöllisyys Tuolizumbaa Karhunkulman päiväkeskuksessa. Tuolitanssia Pyhtään Mäntyrinteellä. Tavalliset arjen askareet tuovat tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Vaikka kunto heikkenisi ja jouduttaisin siirtymään palvelujen piiriin tulisi mahdollisimman pitkälle pyrkiä jatkamaan niitä toimintoja kuin aiemminkin (vrt. kulttuurisuunnitelma). Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen ovat koonneet julkaisun Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa, Arjen tutut askeleet (Laurea ammattikorkeakoulu, Tikkurilan yksikkö 2013), josta löytyy paljon hyviä ideoita arjen yhdessäoloon ja askareisiin. Mm Markku T. Hyyppä on tutkimuksissaan todennut yhteisöllisyyden positiiviset vaikutukset niin hyvinvoinnille kuin terveydellekin. Yhteisöllisyys on osa kulttuuria ja kulttuuri yhteisöllisyyttä

12 Liikunta Liikunnan merkitys ikäihmisten arjessa on tunnustettu jo niin ruohonjuuritasolla kuin se on huomioitu lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. Mm. seuraavilta sivustoilta on löydettävissä aiheesta lisää tietoja: sekä Kuntokallio/Vanhusten liikunnanohjaus, Työkirja osa 1. Kuntouttava työote on siis arkipäivää, mutta edelleen toiminnan muotoja voidaan monipuolistaa ja saattaa yksilöllisemmiksi. Hengellinen toiminta Monille ikäihmisille tulevat läheisiksi erilaiset hengelliset kysymykset. Tämä voi tarkoittaa keskustelua ja pohdiskelua elämästä yleensä ja sen rajallisuudesta tai uskonnon harjoittamista esimerkiksi rukouksien tai laulujen laulamisen muodossa. Myös voimaan astuneessa Vanhuspalvelulaissa todetaan, että sosiaalista vuorovaikutusta ylläpitää ja hyvinvointia edistää muun muassa se, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus oman vakaumuksensa mukaiseen hengelliseen toimintaan osallistumiseen. Ympäristö Ympäristö voidaan jakaa karkeasti sisä- ja ulkotiloihin sekä laajemmin lähiympäristöön, kylään tai kaupunkiin. Näillä kaikilla on merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Ympäristön pitäisi olla toisaalta esteetöntä liikkumisen kannalta, mutta myös esteettistä ja inspiroivaa. Sisätiloissa vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi sisustuksessa käytetyt värit ja materiaalit, huonekalut, esineet ja koristeet, kasvit, valaistus, äänet ja tuoksut. Ulkotiloissa esteettömyyden lisäksi korostuvat myös viherrakentaminen ja toiminnallisuus sekä valaistus. Yhteisötasolla tulisi huomioida kommunikointi ja yhteisöllisyys; myös hoiva- ja palveluyksiköiden tulisi olla aktiivinen osa ympäröivää yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. 8. Lopuksi Toivottavasti projektin päätyttyäkin kipinä jää elämään ja entistä paremmin kaikkialla ymmärretään se, että... Elämyshuone Kotka-kodin päiväkeskuksessa. Toimintakeskus Ratevan asukkaiden aulatiloja somistaa kauniit maisematapetit. Maria-kodissa pihapiirissä asustelevat myös kesäkanat

13 Liite 1 Vuosikellon laatiminen Arjen kulttuurin vuosikello vuosi Jokaisessa ympärivuorokautisen hoivan yksikössä huomioidaan jollakin tavalla seuraavia vuosikellon kalenterijuhlia ja tapahtumia erilaisine toimintoineen. Juhlien yhteyteen on kirjattu erilaisia toteutustapoja, mutta jokainen palvelutalo, päiväkeskus ja osasto voi tehdä omasta vuosikellostaan omannäköisen, johon kirjataan yhteisesti sovitut asiat kunkin juhlapäivän kohdalle. Vuosikello pyritään huomioimaan myös omais- ja kotihoidossa. Laskiainen: laskiaispulla, ulkoilu mahdollisuuksien mukaan Pääsiäinen: virpojien vierailu, rairuoho, mämmi, seurakunnan/seurakuntien vierailu Vappu: koristeet (ilmapallot, serpentiini), sima ja munkki Äitienpäivä: kukat, kahvitus ja musiikki Juhannus: juhannuskoivut ja tarjoilu (kesäjuhla juhannuksen yhteydessä tai muulloin sopivana ajankohtana) Vanhustenviikko: ulkopuolista ohjelmaa, toiveruokalista Isänpäivä: kukat, kahvitus ja musiikkia Itsenäisyyspäivä: aiheeseen sopivaa musiikkia, kahvitus, kynttilät ja liputus Joulu: joulujuhla/pikkujoulu, ateria, joulurauhan julistus, seurakunnan/seurakuntien vierailu Uusivuosi: ulkotulet, teemaruokailu, juhlajuoma Yksikön perinteiset juhlat ja muut tapahtumat: monille yksiköille on jo varmasti muodostunut perinteisiä juhlia esim. kesäjuhlia ja näistä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni jatkossakin ja kirjata ne myös vuosikelloon. Paikalliset markkinat ja muut tapahtumat on myös hyvä huomioida. Laatikaa ennen kalenterivuoden alkua seuraavalle vuodelle arjen kulttuurin vuosikello. Kirjatkaa vuosikelloon myös päivämäärät. Yhteisesti sovittu vuosikellon sisältö auttaa ennakointia ja sujuvaa toteutusta. Yhteiset juhlat ja perinteet ovat tärkeitä asukkaille/asiakkaille, koska ne ovat olleet ja ovat edelleen merkittävässä asemassa meidän jokaisen ihmisen elämässä aina koko elämänkaaremme ajan. Panostetaan ja yritetään saada erilaisia kohokohtia ja elämyksiä arjen keskelle. Kun olette laatineet vuosikellon. Miettikää yhdessä vähintään kolme vuosikellon kohtaa, joihin teillä yhteisesti erityisesti panostetaan yhteisen juhlan muodossa ja huomioikaa tämä suunnitelmassa. Juhla voi sisältää asukkaiden esityksiä, henkilökunnan esityksiä tai ulkopuolista ohjelmaa ym. Jokaiselle juhlalle voidaan vuosikelloa suunniteltaessa tarvittaessa nimetä vastuuhenkilö organisointia ja tiedotusta varten. Juhlien käytännön toteutukseen ja valmisteluun voi osallistua koko henkilökunta yhdessä asukkaiden kanssa. Tehdään yhdessä arjesta juhlaa! Laskiainen: Pääsiäinen: Vappu: Äitienpäivä: Juhannus: Vanhustenviikko: Yksikön perinteiset juhlat ja tapahtumat: 22 23

14 Liite 2 Luo oman asukkaan Omakuva monologi Isänpäivä: Joulu: Uusivuosi: Yksikön juhlat ja tapahtumat: Tämä vuosikello on laadittu Allekirjoitukset: Aika ja paikka Miten teen? Haastattele asukasta Haastattele omaista Analysoi toimintakykymittarit esim. Pystyn lukemaan ja ymmärrän luettua tekstiä. Kognitiivinen toimintakyky, mihin tarvitsen tukea esim. miten heikentynyt kognitiivinen toiminta näkyy ruokailussa tai käyttäytymisessä Nykyinen terveydentilani Ota selvää lempiasioista ja mieltymyksistä ( esim. lempinimi, musiikki, vaatteet, vuorokauden aika, ruoka, herkut, taide/kulttuuri, harrastus, askare, vuoden aika, kukka, väri jne.) Voit keksiä itse lisää yhdessä asukkaan kanssa. Persoonallisuudesta - millainen luonne minulla on Muisto, pienitarina elämän varrelta Inhot, toiveet, tarpeet ( emotionaaliset, fyysiset, sosiaaliset ja henkiset/hengelliset tarpeet) (mikä lohduttaa, mikä järkyttää, mitä inhoan, mihin olen kiintynyt, elämäni saavutukset ja palkinnot, elämäni roolit ja ammatin sekä työuran merkitys) Kerää tietoa pikkuhiljaa, hyödynnä pesuhetket, ruokailuhetket, aktiviteettihetket. Kun olet saanut tiedot kerätyksi kirjoita löydetyt tiedot ranskalaisin viivoin minä muotoon. Lukekaa valmiit monologit tiimin toisille jäsenille erikseen järjestetyssä monologipiireissä ja täydentäkää monologia toisten tiimiläisten kommenteilla Älä ota stressiä, keräät sen tiedon minkä saat ja voit käyttää omaa luovuutta oman mielen mukaan! Malli Omakuva monologin käytöstä on Taina Semin kehittämä Asukkaan omakuva monologitarinasta voit helposti siirtää ydinkohdat asukkaan kulttuurisuunnitelmaan (liitteet 3 ja 4)

15 Henrikin oma polku / Minun tarinani (esimerkki valmiista omakuva monologitarinasta) liite 3 Synnyin Säkkijärven pitäjässä joulukuussa Vanhemmat olivat pientilallisia, taisi olla neljä lehmää, hevonen ja muita pienempiä eläimiä, silloin kuin siellä koulun aloitin. Pian piti kuitenkin koulu lopettaa, kun tuli sota ja kaikki muuttui. Minä ja kolme siskoani jouduttiin evakkoon Paimioon, isä oli joutunut rintamalle jo aiemmin. Pari kertaa tultiin sitten sieltä vielä takaisin kotipaikalle, mutta niinhän siinä sitten kävi, että jouduttiin lopullisesti koti jättämään ja uusi talo tehtiin entiseen Kymin pitäjään. Isä haavoittui sodassa, mutta onneksi ei kovin pahasti ja pystyi rakentamaan meille talon sekä elannon antamaan sahamiehenä. Äiti oli ensin kotona, mutta pääsi sitten hänkin myöhemmin vieraisiin töihin kauppa-apulaiseksi. Kun pääsin jatkamaan koulua, niin pärjäsin oikein hyvin ja vanhemmatkin oli sitä mieltä, että pojan on hyvä antaa koulua käydä kun päätä on annettu. Luin sitten itseni teknikoksi asti ja sain oikein hyvän paikankin Ahlströmiltä. Tehdas piti meistä hyvän huolen ja töitä riitti. Löysin sitten Tampsan lavalta yhtenä lauantai-iltana tuon Hilman, jonka kanssa heti aletttiin riiaamaan. Reilun vuoden päästä mentiin sitten jo naimisiin ja siitä vuoden päästä syntyi ensimmäinen lapsi. Kaikkiaan neljä lasta saatiin, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Hyvin ovat kaikki pärjänneet elämässä, vaikka jo muualla asuvatkin. Yksi poika vaan jäi tähän Kotkaan. Silloin työiässä ei paljon harrastuksille aikaa jäänyt, mutta eläkkeelle jäätyä aloitin sitten kuorolaulun ja urheilumiehiähän olen aina ollut. Eläkkeellä jäi aikaa toisten auttamisellekin ja tein niin kauppareissuja ja halonhakkuuta naapurin Kallelle kuin meidän lauluporukan kanssa ilahduttamassa palvelutalon asukkaita. Kovasti sitä nautti kun sai suhteellisen terveenä eläkkeellä olla, kävin tanssimassa, kalastamassa ja pyörälenkeillä. Lapsenlapsetkin kaipasi kaitsijaa aina silloin tällöin. Sitten Hilma sai halvauksen ja hoidin häntä ensin kotona. Kun en enää jaksanut, niin hänet siirrettiin palvelukotiin. Nyt olen sitten itsekin jo täällä. Hilman sain vielä näin suhteellisen hyvissä voimin hyvästellä. Hän oli saattohoidossa tässä samassa talossa viimeisen kuukauden. Se oli tärkeää, että sain laulaa hänelle mielivirren vielä viimeisenä iltana. Pidän siitä, että täällä on hyvä järjestys. Paikat pitää olla puhtaat ja vaatteet siististi viikattu. Sunnuntaiksi haluan aina kauluspaidan, niin kuin aina ennenkin. Tykkään, että käy vieraita, mutta televisiosta en niin välitä. Puoli yhdeksän uutiset toki katson. Olen kaikkiruokainen, mutta makaroonia en ole oppinut syömään. Tykkään kuunnella vanhaa tanssimusiikkia ja erityisesti Satumaa tango on lempikappaleeni. Täällä Kiiskirannassa tykkään osallistua kyllä kaikenlaiseen toimintaan, mutta askarrella en halua

16 liite

17 liite 5 KULTTUURITOIMINNAN SEURANTALOMAKE KULTTUURITOIMINNAN SEURANTA OHJEISTUS SEURANTALOMAKETTA VARTEN Kulttuuritoiminta on oleellinen osa hoitotyötä sekä asukkaiden hyvinvointia. Toiminnan kehittämiseksi tarvitsemme tietoja yksikössänne järjestettävästä toiminnasta. Oheisella lomakkeella seuraamme pidettyjä toimintatuokioita, jotka kestoltaan ovat minimissään 15 minuuttia. Pidetyt tuokiot, osallistujien määrä sekä tuokion pitäjien nimet kirjataan ylös lomakkeelle. Lomake kerätään kerran kuukaudessa. Kulttuuritoiminta on asukkaille järjestettyä toimintaa jonka tavoitteena on tuoda päivään sisältöä, elämyksiä, kohokohtia, mielenvirkistystä ja kuntoutusta; kokonaisvaltaista hyvinvointia. TALO/YKSIKKÖ: KUUKAUSI/VUOSI: OSALLISTUJAT TAPAHTUMAT asukkaiden lkm muut osallistujat (nimet) TALON ULKOINEN TAPAHTUMA/KÄYNTI TALON SISÄINEN TAPAHTUMA ULKOILUPÄIVÄ YKSIKÖN OMAT VIRIKETUOKIOT OSALLISTUJAT PÄIVÄ VIRIKE asukkaiden lkm tuokion vetäjän nimi ja muut mukana olleet Esimerkkejä: 30 31

18 Omia muistiinpanoja: 32 33

19 34

Hurmaava arki vanhustyössä

Hurmaava arki vanhustyössä Hurmaava arki vanhustyössä Osallistumisen hurmaa pähkinänkuoressa Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry, Maria kodin kannatusyhdistys ry, Pyhtään Mäntyrinne ry, Palveluyhdistys Rateva ry Ray:n rahoituspäätös

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Turun kaupungin vanhuspalveluiden näkökulmasta

Kommenttipuheenvuoro Turun kaupungin vanhuspalveluiden näkökulmasta Kommenttipuheenvuoro Turun kaupungin vanhuspalveluiden näkökulmasta Kirsi Kiviniemi Ympärivuorokautisen hoidon vs. johtaja Turun kaupunki vanhuspalvelut Elämänmakuiset vuodet ympärivuorokautisessa hoidossa

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Vanhus on arjen päähenkilö

Vanhus on arjen päähenkilö Vanhus on arjen päähenkilö 1 Koukkuniemen alueella on järjestetty vanhustenhoitoa vuodesta 1886. Vanhus on arjen päähenkilö Toimittanut: Outi Aaltonen Lausumme parhaat kiitoksemme hankkeiden rahoittajille

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot