Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille. Kasvatustieteen maisterit

Transkriptio

1 Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille Kasvatustieteen maisterit

2 Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2008 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille. Viisivuotisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta ja miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Uraseurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen toimivuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistä uraseurantaa, jossa on mukana 17 yliopistoa. Valtakunnallisen uraseurantamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö, jolla saadaan tilastollista ja laadullista tietoa akateemisen koulutuksen toimivuudesta. Lapin yliopistossa uraseurantakysely toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna Työelämäpalautejärjestelmää on kehitetty osana Lapin yliopiston laatutyötä. Yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta-aineistosta. Kyselyyn vastasi 217 Lapin yliopistossa tutkintonsa suorittanutta. Uraseurannasta löytyy tietoa myös työelämä- ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: Raportissa on sekä yliopistotason päätuloksia että tutkintojen välistä vertailua ja tutkintokohtaisia avovastauksia. Osa tutkintokohtaisista tuloksista on suuntaa-antavia, koska muutamissa tutkintojen välisissä vertailuissa vastaajien lukumäärät ovat suhteellisen pieniä. Tiedot on tarkoitettu tiedekunnan henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksen kehittämisessä. Uraseurannan tuloksia käsitellään tiedekuntien laatusiltakeskusteluissa, joissa työnantajat, Lapin yliopistosta valmistuneet, opiskelijat ja opettajat arvioivat yhdessä tutkintokoulutusta työelämän näkökulmasta. Tavoitteena on, että tutkinnot vastaavat mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja valmistuneet työllistyvät koulutusta vastaavasti. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja ura- ja työmarkkinaseurannasta. Satu Peteri työelämä- ja rekrytointipalvelut Satu.Peteri(at)ulapland.fi puh SIVU 2

3 Vastanneiden lukumäärä Kyselyn kohderyhmänä olivat Lapin yliopistossa vuonna 2003 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kysely lähetettiin 341 maisterille *, joista 217 vastasi. Vastausaste oli 63,6 %. Tutkinto Pääaine Vastasi Valmistui Hallintotieteiden maisteri (HTM) Hallintotiede 5 10 Julkisoikeus 4 7 Laskentatoimi 3 5 Markkinointi Kasvatustieteen maisteri (KM) Aikuiskasvatus 9 16 Kasvatustiede Luokanopettajan ko Oikeustieteen maisteri (OTM) Oikeustiede Taiteen maisteri (TaM) Kuvataidekasvatus Mediatiede 6 8 Tekstiiliala 3 4 Teollinen muotoilu 6 10 Vaatetusala 4 5 Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Kauppatieteiden maisteri (KTM) Graafinen suunnittelu Kansainväliset suhteet 9 13 Kansantaloustiede 1 Hallintotiede 2 2 Markkinointi 2 3 Matkailututkimus 4 6 Sosiaalityö Sosiologia Laskentatoimi Markkinointi Lay yhteensä * Vuonna 2003 Lapin yliopistosta valmistui kaikkiaan 354 maisteria. Osa yhteystiedoista puuttui, joten kysely lähetettiin 341:lle. SIVU 3

4 1. Työura * Työuran ensimmäiset viisi vuotta Koulutusta Työ- tai Työttömyyskokemuksia** Työttömyysaika vastaavassa virkasuhteiden työssäoloaika lukumäärä keskiarvo (v) keskiarvo (lkm) % keskiarvo (v) HTM 4,4 3,6 14 1,6 KM 4,2 4,4 41 1,0 OTM 4,6 5,0 58 0,8 TaM 4,0 5,3 54 1,1 YTM 4,4 4,7 55 0,5 KTM 4,6 4,4 27 0,1 Lay yht. 4,3 4,7 47 0,8 * Tutkinnon suoritusajankohta: lukuvuosi Kyselyajankohta: syyskuu ** Työttömyyskokemuksessa on tilastollisesti merkitsevää eroa (khi^2=12,8, p=0,03), HTM:t ja KTM:t ovat olleet merkitsevästi harvemmin työttöminä kuin muut. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät, painoarvo (1-6)* Tekijä Lay yht. KM Alueellinen työmarkkinatilanne 4,0 3,7 Alan heikko työmarkkinatilanne 3,8 3,5 Tutkinto ja sen aineyhdistelmä 2,8 3,3 Työkokemuksen puute 3,6 2,9 Puutteelliset suhdeverkostot 3,4 2,9 Katkot määräaikaisissa työsuhteissa 2,2 2,7 Tutkinnon huono tunnettuus 2,1 2,3 Sukupuoli 1,7 2,2 Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy 1,9 2,1 Ei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä 1,9 1,7 Oman osaamisen epävarmuus 2,0 1,6 Puutteellinen työelämätietous 1,7 1,6 Valmistumisajankohta 1,4 1,5 Omien tavoitteiden epätietoisuus 1,9 1,4 Puutteelliset työnhakutaidot 1,8 1,3 * Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistäsi. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon Tummennetulla olevissa tekijöissä tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,05) muiden vastaajien keskiarvoon. SIVU 4

5 2. Työuran alun ja syksyn 2008 työtilanteen vertailua Tilanne valmistumishetkellä 2003 ja syksyllä 2008 Työssä Työtön Päätoiminen opiskelu Perhevapaa Muu tilanne HTM 79 % 92 % 14 % 0 % 7 % 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % KM 53 % 71 % 29 % 9 % 12 % 1 % 6 % 17 % 0 % 1 % OTM 51 % 98 % 35 % 0 % 9 % 0 % 2 % 2 % 2 % 0 % TaM 54 % 81 % 27 % 3 % 8 % 8 % 8 % 8 % 3 % 0 % YTM 54 % 88 % 37 % 2 % 5 % 0 % 2 % 5 % 2 % 4 % KTM 82 % 91 % 0 % 0 % 18 % 0 % 0 % 9 % 0 % 0 % Lay yht. 56 % 84 % 29 % 4 % 9 % 2 % 4 % 9 % 1 % 1 % henkilöä Työsuhteen muoto ensimmäisessä työssä ja syksyllä 2008 Vakituinen Määräaikainen Osa-aikainen Itsenäinen yrittäjä Työllistetty/ työharjoittelu 1. työ työ työ työ työ 2008 HTM 75 % 76 % 8 % 8 % 0 % 8 % 8 % 8 % 8 % 0 % KM 23 % 67 % 72 % 31 % 3 % 2 % 0 % 0 % 1 % 0 % OTM 26 % 79 % 58 % 16 % 7 % 0 % 2 % 5 % 7 % 0 % TaM 25 % 76 % 56 % 17 % 11 % 3 % 6 % 3 % 3 % 0 % YTM 22 % 50 % 63 % 50 % 10 % 0 % 2 % 0 % 2 % 0 % KTM 45 % 80 % 55 % 0 % 0 % 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % Lay yht. 28 % 69 % 60 % 26 % 6 % 2 % 2 % 3 % 3 % 0 % henkilöä Päätyönantaja syksyllä 2008 Yksityinen* Kunta Valtio Järjestö Muu HTM 39 % 23 % 38 % 0 % 0 % KM 2 % 93 % 3 % 2 % 0 % OTM 52 % 5 % 30 % 11 % 2 % TaM 56 % 35 % 9 % 0 % 0 % YTM 6 % 51 % 28 % 15 % 0 % KTM 91 % 9 % 0 % 0 % 0 % Lay yht. 30 % 46,5 % 17 % 6 % 0,5 % henkilöä *Mukana yrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit Bruttopalkka kuukaudessa syksyllä 2008 (kokopäivätyö, sis. lisät) HTM KM OTM TaM YTM KTM YHT e 0 % 0 % 5 % 4 % 2,5 % 0 % 2,5 % e 0 % 26 % 0 % 19 % 28 % 10 % 16 % e 33,5 % 34 % 10 % 33 % 36 % 10 % 27 % e 8,5 % 30 % 19 % 22 % 27,5 % 30 % 24 % e 17 % 4 % 14 % 7 % 3 % 0 % 7,5 % e 33 % 6 % 26 % 15 % 0 % 10 % 13 % e 0 % 0 % 12 % 0 % 3 % 10 % 4 % 5000 e - 8 % 0 % 14 % 0 % 0 % 30 % 6 % keskiarvo mediaani SIVU 5

6 3. Työn laatu Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne KM opetus tai kasvatus 81 % hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 6 % asiakastyö/ potilastyö 6 % johto- ja esimiestehtävät 4 % tutkimus 1 % konsultointi tai koulutus 1 % Syksyn 2008 päätyön tehtävien luonne KM opetus tai kasvatus 81 % hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 5 % johto- ja esimiestehtävät 5 % asiakastyö/ potilastyö 3 % tutkimus 2 % toimisto- ja esikuntatehtävät 2 % viestintä ja mediatyö 2 % Oliko ylempi korkeakoulututkinto edellytyksenä syksyn 2008 työhön? Kauppatieteiden maisteri (N=11) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=38) Taiteen maisteri (N=33) Oikeustieteen maisteri (N=44) kyllä ei ei tiedä Kasvatustieteen maisteri (N=58) Hallintotieteiden maisteri (N=14) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % SIVU 6

7 Työtehtävien ja koulutuksen vaatimustason vastaavuus syksyllä 2008 Kauppatieteiden maisteri (N=11) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=38) Taiteen maisteri (N=33) Oikeustieteen maisteri (N=44) Kasvatustieteen maisteri (N=56) Hallintotieteiden maisteri (N=13) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % työ vastasi hyvin koulutustasoa työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi työ oli koulutukseen nähden vaativampaa Tyytyväisyys syksyn 2008 työhön / KM Tekijä Painoarvo (1-6)* Työ on itsenäistä ja vastuullista 5,5 Työ on mielenkiintoista 5,3 Työtehtävät ovat monipuolisia 5,1 Työ tarjoaa sopivasti haasteita 5,1 Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen 4,8 Työura on tavoitteiden mukainen 4,6 Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino 4,6 Työtä on liikaa 3,9 Työ on henkisesti liian kuormittavaa 3,7 Työ mahdollistaa uralla etenemisen 3,1 Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 2,7 * Arvioi tyytyväisyyttäsi nykyiseen työhösi seuraavien väittämien perustella: 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä, 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä SIVU 7

8 4. Koulutuksen antamat valmiudet Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Kauppatieteiden maisteri (N=11) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=39) Taiteen maisteri (N=34) Oikeustieteen maisteri (N=44) Kasvatustieteen maisteri (N=57) Hallintotieteiden maisteri (N=14) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyödyntää jatkuvasti hyödyntää jonkin verran/ osittain ei voi hyödyntää juuri lainkaan Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta (ka 4,6) Kauppatieteiden maisteri (N=11) 5,1 Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=39) 4,4 Taiteen maisteri (N=37) 4,1 Oikeustieteen maisteri (N=44) 5 Kasvatustieteen maisteri (N=69) 4,4 Hallintotieteiden maisteri (N=14) 4, =erittäin tyytymätön 6=erittäin tyytyväinen *Tyytyväisyydessä on tilastollisesti merkitsevää eroa (F-arvo=2,8, p=0,03) lähinnä OTM:n ja TaM:n välillä. SIVU 8

9 Mihin valmistuneet ovat erityisen tyytyväisiä tutkinnossa työuran kannalta * Aikuiskasvatus- ja erityispedagogiikan opintoihin. Samoin mediatiede on ollut hyvä juttu. Ainakin on korkeakoulututkinto suoritettuna. Aineopinnot ovat olleet erittäin tärkeitä ja liikunnan perus- ja jatko-opinnot ovat olleet antoisat. Antoi varmuutta ja luottamusta omaan osaamiseen. Ammattikasvattajana, vankka teoriapohja auttaa käytännössä. ATK:n sivuaineopintoihin: niistä on ollut todella hyötyä niin töitä hakiessa kuin käytännön työtehtävissä. Didaktiikan opinnot En olisi nykyisessä työssäni ilman ko. Tutkintoa. Opiskelu tarjosi myös piristysruiskeen silloiseen elämäntilanteeseeni (vaihdoin ammattia, olin ennen sosiaalityöntekijä). Ilman ko. tutkintoa ja vanhaa tutkintoani en olisi tässä työssä. Englannin erikoistuminen toi työpaikan Eniten hyötyä urallani on ollut musiikin, tekstiilityön, liikunnan opinnoista, sekä opetusharjoittelusta. Erikoistumisaineiden suorittaminen (liikunta ja äidinkieli). Erilaisiin työelämän taitoihin kuten tiedonhankintataidot, organisointi-, ajattelunhallinta- ja ongelmanratkaisutaidot, oppimiskyky, kyky itsenäiseen työskentelyyn ja taito tehdä työhakemuksia jne. Erityisopetus Erityispedagogiikan opinnot Harjoittelujaksot Kaksoiskelpoisuuden suorittamiseen luokanopettajan opinnoissa Kasvatustiede, psykologia, yleensä kokonaisuus erkkapeda. Kasvatustieteen opinnot tukevat työtäni, samoin psykologian opinnot Kasvatustieteen syventäviin opintoihin, joiden kautta sain ymmärryksen koko koulutuksen kentälle ja sen todellisuuden olen nähnyt ja kokenut itse työurani aikana. Maakuntakorkeakoulun ansiosta pystyin tekemään opintoja kotipaikkakunnallani, loistavaa. Korkeakoulututkinto auttaa tietyn näkemyksen tutkimuksen ja kehittämistyön tärkeyteen. Koulutus liian tieteellinen. Pitäisi olla enemmän oikeaa kouluasiaa; aineenhallintaa, yhteistyö perheiden kanssa, erityisopetus ym. Kouluarkeen liittyvät asiat. Kyllä. Sivuaineopinnot sain valita omien tarpeiden mukaan. Mm. Psykologian aineopinnot, hoitotiede (15 ov) Laadukkaaseen luokanopettajaopetukseen sekä erikoistumisaineeseeni liikunnan opetukseen. SIVU 9

10 Mihin valmistuneet ovat erityisen tyytymättömiä tutkinnossa työuran kannalta * Aikuiskasvatuksen/Filosofian laudatur-opintojani en ole päässyt täysin hyödyntämään opetustehtävissä Alkuopetus, teorian & käytännön yhteensopimattomuus, erityisopetus ja äänenhuolto ja sen puute opinnoissa. Ammatillisella alalla (ammattiopisto) ei koulutuksella km>amk ole paljon merkitystä ja palkka pysyisi samana. ATK-valmiuksien opettaminen yo:ssa surkeaa. Käytäntö ja opinnot aivan eri planeetalta! Ei mitään selkeää. Ei pätevöitä suoraan ammattiin, kasvatustieteen heikko arvostus ja tunnettuus työmarkkinoilla. En En ole En ole tyytymätön Erikoistumisaineiden valintaan. Erikoistumisopinnot: esi- ja alkuopetus oli täysi fiasko, sillä en saanut juuri mitään konkreettista työhön. Erityisopetus Erityispedagogiikan ja erityisoppilaan kohtaamisen opettaminen on vähäistä Ettei LaY ole onnistunut saamaan opinto-ohjauksen pätevyysopintoja Rovaniemelle. Jyväskylän ja Joensuun valta on purettava. Harmittaa, kun en opiskeluaikanani suorittanut opettajan pedagogisia opintoja ja opiskellut psykan cumua. Kasvatustieteen maisterille ei pienellä paikkakunnalla ole tarpeeksi töitä. Pitäisi olla luokanopettaja. Kasvatustieteen pääaineopintoihin, jotka olisivat voineet valmentaa paremmin sivistystoimen henkilöstö- ja taloushallintoon, eivät vain tutkijan tehtäviin. Tyytymätön olen myös siihen, että en jo kasvatusmaisterin tutkintoon voinut käydä opettajan pedagogisia opintoja. Koulutus antoi epätäydellisen/ puutteellisen kuvan ammatin arjesta. Koulutus ei vastannut lainkaan työtäni, joten lähdin jatkokouluttautumaan. Kyllä, valitettavasti. En ole työllistynyt tutkintoni avulla. Olen lähettänyt yli 100 hakemusta, enkä pääse edes haastatteluun. Harmittaa, etten suorittanut pedagogisia opintoja opiskelun aikana. Liian paljon tutkimukselliseen painottuvaa opetusta Lisäpätevyyden saamisen mahdollisuuksiin. (PIA-koulutus ainoa, mutta epävarmaa pääsy koulutukseen, jos ryhmä täynnä ei pääse, vaikka koulutustarve huutava.) Luennot Monet asiat ovat varmasi mahdollisia oppia vain työelämässä. Kodin ja koulun yhteistyö, työskentely eri tahojen kuten sosiaalitoimen kanssa - ne ovat tulleet tutuiksi työelämän myötä. Olisi pitänyt lukea hallintotiedettä. Omilla sivuainevalinnoilla saa paljon aikaan, mutta ehdottomasti olisi oltava vaatimuksena sellainen sivuainevalinta, joka oikeasti antaisi pätevyyden JOHONKIN työhön. Nyt se pitää itse keksiä, ja sehän on työnantajan riemu se.. Opetusharjoittelut eivät vastaa todellisuutta SIVU 10

11 Opinto-ohjaus olisi pitänyt olla huomattavasti parempaa yliopisto-opintojen alussa, jotta olisi voinut valita paremmin sopivan sivuainekokonaisuuden tiettyjen kiinnostavien työtehtävien kannalta. Opintojen alussa olisi voinut olla työelämätutoreita kertomassa/tutustuttamassa tiettyihin aloihin/työtehtäviin, suositellut tiettyjä työtehtäviä tukevia aineyhdistelmiä jne. Sivuainevaihtoehdot aika suppeat, koulutussuunnittelun kurssia ei juuri ollut. Toisaalta pitäisi keskittyä käytännön opetustyöhön ja koulumaailman nykyiseen raadollisuuteen. Tutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa oli tiedekunnalle ongelma, enkä saanut suorittaa niitä sivuaineita, joita olisin toivonut (koska järjestelmä on jähmeä eikä mahdollista nopeampaa etenemistä, vaan suosii ennemmin tasapäistä tai venyttynyttä suoritustapaa) Tutkinto antoi jonkinlaisen pohjan opettajan ammatissa, mutta paljon on tullut eteen asioita, joista ei koulutuksessa puhuttu juuri lainkaan. Koulutuksessa keskityttiin opettamiseen ja kaikki muu opettajan työhön kuuluva jäi erittäin vähälle huomiolle. Tutkinto ei antanut minkäänlaisia valmiuksia oppilaiden vanhempien kohtaamiseen, mikä on yksi tärkeä osa opettajan työtä. Tutkinto ei kuitenkaan antanut kunnon eväitä työhön. Tutkinto kyllä antaa mahdollisuuden työskennellä erilaisissa työtehtävissä, mutta kuitenkaan se ei valmista mihinkään työhön ja jos alan työkokemusta ei ole, ei tule työpaikkaakaan, kun ei ole suhteita. Tutkinto saisi olla käytäntö läheisempää, on liian teoriapainotteinen. Enemmän apuja käytännön työelämään. Tämänhetkiset haasteet oppilaiden auttamisessa monimutkaistuneet. Projektityö onneksi oli AMK:ssa. Urasuunnittelun opinnot puuttuvat. Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön koulutus ei valmistanut. Oppilashuollolliset asiat Vanhempien kohtaamiseen (vanhempainillat, -vartit jne.) Ei saanut eväitä ja teknisen työn opiskelun mahdollisuutta ei ollut kaikille halukkaille tytöille/naisille. Vähäiseen käytännön opetukseen. Erityispedagogiikan opintojen olemattomuuteen Vähän liian yleispätevä tutkinto Yliopistossa tehdään valtavasti teoreettista, turhaa tekemisen vuoksi. Opettajan arkipäivän ongelmiin ei koulutus juuri anna valmiuksia. * Perustelut on poimittu sellaisinaan suoraan vastauslomakkeista SIVU 11

12 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen / Lay yht. (tieto-taitoarviot) Neuvottelutaidot -2,2 3,1 5,3 Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,0 3,4 5,4 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,8 3,4 5,2 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,6 3,8 5,4 Esiintymiskyky -1,6 3,6 5,2 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,5 3,8 5,3 Esimiestaidot -1,4 2,3 3,7 Ongelmanratkaisutaidot -1,4 4 5,4 Projektinhallintataidot -1,4 2,9 4,3 Luovan ajattelun taidot -1,3 3,7 5,0 Opetus, koulutus- ja ohjaustaidot -1,2 3,5 4,7 Tieto- ja viestintätekniikan hallinta Suomen kielen viestintätaidot -1,0-1,0 4 5,0 4,4 5,4 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Oppimiskyky -1,0 4,3 5,3 Taloussuunnittelu ja budjetointi -0,9 2,3 3,2 Lainsäädännön tuntemus -0,8 3,5 4,3 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,8 4,8 5,6 Tiedonhankintataidot -0,5 4,7 5,2 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -0,5 2,4 2,9 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,4 4,4 4,8 Englannin kielen viestintätaidot 0,0 3,6 3,6 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,1 4,6 4,5 Muiden kielten viestintätaidot 0,3 1,9 1,6 Ruotsin kielen viestintätaidot 1,0 2,4 3,4-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 1=erittäin puutteellisesti/ei lainkaan tärkeä 6=erinomaisesti/erittäin tärkeä Kyselyllä kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. Tässä on esitetty yksittäisistä vastauksista lasketut keskiarvot sekä erotus kehityspainoarvon ja merkityspainoarvon välillä. Noin 0,2 yksikön erotus on tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). * Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti * Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä SIVU 12

13 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen / KM (tietotaitoarviot) Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,2 3,5 5,7 Neuvottelutaidot -2,0 3,4 5,4 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,7 3,8 5,5 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,6 3,8 5,4 Lainsäädännön tuntemus -1,6 2,7 4,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,5 4,1 5,6 Luovan ajattelun taidot -1,5 3,7 5,2 Esiintymiskyky -1,4 3,9 5,3 Ongelmanratkaisutaidot -1,4 4 5,4 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,4 4,2 5,6 Projektinhallintataidot -1,3 2,9 4,2 Esimiestaidot Tieto- ja viestintätekniikan hallinta -1,3-1,2 2,4 3,7 3,9 5,1 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Kyky itsenäiseen työskentelyyn -1,2 4,5 5,7 Taloussuunnittelu ja budjetointi -1,2 1,8 3,0 Oppimiskyky -1,1 4,3 5,4 Suomen kielen viestintätaidot -0,9 4,6 5,5 Tiedonhankintataidot -0,5 4,8 5,3 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -0,3 1,7 2,0 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,3 4,4 4,7 Muiden kielten viestintätaidot 0,1 1,6 1,5 Englannin kielen viestintätaidot 0,3 3,6 3,3 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,3 4,8 4,5 Ruotsin kielen viestintätaidot 1,2 2,2 3,4 Noin 0,2 yksikön erotus on tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). -3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 1=erittäin puutteellisesti/ei lainkaan tärkeä 6=erinomaisesti/erittäin tärkeä SIVU 13

14 5. Koulutukseen osallistuminen vuonna 2003 suoritetun tutkinnon jälkeen* on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen 65 % on osallistunut työvoimakoulutukseen 7 % on osallistunut/suorittanut ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, pätevöitymiskoulutuksen tms. 16 % on suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto 15 % on suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja 12 % on suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon 9 % ei ole osallistunut koulutukseen 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % * Jakauma on koko aineistosta (N=217). Vastauksia on 293, koska vastaajat ovat voineet valita useamman vaihtoehdon. Esimerkkejä kasvatustieteen maistereiden ammatillisista erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksista, toiseen korkeakoulututkintoon tähtäävistä opinnoista / tutkinnoista tai muista koulutuksista / tutkinnoista: Opinto-ohjaaja Pedagogiset Erilliset erityisopettajaopinnot Erityisopettaja Kouluhallinnon tutkinto Liikunnan aineenopettajan kelpoisuus Liikunnan aineenopettajan pätevyys 2006 Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot ja erill. luokanopettajan koulutus Jet 2008 JET-tutkinto Kuvataiteen perusopinnot 25 ov SIVU 14

15 Vuonna 2003 valmistuneiden maistereiden kotiläänit ennen opintojen aloittamista ja asuinläänit syksyllä 2008 Asuinlääni ennen opintojen aloittamista Lappi Oulu Muu Yhteensä HTM 45 % (5) 55 % (6) % (-) 100 % (11) KM 53 % (37) 27 % (19) 20 % (14) 100 % (70) OTM 23 % (10) 28 % (12) 49 % (21) 100 % (43) TaM 27 % (10) 32 % (12) 41 % (15) 100 % (37) YTM 35 % (14) 40 % (16) 25 % (10) 100 % (40) * KTM 36 % (4) 55 % (6) 9 % (1) 100 % (11) Lay yht. 38 % (80) 33 % (71) 29 % (61) 100 % (212) * Ulkomailla 1 henkilö. Asuinlääni syksyllä 2008 Lappi Oulu Muu Yhteensä HTM 50 % (7) 36 % (5) 14 % (2) 100 % (14) KM 51 % (36) 26 % (18) 23 % (16) 100 % (70) OTM 16 % (7) 18 % (8) 66 % (29) 100 % (44) TaM 27 % (10) 19 % (7) 54 % (20) 100 % (37) * YTM 37 % (15) 34 % (14) 29 % (12) 100 % (41) KTM 18 % (2) 27 % (3) 55 % (6) 100 % (11) Lay yht. 35 % (77) 25 % (55) 39 % (85) 100 % (217) * Ulkomailla 1 henkilö. Vuonna 2003 valmistuneiden maistereiden ikäjakauma valmistuessa % HTM KM OTM TaM YTM KTM Yht. alle 25 v. 7 % 14 % 9 % 3 % 7 % 9 % 9 % v 7 % 46 % 64 % 62 % 66 % 64 % 54 % v 7 % 9 % 9 % 22 % 5 % 27 % 11 % väh. 35 v. 79 % 31 % 18 % 14 % 22 % 0 % 25 % Yht. % N Ka, vuotta 45, ,2 29,3 30,8 27,7 31,6 SIVU 15

16 Liite: Kasvatustieteiden tiedekunnasta kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2003 valmistuneiden ensimmäinen ammatti-, tehtävä- tai virkanimike Nimike lkm erityisluokanopettaja 5 erityisopettaja 1 järjestöohjaaja 1 kouluttaja 1 laaja-alainen erityisopettaja 1 lehtori 3 lehtori (amk) 1 lehtori (amm. aineet) 1 luokan lehtori 1 luokanopettaja 26 luokanopettaja/koulunjohtaja 1 luokanopettajan viransijainen 2 ma. lehtori 1 määräaikainen luokanopettajan sijainen 1 ohjaaja 1 opettaja 2 opinto-ohjaaja, projektipäällikkö 1 projektipäällikkö 1 projektisihteeri 1 projektisuunnittelija 2 päiväkodinjohtaja 1 päätoiminen tuntiopettaja 1 päätoiminen tuntiopettaja erityisluok.op. 1 rehtori 1 suuhygienisti 1 suunnittelija 2 tuntiopettaja 2 tutorkouluttaja 1 tyttöjen liikunnan ja terveysopin lehtori 1 työharjoittelija, kasvatusfilosofian luennoitsija 1 vt. sosiaaliterapeutti 1 vuoropäällikkö 1_ Yhteensä 68 SIVU 16

17 Kasvatustieteiden tiedekunnasta kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2003 valmistuneiden syksyn 2008 ammatti-, tehtävä- tai virkanimike Nimike lkm ammatillisten aineiden lehtori (yhteiskuntatiet. ja kasvatustiet.) 1 erikoissuunnittelija 1 erityisopettaja 5 laaja-alainen erityisopettaja 2 lehtori 3 lehtori, opinto-ohjaaja 1 lukion ja peruskoulun uskonnon, psykologian ja filosofian lehtori 1 lukion rehtori 1 luokanlehtori 1 luokanopettaja 21 luokanopettaja, koulun johtaja 1 luokanopettajan viransijainen 1 opinto-ohjaaja 2 opinto-ohjaaja, lehtori 1 perusk. luokanop./apulaisrehtori 1 pienryhmänopettaja (erityisopettaja) 1 projektipäällikkö 1 projektipäällikkö, pt. tuntiopettaja 1 projektisihteeri 1 päihdetyöntekijä 1 rehtori 1 rehtori/ luokanopettaja 1 suuhygienisti 1 suunnittelija 1 toimittaja 1 tuntiopettaja 2 tyttöjen liikunnan ja terveyst. lehtori 1 vanhuspalvelujen suunnittelija 1 vs. lehtori 1_ Yhteensä 58 SIVU 17

18 Uraseurantamalli* 1. työpaikka Nykyinen työpaikka -Vakituisuus -Sijainti -Sektori -Tehtävänkuva -Laatu/koulutusvastaavuus Tyytyväisyys yo-koulutuksen sisältöön ja laatuun Koulutuksen työelämärelevanssi (tieto-taito arviot) -Vakituisuus -Sijainti -Sektori -Tehtävänkuva -Laatu/koulutusvastaavuus Työura: 5 vuotta työmarkkinoilla Työttömyyden kesto Työssäoloaika Työttömyysjaksojen lkm Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Jatko-/lisäkoulutus Koulutusta vastaava työkokemus Työnantajien lkm/ Työsuhteiden määrä * Aarresaari-verkoston laaturyhmä: Tapio Anttonen JY Sakari Jussi-Pekka OY Satu Peteri LaY Lapin yliopiston tutkintojen laatuun tähtääviä toimenpiteitä: Opetussuunnittelua kehitetään yhdessä ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ja hyödynnetään työelämäpalautetta ja alan tutkimuksia. Valmistuneilta kerätään palautetta, jota käytetään tutkintojen työelämävastaavuuden kehittämisessä. Perustutkintojen opetussuunnitelmien tulee mahdollisimman hyvin ennakoida tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita. Yliopisto edistää opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja seuraa valmistuneiden sijoittumista työelämään. SIVU 18