LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN TERVEYSLIIKUNNAN INTEGROIMINEN LUKIOTYTTÖJEN PAKOLLISELLE LIIKUNTAKURSSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN TERVEYSLIIKUNNAN INTEGROIMINEN LUKIOTYTTÖJEN PAKOLLISELLE LIIKUNTAKURSSILLE"

Transkriptio

1 LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN TERVEYSLIIKUNNAN INTEGROIMINEN LUKIOTYTTÖJEN PAKOLLISELLE LIIKUNTAKURSSILLE NELLI JOHANSSON*, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON *Artikkelin minämuotoinen kirjoittaja Yhteyshenkilö: Nelli Johansson, Liikuntatieteiden laitos, PL 35 (L), Jyväskylän yliopisto. Puh Sähköposti: TIIVISTELMÄ Johansson N., Heikinaro-Johansson P Liikuntaa yhdessä ja erikseen terveysliikunnan integroiminen lukiotyttöjen pakolliselle liikuntakurssille. Liikunta & Tiede 48 (1), Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukion tyttöjen pakollisen liikuntakurssin sisällä toteutetulla terveysliikuntainterventiolla voidaan tukea opiskelijoiden omaehtoista liikunnan harrastamista. Intervention suunnittelun lähtökohtana olivat terveysliikunnan sisällöt ja opiskelijoiden osallisuus. Kurssiohjelmaan kuuluivat fyysistä aktiivisuutta koskevien tavoitteiden asettaminen ja liikuntasuunnitelman laatiminen, liikuntapäiväkirjan pitäminen neljän viikon ajan sekä sellaisen esseen kirjoittaminen, jossa opiskelijat reflektoivat koko prosessia tavoitteiden asettamisesta suunnitelman toteuttamiseen. Keräsin tutkimuksen aineiston syksyllä Kohdejoukkona oli kaksi lukion toisen vuosikurssin pakollista liikuntaryhmää. Niissä oli yhteensä 51 naisopiskelijaa, joista 44 palautti kurssin lopussa liikuntapäiväkirjan ja esseen. Tutkimuksen lähestymistapana oli toimintatutkimus. Toimin kurssilla sekä opettajana että tutkijana (ensimmäinen kirjoittaja) toteuttaen opettaja tutkijana -toimintatutkimusperinnettä. Analysoin tutkimusaineistoa sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että terveysliikuntainterventiolla, jossa käytetään osallistavia työtapoja, voidaan tukea lähes kaikkien opiskelijoiden vapaa-ajan liikunnan harrastamista. Tulosten perusteella terveysliikuntasisältöjen integroiminen osaksi lukion pakollista liikuntakurssia, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja liikuntapäiväkirjan pitäminen motivoivat erityisesti satunnaisesti liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavia lukiolaistyttöjä liikunnan lisäämiseen ja oman liikuntakäyttäytymisen seuraamiseen. Asiasanat: lukio, tytöt, koululiikunta, terveysliikunta, fyysinen aktiivisuus, osallisuus, päiväkirja, toimintatutkimus ABSTRACT Johansson N., Heikinaro-Johansson P Individual and group training integrating health-enhancing physical education into high school girls compulsory physical education. Liikunta & Tiede 48 (1), The aim of this study was to plan and implement a physical education intervention which would provide high school students with the knowledge, skills and support to be active during their leisure time. The intervention was based on the concept of health-enhancing physical education and the students were engaged in the planning, implementation and evaluation phases. The intervention required students to set personal goals concerning their leisure-time physical activity and design individual physical activity plans. Each student also kept a journal of her leisure-time physical activity for four weeks and wrote an essay about her experiences of the process, from goal setting to plan implementation. Data was collected during the autumn of 2006 from two physical education classes. Of the 51 high-school girls in the two classes, 44 girls, aged 16 17, participated in this study. The study took an action research approach based on the teacher as researcher ideology. Both qualitative and quantitative research methods were used. The results indicate that the motivation of high school girls to participate in leisure-time physical activity can be increased through an intervention which includes health-enhancing physical activity as part of regular PE classes and engages students in the planning, implementation and evaluation phases. In this study, setting personal goals, devising individual plans and increasing knowledge of the health benefits of regular physical activity all served to have a particularly positive effect on the motivation of those girls who were less consistent in their physical activity habits prior to the intervention. Keywords: high school, girls, school physical education, physical activity, engagement, journal, action research 49

2 JOHDANTO Säännöllinen fyysinen aktiivisuus edistää nuoren fyysistä ja psyykkistä terveyttä (Strong ym. 2005). Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on lukuisia terveysvaikutuksia, jotka korostuvat lapsilla ja nuorilla. Terveyttä edistävä liikunta tarkoittaa aktiivisuutta, joka perusaktiivisuuteen lisättynä tuottaa terveyshyötyjä (Vuori 2008). Suomessa terveysliikunnan näkökulmasta laadittujen fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan lukioikäinen nuori tarvitsee päivittäin vähintään minuuttia kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavaa aerobista liikuntaa (Tammelin & Karvinen 2008). Päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen tulisi sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja, ja vähintään kolmena päivänä viikossa liikunnan tulisi edistää lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luuston terveyttä (Vuori 2008). Nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen johtaa todennäköisesti aktiiviseen aikuisuuteen (Telama ym. 2006), joten on tärkeää, että nuori saa viimeistään lukiossa riittävät tiedot ja taidot liikunnallisen elämäntavan ylläpitoon ja omaksumiseen (Pate ym. 2006). Lukiolaisten tyttöjen hyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä viidennes (20 %) suomalaisista lukiolaistytöistä kärsii koulu-uupumuksesta ja masennusoireista. Tutkimusten mukaan uupumus on kohtalaisen pysyvää, johtaa usein masennukseen ja vaikeuttaa siirtymistä jatko-opintoihin. Koulu-uupumusta lukiossa vähentävät koulun positiivinen ilmapiiri ja opettajien kannustava asenne. Myös kodilla ja kavereilla sekä nuoren hyvällä itsetunnolla on keskeinen rooli uupumuksen ja masennuksen ennaltaehkäisyssä. (Salmela-Aro ym. 2008; Salmela-Aro ym ) Tarkoituksenmukainen ja säännöllinen fyysinen aktiivisuus puolestaan voi parantaa nuoren itsetuntoa ja minäkuvaa sekä lisätä hyvinvointia ja olla yhteydessä hyvään koulumenestykseen (Kantomaa 2010; Strong 2005). Nuorten naisten hyvinvoinnilla on keskeinen merkitys myös yhteiskunnan kannalta niin kansanterveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä. Työterveyslaitos raportoi hiljattain, että nuorten naisten jääminen työelämän ulkopuolelle ja masennuslääkkeiden käyttö ovat lisääntyneet huimasti. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ahonen on laskenut, että nuorten ennenaikainen eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jopa 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Tämä on merkittävä summa, kun sitä vertaa esimerkiksi valtionbudjettiin, joka on 50 miljardia euroa vuodessa. (Anttila 2010.) Lukiossa liikunnan opetuksen keskeiset tavoitteet liittyvät liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen ja liikunnan terveyshyötyjen ymmärtämiseen. Opetus tulee suunnitella siten, että oppijalla on aktiivinen rooli tiedon rakentajana ja hän saisi valmiudet tietojen ja taitojen soveltamiseen myös koulun ulkopuolella (LOPS 2003, 14). Lukiossa on ainoastaan kaksi pakollista liikuntakurssia. Näistä kursseista toisella, joka on nimetty Liikuntaa yhdessä ja erikseen -kurssiksi, tavoitteissa painottuvat perinteisten lajitietojen ja -taitojen lisäksi liikunnalliseen elämäntapaan, terveyden edistämiseen ja vastuunkantamiseen liittyvät teemat. Tavoitteissa mainitaan muun muassa kunto-ohjelman laatiminen ja toteuttaminen, henkilökohtainen terveyttä edistävä liikuntaharrastus ja terveyden arvostus ja ylläpito. (LOPS 2003, ) Suomalaisen liikunnanopettajan ammattitaitoon ja vahvaan osaamiseen luotetaan, sillä opettajan vastuulle jää terveysliikunnan teemojen suunnittelu ja toteuttaminen. Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen menetelmistä liikuntapäiväkirja sopii hyvin lukiossa käytettäväksi. Päiväkirja antaa laajat opetukselliset mahdollisuudet, ja se sopii erityisen hyvin opiskelijan omien tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen seuraamiseen. Menetelmän etuja opetuskäytössä ovat myös edullisuus ja helppokäyttöisyys. Menetelmän rajoitteet liittyvät luotettavuuteen ja tulosten analysoinnin työläyteen. (Aittasalo ym. 2010; Dollman ym. 2009; Matthews 2002; Welk 2008.) Vaikka tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä erot fyysisessä aktiivisuudessa tiedostetaan maailmanlaajuisesti, tytöille suunnattuja terveysliikuntainterventioita on toteutettu vain muutamia (Fairclough & Stratton 2006). Yhdysvalloissa lukioikäisille tytöille suunnattiin koko koulun kattava terveysliikuntainterventio nimeltään Lifestyle Education for Activity Program (LEAP). Interventiosta saadut kokemukset olivat positiivisia, ja noin 90 % mukana olleista kouluista ilmoitti säilyttävänsä opetusohjelmassaan terveysliikunnan sisältöjä, jotka liittyivät muun muassa tietoihin ja taitoihin, joita nuori tarvitsee voidakseen omaksua liikunnallisen elämäntavan. Lisäksi interventiokoulujen tytöt harrastivat merkitsevästi enemmän fyysisesti kuormittavaa liikuntaa kuin vertailukoulujen tytöt. (Pate ym ) Muita esimerkkejä onnistuneista interventioista ovat Yhdysvalloissa toteutetut laajat terveysliikuntainterventiot, kuten Sports, Play, and Active Recreation for Kids (SPARK), Coordinated Approach to Child Health (CATCH) ja Trial of Activity for Adolescent Girls (TAAG) (Dowda ym. 2005; McKenzie 2007; McKenzie ym. 2003; Ward ym. 2007, 68 81). Interventioiden ongelmana on kuitenkin se, että niitä toteuttavat ulkopuoliset tahot, jolloin hyvät käytänteet eivät välttämättä jää elämään koulun arkeen intervention loputtua. Lisäksi interventiot vaativat usein ylimääräisiä resursseja (esim. Wang ym. 2008). Interventioiden vaikutusten pysyvyydestä ei myöskään ole riittävää näyttöä (Salmon ym. 2007). Kasvatustieteen keskustelussa on viime aikoina noussut esiin osallisuuden käsite (esim. Vehviläinen 2006 ). Koulun arjen toimintatapojen kehittämiseen sekä nuorten aktiivisuuden ja vastuunkantamisen lisäämiseen pyritään osallistamalla oppilaat mukaan toimintaan. Käsite on moniulotteinen, ja sitä käytetään monissa eri yhteyksissä. Sillä tarkoitetaan osallisuuden tunnetta, joka koostuu tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja vallasta vaikuttaa. Perinteisesti osallisuuden käsitteeseen liittyy yhteiskunnallisen ja poliittisen vaikuttamisen ulottuvuus (Gretschel 2002), ja osallisuus kouluyhteisössä nähdään muun muassa aktiivisena oppilaskuntatoimintana (Kalkkinen 2009). Osallisuus koulussa tarkoittaa myös osallistavien työtapojen käyttöä yksittäisen oppiaineen sisällä, kun oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä sen tutkimiseen (Niemi 2010). Vaikka osallisuudesta puhutaan paljon, suomalaista tutkimustietoa sen tuomista hyödyistä on kuitenkin niukasti saatavilla. Tämä tutkimus kohdistuu lukion tyttöjen pakolliseen liikunnan kurssiin LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen, jonka toteutuksessa integroin terveysliikunnan sisältöjä tavalliseen liikuntaohjelmaan. Kurssin tavoitteena oli lisätä opiskelijan itsenäisyyttä oman kunnon ja liikuntakäyttäytymisen tarkkailijana ja vaikuttajana. Artikkelin tarkoituksena on kuvata, kuinka lukion terveysliikunnan sisältöjä painottavalla liikuntakurssilla osallistin oppilaita opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Analysoin opiskelijoiden kokemuksia kurssilla käytetyistä menetelmistä ja kurssista kokonaisuutena, sekä arvioin onnistuiko kurssi tavoitteissaan. Artikkelissa selvitän myös, miten osallistavien opetusmenetelmien käyttö lukion liikunnanopetuksessa vaikutti osallistujien vapaa-ajan liikuntaan. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimukseni lähestymistapana oli toimintatutkimus ja sen sisällä Lawrence Stenhousen lanseeraama opettaja tutkijana -toimintamalli. Opettaja tutkijana -liike syntyi tarpeesta kehittää opetussuunnitelmia koulun sisältäpäin (Heikkinen, Kontinen & Häkkinen 2006; Stenhouse 1975). Läpi tutkimukseni toimin tutkijaopettajan kaksoisroolissa (Kemmis & McTaggart 2000) suunnitellen, opettaen ja arvioiden kurssin sisältöjä ja menetelmiä. Tämän artikkelin toinen kirjoittaja toimi tutkimukseni ohjaajana osallistuen kurssin suunnitteluun, tekstiaineiston analysointiin ja artikkelin kirjoittamiseen. Toimintatutkimus muodosti tutkimukselleni viitekehyksen. Metodo- 50

3 logisena lähtökohtana oli monimenetelmällisyys ja analysoin aineistoa sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Puhtaaksikirjoitin opiskelijoiden henkilökohtaiset tavoitteet ja vapaamuotoiset kirjoitelmat. Tekstiaineiston laajuus oli 86 A4-sivua (times new roman, riviväli 1,5). Tekstiaineiston analyysimenetelminä käytin sisällön erittelyä ja sisällönanalyysia (Tuomi & Sarajärvi 2002, ), joista ensisijaisesti luokitteluihin ja laskemiseen perustuvaa sisällön erittelyä ja sen tukena tulkitsevampaa sisällönanalyysiä. Määrällisen aineiston analysoin PASW ohjelmalla. Kohdejoukkona olivat lukion toisen vuosikurssin naisopiskelijat ja toteutin intervention kahdessa liikuntaryhmässä. Tässä tutkimuksessa interventiolla tarkoitetaan koulun arjessa, olemassa olevilla voimavaroilla toteutettua opetussuunnitelmakokeilua. Kahdessa opetusryhmässä oli yhteensä 51 oppilasta, joista 48 täytti taustakyselyn, sillä kurssin alussa kolme opiskelijaa oli lomamatkalla. Kaikki kurssin ensimmäisellä viikolla paikalla olleet opiskelijat (n=48) laativat itselleen vapaa-ajan liikunnan tavoitteet ja liikuntasuunnitelman yhteisillä oppitunneilla. Liikuntapäiväkirjan pitäminen ja esseen kirjoittaminen perustuivat vapaaehtoisuuteen eivätkä vaikuttaneet kurssin arviointiin. Terveysliikuntainterventioon liittyvän liikuntapäiväkirjan ja esseen palautti kurssin lopussa 44 opiskelijaa. Yksi palauttamatta jättäneistä opiskelijoista kirjoitti taustakyselyyn vihaavansa koululiikuntaa. Toinen opiskelija, joka ei palauttanut liikuntapäiväkirjaa, kirjoitti taustakyselyyn, ettei harrasta ikinä vapaa-ajallaan liikuntaa. Kahdella muulla liikuntapäiväkirjan palauttamatta jättäneellä ei ollut negatiivista suhtautumista liikuntaan. Toteutin toimintatutkimuksen keskisuomalaisessa suuressa lukiossa syksyllä Liikuntakurssi oli lukion toisessa jaksossa, joka sijoittui syysloman molemmin puolin ajalle Kurssin laajuus oli 38 oppituntia, mutta lukion yhteiset tapahtumat ja koeviikko aiheuttivat muutaman tunnin eroja oppituntien määriin. Aineisto koostui kurssin ensimmäisellä tapaamisella keräämästäni alkukyselystä, opiskelijoiden itselleen asettamista tavoitteista ja niiden pohjalta laadituista liikuntasuunnitelmista, kurssin aikana pidetyistä liikuntapäiväkirjoista sekä kurssin lopuksi kirjoitetuista esseistä. Käytin tilastollisissa analyyseissä myös aikaisempaa liikuntanumeroa ja kurssilla suoritettuja kuntotestituloksia. Opiskelijat suorittivat lihaskuntotestit kurssin alussa ja juoksutestit kurssin lopussa. Toimintatutkimus tutkimusstrategiana asettaa rajoituksia perinteiselle tutkimuksen pätevyyden ja luotettavuuden arvioinnille (Heikkinen & Syrjälä 2006). Tässä tutkimuksessa aineisto- ja menetelmätriangulaatio toteutuivat opiskelijoiden alkukysely-, liikuntapäiväkirja- ja esseeaineistoissa sekä eri tutkimusotteissa (Tuomi & Sarajärvi 2002, ). Tutkijatriangulaatio toteutui molempien kirjoittajien osallistumisella tekstiaineiston analysointiin. Tutkimuksen luotettavuutta pyrin lisäämään käyttämällä terveysliikunnan opetuksessa asiantuntijaryhmän laatimia fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Päiväkirjan luotettavuutta fyysisen aktiivisuuden mittaajana pyrin parantamaan opettamalla menetelmän käytön ja antamalla esimerkkejä liikuntasuoritusten kirjaamisesta. Suorat lainaukset opiskelijoiden esseistä tuovat kohderyhmän äänen esiin. Luotettavuutta paransi myös se, että opiskelijat olivat sitoutuneita ja motivoituneita oman liikuntakäyttäytymisensä seuraamiseen ja liikuntapäiväkirjan pitäminen perustui vapaaehtoisuuteen. Opiskelijat tiesivät, ettei päiväkirjan täyttämisellä tai esseillä ollut vaikutusta liikuntakurssin arviointiin. Toisaalta tutkija-opettajan kaksoisroolini vaikutusta liikuntapäiväkirjan ja kirjoitelmien sisältöihin ei pidä väheksyä. Tiedostan, että oma positiivinen suhtautumiseni liikuntaan ja käsitykseni liikunnan hyödyllisyydestä vaikuttivat tapaan, jolla esitin intervention tavoitteet ja mahdollisuudet opiskelijoille. Tästä voi syntyä vaikutelma, että liikunta on ainoa keino hyvään ja terveelliseen arkeen. Ymmärrän kuitenkin, että tehtävänäni ei ollut arvottaa opiskelijoita sen mukaan, kuinka fyysisesti aktiivisia he olivat tai syyllistää inaktiivisuudesta. Tehtäväni liikunnanopettajana oli opettaa liikuntakäyttäytymiseen liittyviä tietoja ja taitoja, joita opiskelija voi käyttää koulun ulkopuolella oman hyvinvointinsa edistämiseen. TULOKSET Osallisuutta edistävät opetusmenetelmät lukiolaistyttöjen liikunnanopetuksessa Halusin osallistaa opiskelijat kurssin suunnitteluun ja toteutukseen ensimmäisestä oppitunnista alkaen. Ensimmäisellä oppitunnilla selvitin opiskelijoille kurssin tavoitteet, toteutuksen ja yleiset käytänteet, jotka liittyvät liikunnanopiskeluun lukiossa. Lisäksi suunnittelimme yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin liikuntalajit ja varmistin, että jokainen sai vaikuttaa sisältöihin. Suunnitteluvaiheessa painotin myös avointa mieltä uusien lajien kokeilussa sekä yhteisvastuuta tuntien ilmapiiristä. Tunnin lopussa opiskelijat vastasivat alkukyselyyn, jolla sain kartoitettua muun muassa heidän vapaa-ajan liikuntaharrastuksiaan, suhtautumista koululiikuntaan sekä toiveita ja odotuksia, joita heillä oli kurssin suhteen. Järjestin lihaskuntotestit toisella oppitunnilla. Kuntotestauksen lähtökohtana oli vahvistaa opiskelijan roolia oman kunnon arvioijana ja seuraajana. Testien avulla opiskelijat saivat tietoa omasta kuntotasosta henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman laatimista varten. Kurssin kuntotesteinä käytin Finnish Fitness Plan -sivustojen kuntotestejä (http://ffp.uku.fi/kuntoneuvola/) sekä Suomen puolustusvoimien työntekijöille suunnattuja toimintakykytestejä (www.mil. fi/liikunta/). Valitsin kyseiset kuntotestit, sillä halusin, että opiskelijat pystyvät itse tarkistamaan tuloksensa Internet-sivustoilta. Tavoitteeni oli myös tutustuttaa opiskelijat sivustoihin, jotta heillä olisi mahdollisuus seurata oman kunnon kehitystä kurssin jälkeenkin. Opiskelijat suorittivat testit pareittain ja kirjasivat itse tuloksensa. Ennen testejä kävimme jokaisen testisuorituksen ja turvallisen suoritustekniikan yhdessä läpi ydinkohtien avulla. Opiskelijan aktiivinen rooli oman fyysisen kunnon arvioijana ja liikuntakäyttäytymisen suunnittelijana korostui kolmannella oppitunnilla, jonka järjestin tietokoneluokassa. Oppitunnin aluksi kävimme läpi terveyskunnon osa-alueet sekä esimerkkitapoja fyysisen kunnon eri osa-alueiden harjoittamiseen. Esittelin terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin kehittämän liikuntapiirakan avulla. Oppilaat saivat tietoa siitä, kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa viikoittain tulisi harrastaa, jotta terveysvaikutukset olisivat optimaalisia. Teoriaosuuden jälkeen opiskelijat tarkistivat omat kuntotestituloksensa edellä mainituilta sivustoilta ja kirjasivat henkilökohtaiset vapaa-ajan liikuntaan liittyvät tavoitteensa kurssin ajalle. Kuntotestitulosten ja henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta jokainen opiskelija laati itselleen liikuntasuunnitelman lomakepohjalle, johon he kirjasivat liikuntakerrat ja lajisisällöt. Opiskelijat laativat suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden suositusten pohjalta siten, että ne olisivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Opettajana kiersin luokassa auttamassa ja varmistamassa, että jokainen onnistui liikuntasuunnitelman laatimisessa. Tunnin lopuksi opiskelijat saivat mukaansa liikuntapäiväkirjalomakkeen, johon heidän tuli kirjata liikuntasuoritukset neljän viikon ajalta. Opiskelijat jatkoivat aktiivista rooliaan kurssin aikana toteuttamalla laatimaansa suunnitelmaa. Opiskelijat pitivät liikuntapäiväkirjaa kurssin aikana kirjaamalla siihen päivämäärän, liikuntamuodon, keston, kuormittavuuden sekä lyhyesti tuntemuksia, joita heillä oli liikuntasuorituksen aikana. Opiskelijat arvioivat kuormittavuutta viisiportaisella asteikolla (1= erittäin kevyt, 5= erittäin raskas). Heidän kuului myös kirjoittaa essee, jossa opiskelijat pohtivat suunnitelman toteutumiseen liittyviä tekijöitä sekä kokemuksiaan oman liikuntakäyttäytymisensä seuraamisesta ja liikuntapäiväkirjan pitämisestä. (kts. Johansson 2010.) 51

4 Kurssin opettajana pyrin pitämään mielessä, että lukio-opetuksen ihmis- ja oppimiskäsitykset korostavat opiskelijan aktiivista roolia. Opiskelijat toimivat kurssilla joillakin tunneilla itsenäisesti kantaen vastuun omasta toiminnastaan ja myös ryhmässä, jolloin ryhmän toimivuudesta oli kaikilla yhteinen vastuu. Ajatuksena oli, että opettaja ei ole tällä kurssilla keskeinen päätöksentekijä, vaan pikemminkin oppimisen ohjaaja ja mahdollisuuksien järjestäjä. Esimerkiksi palloilutunnit järjestin useimpina kertoina pelipainotteisesti tai turnausluonteisesti ja tunnit organisoin urheilukasvatusmallia mukaillen (Heikinaro-Johansson & Klemola 2007; Siedentop ym. 2004). Terveysliikunnan sisältöjen suunnittelussa käytin apuna Yhdysvalloissa kehiteltyä Physical Best -ohjelmaa (Physical best activity guide 2005; Physical education for lifelong fitness 2005), jonka tavoitteissa on useita yhtäläisyyksiä lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin terveysliikunnan sisältöihin. Terveysliikuntainterventio ajoittui ensimmäiselle viikolle. Muutoin toteutin kurssin pohjaten sisältölähtöiseen liikunnanopetukseen (kts. Johansson 2010), mikä on yleisin lähtökohta liikunnanopetuksessa suomalaisissa kouluissa (Heikinaro-Johansson & Hirvensalo 2007, 103). Opiskelijoiden kokemukset oman liikuntakäyttäytymisen seuraamisesta Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opiskelijat asettivat itselleen kurssin alussa joko yhden tai useampia fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä tavoitteita. Luokittelin vastaukset aineistolähtöisesti kuuteen luokkaan. Yleisimpiä tavoitteita olivat fyysisen kunnon parantamiseen, vapaa-ajan liikunnan lisäämiseen sekä ulkonäköön liittyvät tavoitteet, kuten laihdutus tai kiinteytys. Omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen kurssin alussa oli keskeinen motivaation lisääjä ja antoi selkeän vertailukohdan toteutuneille liikuntakerroille. Onnistuneesta tavoitteiden asettelusta kertoo myös se, että suurin osa opiskelijoista saavutti asettamansa tavoitteet. Ainoastaan kaksi opiskelijaa liikkui selvästi vähemmän kuin oli suunnitellut. Opiskelijat pohtivat esseissään asetettujen tavoitteiden ja suunnitelman toteutumista sekä syitä siihen, ettei tavoitteita saavutettu. Tavoitteenani oli kurssin aikana kehittää peruskestävyyttä ja pudottaa pari kiloa. En täysin onnistunut tavoitteessani, tunnen peruskestävyyteni hieman nousseen, mutta kiloja en saanut karisemaan.--. Aion kuitenkin jatkaa liikuntaharrastuksiani, koska pidän niistä. Myös aion jatkaa tavoitteeseeni pääsemistä! Olen myös miettinyt jonkun taistelulajin aloittamista. (N13) Liikuntasuunnitelmani toteutui aika hyvin, joitain liikuntakertoja jäi pois, koska tulin kipeäksi. Liikuntapäiväkirja ja -suunnitelma kannusti liikkumaan enemmän, mikä oli hyvä asia. (N16) Suunnittelin tekeväni kauheasti kaikkea, mutta aikaa ja innostusta ei riittänytkään niin paljon kuin olin kuvitellut. Ja jos aikaa joskus oli, en vain jaksanut ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa toimia koska olin jo koulun ja harrastusten jälkeen niin väsynyt. Olen kuitenkin tyytyväinen että edes koulussa olen saanut liikuntatunneilla liikuttua. (N39) Kokemukset liikuntapäiväkirjan pitämisestä ja koulun liikuntatunneista Opiskelijat kokivat liikuntapäiväkirjan pitämisen hyödyllisenä ja mielenkiintoisena. Osa lukiolaistytöistä oli pitänyt liikuntapäiväkirjaa aikaisemminkin, mutta suurelle osalle tämä oli ensimmäinen kerta. Säännöllisesti liikuntaa harrastaville ja aktiiviharrastajille liikuntapäiväkirjan pitäminen tarkoitti harjoitusten kirjaamista, eivätkä he lisänneet liikunnan määrää jo entuudestaan aktiiviseen arkeensa. Aktiivisille oppilaille liikuntapäiväkirjan pitäminen tarjosi mahdollisuuden omien harjoitusmäärien tarkasteluun ja jaksamisen pohtimiseen. Satunnaisesti tai harvakseltaan liikkuville tavoitteiden asettaminen, suunnitelman laatiminen ja päiväkirjan pitäminen tarjosivat hyvän mahdollisuuden tiedostaa omaa liikuntakäyttäytymistä, ja heitä liikuntapäiväkirjan pitäminen kannusti liikkumaan säännöllisesti. Oman liikuntasuunnitelman tekeminen oli mukavaa ja se motivoi liikkumaan enemmän. Noudatin suunnitelmaani suurilta osin hyvin, mutta välillä oli päiviä jolloin ei jaksanut lähteä liikkumaan. Suunnitelmassani oli monipuolisesti liikuntaa, joten uskon että se kehitti kaikkia kunnon osa-alueita tasapuolisesti. Kuntosalilla käynti oli kivaa, ja liityinkin kuntosalin jäseneksi kurssin aikana.--. (N37) Mielestäni tämä LI2 kurssi sujui mukavasti ja oli mielenkiintoista ja mukavaa tehdä liikuntapäiväkirjaa. Mielestäni tällaisen voisi tehdä kaikilla pakollisilla liikunnan kursseilla, koska silloin tulee sellaisenkin ihmisen liikuttua, joka ei yleensä vapaa-ajallaan liiku. (N38) Opiskelijoiden osallistaminen koululiikunnan suunnitteluun ja vastuunkantamisen korostaminen näkyivät myös koulun liikuntatunneilla. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana kaikilla tunneilla, myös niillä, joilla ei ollut aiheena oma suosikkilaji. He kokeilivat mielellään myös uusia lajeja. Liikuntatunneista jäi myönteinen tunne, ja ainakin osa opiskelijoista sai mukavia kokemuksia uusien lajien parista. Koululiikunnassa tykkäsin eniten jumpasta. En kyllä osaa kovin hyvin tehdä jumppaliikkeitä, mutta hauskaa se silti oli. Samoin tykkäsin sulkapallosta ja sählystä. (N15) Liikunnan 2 kurssi oli mukava, koska saimme itse vaikuttaa ohjelmaan ja muutenkin kurssin ilmapiiri oli rento. Ei tullut tunnetta että nyt on pakko liikkua tai että täällä on nyt oltava jos haluan pois lukiosta. Sillä jos sellainen olo tulee, ei liikunta ole hauskaa ja se voi viedä koko liikkumisen ilon niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. (N28) Koululiikunnan yksi tärkeimmistä tavoitteista, liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, näyttäisi toteutuneen osalla opiskelijoista. Liikunnallinen kurssi auttoi heidät alkuun, ja he asettivat uudeksi tavoitteekseen ylläpitää vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrää ja säännöllistä liikunnan harrastamista myös kurssin päätyttyä. Onnistuin asettamissani tavoitteissa hyvin ja huomasin myös selvästi liikunnan lisäävän vireyttä ja kohottavan kuntoa. Liikuntapäiväkirja motivoi liikkumaan ja siitä pystyi myös hyvin seuraamaan, että kuinka paljon on päivän tai viikon aikana tullut liikuttua. Nytte kurssin päätyttyä olen ottanut uudeksi tavoitteeksi kehittää itseäni liikunnan kaikilla osa-alueilla ja kylmistä säistä ja lumentulosta huolimatta liikkua mahdollisimman paljon ulkona. (N6) Opiskelijoiden vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus intervention aikana Kurssille osallistuneiden lukiolaistyttöjen liikuntasuunnitelmissa oli liikuntaa keskimäärin 3,5 kertaa viikossa. Suurin osa suunnitelmista vastasi fyysisen aktiivisuuden suosituksia niin määrän kuin lajien monipuolisuudenkin osalta. Tytöistä 82 % suunnitteli liikkuvansa kurssin aikana vapaa-ajallaan kolme kertaa viikossa tai useammin. Yleisimmin opiskelijat kirjasivat suunnitelmiinsa lenkkeilyä, lihaskuntoharjoittelua, ohjattuja ryhmäliikuntatunteja; aktiivisesti lajiaan harrastavat kirjasivat myös oman lajinsa harjoituksia. Poimin liikuntapäiväkirjoista viikoittaiset liikuntamäärät, liikuntakertojen kestot sekä arvioidun kuormittavuuden. Lukiolaistytöt harrastivat interventiojakson aikana vapaa-ajan liikuntaa keskimäärin 3,3 kertaa viikossa yhteensä 3,7 tunnin ajan. Kuormittavuuden keskiarvo oli 3,1 (taulukko 1). Luokittelin opiskelijat kolmeen luokkaan viikoittaisen fyysisen aktiivisuuden perusteella. Luokittelun rajoina käytettiin Vuoren (2008) esittämää luokittelua. Vähäisen aktiivisuuden luokkaan (vapaa-ajan liikuntaa alle 2,5 tuntia viikossa) kuului 36 %, kohtalaisen aktiivisuuden luokkaan kuului 46 % (vapaa-ajan liikuntaa 2,5 5 tuntia viikossa), runsaan aktiivisuuden (vapaa-ajan liikuntaa 5 tuntia tai enemmän) luokkaan 18 % opiskelijoista. Vaikka yli puolet (64 %) opiskelijoista kuului kohtalaiseen tai runsaan aktiivisuuden luokkaan, niin yli kolmannes opiskelijoista kuului vähäisen aktiivisuuden 52

5 TAULUKKO 1. Lukiolaistyttöjen vapaa-ajan liikunnan määrä, kesto ja kuormittavuus (n=44) min max ka kh Määrä (krt/vko) 0,3 6,8 3,3 1,40 Kesto (tuntia/vko) 0,3 16,5 3,7 2,87 Kuormittavuus 2,0 4,0 3,1 0,47 TAULUKKO 2. Lukiolaistyttöjen osuus eri fyysisen aktiivisuuden luokissa (n=44) Aktiivisuustaso luokkarajat f % vähäinen aktiivisuus <150min/vko kohtalainen aktiivisuus min/vko runsas aktiivisuus >300 min/vko 8 18 yhteensä luokkaan (kts. taulukko 2). Tutkimusaineistossa inaktiivisia nuoria, jotka liikkuivat alle tunnin viikossa, oli 7 % ja erittäin aktiivisia, jotka harrastivat liikuntaa yli kuusi tuntia viikossa, oli 12 %. Liikuntapäiväkirjoista poimin myös liikuntalajit, jotka luokittelin aineistolähtöisesti kymmeneen luokkaan. Laskin jokaiselle liikuntalajille prosenttiosuuden sen mukaan, kuinka moni lukiolaistytöistä harrasti kyseistä lajia interventiojaksolla. Yleisin liikuntamuoto oli lenkkeily, jota harrasti lähes yhdeksän opiskelijaa kymmenestä (89 %), toiseksi yleisin lihaskuntoharjoittelu (64 %), kolmanneksi yleisin ohjatut ryhmäliikuntatunnit (46 %), neljänneksi venyttely/jooga/pilates (30 %), viidenneksi tanssi (23 %), kuudenneksi pyöräily (14 %) ja uinti (14 %). Muita liikuntapäiväkirjoissa esiintyneitä liikuntamuotoja olivat muun muassa ratsastus, yleisurheilu, trampoliinihyppely ja kilpa-cheerleading. Halusin selvittää, olivatko vapaa-ajallaan fyysisesti aktiiviset opiskelijat juuri niitä opiskelijoita, jotka ovat liikunnallisesti lahjakkaita ja hyväkuntoisia. Jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään päiväkirjoista lasketun fyysisen aktiivisuuden mukaan (1=vähäinen aktiivisuus; 2= kohtalainen aktiivisuus; 3=runsas aktiivisuus) ja tarkastelin ryhmien välisiä eroja seuraavien muuttujien suhteen: vapaa-ajan liikunnan kuormittavuus, aikaisempi liikunnan arvosana ja kuntotestitulokset. Tarkastelin eroja yksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA). Valitsin kuntotestituloksista tarkasteltaviksi muuttujiksi vatsalihastestin ja cooperin juoksutestin tulokset. En löytänyt ryhmien välisessä tarkastelussa eroja vapaa-ajan liikunnan kuormittavuudessa, aikaisemmassa liikunnan arvosanassa tai kuntotestien tuloksissa (taulukko 3). JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimukseni tarkoitus oli kehittää lukion liikunnanopetukseen opetusmenetelmiä, jotka vastaavat sekä terveysliikunnan tavoitteisiin, jotka on mainittu lukion opetussuunnitelman perusteissa, että lisätä opiskelijan itsenäisyyttä, aktiivisuutta ja vastuunkantamista käyttämällä osallistavia opiskelumenetelmiä. Halusin myös selvittää opiskelijoiden kokemuksia liikuntakurssista ja oman liikuntakäyttäytymisen arvioimisesta sekä tutkia, onnistuinko tukemaan opiskelijan vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta kurssin aikana toteutetulla terveysliikuntainterventiolla. Terveysliikunnan sisällöt ja osallistavat opetusmenetelmät osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi ja hyödyllisiksi. Opiskelijoiden osallistaminen kurssin suunnitteluun osoittautui hyväksi tavaksi saada opiskelijat innostumaan liikuntatunneista, ja terveysliikunnan sisältöjen opettaminen auttoi opiskelijoita näkemään koululiikunta hyvinvointia tukevana mahdollisuutena koulupäivän aikana. Henkilökohtaisten liikuntasuunnitelmien laatiminen puolestaan kannusti suurinta osaa kurssin opiskelijoista liikunnan harrastamiseen vapaa-ajalla. Tutkimus vahvisti sitä käsitystä, että osallistavilla työtavoilla voidaan lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista (vrt. Niemi ym. 2010). Tämän kokemuksen pohjalta väitän, että koulun arkeen sijoittunut liikunnallisen elämäntavan edistäminen toimii. Kurssin vahvuutena oli se, että se toteutui koulun arjessa, tavallisen opetussuunnitelman sisällä ja olemassa olevilla resursseilla. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan useita terveysliikuntaa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen liittyviä tavoitteita, mutta valmiita tapoja kurssin toteutukseen ei anneta. Tämä haastoi minut kurssin opettajana etsimään keinoja ja menetelmiä, joilla voin vastata tavoitteisiin. Tietoa, menetelmiä ja valmiita opetusohjelmia löytyikin kiitettävästi ja tehtäväkseni jäi sopivien palasien löytäminen ja yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suurin haaste sisällön suunnittelussa oli sopivien kuntotestien löytäminen. Kurssilla käytetyt kuntotestit oli suunnattu aikuisväestölle, ja lähes kaikki lukiotytöt sijoittuivat testien mukaan hyväkuntoisten luokkaan. Nuorille suunnattuja testejä, joihin olisi löytynyt Internetistä kuvalliset suoritusohjeet ja oman ikäluokan kuntotestitulosten jakauma, löytyi ainoastaan yhdysvaltalaisilta Fitness Gram -sivuilta (www.fitnessgram.net), mutta sivuston käyttäminen olisi vaatinut lisenssin ostamista. Opettajana olisin kaivannut hyviä suomenkielisiä kuntotestisivustoja, jotka olisivat tarjonneet opiskelijalle selkeän kuvan kuntotestien mahdollisuuksista oman kunnon kehityksen seuraamisessa. Opiskelijoiden kokemukset terveysliikuntainterventiosta ja koulun liikuntatunneista olivat pääosin positiivia. Tulos johtunee siitä, että lukiossa suurin osa nuorista on kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista sekä liikunnan suotuisista vaikutuksista ulkonäköön. Omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja liikuntasuunnitelman laatiminen antoivat myös opiskelijalle konkreettisen mallin siitä, miten omaan liikuntakäyttäytymiseen ja sitä kautta hyvinvointiin ja jaksamiseen voi itse vaikuttaa. Liikuntapäiväkirjan pitäminen TAULUKKO 3. Eri aktiivisuusluokkien erot vapaa-ajan liikunnan kuormittavuudessa, aikaisemmassa liikunnan arvosanassa, vatsalihastestissä ja cooperin juoksutestissä, yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA). 1.ryhmä (n=16) 2.ryhmä (n=20) 3.ryhmä (n=8) F df sig. scheffe kuormittavuus 3,0 3,2 3,1,900 2,41,414 ei eroja liikuntanumero 9,0 8,7 8,9,719 2,39,494 ei eroja cooperin testi ,633 2,33,537 ei eroja vatsalihastesti ,256 2,27,776 ei eroja 53

6 ei kuitenkaan ollut aivan ongelmatonta. Liikuntapäiväkirjan pitäminen neljän viikon ajan vaati motivaatiota ja sitoutumista. Kaikilla kurssille osallistuneilla ei ollut innostusta eikä motivaatiota toteuttaa vapaa-ajan liikuntapäiväkirjaa. Taustakyselyn valossa ainakin kaksi päiväkirjan palauttamatta jättänyttä opiskelijaa olisivat hyötyneet kurssista, sillä he harrastivat vapaa-ajan liikuntaa vain satunnaisesti ja suhtautuivat negatiivisesti kaikkeen liikuntaan. Tämä liikuntakurssi ei tuonut muutosta heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Liikunnanopettajat ja alan tutkijat ovat haastavan tehtävän edessä yrittäessään pohtia keinoja, joilla saada kaikki opiskelijat omaksumaan liikunnallinen elämäntapa. Toistaiseksi ei vielä ole löytynyt yksiselitteistä vastausta siihen, miten vähän liikkuvat ja negatiivisesti liikuntaan suhtautuvat nuoret innostuisivat liikunnasta. Osallistavien työtapojen käyttö ja opiskelijoiden sitoutuminen näkyivät myös lisääntyneenä vapaa-ajan fyysisenä aktiivisuutena. Kurssin aikana lukiolaistytöt harrastivat vapaa-ajan liikuntaa keskimäärin 3,7 tuntia viikossa ja liikuntakertoja oli keskimäärin 3,3. Tässä tutkimuksessa tytöt olivat vapaa-ajallaan fyysisesti aktiivisempia kuin laajoissa nuorten vapaa-ajan liikunnan harrastamista selvittäneissä tutkimuksissa (vrt. Laakso ym. 2007; Laakso ym. 2008), joissa lukiolaistytöt harrastivat liikuntaa keskimäärin 2,5 kertaa viikossa. Lisäksi inaktiivisten oppilaiden määrä tässä tutkimuksessa oli pienempi ja erittäin aktiivisten osuus suurempi kuin Nuorten terveystapatutkimuksessa (Laakso ym. 2008). Yleisimmät vapaa-ajan liikuntamuodot olivat lenkkeily, lihaskuntoharjoittelu, ohjattu ryhmäliikunta ja venyttely. Aikaisemmissa tutkimuksissa venyttelyä ei ole nimetty erikseen, sillä kysyttäessä vapaa-ajan harrastuksia venyttelyä ei ole ehkä mielletty harrastukseksi. Tässä tutkimuksessa kuitenkin venyttely mainittiin niin usein, että liikuntapäiväkirjojen pohjalta laadituissa luokissa venyttely muodosti oman luokkansa. Tähän lienee syynä se, että fyysisen aktiivisuuden suosituksissa ja liikuntapiirakassa on mainittu notkeutta edistävä harjoittelu, ja opiskelijat laativat suunnitelmat näiden suositusten pohjalta. Yleisimpiä syitä siihen, että opiskelijat eivät noudattaneet suunnitelmaansa, olivat koulukiireet, yllättävät menot sekä syysloma, joka ajoittui keskelle liikuntakurssia. Tämän tutkimuksen merkittävin tulos oli se, että interventioaikaisen fyysisen aktiivisuuden pohjalta muodostetuilla luokilla ei ollut yhteyttä liikunnan kuormittavuuteen, aikaisempaan liikuntanumeroon tai kuntotestien tuloksiin. Tulos poikkeaa aikaisemmista tutkimustuloksista, joissa on osoitettu vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä liikuntanumeroon ja fyysiseen kuntoon (Malmberg ym. 2004, 71; Tammelin 2003). Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tietoon ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin pohjautuvalla terveysliikuntainterventiolla voidaan edistää kaikkien opiskelijoiden vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta, myös niiden, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti tai eivät saa kiitettäviä arvosanoja koululiikunnasta. Toisaalta interventiojakso, neljä viikkoa, ei ollut riittävän pitkä, jotta säännöllinen fyysinen aktiivisuus olisi näkynyt parempina juoksutestituloksina. Keräsin tutkimusaineiston neljä vuotta sitten. Olisi houkuttavaa tietää, onko liikunta-aktiivisuus säilynyt nuorten arjessa heidän päätettyään lukio-opiskelunsa ja siirryttyään uuteen elämänvaiheeseen. Lukion pakollinen liikuntakurssi, joka oli tämän tutkimuksen kohteena, onnistui tukemaan lähes kaikkien opiskelijoiden säännöllistä liikunnan harrastamista, joka voi hyvinkin olla ensimmäinen askel kohti liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteeni liikunnan osalta toteutui hyvin. Otin itseäni niskasta kiinni ja en luistanut paljoa suunnitelmasta. Liikunta oli myös mukavaa. Aion jatkaa säännöllistä liikunnan harrastamista myös tämän jakson jälkeen. Nyt kun olen päässyt hyvää vauhtiin on turha lopettaa.--. Liikunnasta on tullut vähemmän pakkopullaa. (N17) KIITOKSET Artikkeli on osa LiTM Nelli Johanssonin väitöskirjaksi tarkoittamaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää koululiikunnan mahdollisuuksia nuorten fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Opetusministeriö rahoittaa projektia ja tämän artikkeli on kirjoitettu opetusministeriön apurahakaudella. Kiitokset myös kurssille osallistuneille opiskelijoille osallisuudesta ja aktiivisuudesta. LÄHTEET Aittasalo, M., Tammelin, T. & Fogelholm, M Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi - Menetelmät puntarissa. Liikunta ja tiede 47 (1), Anttila, M Liian nuorena eläkkeelle. Työ, terveys, turvallisuus 4, Dollman, J., Okely, A.D., Hardy, L., Timperio, A., Salmon, J. & Hills, A.P A hitchhiker s guide to assessing young people s physical activity: Deciding what method to use. Journal of Science and Medicine in Sport 12 (5), Dowda, M., Sallis, J.F., McKenzie, T.L, Rosengard, P. & Kohl, H.W Evaluating the sustainability of SPARK physical education: A case study of translating research into practice. Research Quearterly for Exercise and Sport 76 (1), Fairclough, S.J. & Stratton, G Effects of a physical education intervention to improve student activity levels. Physical Education and sport Pedagogy 11 (1), Gretschel, A Kunta nuoren osallisuusympäristönä. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 85. Väitöskirja. Heikinaro-Johansson, P. & Hirvensalo, M Liikunnanopetuksen suunnittelu.. Teoksessa: P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, Heikinaro-Johansson, P. & Klemola, U Liikunnanopettajan vuorovaikutusosaaminen ja opetusmallit. Teoksessa: P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, Heikkinen, H.L.T Tutkiva ote toimintaan. Teoksessa: H.L.T. Heikkinen, E.Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki: Kansanvalistusseura, Heikkinen, H.L.T., Konttinen, T. & Häkkinen, P Toiminnan tutkimisen suuntaukset. Teoksessa: H.L.T. Heikkinen, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki: Kansanvalistusseura, Johansson, N Lukiolaisten kiinnostuksen herättäminen omaehtoiseen liikuntaan. Liito: Liikunnan ja terveystiedon opettaja 10 (3), Kalkkinen, P Yhteisöllisyys ja osallisuus. Teoksessa: M. Rimpelä, T. Jarvala, P. Kalkkinen, H. Peltonen & A-M. Rigoff (toim.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukiossa. Perusraportti lukiokyselystä vuonna Helsinki: Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kantomaa, M The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis D Väitöskirja. Kemmis, S., & McTaggart, R Participatory action research. Teoksessa: N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative Research, 2nd ed. Thousand Oaks, CA: Sage, Laakso, L., Nupponen, H. & Telama, R Kouluikäisten liikunta-aktiivisuus. Teoksessa: P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, Laakso, L., Telama, R., Nupponen, H., Rimpelä, A. & Pere, L Trends in leisure time physical activity among young people in Finland. European Physical Education Review 14 (2), Lukion opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. 54

7 Malmberg, J., Fogelholm, M., Kyröläinen, H., Lepistö, P., Lipponen, J., Mäntysaari, M., Palvalin, K., Pietilä, H., Santtila, M. & Suni, J Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimus Helsinki: Edita Prima. Matthews, C. E Use of self-report instruments to assess physical activity. Teoksessa G.J. Welk (toim.) Physical activity assessments for health-related research. Champaign, IL: Human Kinetics, McKenzie, T.L., Li, D., Derby, C.A., Webber, L.S., Luepker, R.V & Cribb, P Maintenance of effects of the CATCH physical education program: Results from CATCH-ON study. Health Education & Behavior 30 (4), McKenzie, T.L Assessing school-based physical activity interventions. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson, R. Telama & E. McEvoy (toim.) The role of physical education and sport in promoting physical activity and health. Jyväskylä: Kopijyvä, Niemi, R., Heikkinen, H.L.T. & Kannas, L Osallisuus koulupedagogiikan lähtökohtana. Kasvatus 41 (1), Pate, R.P., Davis, M.G., Robinson, T.N., Stone, E.J., McKenzie, T.L. & Young, J.C Promoting physical activity in children and youth: A leadership role for schools. A scientific statement from the American Heart Association. Circulation, Pate, R.P., Ward, D.S., Saunders, R., Felton, G., Dishman, R.K. & Dowda, M Promotion of physical activity among high-school girls: a randomized controlled trial. American Journal of Public Health 95 (9), Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Pietikäinen, M. & Jokela, J Does school matter? The role of school context in adolescents school-related burnout. European Psychologist 13 (1), Salmela-Aro, K., Savolainen, H. & Holopainen, L Depressive symptoms and shool burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Journal of Youth Adolescence 38 (10), Salmon, J., Booth, M.L, Phongsavan, P., Murphy, N. & Timperio, A Promoting Physical activity participation among children and adolescents. Epidemiologic Reviews 29 (1), Siedentop, D., Hastie, P.A., & van der Mars, H Complete guide to sport education. Champaign, IL: Human Kinetics. Stenhouse, L An introduction to curriculum research and development. London: Heinemann. Strong, W., Malina, R., Blimke, C.,Daniels, S., Dishman, R., Gutin, B., Hergenroeder, A., Must, A., Nixon, P.A., Pivarnik, J.M., Rowland, T., Trost, S. & Trudeau, F Evidence based physical activity for school-age youth. Journal of Pediatrics 146 (6), Telama, R., Yang, X. Hirvensalo, M. & Raitakari, O Participation in organized sport as a predictor of adult physical activity: A 21-year longitudinal study. Pediatric Exercise Science 18 (1), Tammelin, T Physical activity from adolescence to adulthood and healthrelated fitness at age of 31. Cross-sectional and longitudinal analyses of the Northern Finland birth cohort of Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis D 771. Väitöskirja. Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi. Tuomi J. & Sarajärvi. A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus. Vehviläinen, J Nuorten osallistamishankkeen hyvät käytännöt. Helsinki: Opetushallitus. Vuori, I Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloissa. Liikunta ja Tiede 45 (5), Wang, L.Y., Gutin, B., Barbeau, P., Moore, J.B, Hanes, J., Johnson, M.H.,, Yin, Z Cost-effectiveness of a school-based obesity prevention program. Journal of School Health, 78 (12), Ward, D.S., Saunders, R.P. & Pate, R.R Physical activity interventions in children and adolescents. Champaign, IL: Human Kinetics. Welk, G.J The role of physical activity assessments for school-based physical activity promotion. Measurement in Physical Education and Exercise Science 12 (3), INTERNET-LÄHTEET Finnish Fitness Plan. Kuntoneuvola. Kuopion yliopisto. (luettu ). Puolustusvoimien toimintakykytestit henkilökunnalle.(luettu ) Human Kinetics. (luettu ). 55

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Yläkoululaisten kiinnostus koululiikuntaan ja kiinnostuksen yhteydet vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen

Yläkoululaisten kiinnostus koululiikuntaan ja kiinnostuksen yhteydet vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen Yläkoululaisten kiinnostus koululiikuntaan ja kiinnostuksen yhteydet vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, VÄINÖ VARSTALA, MIKKO LYYRA Yhteyshenkilö: Pilvikki Heikinaro-Johansson,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Nuori Suomi ry Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke Tutkimus-

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy

Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy Tavoite: Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 Ylipainon

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntapainotusluokka

Sompion koulun liikuntapainotusluokka Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT LATURI ENERGIATESTI Eniten aktivointia tarvitsevien ryhmien saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita työhyvinvointiohjelmia, joissa sekä herätetään että ohjataan liikunnan harrastamiseen sekä terveelliseen

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Teknologia liikunnallistamisen tukena Teknologia liikunnallistamisen tukena Liikkuva koulu kiertue 2012 Ville Uronen Koulutuspäällikkö, LitL, KM Polar Electro Finland Oy Sisältö: 1. Onko liikuntatunneilla sykettä? 2. Miksi liikuntateknologiaa

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville Lähtöajatus hankkeelle Liikunnanopetus tarvitsee uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia oppimisympäristöjä. Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot