RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS"

Transkriptio

1 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten käsite- tai luokittelujärjestelmien käsitteitä ja näiden välisiä suhteita. RDF-skeemat lähtevät siitä perusajatuksesta että sanastoja (ja siten sovelluksia) kuvataan luokkien (Class) ja ominaisuuksien (Property) käsitteisiin vedoten. Kuten abstraktin RDF:n tapauksessa, myös RDF-sanastot kuvailevat "jotakin jo olemassa olevaa" (vrt. XML-skeemat!). RDF:lle (tai assertionaaliselle logiikalle) on ominaista ajattelu jonka mukaan kuvailutieto EI ole tyhjentävää! (Erit.: ei negaatiota eikä "suljetun maailman" käsitettä.) 160

2 8.1 Välisoitto Pelkän RDF-tietomallin varassa ei siis pitkälle päästä ("(s,p,o)") RDF-skeemat tarjoavat keinon määritellä omia sanastoja Tämäkään ei sinänsä vielä varmista "semanttista yhteensopivuutta" sovellusten välillä "käytännössä" juju on yhteisesti sovittujen sanastojen ja nimeämiskäytäntöjen hyödyntämisessä (vrt. yleisesti tunnettujen asiasanastojen käyttö)...koska luokan ja predikaatin käsitteetkin ovat hyvin abstrakteja (ja siten neutraaleja) 161

3 8.2 Luokkien kuvailu: rdfs:class (1/2) Mallinnuksessa nojaudutaan erityisesti luokan (Class), aliluokan (Subclass) ja esiintymän (Instance) käsitteisiin Esimerkki: (companycar on luokan MotorVehicle esiintymä) ex:motorvehicle rdf:type rdfs:class. exthings:companycar rdf:type ex:motorvehicle. Esimerkki: (Van on luokan MotorVehicle aliluokka) ex:van rdfs:subclassof ex:motorvehicle. Huom. (järkevä sovellus voi asettaa rajoituksia, mutta "oletuksena"...) - luokka voi olla useamman kuin yhden luokan aliluokka - objekti voi olla useamman kuin yhden luokan esiintymä - objekti voi olla samanaikaisesti sekä luokka että esiintymä 162

4 8.3 Luokkien kuvailu: rdfs:class (2/2) Predikaatista rdf:type voidaan päätellä että subjekti on tyyppiä rdfs:resource ja objekti tyyppiä rdfs:class Vastaavasti, predikaatista rdfs:subclassof voidaan päätellä että subjekti ja objekti ovat luokkia Predikaatti rdfs:subclassof on transitiivinen: - subclassof(a, B) subclassof(b, C) subclassof(a, C) RDF-käytäntö: "luokkien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, objektien ja predikaattien nimet pienellä" (vrt. esim. companycar, MotorVehicle) Koska RDF/XML-tiedostot sallivat tyyppiin nojautuvat lyhennemerkinnät, voidaan esim. luokat kirjoittaa seuraavasti: <rdfs:class rdf:id="van"> <rdfs:subclassof rdf:resource="#motorvehicle"/> </rdfs:class> 163

5 8.4 Ominaisuuksien kuvailu: rdfs:property (1/2) Predikaattien määrittely "ominaisuuksina" nojautuu relaatioiden määrittelyyn, perustana käytetään määrittelyjoukon (Domain) ja arvojoukon (Range) käsitteitä (r: Domain Range) Esimerkki: ex:person rdf:type rdfs:class. ex:author rdf:type rdf:property. ex:author rdfs:domain ex:book. ex:author rdfs:range ex:person. Huom. - ominaisuudet ovat universaaleja, ts. niitä ei ole kiinnitetty esim. luokkien määrittelyyn (vrt. oliosuunnittelu) - predikaatin ei (tietenkään) tarvitse olla esim. funktionaalinen relaatio (mutta toki voi olla) - määrittelyjoukko voidaan ilmoittaa ilman arvojoukkoa (ja päinvastoin) 164

6 8.5 Ominaisuuksien kuvailu: rdfs:property (2/2) Arvojoukko voi tietenkin koostua myös literaaleista (rdfs:literal) xsd:integer rdf:type rdfs:datatype. ex:age rdf:type rdf:property. ex:age rdfs:range xsd:integer. Huomaa että RDF ei määrittele datatyyppejä vaan viittaa niihin Predikaatille voidaan sanoa useita arvo- tai määrittelyjoukkoja: tällöin tulkinta on se, että ominaisuuden tulee täyttää kaikki ehdot luvassa on ongelmia... exterms:weight rdfs:domain ex:book. exterms:weight rdfs:domain ex:motorvehicle. Ts. exterms:weight käyttö vaatii nyt että oliot ovat sekä kirjoja että autoja! HUOM!: Tämä piirre vähentää universaalien domain/range-kuvailujen käyttökelpoisuutta, koska yleisesti ottaen ei ole järkevää määritellä "liian" suppeita ominaisuuksia (weightofbooks, parenttiger jne.) 165

7 8.6 Ominaisuuksien tarkentaminen RDF määrittelee aliluokkaa vastaavan ominaisuuden rdfs:subpropertyof ex:driver rdf:type rdf:property. ex:primarydriver rdf:type rdf:property. ex:primarydriver rdfs:subpropertyof ex:driver. Ts. jos on sanottu ex:companyvan ex:primarydriver ex:fred....voidaan päätellä ex:companyvan ex:driver ex:fred. Aliominaisuudelle pätevät kaikki kantaominaisuuden piirteet 166

8 8.7 Lisätietoja (1/2) Varsinaisten luokkia ja ominaisuuksia kuvailevien rakenteiden ohella XMLskeemat tarjoavat myös apuvälineitä (vapaamuotoisen) lisätiedon liittämiseksi RDF-dataan Kuvataan resurssi ihmislukijalle "luettavana otsikkona": ex:fred rdfs:label "Fred Möttönen, Kuvataan resurssi ihmislukijalle "kommenttina": ex:primarydriver rdfs:comment "Ensimmäinen kuljettaja vahinkovakuutuksen 167

9 8.8 Lisätietoja (2/2) Vinkkejä voidaan tarjota myös tiedon tulkintaan: ex:motorvehicle rdfs:seealso dict:car. Vastaavasti "skeematiedon" olemassaolosta voidaan vihjeistää ex:person rdfs:isdefinedby un:humanrights. Mutta: - kyse on intuitiivisista määrittelyistä joita tietokoneet eivät yleisessä tapauksessa ymmärrä -...niinpä (ainakin toistaiseksi?) ko. ominaisuuksien käyttöarvo jää nähtäväksi Huomaa että vaikka formaalin tulkinnan & tietokoneiden näkökulmasta edellisillä kuvauksilla ei juuri semanttista eroa olekaan, niin esim. RDFeditorien/välineiden näkökulmasta erot voivat olla hyvinkin konkreettisia 168

10 8.9 "RDF & RDFS" Skeemamäärittely jakaa RDF-tiedon luontevasti kahteen moduuliin: - sovellusolioita käsittelevät lausumat ("RDF") - valittua sanastoa kuvaavat terminologiset lausumat ("RDFS") Käytännön sovelluksissa lausumat jaetaan tiedostoihin ylläpidettävyyden ja yleiskäyttöisyyden näkökulmasta company_drivers.rdf "RDFS" MotorVehicle subclassof driver subpropertyof domain primarydriver Person range subclassof Van StaffMember type type "RDF" primarydriver ABC-123 fred acme_drivers.rdf 169

11 8.10 RDF-skeemojen tulkinta RDF-tietoa tulkitaan oletuksena siis kuvailun (ja päättelyn), ei rajoitteiden näkökulmasta RDFS kuitenkin sallii kuvailutietojen monitulkintaisuuden :-( "esimerkiksi" 1. annetun tiedoston tietojen järkevyyden arviointi 2. tietojen tarkistus (syöttövaiheessa) 3. päättely Käytännössä suuren pulmia tuovat myös seuraavat kysymykset - mikä näkökulma edellä tulisi valita (sovittava RDF:n ulkopuolella) - milloin kuvailutietoa on "riittävästi" saatavilla? (vaikka kuvailumekanismi onkin rakennettu loogiselta rakenteeltaan monotoniseksi) - mikä vaihtoehtoisesta kuvailutiedosta valitaan (ts. vaikkei loogisia ristiriitoja, niin lausumien { type(abc-123, Sedan), type(abc-123, Van) } tulkinta on silti käytännössä melkoinen ongelma 170

12 8.11 RDF- ja RDFS-sanastojen jäsennys RDF Vocabulary - rdf:type, rdf:property, rdf:xmlliteral, rdf:nil, rdf:list, rdf:statement, rdf:subject, rdf:predicate, rdf:object, rdf:first, rdf:rest, rdf:seq, rdf:bag, rdf:alt, rdf:_1, rdf:_2,..., rdf:value - osajoukot: RDF Reification Vocabulary, RDF Container Vocabulary, RDF Collection Vocabulary RDFS Vocabulary - rdfs:domain, rdfs:range, rdfs:resource, rdfs:literal, rdfs:datatype, rdfs:class, rdfs:subclassof, rdfs:subpropertyof, rdfs:member, rdfs:container, rdfs:containermembershipproperty, rdfs:comment, rdfs:seealso, rdfs:isdefinedby, rdfs:label 171

13 8.12 Pari sanaa RDF(S)-aksiomista (kuvailu vs. päättely) Kun RDF-dataa tulkintaan formaalisti, oletetaan annetun RDF-datan rinnalle ns. aksiomaattisten lausumien (Axiomatic Triples) joukko RDF-sanastosta määritellään seuraavat lausumat: rdf:type rdf:type rdf:property. rdf:subject rdf:type rdf:property. rdf:predicate rdf:type rdf:property. rdf:object rdf:type rdf:property. rdf:first rdf:type rdf:property. rdf:rest rdf:type rdf:property. rdf:value rdf:type rdf:property. rdf:_1 rdf:type rdf:property. rdf:_2 rdf:type rdf:property.... rdf:nil rdf:type rdf:list. RDFS-sanaston yhteyteen aksiomia määritellään "neljä kertaa enemmän": rdf:type rdfs:domain rdfs:resource. rdfs:domain rdfs:domain rdf:property. rdfs:range rdfs:domain rdf:property

14 8.13 Lopuksi RDF-skeemat tarjoavat perustan luokittelujärjestelmien (taksonomia) ja asiasanastojen (tesaurus) kaltaisten rakenteiden määrittelyyn Formaalista määrittelystään huolimatta semanttisen yhteensopivuuden ydin ovat vapaamuotoisesti sovitut ja ohjeistetut käytännön erilaisten standardisanastojen käytöstä (esim. dokumenttien metatiedot ja Dublin Core -sanasto) Skeemojen pulmallisia piirteitä ovat esim. - predikaattien universaali perusluonne - standardisanastojen melko heikko saatavuus / tunnettavuus (toistaiseksi?) Osa pulmista on "helposti" ratkaistavissa (esim. OWL & Property Restrictions), osa ei (vaatii esim. työlästä sanastotyötä) 173

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan

Lisätiedot

Semanttinen Web ja Webteknologiat

Semanttinen Web ja Webteknologiat Semanttinen Web ja Webteknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Tiedon mallintaminen ja esillesaanti. Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015

Tiedon mallintaminen ja esillesaanti. Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015 Tiedon mallintaminen ja esillesaanti Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015 Ontologiat "An explicit formal specification of how to represent the objects, concepts and other entities that

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

12 Case: hajautettu kauppapaikka 12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2

Lisätiedot

RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA

RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA Maiju Virtanen RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA Esimerkkinä suomalainen lainsäädäntöprosessi Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 08.10.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku

Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku TEKNILLINEN KORKEAKOULU Viestintätekniikka Diplomityö Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku Espoossa 19.8.2009 Mikko Salonoja msalonoj@cc.hut.fi 54799D TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Semanttinen web ja sukututkimus

Semanttinen web ja sukututkimus Jenni Myllynen Semanttinen web ja sukututkimus Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 29. maaliskuuta 2007 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Tekijä: Jenni Myllynen Yhteystiedot: jenni.myllynen@gmail.com

Lisätiedot

10 Tieto ja metatieto

10 Tieto ja metatieto 10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen"

Lisätiedot

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien

Lisätiedot

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA HEIKKI PITKÄNEN 1. Johdanto Määritelmä 1. Olkoon I ihmisten joukko ja a, b I. Määritellään relaatio : a b a rakastaa b:tä. Huomautus 2. Määritelmässä esiintyvälle käsitteelle

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.

Lisätiedot

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon - Elikkä tuo kyseinen kohta löytyy omalta sivultasi oikeasta ylä-laidasta, kuten alla näkyvästä kuvasta näkyy. Sekä tuo kyseinen kohta näkyy luokkien sivuilla

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Kaksi järjestettyä paria ovat samat, jos niillä on samat ensimmäiset alkiot ja samat toiset alkiot:

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus Esityksen sisältö: Suositustyön lähtökohdat ja taustat (Vielä)

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005 HELIA 1 (21) Luento 7 Relaatiomallin kertausta... 2 Peruskäsitteet... 2 Relaatio... 4 Määritelmä... 4 Relaatiokaava (Relation schema)... 4 Relaatioinstanssi (Relation instance)... 4 Attribuutti ja arvojoukko...

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

Kokoelmakartan lyhyt historia

Kokoelmakartan lyhyt historia Kokoelmakartan lyhyt historia Collection Mapping seminaari Helsinki 28.-29.11.2005 Merja Hyödynmaa, informaatikko Tampereen yliopiston kirjasto Kokoelmakartta-hanke http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neuvosto/tietokartta_hankesuunnittelu.htm

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia. 4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

Kohti aidosti palvelevaa hallintoa yhteinen metatietoarkkitehtuuri yhteentoimivuuden kulmakivenä

Kohti aidosti palvelevaa hallintoa yhteinen metatietoarkkitehtuuri yhteentoimivuuden kulmakivenä Kohti aidosti palvelevaa hallintoa yhteinen metatietoarkkitehtuuri yhteentoimivuuden kulmakivenä Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi ja XML-skeemat Mikael af Hällström (YSR/Verohallinto) NordTerm seminaari

Lisätiedot

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (17) Luento 4.5 Normalisointi... 2 Tavoitteet... 2 Attribuuttien väliset riippuvuudet... 4 Funktionaalinen / moniarvoinen riippuvuus... 4 Transitiivinen / suora riippuvuus... 6 Täydellinen / osittainen

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b } 0, jatkoa jatkoa 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin

Lisätiedot

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja julkaistaan? Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Webin killer app on web itse = valtava määrä informaatiota,

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Visio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä

Visio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä Prof. Eero Hyvönen Helsingin yliopisto Helsinki Institute for Information Technology 1-marras-01 1 Visio tulevaisuuden Webistä Mitä hyötyä on Webistä?

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R

Lisätiedot

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Katri Seppälä, Päivi Lipsanen ja Reetta Sinkkilä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Hypermedian ohjelmointi, kevät 2009. Luento 7. Tiedonhaun apuvälineet

Hypermedian ohjelmointi, kevät 2009. Luento 7. Tiedonhaun apuvälineet Hypermedian ohjelmointi, kevät 2009 (http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/hmohj-2009) Luento 7. Tiedonhaun apuvälineet Jukka Huhtamäki, Hlab (http://tut.fi/hypermedia) Luento 7. Tiedonhaun apuvälineet Tämän

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Funktion määrittely (1/2)

Funktion määrittely (1/2) Funktion määrittely (1/2) Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon a täsmälleen yhden B:n alkion b. Merkitään b = f (a). Tässä A = M f on f :n määrittelyjoukko, B on f :n maalijoukko.

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Rakennuslupasuosituksen tausta... 2 1.2

Lisätiedot

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan

Lisätiedot

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

Tekstidokumenttien automaattinen ontologiaperustainen annotointi

Tekstidokumenttien automaattinen ontologiaperustainen annotointi Tekstidokumenttien automaattinen ontologiaperustainen annotointi Olli Alm Helsinki 25.9.2007 Pro Gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka

Lisätiedot

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja

Lisätiedot

KAMUT 2 -yhteishankkeen loppuraportti 26.1.2004 Museovirasto

KAMUT 2 -yhteishankkeen loppuraportti 26.1.2004 Museovirasto KAMUT 2 -yhteishankkeen loppuraportti 26.1.2004 Museovirasto Kamut 2 Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. Toteuttamismahdollisuudet ja toimenpidesuositus KAMUT 2 -yhteishankkeen loppuraportti

Lisätiedot

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 TURUN YLIOPISTO DEMO III Informaatioteknologian laitos tehtävät Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 1. Tässä tehtävässä tarkastellaan erääntyviä laskuja. Lasku muodostaa oman luokkansa. Laskussa

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

UML Luokkakaavio 14:41

UML Luokkakaavio 14:41 UML Luokkakaavio UML Olio-ohjelman luokkien pääpiirteet voidaan kätevähkösti esittää ns. UML-luokkakaaviona. Näin usein tehdäänkin esim. suunniteltaessa, millaisia luokkia ohjelmaan on tarkoitus laatia,

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit Versio: 05.03.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 811120P 3. 5 op Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 ja laskenta tarkastelemme terveeseen järkeen perustuvaa päättelyä formaalina järjestelmänä logiikkaa sovelletaan

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Suomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot

Suomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot Suomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa -seminaari antti.lehtinen@it.jyu.fi

Lisätiedot

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (20) Luento 3.1 7LHWRNDQWDSRKMDLVHQVRYHOOXNVHQVXXQQLWWHOXSURVHVVL Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Abstraktiotasot tietokannan suunnittelussa... 4 3-taso -malli... 4 TIHA-standardi... 5

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21 säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1

Lisätiedot

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä:

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: 2. Vuokaaviot 2.1 Sisällys Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symbolta yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: algoritmi oven avaamiseen vuokaaviona, keskiarvon laskeminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietojen mallintamisopas

Sosiaalihuollon asiakastietojen mallintamisopas Sosiaalihuollonasiakastietojen mallintamisopas Tietokomponenttienjaasiakasasiakirjojen mallinnusohjeet 7.11.2011 KonstantinHyppönen MiikaAlonen MiikaHeikkinen VirpiHotti JaanaNevalainen PaulaLeinonen Versio

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

Tilastokeskuksen rajapintapalveluiden käyttöönotto MapInfo - ohjelmistossa Ohjeita laatiessa on käytetty MapInfon versiota 11.5.

Tilastokeskuksen rajapintapalveluiden käyttöönotto MapInfo - ohjelmistossa Ohjeita laatiessa on käytetty MapInfon versiota 11.5. 1(6) Tilastokeskuksen rajapintapalveluiden käyttöönotto MapInfo - ohjelmistossa Ohjeita laatiessa on käytetty MapInfon versiota 11.5. Koordinaattijärjestelmä Koordinaattijärjestelmä määrittyy WMS- ja WFS-palveluita

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1

7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1 perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä

Lisätiedot

kansainvälistäminen ja paikallistaminen Zopessa Plonen käännöstyö Asko Soukka, Jyväskylän yliopisto asko.soukka@jyu.fi

kansainvälistäminen ja paikallistaminen Zopessa Plonen käännöstyö Asko Soukka, Jyväskylän yliopisto asko.soukka@jyu.fi kansainvälistäminen ja paikallistaminen Zopessa Plonen käännöstyö Asko Soukka, Jyväskylän yliopisto asko.soukka@jyu.fi Kääntämisvaihtoehdot Plonessa Localizer ja Translation Service käytön myötä kumuloituva

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 Sisällys Yleistä. Oliot ja luokat. Attribuutit. Olioiden esittely ja alustus. Rakentajat. Olion operaation kutsuminen. 2.2 Yleistä Olio-ohjelmointia käsitellään hyvin

Lisätiedot

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää

Lisätiedot

XHTML+RDFa-standardin soveltuvuus osaksi sosiaalihuollon asiakirjastandardia

XHTML+RDFa-standardin soveltuvuus osaksi sosiaalihuollon asiakirjastandardia XHTML+RDFa-standardin soveltuvuus osaksi sosiaalihuollon asiakirjastandardia Selvitysraportti 2.5.2011 Miika Alonen Konstantin Hyppönen Sami Korhonen Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 0.1

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

Avoin data ja semanttinen verkko yhdessä kohti älykkäämpää internetiä. Hannu Lohtander

Avoin data ja semanttinen verkko yhdessä kohti älykkäämpää internetiä. Hannu Lohtander Avoin data ja semanttinen verkko yhdessä kohti älykkäämpää internetiä Hannu Lohtander Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Erkki Mäkinen

Lisätiedot

E-aineisto Melindassa

E-aineisto Melindassa E-aineisto Melindassa Minttu Hurme, tietojärjestelmäasiantuntija Kuvailupäivät 26.3.2014 E-aineisto Melindassa Yleisesti e-aineistosta Melindassa ja sen lukumääriä Nykyisiä e-aineistoprosesseja Avoimia

Lisätiedot

Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus

Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus 1. GUI-clientin asennus GUI-client saadaan ladattua osoitteesta https://partnergate.sonera.com/firewall.html Asennusohjeet löytyvät myös osoitteesta https://partnergate.sonera.com/firewall.html

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Synergiaryhmän työpaja tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus

Synergiaryhmän työpaja tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus Synergiaryhmän työpaja tietoarkkitehtuuri ja yhteentoimivuus 7.5.2015, Metropolia AMK Suvi Remes & Miika Alonen, CSC Työpajapäivän ohjelma Johdanto - tietoarkkitehtuurityö ja yhteentoimivuus Korkeakoulujen

Lisätiedot

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori Jarkko Peltomäki Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori Matematiikan aine Turun yliopisto Syyskuu 2009 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Määritelmiä ja perusominaisuuksia 3 2.1 Aliryhmän sentralisaattori ja

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot