RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS"

Transkriptio

1 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten käsite- tai luokittelujärjestelmien käsitteitä ja näiden välisiä suhteita. RDF-skeemat lähtevät siitä perusajatuksesta että sanastoja (ja siten sovelluksia) kuvataan luokkien (Class) ja ominaisuuksien (Property) käsitteisiin vedoten. Kuten abstraktin RDF:n tapauksessa, myös RDF-sanastot kuvailevat "jotakin jo olemassa olevaa" (vrt. XML-skeemat!). RDF:lle (tai assertionaaliselle logiikalle) on ominaista ajattelu jonka mukaan kuvailutieto EI ole tyhjentävää! (Erit.: ei negaatiota eikä "suljetun maailman" käsitettä.) 160

2 8.1 Välisoitto Pelkän RDF-tietomallin varassa ei siis pitkälle päästä ("(s,p,o)") RDF-skeemat tarjoavat keinon määritellä omia sanastoja Tämäkään ei sinänsä vielä varmista "semanttista yhteensopivuutta" sovellusten välillä "käytännössä" juju on yhteisesti sovittujen sanastojen ja nimeämiskäytäntöjen hyödyntämisessä (vrt. yleisesti tunnettujen asiasanastojen käyttö)...koska luokan ja predikaatin käsitteetkin ovat hyvin abstrakteja (ja siten neutraaleja) 161

3 8.2 Luokkien kuvailu: rdfs:class (1/2) Mallinnuksessa nojaudutaan erityisesti luokan (Class), aliluokan (Subclass) ja esiintymän (Instance) käsitteisiin Esimerkki: (companycar on luokan MotorVehicle esiintymä) ex:motorvehicle rdf:type rdfs:class. exthings:companycar rdf:type ex:motorvehicle. Esimerkki: (Van on luokan MotorVehicle aliluokka) ex:van rdfs:subclassof ex:motorvehicle. Huom. (järkevä sovellus voi asettaa rajoituksia, mutta "oletuksena"...) - luokka voi olla useamman kuin yhden luokan aliluokka - objekti voi olla useamman kuin yhden luokan esiintymä - objekti voi olla samanaikaisesti sekä luokka että esiintymä 162

4 8.3 Luokkien kuvailu: rdfs:class (2/2) Predikaatista rdf:type voidaan päätellä että subjekti on tyyppiä rdfs:resource ja objekti tyyppiä rdfs:class Vastaavasti, predikaatista rdfs:subclassof voidaan päätellä että subjekti ja objekti ovat luokkia Predikaatti rdfs:subclassof on transitiivinen: - subclassof(a, B) subclassof(b, C) subclassof(a, C) RDF-käytäntö: "luokkien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, objektien ja predikaattien nimet pienellä" (vrt. esim. companycar, MotorVehicle) Koska RDF/XML-tiedostot sallivat tyyppiin nojautuvat lyhennemerkinnät, voidaan esim. luokat kirjoittaa seuraavasti: <rdfs:class rdf:id="van"> <rdfs:subclassof rdf:resource="#motorvehicle"/> </rdfs:class> 163

5 8.4 Ominaisuuksien kuvailu: rdfs:property (1/2) Predikaattien määrittely "ominaisuuksina" nojautuu relaatioiden määrittelyyn, perustana käytetään määrittelyjoukon (Domain) ja arvojoukon (Range) käsitteitä (r: Domain Range) Esimerkki: ex:person rdf:type rdfs:class. ex:author rdf:type rdf:property. ex:author rdfs:domain ex:book. ex:author rdfs:range ex:person. Huom. - ominaisuudet ovat universaaleja, ts. niitä ei ole kiinnitetty esim. luokkien määrittelyyn (vrt. oliosuunnittelu) - predikaatin ei (tietenkään) tarvitse olla esim. funktionaalinen relaatio (mutta toki voi olla) - määrittelyjoukko voidaan ilmoittaa ilman arvojoukkoa (ja päinvastoin) 164

6 8.5 Ominaisuuksien kuvailu: rdfs:property (2/2) Arvojoukko voi tietenkin koostua myös literaaleista (rdfs:literal) xsd:integer rdf:type rdfs:datatype. ex:age rdf:type rdf:property. ex:age rdfs:range xsd:integer. Huomaa että RDF ei määrittele datatyyppejä vaan viittaa niihin Predikaatille voidaan sanoa useita arvo- tai määrittelyjoukkoja: tällöin tulkinta on se, että ominaisuuden tulee täyttää kaikki ehdot luvassa on ongelmia... exterms:weight rdfs:domain ex:book. exterms:weight rdfs:domain ex:motorvehicle. Ts. exterms:weight käyttö vaatii nyt että oliot ovat sekä kirjoja että autoja! HUOM!: Tämä piirre vähentää universaalien domain/range-kuvailujen käyttökelpoisuutta, koska yleisesti ottaen ei ole järkevää määritellä "liian" suppeita ominaisuuksia (weightofbooks, parenttiger jne.) 165

7 8.6 Ominaisuuksien tarkentaminen RDF määrittelee aliluokkaa vastaavan ominaisuuden rdfs:subpropertyof ex:driver rdf:type rdf:property. ex:primarydriver rdf:type rdf:property. ex:primarydriver rdfs:subpropertyof ex:driver. Ts. jos on sanottu ex:companyvan ex:primarydriver ex:fred....voidaan päätellä ex:companyvan ex:driver ex:fred. Aliominaisuudelle pätevät kaikki kantaominaisuuden piirteet 166

8 8.7 Lisätietoja (1/2) Varsinaisten luokkia ja ominaisuuksia kuvailevien rakenteiden ohella XMLskeemat tarjoavat myös apuvälineitä (vapaamuotoisen) lisätiedon liittämiseksi RDF-dataan Kuvataan resurssi ihmislukijalle "luettavana otsikkona": ex:fred rdfs:label "Fred Möttönen, Kuvataan resurssi ihmislukijalle "kommenttina": ex:primarydriver rdfs:comment "Ensimmäinen kuljettaja vahinkovakuutuksen 167

9 8.8 Lisätietoja (2/2) Vinkkejä voidaan tarjota myös tiedon tulkintaan: ex:motorvehicle rdfs:seealso dict:car. Vastaavasti "skeematiedon" olemassaolosta voidaan vihjeistää ex:person rdfs:isdefinedby un:humanrights. Mutta: - kyse on intuitiivisista määrittelyistä joita tietokoneet eivät yleisessä tapauksessa ymmärrä -...niinpä (ainakin toistaiseksi?) ko. ominaisuuksien käyttöarvo jää nähtäväksi Huomaa että vaikka formaalin tulkinnan & tietokoneiden näkökulmasta edellisillä kuvauksilla ei juuri semanttista eroa olekaan, niin esim. RDFeditorien/välineiden näkökulmasta erot voivat olla hyvinkin konkreettisia 168

10 8.9 "RDF & RDFS" Skeemamäärittely jakaa RDF-tiedon luontevasti kahteen moduuliin: - sovellusolioita käsittelevät lausumat ("RDF") - valittua sanastoa kuvaavat terminologiset lausumat ("RDFS") Käytännön sovelluksissa lausumat jaetaan tiedostoihin ylläpidettävyyden ja yleiskäyttöisyyden näkökulmasta company_drivers.rdf "RDFS" MotorVehicle subclassof driver subpropertyof domain primarydriver Person range subclassof Van StaffMember type type "RDF" primarydriver ABC-123 fred acme_drivers.rdf 169

11 8.10 RDF-skeemojen tulkinta RDF-tietoa tulkitaan oletuksena siis kuvailun (ja päättelyn), ei rajoitteiden näkökulmasta RDFS kuitenkin sallii kuvailutietojen monitulkintaisuuden :-( "esimerkiksi" 1. annetun tiedoston tietojen järkevyyden arviointi 2. tietojen tarkistus (syöttövaiheessa) 3. päättely Käytännössä suuren pulmia tuovat myös seuraavat kysymykset - mikä näkökulma edellä tulisi valita (sovittava RDF:n ulkopuolella) - milloin kuvailutietoa on "riittävästi" saatavilla? (vaikka kuvailumekanismi onkin rakennettu loogiselta rakenteeltaan monotoniseksi) - mikä vaihtoehtoisesta kuvailutiedosta valitaan (ts. vaikkei loogisia ristiriitoja, niin lausumien { type(abc-123, Sedan), type(abc-123, Van) } tulkinta on silti käytännössä melkoinen ongelma 170

12 8.11 RDF- ja RDFS-sanastojen jäsennys RDF Vocabulary - rdf:type, rdf:property, rdf:xmlliteral, rdf:nil, rdf:list, rdf:statement, rdf:subject, rdf:predicate, rdf:object, rdf:first, rdf:rest, rdf:seq, rdf:bag, rdf:alt, rdf:_1, rdf:_2,..., rdf:value - osajoukot: RDF Reification Vocabulary, RDF Container Vocabulary, RDF Collection Vocabulary RDFS Vocabulary - rdfs:domain, rdfs:range, rdfs:resource, rdfs:literal, rdfs:datatype, rdfs:class, rdfs:subclassof, rdfs:subpropertyof, rdfs:member, rdfs:container, rdfs:containermembershipproperty, rdfs:comment, rdfs:seealso, rdfs:isdefinedby, rdfs:label 171

13 8.12 Pari sanaa RDF(S)-aksiomista (kuvailu vs. päättely) Kun RDF-dataa tulkintaan formaalisti, oletetaan annetun RDF-datan rinnalle ns. aksiomaattisten lausumien (Axiomatic Triples) joukko RDF-sanastosta määritellään seuraavat lausumat: rdf:type rdf:type rdf:property. rdf:subject rdf:type rdf:property. rdf:predicate rdf:type rdf:property. rdf:object rdf:type rdf:property. rdf:first rdf:type rdf:property. rdf:rest rdf:type rdf:property. rdf:value rdf:type rdf:property. rdf:_1 rdf:type rdf:property. rdf:_2 rdf:type rdf:property.... rdf:nil rdf:type rdf:list. RDFS-sanaston yhteyteen aksiomia määritellään "neljä kertaa enemmän": rdf:type rdfs:domain rdfs:resource. rdfs:domain rdfs:domain rdf:property. rdfs:range rdfs:domain rdf:property

14 8.13 Lopuksi RDF-skeemat tarjoavat perustan luokittelujärjestelmien (taksonomia) ja asiasanastojen (tesaurus) kaltaisten rakenteiden määrittelyyn Formaalista määrittelystään huolimatta semanttisen yhteensopivuuden ydin ovat vapaamuotoisesti sovitut ja ohjeistetut käytännön erilaisten standardisanastojen käytöstä (esim. dokumenttien metatiedot ja Dublin Core -sanasto) Skeemojen pulmallisia piirteitä ovat esim. - predikaattien universaali perusluonne - standardisanastojen melko heikko saatavuus / tunnettavuus (toistaiseksi?) Osa pulmista on "helposti" ratkaistavissa (esim. OWL & Property Restrictions), osa ei (vaatii esim. työlästä sanastotyötä) 173

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet 7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Semanttisen webin käsikirja (luonnos)

Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 1.2.2017

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan

Lisätiedot

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain

Lisätiedot

Semanttinen Web ja Webteknologiat

Semanttinen Web ja Webteknologiat Semanttinen Web ja Webteknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Tiedon mallintaminen ja esillesaanti. Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015

Tiedon mallintaminen ja esillesaanti. Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015 Tiedon mallintaminen ja esillesaanti Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015 Ontologiat "An explicit formal specification of how to represent the objects, concepts and other entities that

Lisätiedot

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

12 Pari sanaa sovelluskehityksestä

12 Pari sanaa sovelluskehityksestä 12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti

Lisätiedot

12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

12 Case: hajautettu kauppapaikka 12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

12 Case: hajautettu kauppapaikka 12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Tekninen järjestelmäarkkitehtuuri ja metatietomäärittely yhteentoimivuutta tukevalle välineistölle

Tekninen järjestelmäarkkitehtuuri ja metatietomäärittely yhteentoimivuutta tukevalle välineistölle Tekninen määrittely Tekninen järjestelmäarkkitehtuuri ja metatietomäärittely yhteentoimivuutta tukevalle välineistölle Tässä dokumentissa määritellään yhteentoimivuusmenetelmän järjestelmäarkkitehtuuri,

Lisätiedot

Näkymäpohjainen RDF-haku

Näkymäpohjainen RDF-haku Näkymäpohjainen RDF-haku Samppa Saarela Helsinki 26.5.2004 Pro Gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Matemaattis-luonnontieteellinen Tekijä Författare Author Samppa Saarela

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun juureen

Lisätiedot

METATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE

METATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE Veli-Pekka Mäkinen METATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 20.2.2006 Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Jyväskylä TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi

Lisätiedot

RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA

RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA Maiju Virtanen RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA Esimerkkinä suomalainen lainsäädäntöprosessi Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 08.10.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

10 Tieto ja metatieto

10 Tieto ja metatieto 10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen"

Lisätiedot

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 2015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, 30.

Lisätiedot

Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku

Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku TEKNILLINEN KORKEAKOULU Viestintätekniikka Diplomityö Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku Espoossa 19.8.2009 Mikko Salonoja msalonoj@cc.hut.fi 54799D TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. (24.3-25.3) Jeremias Berg Tämän viikon tehtävien teemoina on tulojoukot, relaatiot sekä kuvaukset. Näistä varsinkin relaatiot ja kuvaukset ovat tärkeitä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

10 Tieto ja metatieto

10 Tieto ja metatieto 10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen"

Lisätiedot

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat jen Kahden joukon A ja B samuutta todistettaessa kannattaa usein osoittaa, että A on B:n osajoukko ja että B on A:n osajoukko. Tällöin sovelletaan implikaation ja ekvivalenssin yhteyttä. Lause 5. (s. 50).

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Kaksi järjestettyä paria ovat samat, jos niillä on samat ensimmäiset alkiot ja samat toiset alkiot:

Lisätiedot

Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu

Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Joni Suhonen Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 1.5.2018 Tiivistelmä Tekijä Otsikko

Lisätiedot

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Web Ontology Language

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Web Ontology Language HELSINGIN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAITOS Seminaaritutkielma Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Web Ontology Language Eeva Ahonen 011730576 Ohjaaja: Juha Puustjärvi Helsinki, 30.10.2004

Lisätiedot

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon - Elikkä tuo kyseinen kohta löytyy omalta sivultasi oikeasta ylä-laidasta, kuten alla näkyvästä kuvasta näkyy. Sekä tuo kyseinen kohta näkyy luokkien sivuilla

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien

Lisätiedot

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien

Lisätiedot

FinnONTO-infrastruktuurin esittely

FinnONTO-infrastruktuurin esittely FinnONTO-infrastruktuurin esittely Prof. Eero Hyvönen Aalto University and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/ Sisällys FinnONTO-ontologiatyön ydinajatukset

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,

Lisätiedot

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia. 4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 1 - miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 2 - Eri tekniikoiden integraatio on helppoa semanttinen yhteentoimivuus, eli sopiminen yhteisistä tietosisällöistä

Lisätiedot

Semanttinen web ja sukututkimus

Semanttinen web ja sukututkimus Jenni Myllynen Semanttinen web ja sukututkimus Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 29. maaliskuuta 2007 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Tekijä: Jenni Myllynen Yhteystiedot: jenni.myllynen@gmail.com

Lisätiedot

10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa)

10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa) 10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa) Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden.

Lisätiedot

Predikaattilogiikkaa

Predikaattilogiikkaa Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Osa : Relaatiot ja funktiot Riikka Kangaslampi 017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Relaatiot Relaatio Määritelmä 1 Relaatio joukosta A

Lisätiedot

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................

Lisätiedot

Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.

Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2. Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2. Siis kuvaus on injektio, jos eri alkiot kuvautuvat eri alkioille eli maalijoukon jokainen alkio

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei

Lisätiedot

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA HEIKKI PITKÄNEN 1. Johdanto Määritelmä 1. Olkoon I ihmisten joukko ja a, b I. Määritellään relaatio : a b a rakastaa b:tä. Huomautus 2. Määritelmässä esiintyvälle käsitteelle

Lisätiedot

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi. 11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen

Lisätiedot

11 Web-ontologioiden perusteet

11 Web-ontologioiden perusteet 11 Web-ontologioiden perusteet Asiasanastot tarjoavat esimerkin käsitteellisestä viitekehyksestä jonka suhteen tietoa voidaan (ainakin yrittää) esittää ja jäsentää täsmällisesti. Hienosti sanottuna informaatio

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin

Lisätiedot

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6) Tehtävä 1 Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 }, {p 1, p 2, p 3 }, { p 2, p 3 }, {p 3 }}, b. {{ p 0, p 2 }, {p 0, p 1 }, {{ p 1, p 2 }, { p 2 }}, c. {{p

Lisätiedot

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus Esityksen sisältö: Suositustyön lähtökohdat ja taustat (Vielä)

Lisätiedot

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Esimerkki a) Lauseen Kaikki johtajat ovat miehiä negaatio ei

Lisätiedot

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Media- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä

Media- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä Media- ja kulttuuripalvelut Eetu Mäkelä Media- ja kulttuuripalvelupajan esitykset Kulttuurisampo palvelualustana (Eetu) Vanhat sanomalehtiaineistot (Reetta) Tilastollisen päättelyn hyödyntäminen, narratiivinen

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,

Lisätiedot

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Olkoon perusjoukkona X := {,,,, } ja := {(, ), (, ), (, ), (, )}. Muodosta yhdistetyt (potenssi)relaatiot,,,. Entä mitä on yleisesti n, kun

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3.

Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3. Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori Jaason Haapakoski P. 040 7612 811 Kansanterveyslaitos 28.2.2006, 28.3.2006 Perusnäkymä Ohjelmalle on konfiguroitavissa useita eri käsitteistöjä

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä 10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä Semanttista Webiä (SW) on sivuttu kurssilla useaan otteeseen. Nyt tavoitteena on käydä tiiviisti läpi Semanttisen Webin tekninen perusta, esitellä muutamia esimerkkejä

Lisätiedot

Joukot. Georg Cantor ( )

Joukot. Georg Cantor ( ) Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista

Lisätiedot

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä SKOS Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä SKOS? 2. Miksi SKOS eikä OWL? 3. Haasteita SKOSin käytössä Mikä SKOS? Simple Knowledge Organization System W3C:n standardi

Lisätiedot