XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XML-pohjaiset rakennemäärittelyt"

Transkriptio

1 -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

2 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää sopimuksia käytettyjen tietorakenteiden muodosta ja tulkinnasta. Perustekniikka ei kuitenkaan käytännössä vielä riitä: tarvitaan myös sovelluskohtaisia, :n varaan rakentuvia sopimuksia. Pidempi versio, otsikoita: tiedon välittäjänä esimerkkejä -tekstiformaateista tyyppimäärittelyn tekniset perusteet dokumentti- ja datalähtöiset sovellukset, sanastotyö Esityksen tavoite: luonnehtia yhteensopivan perustekniikan ja -sovellusten suhdetta 2

3 Mitä tietoa välittää ja miten?

4 Eri sovellukset tarvitsevat erilaista tietoa siis tarjoaa rajapinnan tiedon välittämiseen...mutta pelkkä ei kerro mitä tietoa tietorakenteessa on esitetty ja miten (sanasto ja sen käyttö) SVG XHTML DC RDF EDI SOAP Tarvitaan siis -merkkauksen varassa toimivia dokumentti- ja viestistandardeja, sopimuksia kerättävistä metatiedoista, jne. 4

5 Dokumentin (elementin) tyyppi Mekaanisen tietojenkäsittelyn perusta on dokumentin tyypistä sopiminen (etukäteen sovitut tietorakenteet) Käytännössä dokumentin tyyppimääritys sisältää useita osia, ainakin formaalin tietorakenteen määritys (muotti) kuvaus rakenteen merkityksestä sovelluksessa (muotin selitys) Tuttu esimerkki: XHTML kirjoitusprosessi on tyyppiä index.html DTD XHTML 1.0 Strict validointi (yksittäisen dokumentin rakenteen tarkistus) osaa lukea ja toteuttaa (DTD = Document Type Definition) 5

6 Johdattelevia esimerkkejä yleisesti tunnetuista tekstiformaateista

7 Esimerkki: XHTML & CSS XHTML-dokumentin esitystapa voidaan asettaa esim. CSS-tyyliohjeen avulla (Cascading Style Sheet): body { background: yellow; /* Pohja */ font-family: "Arial", sans-serif; color: rgb(0,0,50); } p { text-align:right; } p a { background: white; font-size: 150%; } a:active { background: black; color: white; } <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1- strict.dtd"> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="pc-yell.css"/></head> <body> <p>check <a href="http://example.org/">example.org</a>.< /p> </body> </html> <!-- Mod. --> (Vrt. modulaarinen XHTML ja XHTML Basic) 7

8 Esimerkki: Scalable Vector Graphics 8

9 Esimerkki: SMIL Synchronized Multimedia Integration Language (multimediaesitykset) Kuva ja esimerkki: C. Forno 9

10 Esimerkki: WML Kuva ja esimerkki: ThinkBurst Media 10

11 Esimerkki: SOAP ja palveluväylän idea Simple Object Access Protocol -pohjainen viestiformaatti ("-kirjekuori") Ts. tiedonvälitys ilman "esittämisen" ideaa <SOAP-ENV:Envelope xmlns:soap-env="http://schemas.xmlsoap.org/soap/envelope/" SOAP- ENV:encodingStyle="http://schemas.xmlsoap.org/soap/encoding/"> <SOAP-ENV:Body> <m:getlasttradeprice xmlns:m="http://example.org/trade"> <m:id>dis</m:id> </m:getlasttradeprice> </SOAP-ENV:Body> </SOAP-ENV:Envelope> Kuva: W3C

12 Esimerkki: Resource Description Format -pohjainen esitystapa standardin RDF-tietomallin mukaiselle tiedolle Huom. tietorakenne () vs. tietomalli (RDF & SemWeb) <?xml version="1.0"?> <rdf:rdf xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:contact="http://www.w3.org/2000/10/swap/pim/contact#"> <contact:person rdf:about="http://www.w3.org/people/em/contact#me"> <contact:fullname>eric Miller</contact:fullName> <contact:mailbox <contact:personaltitle>dr.</contact:personaltitle> </contact:person> </rdf:rdf> Kuva: W3C

13 Dokumentin tyypin määrittely teknisesti: DTD ja Schema

14 Dokumentin formaalin tyypin määrittely -standardiperhe tarjoaa -dokumentin tyypin määrittelyyn kaksi menetelmää DTD (Document Type Definition -kieli, sisältyy 1.0/1.1:een) Schema -skeemakieli (Primer, Structures, Datatypes) Molempien perusidea on sama tyyppimääritys kuvaa säännöt joita tietyntyyppisen dokumentin (elementin) tulee noudattaa dokumentti, joka noudattaa tyyppimäärittelyä se-ja-se, on tätä tyyppiä (...tulkitsija voi luottaa että ainakin rakenne on sovittu) Keskeisiä eroja -skeemat on ilmaisuvoimaisempi kuin DTD DTD-kieli sisältää välineitä myös dokumentin fyysisen rakenteen määrittelyyn (ns. entiteetiit) 14

15 Esimerkki DTD-määrittelystä Määritellään tyyppimääritys muistio.dtd <!ELEMENT muistio (otsikko, asia?, huom+) > <!ATTLIST muistio pvm CDATA #REQUIRED > <!ATTLIST muistio henk (on jfk th) #IMPLIED > <!ELEMENT otsikko (#PCDATA) > <!ELEMENT asia (#PCDATA) > <!ELEMENT huom (#PCDATA) >...johon sitten viitataan dokumenteissa <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE muistio SYSTEM "muistio.dtd" > <muistio pvm=" "> <otsikko>-koulutus</otsikko> <asia>muista ilmoittautua koulutukseen </asia> <huom>siis Radisson SAS, Hki.</huom> </muistio> 15

16 Esimerkki -skeemamäärittelystä Sama idea, mutta rikkaampi, -pohjainen kieli <xsd:schema xmlns:xsd="http://www.w3.org/2001/schema"> <xsd:element name="muistio" type="muistiotype"/> <xsd:complextype name="muistiotype"> <xsd:sequence> <xsd:element name="otsikko" type="xsd:string"/> <xsd:element name="asia" type="xsd:string" minoccurs="0"/> <xsd:element name="huom" type="xsd:string" maxoccurs="unbounded"/> </xsd:sequence> <xsd:attribute name="pvm" type="xsd:date" use="required"/> <xsd:attribute name="henk" type="henkilottype" use="optional"/> </xsd:complextype> <xsd:simpletype name="henkilottype"> <xsd:restriction base="xsd:string"> <xsd:enumeration value="on"/> <xsd:enumeration value="jfk"/> <xsd:enumeration value="th"/> </xsd:restriction> </xsd:simpletype> </xsd:schema> 16

17 Huomautuksia -skeemojen määrittely tarjoaa DTD:tä enemmän eväitä tietorakenteiden suunnitteluun sääntöjen mutkikkuus, (johdettujen) tietotyyppien käyttö, nimiavaruudet...ja aivan kuten esim. tietokantasuunnittelussa, tyyppimääritys vain kirjaa suunnittelutyön lopputuloksen Hyvän tyyppimäärityksen suunnittelu on yleensä vaativaa työtä joka vaatii niin sovellusosaamista kuin teknistä ammattitaitoakin suunnittelun tavoitteet, reunaehdot ja rajoitteet tiedon (uudelleen-) käyttö mallintaminen tekninen kirjoittaminen 17

18 Dokumentit vs. data, sanastotyö

19 Dokumentit tiedon välittäjinä Dokumentti on "ihmisen ymmärtämäksi tarkoitettu kokonaisuus joka käsittää rajatun määrän rakenteista tai ryhmiteltyä tietoa tietovälineessä" Data puolestaan on "tietoa luettavassa, viestittävässä tai käsiteltävässä muodossa" Rajanveto dokumentti- ja datalähtöisten sovellusten välillä ei ole tarkka, koska kaikki tieto on luettavissa dokumenteista myös paloittain datasta (tietueista, fragmenteista, entiteeteistä,...) voidaan myös sopivien kuvailujen avulla koostaa dokumentteja Erot löytyvät lähinnä... tiedon tuottamisen ja hallinnan tavasta ja dynaamisuudesta työhön käytettävistä välineistä ja tekniikoista (esim. muunnokset vs. kyselyt) 19

20 Dokumenttien käsittelystä: hallintaprosessi Dok. käsittely vaiheittaisina prosesseina sisältöä on usein kätevintä mallintaa ja tuottaa melko isoissa loogisissa osissa koko prosessi kuvattu ylätasolla; yksittäisiin käsittelyvaiheisiin tuodaan tuodaan juuri niin vähän teknistä informaatiota tietoa kuin tarpeen...optimointia prosessin hallittavuuden ja sisällön kuvailutyön välillä esim. 20

21 Datan koostamisesta: syndikointi Tyyppiesimerkkejä datalähtöisistä sovelluksista ovat useat Semanttisen Webin sovellukset, esim. RSStekniikan varassa julkaistut "ilmoitukset" (tietolistat)...kuvattu metatiedoin, tarkoitettu yhdisteltäväksi ja haettavaksi osana muita sovelluksia (uutiset, päivityspaketit, ruokalistat,...) ks. esim. organisaation A tiedotteet ja verkkouutiset organisaation B tiedotteet ja verkkouutiset saatavilla olevia tietolistoja yhdistelevä ja suodattava sovellus organisaation C tiedotteet ja verkkouutiset (RSS (1.0) = RDF Site Summary) 21

22 Skeemamäärittelyt vs. sanastotyö Datalähtöiset sovellukset eivät voi toimia ilman yleiskäyttöisiä kuvailusanastoja esim. RSS-kanavat pitää tietenkin kuvata yhteensopivilla käsitteillä ja julkaista yhteisen tietomallin puitteissa Sanastotyössä voidaan erottaa useita tasoja, esim. sovelluskohtaiset käsitemallit (esim. kirjastoalan käsitteistö) käsitteitä, yksilöitä ja näiden suhteita kuvaavat sanastot (esim. Dublin Core) sopimukset sanastojen predikaattien käytöstä ja tulkinnasta (esim. luokitukset) Sanastotyö on monessa mielessä esim. laaja-alaisten datalähtöisten sovellusten haastavin osa-alue! 22

23 Välitilinpäätös ennen seuraavaa esitystä...

24 Yhteenveto tarjoaa yhteensopivan perustan mitä moninaisemmille sovelluksille ja välineitä sovelluskohtaisten tietorakenteiden määrittelyyn Rakennemäärittelyjen reunaehtoina toimivat mm. teknisen kirjoittamisen reunaehdot käsittelyn välineet ja tekniikat aihepiirin standardisanastot ja -sovellukset Kysymyksiä, kommentteja? 24

25 Liite 1: lähteitä ja lisälukemista W3C Interaction domain (XHTML, SVG,...) Schema Cover Pages: Extensible Markup Language () + etsi termejä : jne 25

26 Liite 2: monikanavajulkaiseminen General processing based on the declarative domain concepts Specific processing based on the publishing media Authoring [guides] Manuscript schema [produces] 0..n [produces] Retouch Media object Manuscript Select media for deliverables [media X] Publishing pre-processing [produces] Formatting objects [used for] Formatting [generates] [enhanced with expicit] [guided by] metadata domain ontology Product Postprocessing Authoring deliverables in format X 26

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web

W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio:

Lisätiedot

7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne

7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne Tietojenkäsittelyssä kaikki tieto talletetaan jonnekin. XML-dokumenttien fyysinen rakenne määräytyy

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Asioiden välittämien työeläkealan toimijoiden ja TELKin sekä vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Työeläkealan XML-käytäntöjen soveltaminen Taustaa, tämän dokumentin tarkoitus Asioiden välittäminen tapahtuu

Lisätiedot

Luento 1: Johdanto merkintäkieliin

Luento 1: Johdanto merkintäkieliin Luento 1: Johdanto merkintäkieliin AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Johdanto merkintäkieliin Merkintäkieliä SGML HTML XML XML:n peruspiirteet XML-dokumentin rakenne XML:n käyttö XML-pohjaisia

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne

7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne Tietojenkäsittelyssä kaikki tieto talletetaan jonnekin. XML-dokumenttien fyysinen rakenne määräytyy ns. entiteettien

Lisätiedot

3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2)

3.27 Tuotantoesimerkkien rakenne ja viittaukset (1/2) 3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css

Lisätiedot

3.11 HTML-dokumentin ulkoasu?

3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? 3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? Rakenteisen dokumentin perusidea: - HTML-dokumentin rakenne kuvailee dokumentin tietosisällön -...jonka ulkoasun ja toiminnallisuuden (tai esitystavan!) sovellus päättää (esim.

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

XML-tietojenkäsittely

XML-tietojenkäsittely XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn

Lisätiedot

XML-evoluutio ja kestävä kehitys

XML-evoluutio ja kestävä kehitys XML-evoluutio ja kestävä kehitys Ossi Nykänen Tampere University of Technology (TUT), Digital Media Institute (DMI), W3C Finnish Office Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Mikä on semanttinen web?

Mikä on semanttinen web? Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet

Lisätiedot

XML-metakieli, k

XML-metakieli, k DTD:n puutteita DTD ei ole XML-muotoinen Jäsennys vaatii omat työkalut Eri dokumenttityyppien yhteiskäyttöä ei tueta DTD-määritelmien lainailua ja yhdistelyä ei voi validoida Tietotyyppejä on rajoitetusti:

Lisätiedot

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

XML - mahdollisuudet ja kehitys

XML - mahdollisuudet ja kehitys XML - mahdollisuudet ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat

Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-ohjelmointirajapinnat Document Object Model (DOM) käyttö rakenne ja versiot perusrajapinnat rajapinnat tarkemmin

Lisätiedot

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

Yleistä. Dokumentin mallintaminen. Dokumentin analysointi. Desktop publishing vs. XML. Tietokantakaavion analysointi. Dokumentin osien analysointi

Yleistä. Dokumentin mallintaminen. Dokumentin analysointi. Desktop publishing vs. XML. Tietokantakaavion analysointi. Dokumentin osien analysointi Dokumentin mallintaminen Yleistä Dokumentin analysointi DTD:n suunnittelu Standardi DTD:t Esimerkki: uuden DTD:n laatiminen Muuta Yleistä DTD:t tärkeitä rakenne validointi DTD:n muutokset voivat johtaa

Lisätiedot

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet 2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun SANOMALIIKENNE Tullihallitus Suora sanoma-asiointi 16.6.2012 Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun XML-schemoihin v.1.8 muutos 16.6.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus...

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet 2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon avoin asiakastietomalli ja sen kehittämisessä ja soveltamisessa käytetyt standardit

Sosiaalihuollon avoin asiakastietomalli ja sen kehittämisessä ja soveltamisessa käytetyt standardit Sosiaalihuollon avoin asiakastietomalli ja sen kehittämisessä ja soveltamisessa käytetyt standardit Heli Lintula, Virpi Hotti, Paula Leinonen Itä Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Kuopio,

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Selvitys lokakuussa 2015

Selvitys lokakuussa 2015 CityGML ja KuntaGML skeemat kaupunkimallien tiedonvälityksessä Kuntien 3D-kaupunkimalli- ja paikkatietoseminaari 9.-10.2.2016 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400 858 101 Selvitys

Lisätiedot

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

XML-pohjaisten standardien kehitystyö W3C:ssä: poimintoja tulevasta

XML-pohjaisten standardien kehitystyö W3C:ssä: poimintoja tulevasta -pohjaisten standardien kehitystyö W3C:ssä: poimintoja tulevasta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä

Lisätiedot

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Suvi Remes 18.8.2015 Synergian etäkokous 03/02/15 1 Lähtökohta Synergiaryhmä linjannut, että seuraavista tietoarkkitehtuurin alueelle kuuluvista asioista on tarpeen olla

Lisätiedot

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä SKOS Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä SKOS? 2. Miksi SKOS eikä OWL? 3. Haasteita SKOSin käytössä Mikä SKOS? Simple Knowledge Organization System W3C:n standardi

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus

Lisätiedot

Aihe-entiteettien ominaisuuksien ja suhteiden merkitseminen. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.

Aihe-entiteettien ominaisuuksien ja suhteiden merkitseminen. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki. Aihe-entiteettien ominaisuuksien ja suhteiden merkitseminen RDA-koulutus 1.12.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aiheen kuvailu Aiheen kuvailu = aihe-entiteetin (esim. käsitteen)

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot

X-Road ja WFS-rajapinnat, uudet APIt. Pekka Latvala , KaPA ja paikkatietoinfrastruktuurin kärkiteeman työpaja

X-Road ja WFS-rajapinnat, uudet APIt. Pekka Latvala , KaPA ja paikkatietoinfrastruktuurin kärkiteeman työpaja X-Road ja WFS-rajapinnat, uudet APIt Pekka Latvala 20.11.2015, KaPA ja paikkatietoinfrastruktuurin kärkiteeman työpaja Agenda Palveluväylä Oman palvelun liittäminen palveluväylään Sovitinpalvelu -sanomat

Lisätiedot

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda

Lisätiedot

4 Johdanto XML-maailmaan

4 Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien yleisiin menetelmiin

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema 04.02.2005 1 (5) SÄHKE-hanke SÄHKE-metatietojen XML Schema Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä

Lisätiedot

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola CSS aloitus CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola Sisältö 3. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 4. Tyyliohjeen kirjoittaminen 5. style-elementti 6. style-attribuutti 7. class-attribuutti 8. id-attribuutti

Lisätiedot

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse <jesse.supponen@itpie.fi> KRYSP puutteet ja korjausehdotukset Bug 5 ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. jesse 2010-09-24 09:16:02 EEST ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. Bug 65 ToiminnanharjoittajaType

Lisätiedot

Semanttinen Web ja Webteknologiat

Semanttinen Web ja Webteknologiat Semanttinen Web ja Webteknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet è è è Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja

Lisätiedot

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,

Lisätiedot

XHTML aloitus. Sisällys

XHTML aloitus. Sisällys XHTML aloitus XHTML-dokumentin rakenne, metatieto, kommentit, tekstit Mirja Jaakkola Sisällys 3. Taustaa 4. Selain palvelin 5. Elementin rakenne 6. Attribuutti 7. XHTML-dokumentin rakenne 8. XHTML:n DOCTYPE-määrittely

Lisätiedot

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: 040-849 0061 email: mikko.salmenpera@tut.fi Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin

Lisätiedot

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet 7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

Cascading Style Sheets

Cascading Style Sheets Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta

Lisätiedot

Komission asetus latauspalveluista Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö

Komission asetus latauspalveluista Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö Komission asetus latauspalveluista 31.1.2012 Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö 1 Sisällys Verkkopalveluasetus ja yhteentoimivuusasetus Mitä aineistoja velvoite koskee? Kansallinen vs. yhteentoimiva muoto

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

Johdatusta selainohjelmointiin

Johdatusta selainohjelmointiin Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat

Lisätiedot

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt

Lisätiedot

05/09/2007. Digitaalisen median tekniikat, s2007 HY/TKTL, XHTML osa 1. Harri Laine 1. XHTML-merkkauskieli. Digitaalisen median tekniikat xhtml

05/09/2007. Digitaalisen median tekniikat, s2007 HY/TKTL, XHTML osa 1. Harri Laine 1. XHTML-merkkauskieli. Digitaalisen median tekniikat xhtml Digitaalisen median tekniikat xhtml XML-pohjainen Viimeisin versio XHTML 1.1 vuoden 2007 alussa. HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Metodiopetuksen tuki verkossa: menetelmäopetuksen tietovaranto

Metodiopetuksen tuki verkossa: menetelmäopetuksen tietovaranto Metodiopetuksen tuki verkossa: menetelmäopetuksen tietovaranto Tuomas J. Alaterä suunnittelija FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science

Lisätiedot

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Maija Jussilainen tietoasiantuntija Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Valtiovarainministeriö maija.jussilainen@vm.fi 09-1603 4935 0400-415

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

XML & CSS. WWW-sovellus??

XML & CSS. WWW-sovellus?? XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:

Lisätiedot

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.

Lisätiedot

Semanttinen web - lyhyt johdatus

Semanttinen web - lyhyt johdatus Semanttinen web - lyhyt johdatus Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Huhtikuu 2002 Airi Salminen, Semanttinen web - lyhyt johdatus, huhtikuu 2002 Sisältö 1. Webin historia 2.

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Tuomiorekisterin ratkaisuhaun kehittäminen

Tuomiorekisterin ratkaisuhaun kehittäminen 25.5.2012 Sivu 1 Muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 15.2.2012 NMu Luonnos korjattujen ratkaisujen tietojen välittämisen muutoksesta 0.2 12.3.2012 NMu Lisätty uusia metatietokenttiä 0.3 25.5.2012

Lisätiedot

REST an idealistic model or a realistic solution?

REST an idealistic model or a realistic solution? REST an idealistic model or a realistic solution? 17.10.2006 Jari Aarniala jari.aarniala@cs.helsinki.fi Johdanto Representational State Transfer, eli REST Arkkitehtuurinen tyyli hajautetuille (hypermedia)järjestelmille

Lisätiedot

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet

Lisätiedot

Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla

Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla 4.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla Tyylipohjakieli Nimi tulee piirteiden putousmaisesta periytymisestä o cascade = vesiputous o tyylipiirteet periytyvät

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Extensible Stylesheet Language (XSL)

Extensible Stylesheet Language (XSL) Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

Web ja semanttinen web organisaatioissa

Web ja semanttinen web organisaatioissa Web ja semanttinen web organisaatioissa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ 18.11.2003 Tampereen yliopisto Airi Salminen, Web ja semanttinen web organisaatioissa, 18.11.2003

Lisätiedot

Uusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Uusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Uusi kuvailustandardi RDA Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto 1 Esityksen sisältö RDA kuvailusääntönä ja tietomallina RDA-kuvailun osa-alueet ja RDAsääntötekstin rakenne RDA MARCin kielellä Aikataulut

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Johdanto Theseus suunniteltiin pilottivaiheessa opinnäytteitä varten. Julkaisuille oli varattu aikaisemmassa suunnitelmassa yksi kokoelma per ammattikorkeakoulu

Lisätiedot