Väestönkasvu ja sen vaikutukset Population: Measuring Growth and Its Impact. Kari Hänninen sl 08

Transkriptio

1 Väestönkasvu ja sen vaikutukset Population: Measuring Growth and Its Impact Kari Hänninen sl 08

2 Väestönkasvu Suurimman osan ihmiskunnan historiaa Maapallon väkiluku on kasvanut hyvin hitaasti. Nopea väestönkasvu on viimeisten 200 vuoden aikana vallinnut ilmiö. Vuonna 1999 Maapallon väkiluku oli 6 miljardia; 80 miljoonaa ihmistä syntyy joka vuosi.

3 Maapallon väestönkasvun kehittyminen 9

4 Väestönkasvun syitä Kuolleisuuden voimakas alentuminen Suhteessa kuolleisuuden alentumiseen syntyvyys on lisääntynyt vähän. Keskimääräinen elinikä on kasvanut The Survival Boom Seurauksena liikaa ihmisiä ja liian nopea lisääntyminen

5 Maapallon väestönkantokapasiteetti: Ekologinen näkökulma Carrying capacity: Maksimimäärä ihmisiä, joita ekosysteemi voi kestävästi ylläpitää Maapallon väestönkantokapasiteetin määrittäminen on vaikea tehtävä Joidenkin mielestä sitä ei ole vielä saavutettu. Jotkut uskovat, että tämän hetkinen väkiluku ylittää jo Maapallon pitkän ajan kantokapasiteetin. Etenkin jos ja kun kaikki pyrkivät (ja pääsevät) länsimaiseen elintasoon

6 Maapallon väestönkantokapasiteetti 2 Teknologinen kehitys (konetyön, maatalouden ja lääketieteen kehittyminen), alentavat ympäristön vastustusta ja lisäävät väestönkantokapasiteettia. Tämä parantaa väestön kasvun edellytyksiä ja edistää siis sen kasvua.

7 Maapallon väestönkantokapasiteetti 3 Ihmispopulaation kasvaessa muiden lajien selviytymismahdollisuudet yleisesti ottaen vähenevät. Ihmispopulaatioissa voi aiheutua haitallisia eettisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

8 Maapallon väestönkasvun ennuste 9

9 Väestönkasvun vaikutuksia Kasvavasta väestöstä huolehtiminen on välttämätöntä, jota väestön suuri koko vaikeuttaa. Jatkuva nopea kasvu tekee lähes mahdottomaksi olosuhteiden parantamisen ja kestävän kehityksen mahdollistavien olosuhteiden luomisen asukkaille. Nopea väkiluvun kasvu voimistaa Saastumista ja ympäristön huonontumista Luonnonvarojen puutetta Sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.

10 9.2 Understanding Populations and Population Growth Väestönkasvun mittaaminen Kasvunopeus = Syntyvyys - Kuolleisuus Kehittyneissä maissa väestön kasvunopeus on suhteellisen alhaista. Kehitysmaissa kasvunopeus on nopeaa.

11 Syntyvyys ja kuolleisuus - Syntyvyyteen vaikuttavat - avioliittoikä, - sivistystaso, - ehkäisy, - naisten työllisyys - avioparien toiveet ja uskomukset ja - muut yhteiskunnan arvot

12 - Parantuneista elinolosuhteista johtuen kuolleisuus alenee nopeasti. Erityisesti vastasyntyneiden lasten kuolleisuus on alentunut Lääkitys, terveydenhoito ja sanitaatio ovat parantuneet Ruuan tarjonta on lisääntynyt - Seurauksena on väestönkasvun lisääntyminen.

13 Vastasyntyneiden kuolleisuus USA:ssa 9

14 Kaksinkertaistumisaika (DT) Väestön määrän kaksinkertaistumisaika Laskentakaavio: DT = 70/GR(%). Nykyisella 1, 8% kasvunopeudella (GR) kehitysmaiden väestö kaksinkertaistuu noin 33 vuodessa. Prosentuaalisesti suhteellisen pieni kasvunopeus merkitsee siis kaksinkertaistumista yhden sukupolven aikana.

15 Maapallon väestön kaksinkertaistumisaika Väestön koko Vuosi Kaksinkertaistumiseen tarvittava aika 1 miljardi 1850 Koko siihen asti tunnettu historiallinen aika 2 miljardia vuotta 4 miljardia vuotta 8 miljardia (ennuste) vuotta

16 The Total Fertility Rate and Replacement-Level Fertility Kokonaishedelmällisyysaste (TRF) Montako lasta nainen keskimäärin synnyttää The Total Fertility Rate (TFR) is the average number of children a woman will bear. Korvaavan tason hedelmällisyys Taso, jolla (avio)parit tuottavat juuri niin paljon lapsia, että väestön määrä pysyy samana. Replacement-level fertility is reproduction at exactly that level necessary for couples to replace themselves.

17 Väestönkasvun nollataso Maahanmuuton ja kasvunopeuden viive-efektin aiheuttaman momentin johdosta väestön kasvu ei ole nollatasolla välittömästi, kun korvaavan tason lisääntyminen on saavutettu.

18 Syntyvyys USA:ssa 9

19 Muuttoliike 1 Kaupungin, valtion tai yleensä tietyn alueen väkiluvun kasvun määrittävät kaksi tekijää kasvunopeus (luonnollinen lisäys) ja muuttoliike. Immigraatio: ihmisten siirtyminen osaksi olemassolevaa väestöä Emigraatio: Ihmisten siirtyminen pois olemassolevasta väestöstä.

20 Muuttoliike 2 1. Nettomuuttoliike: immigraatio miinus emigraatio. 2. Väestön nollakasvu Saavutetaan vain, kun kasvunopeus ja nettomuuttoliike = 0.

21 Väestöpyramidit 1 Väestöpyramideilla (population histograms) esitetetään mies- ja naispuolisen väestön ikärakenteen jakautuminen. Ovat suunnittelijoille hyvä informaation lähde. Väestöpyramidi voi olla laajeneva, supistuva tai vakaa.

22

23

24

25 Väestöpyramidit 2 Kehitysmaiden yhä jatkuvasta nopeasta väestökasvusta johtuen Maapallon väestöpyramidi on laajeneva Muutokset väestön rakenteessa kertovat taloudelle, työllisyydelle, infrastruktuurille ja terveydenhuollolle aiheutuvista muutoksista

26 Eksponentiaalinen kasvu 1 1. Kasvu kiinteällä vuotuisella nopeudella on eksponentiaalista. 2. Eksponentiaalinen kasvu alkaa hitaana, on hitaasti kiihtyvää, mutta loppuvaiheessa nopeasti kiihtyvää

27 Pankkitalletuksen ($1000) eksponentiaalinen kasvu 10 % korolla 9

28 Nigerian väestökasvu v. 1991: 88 milj. as. v 1999: 113 milj. as., v. 2006: 132 milj. as. (kasvu 2,38 %) v. 2018: 175 milj. as. (ennuste) kaksinkertaistumisaika 27 v v. 2049: 354 milj. as. (ennuste) kaksikertaistumisaika 31 v.!

29 Eksponentiaalinen kasvu 2 Maapallon väkiluku kasvaa eksponentiaalisesti. Nyt se on jo kasvukäyrän voimakkaasti nousevalla osuudella, jolloin pienelläikin kasvuprosentilla saadaan paljon uusia asukkaita. Kontrolloimaton väestönkasvun johdosta resurssien kulutus, jätteiden kertyminen ja ympäristöhaitat kasvavat. Voi aiheutua ylilyöntejä: Luonnonvarojen riittävyys ja saastumisen torjunta eivät pysy väestön kasvuvauhdin mukana.

30

31

32 9.3 Maapallon väkiluvun tuleva kehitys 1 Maapallon väkiluvun tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa Oppikirjamme arvion mukaan väkiluku todennäköisesti kasvaa rajoihin 8-15 miljardia. Arviohaarukka saattaa olla alakantissa Urbanisoitumisella on jo nyt syvällisiä demograafisia samoin kuin taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Urbanisoituminen kiihtyy kaiken aikaa.

33 Maapallon väkiluvun tuleva kehitys 2 Kaupunkiväestö 1970: 36,8 % (kehitysm/keh.m. 25,1 %/67,7 %) 2000: 47,2 % (kehitysm/keh.m. 40,4 %/75,4 %) 2030: 60,2 % (kehitysm/keh.m. 56,4 %/82,6 %) Väestön kasvu ,97 %/vuosi Kaupunkiväestön kasvu : 1,8 %/v (koko pallo)/2,67 %/v (kehitysmaat )

34 Maapallon väkiluvun tuleva kehitys 3 Äärellisenä systeeminä Maapallon resurssit eivät voi riittää turvaamaan ääretöntä väkiluvun kasvua. Nopean kasvun jälkeen väkiluku stabiloituu, joko vähenee hitaasti tai putoaa dramaattisesti. Riippuu monista tekijöistä.

35 Ekologinen jalanjälki Yksi kehittyneiden maiden asukas kuluttaa n kertaa enemmän kuin kehitysmaiden asukas, näin ollen kehittyneissä maissa on nyt jo n miljardia kulutusyksikköä kehitysmaissa vastaava luku on nyt luokkaa miljardia. Kehittyneiden maiden väestönkasvu haastaa tällä hetkellä kestävää kulutusta enemmän kuin kehitysmaiden väestönkasvu!

36 Väkiluvun kehitys kehitysmaissa Kehitysmaiden kansakuntien väestön kasvu vaikuttaa tällä hetkellä paikallisesti aiheuttaen monia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Inhimillinen tekijä merkittävin. Kaikki haluavat paremman elintason

37 Miksi huolestua väestönkasvusta kehitysmaissa? USA:n näkökulmasta tarkasteltuna 1. Kasvava väestö lisää ruuan tuotantoa ja ulkomaankauppaa. Tästä aiheutuu lisästressiä jo nyt kestämättömän kehityksen vaiheessa olevalle maataloussysteemille. 2. Maapallon väestön kasvu aiheuttaa habitaattien tuhoutumista ja arvokkaiden lajien menettämistä. 3. Kehitysmaiden luonnovarojen kulutus kasvaa.

38 Miksi huolestua väestönkasvusta kehitysmaissa? 4. Kehitysmaissa köyhyyden noidankehä voimistuu 5. Laiton maahanmuutto USA:han 6. Lisääntyneet poliittiset kiistat Lähi-Idässä ja muualla (erityisesti missä on öljyä). Kehitysmaiden näkökulmaa kohtiin 1., 3. ja 4 tarkastellaan tarkemmin tapausesimerkki Somaliassa.

39 Kehitysmaiden ulkomainen velka (miljardia USD) Koko ulkomainen velka Pitkäaikainen velka Lyhytaikai nen velka IMFluotoista käytetty

40 Tapausesimerkki Somalia Somalia oli paimentolaistalous, joka perustui vaeltavien karjankasvattajien ja pienviljelijöiden väliseen oravannahkakauppaan. Somalia pysyi omavaraisen ruuan suhteen 1970-luvulle. Vuoteen1983 vientituloista tuli 80 % karjasta.

41 IMFin ja Maailmanpankin interventio 1980-luvun alussa Valuuttarahasto vaati Somaliaa pysymään velkojen maksatusaikataulussa. Suoritettiin talousuudistus ns. rakennesopettamisohjelman pohjalta. Somalia hallitus pantiin noudattamaan tiukkaa vyönkiristysohjelmaa, jotta varoja vapautuisi ulkomaisen velan maksuun Somalian riippuvuus viljan tuonnista lisääntyi. Halvan tuontiriisin ja vehnän tulo markkinoille johti paikallisten tuottajien ja perinteisten viljojen (maissi ja durra) syrjäytymiseen.

42 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 1 IMF vaati kesäkuussa 1981 Somalian shillingin devalvaatiota. Se johti polttoaineiden, lannoitteiden ja maataloustarvikkeiden hintojen nousuun. Kaupunkilaisten ostovoima väheni, valtion tukiohjelmia supistettiin. Viljamarkkinoiden säännöstelyn purku ja ruokaavun virtaaminen maahan johtivat maaseudun yhteisöjen köyhtymiseen

43 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 2 Virkamiehet, armeijan upseerit ja kauppamiehet, joilla oli suhteita hallitukseen ottivat itselleen suurimman osan parasta viljelymaata. Avunantajat rohkaisivat ns. korkean jalostusarvon omaavien hedelmien, vihannesten, öljysiementen ja puuvillan vientiin suuntautuvan viljelyn kehittämiseen parhailla keinokastelumailla. Ruuan tuotantoa kotimarkkinoilla ei edistetty. Perinteinen pienviljelykulttuuri romahti.

44 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 3 Eläinlääkkeiden hinnat kohosivat luvun alusta valuutan heikon arvon vuoksi. IMF rohkaisi eläinlääkintäpalvelujen käyttäjämaksujen perimistä ja yksityisiä eläinlääkemarkkinoita. Karjaministeriön tehtävät lakkautettiin.

45 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 4 Veden jakelu kaupallistettiin, vesien ja laidunmaiden suojelu laiminlyötiin. Ei ollut eläinten hätäruokintaa. Karjalaumojen ja paimenten määrä hupeni. Perinteinen karjatalous romahti! Somalian karjaruton takia lihan vienti Saudi- Arabiaan ja Persianlahden maihin supistui. Somalian valuuttatulot romahtivat!

46 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 5 Sopeuttamisohjelman piilotavoitteena olikin ollut päästä eroon perinteisessä vaihtotaloudessa olevista paimentolaisista (osuus väestöstä yli 50 %). Karjalaumojen koon supistukset olivat IMFin mukaan joka tapauksessa hyödyksi, koska Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaeltavia paimenia pidetään ahdaskatseisesti ympäristön turmeltumisen pääsyyllisinä.

47 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 6 Maatalouden perusrakenne oli romahtanut, toistuvat maatalousmenot supistuivat 85 % 1970-luvun puoliväliin verrattuna. Somalian hallitus ei saanut käyttää kotimaisia resursseja, budjettivajeelle asetettiin tiukat rajat. 9

48 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 7 Avunantajat tarjosivat yhä enemmän ruokaapua (ei laitteita tai pääomaa). Somalian hallituksen oli määrä myydä ruokaapu paikallisille markkinoille ja käyttää myynnin tulot (ns. vastapuolen rahastot) kehitysprojektien kotimaisiin kustannuksiin luvun alusta lähtien ruoka-avun myymisestä tuli valtion varojen pääasiallinen lähde. Näin lahjoittajat saattoivat ottaa valvontaansa koko budjettiprosessin.

49 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 8 Talousuudistuksissa terveydenhoito- ja koulutusohjelmat erotettiin toisistaan Vuoteen 1989 mennessä terveydenhoitoon käytetyt menot olivat vähentyneet 78 % vuoden 1975 tasosta. Koulutukseen käytettiin v n. 4 USD/a/alaasteen oppilas (1982 taso oli 82 USD/a/oppilas. Koulunkäynti oli vähentynyt 41 % (huolimatta väestön lisääntymisestä). Luokissa ei ollut koulukirjoja eikä muuta oppimateriaalia. Neljäsosa kouluista piti sulkea huonokuntoisina.

50 Somalian yhteiskuntarakenteen muutos 9 Karjalaumojen vähentyminen oli sysännyt paimentolaiset nälänhätään. Viljelijöiden ja karjankasvattajien vaihtotalous pyyhkäistiin pois. Pienviljelijät syrjäytyivät myös yhdysvaltalaisen subventoidun viljan polkumyynnin seurauksena. Vuonna 1989 Somalian velanhoitokustannukset olivat 194,6 % vientituloista. IMFin laina peruttiin maksuviiveiden takia. Maailmapankin laina peruttiin Somalian kehnojen makrotaloudellisten saavutusten takia. Somalia oli jäänyt velanhoidon ja rakennesopeutuksen pakkopaitaan, josta se ei ole toipunut vieläkään.

51 Mahdollisuudet Useimpien asiantuntijoiden mielestä Maapallon väkiluku ei voi kasvaa määrättömästi Joissakin maissa on mahdollista siirtyä joustavasti stabiiliin väkilukuun. Joissakin muissa maissa väkiluku voi romahtaa, jolloin suuri määrä ihmisiä kuolee. Kolmas mahdollisuus on, että joissakin maissa maan kantokyky ylittyy ja kyky ylläpitää väestöä heikentyy niin voimakkaasti, että jatkossa väkiluku pysyvästi putoaa paljon alhaisemmalle tasolle.

52 Väestökasvun kaaviot a) rauhallinen siirtyminen pysyvään väestöön b) asteittainen pudotus väestön ylittäessä kantokyvyn c) Väestökasvu aiheuttaa ekosysteemissä korjaamattomia muutoksia, väkiluku romahtaa