Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille

Transkriptio

1 Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Työelämä ja rekrytointipalvelut Satu Peteri

2 Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2007 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille. Viisivuotisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten he kokevat yliopistokoulutuksen merkityksen oman työuran näkökulmasta ja miten tyytyväisiä he ovat suorittamaansa tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Uraseurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen toimivuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa 15 yliopiston yhteistä uraseurantahanketta, jossa Lapin yliopiston lisäksi ovat mukana Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot, Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut, Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi. Akateemisten rekrytointipalveluiden valtakunnallisen uraseurantamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö, jolla saadaan seurantatietoa ja työelämäpalautetta tutkintojen kehittämiseen ja yliopistojen laatutyöhön. Lapin yliopistossa uraseurantakysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa, ensimmäinen uraseurantatutkimus toteutettiin vuonna 2000 valmistuneille maistereille syksyllä Tähän yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta aineistosta. Kyselyyn vastasi 204 Lapin yliopistossa vuonna 2002 maisterintutkintonsa suorittanutta. Uraseurannasta löytyy tietoa myös työelämä ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: Valtakunnallisesta uraseurantahankkeesta löytyy tietoa akateemisten rekrytointipalveluiden verkkosivuilta: Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja ura ja työmarkkinaseurannasta. Satu Peteri työelämä ja rekrytointipalvelut Satu.Peteri(at)ulapland.fi puh. (016)

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Kyselyyn vastanneiden taustatietoja... 1 Työelämään sijoittuminen... 2 tilanne valmistumishetkellä ja syksyllä työsuhteen luonne ensimmäisessä työssä ja syksyllä työllisten toimiasemat ja työnantajasektori... 3 työn ja koulutuksen vastaavuus... 4 arviot työn sisällöllisistä tekijöistä ja bruttopalkat syksyllä Työurat työssäoloaika valmistumisen jälkeen... 6 koulutusta vastaava työssäoloaika valmistumisen jälkeen... 6 työnantajien ja työsuhteiden määrät... 7 työuran ensimmäiset viisi vuotta tutkinnoittain... 7 Muu toiminta perhevapaat... 8 päätoiminen opiskelu ja koulutukseen osallistuminen valmistumisen jälkeen... 8 yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen. 9 Työttömyyskokemukset ja työllistymistä vaikeuttaneet tekijät... 9 Työnhakuaika ensimmäiseen työhön Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta Uraseurantamalli... 12

4 Tiivistelmä Työelämä ja rekrytointipalveluiden toteuttama ura ja työmarkkinaseuranta arvioi Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneiden maistereiden työllistymistä ja työurien laatua, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut viisi vuotta. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit sijoittuvat työelämään hyvin. Heti valmistumishetkellä työssä oli 54 maistereista ja viisi vuotta myöhemmin jo 84. Valtaosa (76 ) löysi ensimmäisen työpaikan puolen vuoden kuluessa valmistumisesta. Vastaajista 79 ilmoitti, että työssäoloaikaa oli ehtinyt kertyä 4 5 vuotta syksyyn 2007 mennessä. Valtaosa koki olleensa koulutusta vastaavissa tehtävissä valmistumisensa jälkeisen ajan. Työpaikkojen laatua arvioitiin mm. kysymällä, vastaako työ yliopistollista koulutustasoa, oliko korkeakoulututkinto edellytyksenä työn saantiin ja onko yliopistossa opittuja asioita voitu hyödyntää työssä. Työpaikkojen laadulliset arviot paranivat uran edetessä. Vastaajista 54 arvioi, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen vastasi hyvin vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta, syksyn 2007 tilanteessa 71 koki olevansa koulutustasoa vastaavassa työssä. Työmarkkinoille siirtyminen ei kaikilla kuitenkaan sujunut aivan kitkatta, vastaajista 33 koki ensimmäisen työn osin tai selvästi alityöllistävänä eli työtehtävien vaativuustaso ei vastannut koulutusta (vrt. Sainio 2008). Syksyllä 2007 tätä mieltä oli 14 vastaajista. On mielenkiintoista myös havaita, että syksyn 2007 tilanteessa 14 maistereista piti työtehtäviään koulutukseen nähden vaativampina. Työn pätevyysvaatimuksia (oliko tutkinto edellytyksenä työhön) arvioitaessa kyllä osuudet olivat ensimmäisessä työssä 63 ja syksyn 2007 työpaikassa 84. Seurannassa vastaajat arvioivat myös työn sisällöllisiä tekijöitä. Suurimmat painoarvot työn sisällöllisten tekijöiden arvioinnissa saivat työn itsenäisyys ja vastuullisuus, mielenkiintoisuus ja monipuolisuus. Vaikka työtehtävien sisällölliset painoarvot painottuvatkin positiivisiin tekijöihin, niin peräti 65 vastaajan mielestä työtä oli seurantahetkellä liikaa ja 53 koki työn henkisesti liian kuormittavaksi. Nykyisen työsuhteen jatkumisesta oli huolissaan 39 maistereista. Seurantahetkellä keskimääräinen bruttopalkka oli 3011 euroa. Miehet ansaitsivat (3267 ) keskimäärin 398 enemmän kuukaudessa kuin naiset (2869 ). Edelliseen uraseurantatutkimukseen verrattuna miesten ja naisten välinen palkkaero kaventui. Useimmat työskentelivät valtion tai kunnan palveluksessa (65 ). Syksyllä 2007 yksityisellä sektorilla toimi 30, heistä itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina oli 10 henkilöä. Viiden vuoden aikana 11 maistereista oli jossakin uran vaiheessa toiminut yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Lapin yliopistosta valmistuneet työllistyvät kautta Suomen. Vertailtaessa kotipaikan sijaintia ennen opintojen aloittamista syksyn 2007 asuinpaikkakuntaan havaitaan, että Lapista on muutettu seuranta aikana yhä etelämmäs. Sama suuntaus oli myös edellisissä uraseurantatutkimuksissa. Niukka enemmistö (51 ) asui seurantahetkellä kuitenkin edelleen Pohjois Suomessa. Maisterit pysyivät Rovaniemen kaupungin alueella paremmin kuin Lapin läänissä keskimäärin. Lapin läänissä oli seurantahetkellä 26 maistereista (vähennystä 10 prosenttiyksikköä). Vastaavasti 13 maistereista asui syksyllä 2007 edelleen Rovaniemen seudulla (vähennystä 3 prosenttiyksikköä). Työuran alussa useimmat maisterit olivat määräaikaisissa työsuhteissa, mutta useimmilla työn epävarmuus muuttui vakaammaksi syksyyn 2007 mennessä. Työuran alussa vain 26,5 oli löytänyt vakituisen työpaikan, mutta seurantahetkellä jo 61 oli vakituisessa työ tai virkasuhteessa. Osuudet ovat lähes samat edelliseen uraseurantaan verrattuna. Viiden vuoden aikana valtaosa oli ollut 1 2 työnantajan palveluksessa (ka 2,4). Monilla oli kuitenkin kokemusta

5 määräaikaisten työ tai virkasuhteiden ketjuttamisesta. Valmistumisen jälkeen erillisiä työ ja/tai virkasuhteita oli keskimäärin 4,5 ja yli kolmasosalla niitä oli ollut 5 10 kappaletta. Mahdolliset työttömyyskokemukset osuivat pääasiassa työuran alkuun. Heti valmistumisen jälkeen työttömänä työnhakijana oli 26, mutta syksyllä 2007 vain 1. Viiden vuoden aikana 42 oli kokenut työttömyyttä. Useimmiten työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi mainittiin alueellinen työmarkkinatilanne, työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja puutteelliset suhdeverkostot. Työttömyys oli useimmilla (51 ) ollut kertaluonteista, keskimääräinen työttömyysaika oli 0,7 vuotta. Toistuvaistyöttömiä (4 5 kertaa) oli vain 4 työttömänä olleista. Vastaavasti 58 :lla ei ollut työurallaan lainkaan työttömyysjaksoja. Maistereiden työttömyyskokemukset olivat vähentyneet edelliseen uraseurantatutkimukseen verrattuna. Vielä vuoden 2000 uraseurannassa valmistumishetken työttömyys kohdistui selvästi enemmän naisiin (23 ) kuin miehiin (10 ). Sukupuolten väliset erot tasoittuivat jo vuoden 2001 aineistossa, myös vuonna 2002 työttömien osuudet valmistumishetkellä olivat naisten (26 ) ja miesten (28 ) kohdalla lähes samat. Naisten työllisyysaste (57 ) oli valmistuessa parempi kuin miesten (46 ), miehistä 18 oli jatkanut päätoimisina opiskelijoina maisterin tutkinnon jälkeen. Viiden vuoden aikana miehistä 52 oli kokenut työttömyyttä, naisista vain 39. Miehet etenivät naisia hieman paremmin vakituisiin työsuhteisiin viiden vuoden aikana, mutta ero oli vain 5 prosenttiyksikköä. Työssä olevista miehistä 64 ja naisista 59 oli syksyllä 2007 vakituisissa työsuhteissa. Miesten työllisyysaste (92 ) oli syksyllä 2007 parempi kuin naisten (81 ). Tämä johtunee pääosin siitä, että naisista 16 oli seurantahetkellä perhevapaalla. Viiden vuoden aikana naisista 34 oli ollut perhevapailla ja miehistäkin peräti 28. Seurantatiedot osoittavat, että opiskeluinto ei hiipunut tutkinnon suorittamisen jälkeen, 13 oli ollut viiden vuoden aikana päätoimisena opiskelijana. Vastaajista 67 oli osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen, 19 oli osallistunut tai suorittanut ammatillisen erikoistumis tai pätevöitymiskoulutuksen ja 14 ilmoitti suorittaneensa tieteellisiä jatko opintoja. Vastaajien mielestä yliopisto opinnot olivat parhaiten kehittäneet kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista osaamista sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja. Nämä olivat esimerkkejä avaintaidoista, joita kyselyyn vastanneet alumnit olivat työurallaan tarvinneet erilaisissa työtehtävissään. Työn asettamien vaatimusten perusteella työelämävalmiuksien tärkeysjärjestys oli kuitenkin hieman erilainen kuin mitä opinnoissa oli karttunut. Tärkeimmiksi nousivat kyky itsenäiseen työskentelyyn, ongelmanratkaisukyky, viestintä suomen kielellä, joustavuus ja sopeutumiskyky, tiedonhankintataidot, oman alan tehtävien käytännön taidot sekä ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot. Työelämäpalautteiden perusteella suurimmat kuilut työssä tarvittavien valmiuksien ja opinnoissa karttuneiden valmiuksien kohtaamisessa olivat samoissa tieto taitoalueissa kuin edellisessä uraseurantatutkimuksessa. Eniten kohtaamattomuutta oli neuvottelutaidoissa ( 2,0), oman alan tehtävien käytännön taidoissa ( 2,0), esiintymiskyvyssä ( 1,7), organisointi ja koordinointitaidoissa ( 1,7) sekä ryhmätyö ym. sosiaalisissa taidoissa ( 1,5).

6 Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja (1) Kyselyyn vastasi 204 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste kyselyn saaneista 62 (v. 2001: 64 ) Naisia 70 (v. 2001: 66 ) Ikä valmistuessa (keskiarvo) oli 30,9 v. (v. 2001: 31,4 v.) Tutkintojakauma Hallintotieteiden maisteri 8 (n=16) Kasvatustieteiden maisteri 25 (n=50) Oikeustieteiden maisteri/kandidaatti 29 (n=59) Taiteen maisteri 17 (n=34) Yhteiskuntatieteiden maisteri 22 (n=45) Uraseuranta v valmistuneille Satu Peteri 2008 Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja (2) Opintoviikkoja keskimäärin 183 opintoviikkoa Kyselyyn vastanneiden alueellinen sijoittuminen: Kotipaikan tai asuinpaikan sijainti Lapin lääni josta Roi kaupunki + mlk Oulun lääni Muu Suomi Kotipaikka ennen opintojen aloittamista 35,4 (69) 16,4 (32) 30,8 (60) 33,9 (66) 100 (195) Asuinpaikka syksyllä ,6 (52) 13,3 (27) 25,1 (51) 49,3 (100)* 100 (203) * Ulkomailla 6 henkilöä 1

7 Tilanne valmistumishetkellä ja syksyllä 2007 Työssä Tilanne valmistumishetkellä 2002 (N = 203) 54 (110) Naiset 57, Miehet 46 Tilanne syksyllä 2007 (N = 203) 84 (171)* Naiset 81, Miehet 92 Työtön Päätoiminen opiskelu Perhevapaa Muu tilanne 26 (53) Naiset 26, Miehet (24) Naiset 9, Miehet 18 4 (8) Naiset 5, Miehet 2 4 (8) Naiset 3, Miehet 7 1 (2) Naiset 0, Miehet 3 2 (4) Naiset 1, Miehet 3 11 (22) Naiset 16, Miehet 0 2 (4) Naiset 2 ; Miehet 2 *Mukana yrittäjät/ammatinharjoittajat/freelancerit 10 henk. (5 ), vrt luokittelu Työsuhteen luonne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokoaikatyö Osa aikatyö Yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Työllistetty / Työharjoittelu Ensimmäinen valmistumisen jälkeen (N = 200) 26,5 (53) Naiset 27, Miehet (122) Naiset 60, Miehet 63 6,5 (13) Naiset 9 ; Miehet 2 2,5 (5) Naiset 2, Miehet 3 3,5 (7) Naiset 3, Miehet 5 Syksyn 2007 (N = 171) 60 (103) Naiset 59, Miehet (53) Naiset 33, Miehet 27 3 (5) Naiset 4, Miehet 0 6 (10) Naiset 4, Miehet 9 0 ( ) 2

8 Työlliset (1) Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne Opetus tai kasvatus 32 Lainopillinen työ 24 Asiakas tai potilastyö 13 Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät 7 Tutkimus 7 Toimisto ja esikuntatehtävät 4 Johto ja esimiestehtävät 3, konsultointi tai koulutus 3, markkinointi ja myynti 3 Syksyn 2007 päätyön tehtävien luonne Opetus tai kasvatus 26 Lainopillinen työ 25 Johto ja esimiestehtävät 11 Hallinto suunnittelu tai kehitystehtävät 10 Asiakas tai potilastyö 10 Tutkimus 5 Työlliset (2) Jakautuminen työnantajasektoreittain Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen (N = 200) Syksyn 2007 (N = 190) Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos Valtio tai valtion liikelaitos 44 (88) 30 (60) 41 (78) 24 (45) Yksityinen* 22 (44) 29,5 (56) Muu 4 (8) 0,5 (1) *Sis. Yrittäjänä toimineet, ensimmäinen työ 3 henkilöä, syksyllä 2007: 10 henkilöä 3

9 Työlliset (3) Työn ja koulutustason vastaavuus vastaako työ vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta Vastaa hyvin Työn vaativuustaso osin alhaisempi Työn vaativuustaso selvästi alhaisempi Ensimmäinen 54 (107) 20 (39) 14 (27) Syksyn (133) 12 (23) 2 (4) Työ koulutukseen nähden vaativampaa 13 (25) 14 (27) Korkeakoulututkinto oli edellytyksenä työhön Kyllä Ensimmäinen 63 (123) Syksyn (159) Ei 32 (62) 13 (24) En tiedä 6 (11) 3 (6) Työlliset (4) Miten hyvin voi hyödyntää yliopistossa opittuja asioita työssä Jatkuvasti Jonkin verran / Osittain Ensimmäinen 55 (108) 41 (81) Syksyn (125) 32 (60) Ei juuri lainkaan 5 (9) 3 (5) 100 (198) 100 (190) 4

10 Työlliset (5) Arviot työn sisällöllisistä tekijöistä (syksyn 2007 ) 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä Väittämän painoarvo (ka) Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ on mielenkiintoista Työtehtävät ovat monipuolisia Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työura on tavoitteiden mukainen Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työtä on liikaa Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 5,5 5,2 5,1 5,1 5,0 4,4 4,3 4,0 3,9 3,5 2,9 Työlliset (6) Bruttopalkat kuukaudessa syksyllä 2007* Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien Alle e e e e e e 5000 e Lkm Keskiarvo e 100 Minimi Maksimi 800 e 7500 e *Mukana vain kokoaikatyössä olevat ja yrittäjät 5

11 Työlliset (7) Bruttopalkka luokiteltuna sukupuolen mukaan syksyllä 2007* Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien, naiset miehet Alle 2000 e e e e e e e e (104) 100 (54) Keskiarvo 2869 e 3267 e Minimi 800 e 1900 e Maksimi 6520 e 7500 e *Mukana vain kokoaikatyössä olevat ja yrittäjät Työura (1) Työssäoloaika valmistumisen jälkeen (ka 4,5 v.) alle 2 vuotta 2 3,9 v. 4 väh. 5 v Koulutusta vastaavassa työssäoloaika (ka 4,1 v.) alle 2 vuotta 2 3,9 v. 4 väh. 5 v

12 Työura (2) Työnantajien määrä valmistumisen jälkeen (ka 2,4) Työ ja virkasuhteiden määrä valmistumisen jälkeen (ka 4,5) väh Työuran ensimmäiset viisi vuotta tutkinnoittain HTM KM OTM TaM YTM Lay yht. Koulutusta vastaavassa työssäoloaika keskiarvo (v) 4,1 4,0 4,4 4,1 3,9 4,1 Työ tai virkasuhteiden lukumäärä keskiarvo (lkm) 3,9 3,7 5,1 4,9 4,6 4,5 Työttömyys kokemuksia Työttömyysaika keskiarvo (v) 0,4 0,9 0,6 0,7 1,0 0,7 7

13 Työura (3) Tärkein peruste työ tai virkasuhteen määräaikaisuuteen Työn luonne (esim. projekti, kausiluonteisuus) Sijaisuus Avoimen viran tai toimen hoito (määräaikaisten työtai virkasuhteiden keston ka 1,3 vuotta) Tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa En tiedä syytä tai muu peruste Valmistumisen jälkeen useita peräkkäisiä työtai virkasuhteita saman työnantajan palveluksessa? Kyllä Ei Muu toiminta (1) Poissa työelämästä perhevapaiden vuoksi valmistumisen jälkeen ei kyllä yht Päätoimisena opiskelijana valmistumisen jälkeen ei kyllä yht

14 Koulutukseen osallistuminen vuonna 2002 suoritetun tutkinnon jälkeen on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen 67 on osallistunut/suorittanut ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, pätevöitymiskoulutuksen tms. 19 on suorittanut tieteellisiä jatko opintoja 14 on suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon 13 on suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto 12 on osallistunut työvoimakoulutukseen 5 ei ole osallistunut koulutukseen 12 Muu toiminta (2) Yrittäjänä / ammatinharjoittajana / Ei freelancerina Kyllä valmistumisen jälkeen Työttömyyskokemukset (1) Työttömänä valmistumisen jälkeen Ei ole ollut työttömänä On ollut työttömänä

15 Työttömyyskokemukset (2) Työttömyyskerrat valmistumisen jälkeen (ka 1,7) 1 kerran 2 kertaa 3 kertaa kertaa Työttömyysaika valmistumisen jälkeen (ka 0,7 v.) Kork. 6 kk 7 12 kk Yli 12 kk Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistä 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon Alueellinen työmarkkinatilanne Työkokemuksen puute Alan heikko työmarkkinatilanne Puutteelliset suhdeverkostot Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Oman osaamisen epävarmuus Tutkinnon huono tunnettuus Puutteelliset työhakutaidot Omien tavoitteiden epätietoisuus Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy Sukupuoli Puutteellinen työelämätietous Valmistumisajankohta Ei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä Väittämän painoarvo (ka) 4,2 4,0 3,8 3,8 2,4 2,2 2,1 2,0 2,0 2,0 1,9 1,8 1,8 1,8 1,6 10

16 Työnhakuaika ensimmäiseen työhön Ensimmäisen työn aloittaminen valmistumisen jälkeen, jos ei ollut valmistuessa työssä (ka 0,5 v.) Korkeintaan 6 kk 7 12 kk Yli 12 kk Onko kiinnostunut alumnitoiminnasta? Kyllä Ei Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen Uraseuranta v valmistuneille, alustavia tuloksia 11

17 Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta (203 vastaajaa) erittäin tyytymätön tyytymätön hieman tyytymätön melko tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen Uraseurantamalli 1. Nykyinen Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Tyytyväisyys yo koulutuksen sisältöön ja laatuun Koulutuksen työelämärelevanssi (tieto taito arviot) Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Työura: 5 vuotta työmarkkinoilla Työttömyyden kesto Työssäoloaika Työttömyysjaksojen lkm Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Jatko /lisäkoulutus Koulutusta vastaava työkokemus Työnantajien lkm/ Työsuhteiden määrä 12