RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS
|
|
- Hilkka Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten käsite- tai luokittelujärjestelmien käsitteitä ja näiden välisiä suhteita. RDF-skeemat lähtevät siitä perusajatuksesta että sanastoja (ja siten sovelluksia) kuvataan luokkien (Class) ja ominaisuuksien (Property) käsitteisiin vedoten. Kuten abstraktin RDF:n tapauksessa, myös RDF-sanastot kuvailevat "jotakin jo olemassa olevaa" (vrt. XML-skeemat!). RDF:lle (tai assertionaaliselle logiikalle) on ominaista ajattelu jonka mukaan kuvailutieto EI ole tyhjentävää! (Erit.: ei negaatiota eikä "suljetun maailman" käsitettä.) 160
2 8.1 Välisoitto Pelkän RDF-tietomallin varassa ei siis pitkälle päästä ("(s,p,o)") RDF-skeemat tarjoavat keinon määritellä omia sanastoja Tämäkään ei sinänsä vielä varmista "semanttista yhteensopivuutta" sovellusten välillä "käytännössä" juju on yhteisesti sovittujen sanastojen ja nimeämiskäytäntöjen hyödyntämisessä (vrt. yleisesti tunnettujen asiasanastojen käyttö)...koska luokan ja predikaatin käsitteetkin ovat hyvin abstrakteja (ja siten neutraaleja) 161
3 8.2 Luokkien kuvailu: rdfs:class (1/2) Mallinnuksessa nojaudutaan erityisesti luokan (Class), aliluokan (Subclass) ja esiintymän (Instance) käsitteisiin Esimerkki: (companycar on luokan MotorVehicle esiintymä) ex:motorvehicle rdf:type rdfs:class. exthings:companycar rdf:type ex:motorvehicle. Esimerkki: (Van on luokan MotorVehicle aliluokka) ex:van rdfs:subclassof ex:motorvehicle. Huom. (järkevä sovellus voi asettaa rajoituksia, mutta "oletuksena"...) - luokka voi olla useamman kuin yhden luokan aliluokka - objekti voi olla useamman kuin yhden luokan esiintymä - objekti voi olla samanaikaisesti sekä luokka että esiintymä 162
4 8.3 Luokkien kuvailu: rdfs:class (2/2) Predikaatista rdf:type voidaan päätellä että subjekti on tyyppiä rdfs:resource ja objekti tyyppiä rdfs:class Vastaavasti, predikaatista rdfs:subclassof voidaan päätellä että subjekti ja objekti ovat luokkia Predikaatti rdfs:subclassof on transitiivinen: - subclassof(a, B) subclassof(b, C) subclassof(a, C) RDF-käytäntö: "luokkien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, objektien ja predikaattien nimet pienellä" (vrt. esim. companycar, MotorVehicle) Koska RDF/XML-tiedostot sallivat tyyppiin nojautuvat lyhennemerkinnät, voidaan esim. luokat kirjoittaa seuraavasti: <rdfs:class rdf:id="van"> <rdfs:subclassof rdf:resource="#motorvehicle"/> </rdfs:class> 163
5 8.4 Ominaisuuksien kuvailu: rdfs:property (1/2) Predikaattien määrittely "ominaisuuksina" nojautuu relaatioiden määrittelyyn, perustana käytetään määrittelyjoukon (Domain) ja arvojoukon (Range) käsitteitä (r: Domain Range) Esimerkki: ex:person rdf:type rdfs:class. ex:author rdf:type rdf:property. ex:author rdfs:domain ex:book. ex:author rdfs:range ex:person. Huom. - ominaisuudet ovat universaaleja, ts. niitä ei ole kiinnitetty esim. luokkien määrittelyyn (vrt. oliosuunnittelu) - predikaatin ei (tietenkään) tarvitse olla esim. funktionaalinen relaatio (mutta toki voi olla) - määrittelyjoukko voidaan ilmoittaa ilman arvojoukkoa (ja päinvastoin) 164
6 8.5 Ominaisuuksien kuvailu: rdfs:property (2/2) Arvojoukko voi tietenkin koostua myös literaaleista (rdfs:literal) xsd:integer rdf:type rdfs:datatype. ex:age rdf:type rdf:property. ex:age rdfs:range xsd:integer. Huomaa että RDF ei määrittele datatyyppejä vaan viittaa niihin Predikaatille voidaan sanoa useita arvo- tai määrittelyjoukkoja: tällöin tulkinta on se, että ominaisuuden tulee täyttää kaikki ehdot luvassa on ongelmia... exterms:weight rdfs:domain ex:book. exterms:weight rdfs:domain ex:motorvehicle. Ts. exterms:weight käyttö vaatii nyt että oliot ovat sekä kirjoja että autoja! HUOM!: Tämä piirre vähentää universaalien domain/range-kuvailujen käyttökelpoisuutta, koska yleisesti ottaen ei ole järkevää määritellä "liian" suppeita ominaisuuksia (weightofbooks, parenttiger jne.) 165
7 8.6 Ominaisuuksien tarkentaminen RDF määrittelee aliluokkaa vastaavan ominaisuuden rdfs:subpropertyof ex:driver rdf:type rdf:property. ex:primarydriver rdf:type rdf:property. ex:primarydriver rdfs:subpropertyof ex:driver. Ts. jos on sanottu ex:companyvan ex:primarydriver ex:fred....voidaan päätellä ex:companyvan ex:driver ex:fred. Aliominaisuudelle pätevät kaikki kantaominaisuuden piirteet 166
8 8.7 Lisätietoja (1/2) Varsinaisten luokkia ja ominaisuuksia kuvailevien rakenteiden ohella XMLskeemat tarjoavat myös apuvälineitä (vapaamuotoisen) lisätiedon liittämiseksi RDF-dataan Kuvataan resurssi ihmislukijalle "luettavana otsikkona": ex:fred rdfs:label "Fred Möttönen, Kuvataan resurssi ihmislukijalle "kommenttina": ex:primarydriver rdfs:comment "Ensimmäinen kuljettaja vahinkovakuutuksen 167
9 8.8 Lisätietoja (2/2) Vinkkejä voidaan tarjota myös tiedon tulkintaan: ex:motorvehicle rdfs:seealso dict:car. Vastaavasti "skeematiedon" olemassaolosta voidaan vihjeistää ex:person rdfs:isdefinedby un:humanrights. Mutta: - kyse on intuitiivisista määrittelyistä joita tietokoneet eivät yleisessä tapauksessa ymmärrä -...niinpä (ainakin toistaiseksi?) ko. ominaisuuksien käyttöarvo jää nähtäväksi Huomaa että vaikka formaalin tulkinnan & tietokoneiden näkökulmasta edellisillä kuvauksilla ei juuri semanttista eroa olekaan, niin esim. RDFeditorien/välineiden näkökulmasta erot voivat olla hyvinkin konkreettisia 168
10 8.9 "RDF & RDFS" Skeemamäärittely jakaa RDF-tiedon luontevasti kahteen moduuliin: - sovellusolioita käsittelevät lausumat ("RDF") - valittua sanastoa kuvaavat terminologiset lausumat ("RDFS") Käytännön sovelluksissa lausumat jaetaan tiedostoihin ylläpidettävyyden ja yleiskäyttöisyyden näkökulmasta company_drivers.rdf "RDFS" MotorVehicle subclassof driver subpropertyof domain primarydriver Person range subclassof Van StaffMember type type "RDF" primarydriver ABC-123 fred acme_drivers.rdf 169
11 8.10 RDF-skeemojen tulkinta RDF-tietoa tulkitaan oletuksena siis kuvailun (ja päättelyn), ei rajoitteiden näkökulmasta RDFS kuitenkin sallii kuvailutietojen monitulkintaisuuden :-( "esimerkiksi" 1. annetun tiedoston tietojen järkevyyden arviointi 2. tietojen tarkistus (syöttövaiheessa) 3. päättely Käytännössä suuren pulmia tuovat myös seuraavat kysymykset - mikä näkökulma edellä tulisi valita (sovittava RDF:n ulkopuolella) - milloin kuvailutietoa on "riittävästi" saatavilla? (vaikka kuvailumekanismi onkin rakennettu loogiselta rakenteeltaan monotoniseksi) - mikä vaihtoehtoisesta kuvailutiedosta valitaan (ts. vaikkei loogisia ristiriitoja, niin lausumien { type(abc-123, Sedan), type(abc-123, Van) } tulkinta on silti käytännössä melkoinen ongelma 170
12 8.11 RDF- ja RDFS-sanastojen jäsennys RDF Vocabulary - rdf:type, rdf:property, rdf:xmlliteral, rdf:nil, rdf:list, rdf:statement, rdf:subject, rdf:predicate, rdf:object, rdf:first, rdf:rest, rdf:seq, rdf:bag, rdf:alt, rdf:_1, rdf:_2,..., rdf:value - osajoukot: RDF Reification Vocabulary, RDF Container Vocabulary, RDF Collection Vocabulary RDFS Vocabulary - rdfs:domain, rdfs:range, rdfs:resource, rdfs:literal, rdfs:datatype, rdfs:class, rdfs:subclassof, rdfs:subpropertyof, rdfs:member, rdfs:container, rdfs:containermembershipproperty, rdfs:comment, rdfs:seealso, rdfs:isdefinedby, rdfs:label 171
13 8.12 Pari sanaa RDF(S)-aksiomista (kuvailu vs. päättely) Kun RDF-dataa tulkintaan formaalisti, oletetaan annetun RDF-datan rinnalle ns. aksiomaattisten lausumien (Axiomatic Triples) joukko RDF-sanastosta määritellään seuraavat lausumat: rdf:type rdf:type rdf:property. rdf:subject rdf:type rdf:property. rdf:predicate rdf:type rdf:property. rdf:object rdf:type rdf:property. rdf:first rdf:type rdf:property. rdf:rest rdf:type rdf:property. rdf:value rdf:type rdf:property. rdf:_1 rdf:type rdf:property. rdf:_2 rdf:type rdf:property.... rdf:nil rdf:type rdf:list. RDFS-sanaston yhteyteen aksiomia määritellään "neljä kertaa enemmän": rdf:type rdfs:domain rdfs:resource. rdfs:domain rdfs:domain rdf:property. rdfs:range rdfs:domain rdf:property
14 8.13 Lopuksi RDF-skeemat tarjoavat perustan luokittelujärjestelmien (taksonomia) ja asiasanastojen (tesaurus) kaltaisten rakenteiden määrittelyyn Formaalista määrittelystään huolimatta semanttisen yhteensopivuuden ydin ovat vapaamuotoisesti sovitut ja ohjeistetut käytännön erilaisten standardisanastojen käytöstä (esim. dokumenttien metatiedot ja Dublin Core -sanasto) Skeemojen pulmallisia piirteitä ovat esim. - predikaattien universaali perusluonne - standardisanastojen melko heikko saatavuus / tunnettavuus (toistaiseksi?) Osa pulmista on "helposti" ratkaistavissa (esim. OWL & Property Restrictions), osa ei (vaatii esim. työlästä sanastotyötä) 173
è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotSemanttisen webin käsikirja (luonnos)
Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 1.2.2017
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen
Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain
LisätiedotSemanttinen Web ja Webteknologiat
Semanttinen Web ja Webteknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotTiedon mallintaminen ja esillesaanti. Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015
Tiedon mallintaminen ja esillesaanti Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015 Ontologiat "An explicit formal specification of how to represent the objects, concepts and other entities that
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
Lisätiedotstandardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi
Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland
Lisätiedot12 Pari sanaa sovelluskehityksestä
12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotSisällönhallinnan menetelmiä
Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa
LisätiedotPaikannimirekisteri linkitettynä tietona
Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus
LisätiedotJHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus
JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 9 RDF-skeeman kuvaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu
HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotTekninen järjestelmäarkkitehtuuri ja metatietomäärittely yhteentoimivuutta tukevalle välineistölle
Tekninen määrittely Tekninen järjestelmäarkkitehtuuri ja metatietomäärittely yhteentoimivuutta tukevalle välineistölle Tässä dokumentissa määritellään yhteentoimivuusmenetelmän järjestelmäarkkitehtuuri,
LisätiedotNäkymäpohjainen RDF-haku
Näkymäpohjainen RDF-haku Samppa Saarela Helsinki 26.5.2004 Pro Gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Matemaattis-luonnontieteellinen Tekijä Författare Author Samppa Saarela
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotHahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain
LisätiedotT kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut
T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun juureen
LisätiedotMETATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE
Veli-Pekka Mäkinen METATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 20.2.2006 Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Jyväskylä TIIVISTELMÄ
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LisätiedotLogiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:
Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi
LisätiedotRDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA
Maiju Virtanen RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA Esimerkkinä suomalainen lainsäädäntöprosessi Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 08.10.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteen
Lisätiedot10 Tieto ja metatieto
10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen"
LisätiedotMS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 2015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, 30.
LisätiedotPalveluiden semanttinen kuvailu ja haku
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Viestintätekniikka Diplomityö Palveluiden semanttinen kuvailu ja haku Espoossa 19.8.2009 Mikko Salonoja msalonoj@cc.hut.fi 54799D TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
LisätiedotDiskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg
Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. (24.3-25.3) Jeremias Berg Tämän viikon tehtävien teemoina on tulojoukot, relaatiot sekä kuvaukset. Näistä varsinkin relaatiot ja kuvaukset ovat tärkeitä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
Lisätiedot10 Tieto ja metatieto
10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen"
LisätiedotLause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat
jen Kahden joukon A ja B samuutta todistettaessa kannattaa usein osoittaa, että A on B:n osajoukko ja että B on A:n osajoukko. Tällöin sovelletaan implikaation ja ekvivalenssin yhteyttä. Lause 5. (s. 50).
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotAlkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.
Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Kaksi järjestettyä paria ovat samat, jos niillä on samat ensimmäiset alkiot ja samat toiset alkiot:
LisätiedotGraafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu
Joni Suhonen Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 1.5.2018 Tiivistelmä Tekijä Otsikko
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Web Ontology Language
HELSINGIN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAITOS Seminaaritutkielma Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Web Ontology Language Eeva Ahonen 011730576 Ohjaaja: Juha Puustjärvi Helsinki, 30.10.2004
LisätiedotOhjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon
Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon - Elikkä tuo kyseinen kohta löytyy omalta sivultasi oikeasta ylä-laidasta, kuten alla näkyvästä kuvasta näkyy. Sekä tuo kyseinen kohta näkyy luokkien sivuilla
LisätiedotNspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen
Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa
LisätiedotLUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia
LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA 1. Joukko-oppia Matematiikalle on tyypillistä erilaisten objektien tarkastelu. Tarkastelu kohdistuu objektien tai näiden muodostamien joukkojen välisiin suhteisiin, mutta objektien
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotFinnONTO-infrastruktuurin esittely
FinnONTO-infrastruktuurin esittely Prof. Eero Hyvönen Aalto University and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/ Sisällys FinnONTO-ontologiatyön ydinajatukset
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotOlio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.
4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
Lisätiedot- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä
1 - miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 2 - Eri tekniikoiden integraatio on helppoa semanttinen yhteentoimivuus, eli sopiminen yhteisistä tietosisällöistä
LisätiedotSemanttinen web ja sukututkimus
Jenni Myllynen Semanttinen web ja sukututkimus Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 29. maaliskuuta 2007 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Tekijä: Jenni Myllynen Yhteystiedot: jenni.myllynen@gmail.com
Lisätiedot10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa)
10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa) Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden.
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Osa : Relaatiot ja funktiot Riikka Kangaslampi 017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Relaatiot Relaatio Määritelmä 1 Relaatio joukosta A
LisätiedotLuonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen
Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................
LisätiedotSanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.
Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2. Siis kuvaus on injektio, jos eri alkiot kuvautuvat eri alkioille eli maalijoukon jokainen alkio
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä
582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotRAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA
RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA HEIKKI PITKÄNEN 1. Johdanto Määritelmä 1. Olkoon I ihmisten joukko ja a, b I. Määritellään relaatio : a b a rakastaa b:tä. Huomautus 2. Määritelmässä esiintyvälle käsitteelle
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
Lisätiedot11 Web-ontologioiden perusteet
11 Web-ontologioiden perusteet Asiasanastot tarjoavat esimerkin käsitteellisestä viitekehyksestä jonka suhteen tietoa voidaan (ainakin yrittää) esittää ja jäsentää täsmällisesti. Hienosti sanottuna informaatio
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
LisätiedotTehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)
Tehtävä 1 Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 }, {p 1, p 2, p 3 }, { p 2, p 3 }, {p 3 }}, b. {{ p 0, p 2 }, {p 0, p 1 }, {{ p 1, p 2 }, { p 2 }}, c. {{p
LisätiedotJHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä
JHS XML suositus XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus Esityksen sisältö: Suositustyön lähtökohdat ja taustat (Vielä)
LisätiedotLisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi
Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Esimerkki a) Lauseen Kaikki johtajat ovat miehiä negaatio ei
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotMedia- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä
Media- ja kulttuuripalvelut Eetu Mäkelä Media- ja kulttuuripalvelupajan esitykset Kulttuurisampo palvelualustana (Eetu) Vanhat sanomalehtiaineistot (Reetta) Tilastollisen päättelyn hyödyntäminen, narratiivinen
LisätiedotKaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
LisätiedotSisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto
Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotKesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset
Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotREKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN
Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet
LisätiedotX R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Olkoon perusjoukkona X := {,,,, } ja := {(, ), (, ), (, ), (, )}. Muodosta yhdistetyt (potenssi)relaatiot,,,. Entä mitä on yleisesti n, kun
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
LisätiedotPropositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.
Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon
LisätiedotJulian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3.
Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori Jaason Haapakoski P. 040 7612 811 Kansanterveyslaitos 28.2.2006, 28.3.2006 Perusnäkymä Ohjelmalle on konfiguroitavissa useita eri käsitteistöjä
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotWebforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6
Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...
Lisätiedot10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä
10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä Semanttista Webiä (SW) on sivuttu kurssilla useaan otteeseen. Nyt tavoitteena on käydä tiiviisti läpi Semanttisen Webin tekninen perusta, esitellä muutamia esimerkkejä
LisätiedotJoukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
LisätiedotSKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä
SKOS Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä SKOS? 2. Miksi SKOS eikä OWL? 3. Haasteita SKOSin käytössä Mikä SKOS? Simple Knowledge Organization System W3C:n standardi
Lisätiedot