Kotouttaminen on tärkeä osa koko yhdistyksen toimintaa

Transkriptio

1 Miikka Pyykkönen Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka) Kotouttaminen on tärkeä osa koko yhdistyksen toimintaa Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan omaehtoisuus ja ulkopuolelta tulevat odotukset Kaikki mukaan! - työkaluja yhdenvertaiseen osallisuuteen -työpajapäivä Tampere

2 Esitelmän rakenne - Mikä on maahanmuuttajayhdistys? - Hallintokulttuurin muutos. - Hallinnolliset odotukset maahanmuuttajien yhdistystoiminnalle. - Yhteistyö ja sen muodot. - Johtopäätökset: omaehtoisuuden ja ulkokohtaisuuden synteesiin?

3 Maahanmuuttajayhdistysten* tyypittely - Etniskulttuuriset yhdistykset - Monikulttuurisuusyhdistykset - Uskonnolliset yhdistykset** - Naisten yhdistykset** - Nuorten yhdistykset** - Liikuntayhdistykset** - Taideyhdistykset** - Kotouttamisyhdistykset - Koalitioyhdistykset - Diasporayhdistykset*** - Bisnesyhdistykset * Maahanmuuttajayhdistys = yhdistys, jonka ovat perustaneet Suomeen ulkomailta muuttaneet ja joiden hallitusten enemmistön muodostaa tällaisen taustan omaavat henkilöt (yhteensä noin 800 yhdistystä Suomessa, yli puolet pääkaupunkiseudulta). ** Jäsenrakenteeltaan ja kohderyhmältään yksi- tai monietnisiä. *** Oma tyyppinsä vai etniskulttuuristen yhdistysten uusi trendi?

4 Maahanmuuttajayhdistysten lähtökohdat - Kansalais-/yhdistystoiminnan perustarkoitus: tuottaa, muokata ja artikuloida tietyn yhteiskunnallisen ryhmän intressejä ja identiteettejä (Siisiäinen) -> yhdistykset ja liikkeet intressi- ja identiteettipolitiikan keskeisiä toimijoita. - Uusien yhteiskunnallisten avauksien (sosiaalinen innovaatio) tekeminen ja niiden levittäminen yhteiskunnassa -> kansalaislähtöinen yhteiskunnan uudistaminen. - Kollektiivinen kommunikaatio ja vuorovaikutus muiden sosiaalisten ryhmien kanssa; filtteri kansalaisten ja hallinnon välillä (Siisiäinen) Maahanmuuttajayhdistysten yleinen kehityskaari: luvulla etniskulttuurinen ja uskonnollinen kulttuuriperintötoiminta (myös viranomaiset lähestyivät tätä kautta) luvun loppupuolella monikulttuurista ja -etnistä toimintaa luvulla edellisten lisäksi tai sijaan kotouttaminen, kouluttaminen, työllistäminen, palvelutuotanto. -> omaehtoisuudesta kohti vuorovaikutteisempaa ja konsensushenkisempää joustavampaa toimintaa?

5 Uusi hallintokulttuuri? Uusi EU-ajan hallinnollinen eetos - Deliberatiivinen demokratia. - Kansalaislähtöisyys. - Uusi julkishallintojohtaminen (NPM). - Tilaaja-tuottaja malli, ulkoistaminen. - Palvelutuotannon parantaminen Heijastukset kansalaisyhteiskunnassa - Uusi kolmas sektori? - Kansalaisyhteiskunnan hallinnallistuminen? -> Onko nykytilanteessa itse asiassa mitään radikaalisti uutta? Vrt. samankaltainen mutta toisinpäin edennyt kehitys 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. - Mitä tapahtuu omaehtoisuudelle ja siihen liittyvälle sosiokulttuuriselle innovatiivisuudelle?

6 Hallinnolliset odotukset maahanmuuttajayhdistyksille - Rinnasteiset kotouttamistoiminnot: tukihenkilötoiminta, äidinkielen opetus, muu koulutus, vapaaehtoistyöhön ja järjestötyöhön kouluttaminen, psykososiaalinen toiminta, kotouttamispalveluista tiedottaminen ym. - Hyvin resursoiduilla yhdistyksillä myös työvoimapoliittisia kotouttamistoimia: kotokoulutus, työharjoittelu ja työllistäminen (projektit). - Monet yhdistykset auttavat epävirallisesti työ- ja koulutuspaikkojen etsimisessä. - Vielä kotouttamistyöhön osallistuivat erityisesti kotouttamisyhdistykset, mutta myös monikulttuurisuus-, nuorten ja naisten yhdistykset; epäsuorasti kaikki yhdistykset (esim. oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen [L 493/1999, 2] ja sukupolvien välisen kuilun silloittaminen). - Rahoitusehtojen muutokset (rekisteröityminen ja kotouttamistyö ehdoksi) ja kumppanuushankkeet ovat lisänneet kaikentyyppisten yhdistysten suoraa halukkuutta osallistua kotouttaviin toimiin (2005 ->). - Määritelläänkö yhdistyksiä ja niiden toimintaa jo liikaa kotouttamisen kautta?

7 Yhteistyön odotushorisontit - Kotouttamislain ja -ohjelmien odotukset yhteistyölle: kotouttamistoiminnan monipuolisuus eri toimijoiden paikallisena yhteistyönä; yksilöllisten kotoutumistavoitteiden saavuttaminen (esim. perustiedot, kielitaito, sosiaaliset kontaktit, koulutus ja työllistyminen sekä muu yhteiskuntaan osallistuminen). - Viranomaisten odotukset maahanmuuttajayhdistyksille: uudet ruohonjuuritasolta nousevat ideat; tiedonvälitys; rinnasteiset toimenpiteet (esim. oman kielen ylläpitäminen ja harrastukset); yksilöiden aktivointi; asenneilmapiiriin vaikuttaminen; koulutus ja työllistäminen. - Järjestöjen ym. odotukset maahanmuuttajayhdistyksille: hankkeiden vetäminen; kumppanuus hankerahoituksen hakemisessa ja hankkeiden toteuttamisessa, ideat, tiedonvälitys, asiakkaat. - Maahanmuuttajayhdistysten odotukset: asemansa tunnustaminen; lisäresurssit; vaikuttamismahdollisuudet; kumppanuudet; hankkeiden vetäminen; työurat; keskustelu kotouttamisen merkityksistä ja reunaehdoista

8 Yhteistyön häiriötekijöitä - Tiedon puute ja heikko tiedonvälitys. - Yhdistysten vähäiset resurssit (talous, tieto, aika). - Yhdistysten vakiintumattomuus, lyhytikäisyys ja epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta, projektirahoituksen periodisuus. - Yhdistysten keskinäiset ristiriidat ja kyvyttömyys tunnistaa ja yhteisiä intressejä ja identiteettejä. - Yhdistysten toimintojen päällekkäisyydet; viranomaisten vaikea valita kenen kanssa tehdä yhteistyötä ja arvioida kenen työ on tuloksellisinta. -> yhdistysten yhteisten hankkeiden ja toimintaorganisaatioiden puute. - Yhdistysten tietotaidon tunnustamisen puute. - Viranomaisten tai yhteistyökumppanien ennakkoluuloisuus tai kyvyttömyys/haluttomuus tunnistaa toiminnan ja resurssien erityiskohdentamisen tarvetta.

9 Yhteistyön hyvät käytännöt Parhaiten yhteistyö toimii silloin, - kun siihen osallistuu toimijoita, joiden taustat, tietämys ja osaaminen ovat monipuolisia; - kun kaikki osapuolet voivat osallistua tasavertaisesti ja aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, vaikka jokin organisaatio on primus motor ; - kun asetetaan ja saavutetaan tuloksia, joita kaikki kumppanit pitävät tavoiteltavina ja arvokkaina. Tärkeää toimivan yhteistyön kannalta on - toimintaan saatujen resurssien tasainen jakaminen; - kaikkien aito kokemus omasta osallisuudesta ja vaikuttavuudesta; - osallistumisen palkitsevuus (niin palkka- kuin vapaaehtoistyö); - dialogisuus ja aito keskustelu toiminnan lähtökohdista ja peruskysymyksistä; - yhteistyön ja -toiminnan seuranta ja laadunvarmistus; - välittävien ja/tai katto-organisaatioiden olemassaolo ja verkostoituminen; - perustellun kritiikin antaminen, käsittely ja sietäminen.

10 Johtopäätökset - Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että maahanmuuttajat ovat integroituneet suomalaiseen kansalaistoiminnan perinteeseen: toimintatavat ovat totuttuja ja puhe toiminnasta seurailee kolmannen sektorin ja maahanmuuttopolitiikan trendejä. - Onko riskinä huomaamaton kulttuuriassimilaatio, kun toimintaa ja sitä koskevaa puhetta köyhdytetään muiden muassa projektikumppanuuksien ja rahoituksen kautta? - Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan pajatso ei tyhjene kotouttamiseen, vaan kaikki yhdistystoiminta on tärkeää; tarvitaan kriittistä kansalaisyhteiskuntaa, joka tuottaa uusia intressejä ja identiteettejä sekä haastaa vanhoja. - Yhdistystoiminnalla on aina oma, sisäsyntyinen arvonsa. - Politiikan paluu ja paluu politiikkaan.

11 Johtopäätökset - Kohti synteesistä yhteistyötä : tunnistetaan, että ulkokohtaisia odotuksia on ja niitä tulee aina olemaan, mutta pyritään käytännöissä aidosti takaamaan yhdistysten mahdollisimman pitkälle menevä omaehtoisuus ja yhdistysten oman äänen kuuluminen yhteistyöhankkeissa. - Miten? Olisiko ratkaisuna kaksijakoinen rahoitusmalli: (i) kotouttava toiminta ja (ii) muu yhdistystoiminta? Voidaanko näitä erottaa? - Projektien ja kumppanuuksien tasapuolisuuden ja demokraattisuuden laadunvalvonta. Mahdollista ilman lisätyötä ja entistä enemmän aikaa vievää auditointia? - Miten nähdä ja ymmärtää kaiken yhdistystoiminnan yhteiskunnallinen hyödyllisyys? Innovaatiot avautuvat usein vasta jonkin ajan kuluttua ensiesityksensä jälkeen.

12 KIITOS!