Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille

Transkriptio

1 Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille Työelämä ja rekrytointipalvelut Satu Peteri

2 Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2006 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille. Viisivuotisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten he kokevat yliopistokoulutuksen merkityksen oman työuran näkökulmasta ja miten tyytyväisiä he ovat suorittamaansa tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Uraseurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen toimivuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa 14 yliopiston yhteistä uraseurantahanketta, jossa Lapin yliopiston lisäksi ovat mukana Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Turun kauppakorkeakoulu ja Åbo Akademi. Akateemisten rekrytointipalveluiden valtakunnallisen uraseurantamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö, jolla saadaan seurantatietoa ja työelämäpalautetta tutkintojen kehittämiseen ja yliopistojen laatutyöhön. Lapin yliopistossa uraseurantakysely toteutettiin enimmäistä kertaa vuonna Tähän yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta aineistosta. Kyselyyn vastasi 177 Lapin yliopistossa tutkintonsa suorittanutta. Uraseurannasta löytyy tietoa myös työelämä ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: Valtakunnallisesta uraseurantahankkeesta löytyy tietoa akateemisten rekrytointipalveluiden verkkosivuilta: Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja ura ja työmarkkinaseurannasta. Satu Peteri työelämä ja rekrytointipalvelut Satu.Peteri(at)ulapland.fi puh. (016)

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Kyselyyn vastanneiden taustatietoja... 1 Työelämään sijoittuminen... 2 tilanne valmistumishetkellä ja syksyllä työsuhteen luonne ensimmäisessä työssä ja syksyllä työllisten toimiasemat ja työnantajasektori... 3 työn ja koulutuksen vastaavuus... 4 arviot työn sisällöllisistä tekijöistä ja bruttopalkat syksyllä Työurat työssäoloajat... 7 koulutusta vastaavat työssäoloajat... 7 työnantajien ja työsuhteiden määrät... 8 Muu toiminta perhevapaat... 9 päätoiminen opiskelu ja koulutukseen osallistuminen valmistumisen jälkeen... 9 Työttömyyskokemukset ja työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Työelämätaitojen merkitys ja kehittyminen yliopisto opinnoissa Uraseurantamalli... 13

4 Tiivistelmä Työelämä ja rekrytointipalveluiden toteuttama ura ja työmarkkinaseuranta arvioi Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneiden maistereiden työllistymistä ja työurien laatua, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut viisi vuotta. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet työelämään hyvin. Vastaajista 79 ilmoitti, että työssäoloaikaa oli ehtinyt kertyä 4 5 vuotta syksyyn 2006 mennessä. Valtaosa koki olleensa koulutusta vastaavissa tehtävissä valmistumisensa jälkeisen ajan. Työpaikkojen laatua arvioitiin mm. kysymällä, vastaako työ yliopistollista koulutustasoa, oliko korkeakoulututkinto edellytyksenä työn saantiin ja onko yliopistossa opittuja asioita voitu hyödyntää työssä. Työpaikkojen laadulliset arviot paranivat uran edetessä. Vastaajista 62 arvioi, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi hyvin vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta, mutta syksyn 2006 tilanteessa jo 75 koki olevansa koulutustasoa vastaavassa työssä. Vastaavasti 12 koki ensimmäisen työn selvästi alityöllistävänä eli työtehtävät eivät vastanneet koulutustasoa. Syksyllä 2006 tätä mieltä oli enää 3 vastaajista. On mielenkiintoista havaita, että syksyn 2006 tilanteessa 12 maistereista oli sitä mieltä, että työtehtävät ovat koulutukseen nähden vaativampia. Työn pätevyysvaatimuksia (oliko tutkinto edellytyksenä työhön) arvioitaessa osuudet olivat ensimmäisessä työssä 69 ja syksyn 2006 työpaikassa 81. Seurannassa vastaajat arvioivat myös työn sisällöllisiä tekijöitä. Suurimmat painoarvot työn sisällöllisten tekijöiden arvioinnissa saivat työn itsenäisyys ja vastuullisuus, mielenkiintoisuus ja monipuolisuus. Vaikka työtehtävien sisällölliset painoarvot painottuvatkin positiivisiin tekijöihin, niin 54 vastaajista oli sitä mieltä, että työtä on liikaa ja 42 koki työn henkisesti liian kuormittavaksi. Nykyisen työsuhteen jatkumisesta oli huolissaan 36 maistereista. Seurantahetkellä keskimääräinen bruttopalkka oli 3037 euroa. Miehet ansaitsivat (3447 ) keskimäärin 636 enemmän kuukaudessa kuin naiset (2811 ). Edelliseen uraseurantatutkimukseen verrattuna sekä palkkataso että miesten ja naisten välinen palkkaero ovat nousseet. Useimmat työskentelivät valtion tai kunnan palveluksessa (71 ). Yksityisellä sektorilla oli viidesosa, 5 toimi järjestön, seurakunnan tai säätiön palveluksessa ja vain 3 toimi itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Lapin yliopistosta valmistuneet työllistyvät kautta Suomen. Vertailtaessa asuinpaikan sijaintia ennen opintojen aloittamista syksyn 2006 tilanteeseen havaitaan, että Lapista on muutettu viiden seurantavuoden aikana yhä etelämmäs. Sama suuntaus oli myös edellisessä uraseurantatutkimuksessa. Niukka enemmistö (52 ) asui seurantahetkellä kuitenkin edelleen Pohjois Suomessa. Rovaniemen kaupunki on asuinpaikkavertailussa lähes säilyttänyt osuutensa, noin 20 maistereista asui syksyllä 2006 edelleen Rovaniemen seudulla. Työuran alussa useimmat maisterit olivat määräaikaisissa työsuhteissa, mutta useimmilla työn epävarmuus muuttui vakaammaksi syksyyn 2006 mennessä. Työuran alussa vain 26 oli löytänyt vakituisen työpaikan, mutta seurantahetkellä jo 64 oli vakituisessa työ tai virkasuhteessa. Osuudet ovat lähes samat edelliseen uraseurantaan verrattuna. Viiden vuoden aikana valtaosa oli ollut 1 2 työnantajan palveluksessa (ka 2,3). Monilla oli kuitenkin kokemusta määräaikaisten työtai virkasuhteiden ketjuttamisesta. Valmistumisen jälkeen erillisiä työ ja/tai virkasuhteita oli keskimäärin 4,3 ja yli kolmasosalla niitä oli ollut 5 10 kappaletta. I

5 Mahdolliset työttömyyskokemukset osuivat pääasiassa työuran alkuun. Heti valmistumisen jälkeen työttömänä työnhakijana oli 27, mutta syksyllä 2006 enää 4. Valtaosa (74 ) löysi ensimmäisen työpaikan puolen vuoden kuluessa valmistumisesta. Viiden vuoden aikana 51 oli kokenut työttömyyttä. Useimmiten työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi mainittiin alueellinen työmarkkinatilanne, työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja puutteelliset suhdeverkostot. Sekä valmistumishetken työttömyyttä että työttömyyskokemuksia oli enemmän kuin edellisessä uraseurantatutkimuksessa. Työttömyys oli useimmilla (52 ) ollut kertaluonteista, keskimääräinen työttömyysaika oli 0,7 vuotta. Toistuvaistyöttömiä (4 5 kertaa) oli 10 työttömänä olleista. Vastaavasti 49 :lla ei ollut työurallaan lainkaan työttömyysjaksoja. Vielä vuoden 2000 uraseurannassa valmistumishetken työttömyys kohdistui selvästi enemmän naisiin (23 ) kuin miehiin (10 ). Näin ei ollut enää vuoden 2001 aineistossa, sillä työttömien osuudet valmistumishetkellä olivat naisten (27 ) ja miesten (26 ) kohdalla lähes samat. Edellisessä uraseurannassa miehet etenivät naisia hieman paremmin vakituisiin työsuhteisiin viiden vuoden aikana, mutta nyt eroa ei enää ollut. Työssä olevista miehistä ja naisista 64 oli syksyllä 2006 vakituisissa työsuhteissa. Miesten työllisyysaste (89 ) oli syksyllä 2006 parempi kuin naisten (78 ). Tämä johtunee osin siitä, että naisista 10 oli seurantahetkellä perhevapaalla. Viiden vuoden aikana naisista 36 oli ollut perhevapailla ja miehistäkin 15. Seurantatiedot osoittavat, että opiskeluinto ei hiipunut tutkinnon suorittamisen jälkeen, 11 oli ollut viiden vuoden aikana päätoimisena opiskelijana. Vastaajista 62 oli osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen, 20 oli osallistunut tai suorittanut ammatillisen erikoistumis tai pätevöitymiskoulutuksen ja 21 ilmoitti suorittaneensa tieteellisiä jatko opintoja. Vastaajien mielestä yliopisto opinnot olivat parhaiten kehittäneet kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista osaamista sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja. Nämä olivat esimerkkejä avaintaidoista, joita kyselyyn vastanneet alumnit olivat työurallaan tarvinneet erilaisissa työtehtävissään. Työn asettamien vaatimusten perusteella työelämävalmiuksien tärkeysjärjestys oli kuitenkin hieman erilainen kuin mitä opinnoissa oli karttunut. Tärkeimmiksi nousivat kyky itsenäiseen työskentelyyn, ongelmanratkaisukyky, viestintä suomen kielellä sekä ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot. Työelämäpalautteiden perusteella suurimmat kuilut työssä tarvittavien valmiuksien ja opinnoissa karttuneiden valmiuksien kohtaamisessa olivat neuvottelutaidoissa ( 2,2), esiintymiskyvyssä ( 1,7), oman alan tehtävien käytännön taidoissa ( 1,7), organisointi ja koordinointitaidoissa ( 1,6) sekä ryhmätyö ym. sosiaalisissa taidoissa ( 1,5). II

6 Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja (1) Kyselyyn vastasi 177 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste kyselyn saaneista 64 (v. 2000: 59 ) Naisia 66 (v. 2000: 72 ) Ikä valmistuessa (keskiarvo) oli 31,4 v. (v. 2000: 30 v.) Tutkintojakauma Hallintotieteiden maisteri 10 (n=18) Kasvatustieteiden maisteri 31 (n=55) Oikeustieteiden maisteri/kandidaatti 29 (n=51) Taiteen maisteri 14 (n=24) Yhteiskuntatieteiden maisteri 16 (n=29) Uraseuranta v valmistuneille Satu Peteri Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja (2) Opintoviikkoja keskimäärin 180 opintoviikkoa Kyselyyn vastanneiden alueellinen sijoittuminen: Asuinpaikan sijainti Lapin lääni josta Roi kaupunki + mlk Oulun lääni Muu Suomi Ennen opintojen aloittamista 40,7 (68) 22,2 (37) 28,1 (47) 31,1 (52) 100 (167) Syksyllä 2006 (noin 5 vuotta valmistumisesta) 31,8 (56) 20,0 (35) 20,5 (36) 47,7 (84) 100 (176) 1

7 Tilanne valmistumishetkellä ja syksyllä 2006 Työssä Työtön Päätoiminen opiskelu Perhevapaa Muu tilanne Tilanne valmistumishetkellä 2001 (N = 175) 55 (97) Naiset 56, Miehet (47) Naiset 27, Miehet (17) Naiset 8, Miehet 14 2 (4) Naiset 3, Miehet 0 6 (10) Naiset 6, Miehet 5 Tilanne syksyllä 2006 (N = 173) 82 (141) Naiset 78, Miehet 89 4 (7) Naiset 4, Miehet 4 2 (4) Naiset 3 ; Miehet 2 6 (11) Naiset 10 ; Miehet 0 6 (10) Naiset 5 ; Miehet 5 Työsuhteen luonne Vakituinen kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Osa aikatyö Yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Työllistetty / Työharjoittelu Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen (N = 171) 26 (45) Naiset 28, Miehet (109) Naiset 63, Miehet 65 6 (11) Naiset 6 ; Miehet 7 1 (1) Naiset 0, Miehet 2 3 (5) Naiset 3 ; Miehet 3 Syksyn 2006 työpaikka (N = 146) 64 (94) Naiset 64, Miehet (46) Naiset 31, Miehet 32 0,5 (1) Naiset 1, Miehet 0 3 (4) Naiset 2, Miehet 4 0,5 (1) Naiset 1, Miehet 0 2

8 Työlliset (1) Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne Opetus tai kasvatus 36 Lainopillinen työ 24 Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät 9 Johto ja esimiestehtävät 7 Asiakas tai potilastyö 5 Konsultointi tai koulutus 5 Tutkimus 5 Syksyn 2006 päätyön tehtävien luonne Opetus tai kasvatus 35 Lainopillinen työ 21 Johto ja esimiestehtävät 16 Hallinto suunnittelu tai kehitystehtävät 9 Asiakas tai potilastyö 5 Konsultointi tai koulutus 4, tutkimus 4 Työlliset (2) Jakautuminen työnantajasektoreittain Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka (N = 172) Syksyn 2006 työpaikka (N = 156) Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos Valtio tai valtion liikelaitos 40 (69) 31 (53) 41 (64) 30 (47) Yksityinen 20 (35) 21 (33) Muu 9 (15) 8 (12) 3

9 Työlliset (3) Työn ja koulutustason vastaavuus vastaako työ vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta Vastaa hyvin Työn vaativuustaso osin alhaisempi Työn vaativuustaso selvästi alhaisempi Ensimmäinen työpaikka 62 (107) 19 (33) 12 (20) Syksyn 2006 työpaikka 75 (117) 10 (15) 3 (5) Työ koulutukseen nähden vaativampaa 7 (12) 12 (19) Korkeakoulututkinto oli edellytyksenä työhön Kyllä Ensimmäinen työpaikka 69 (118) Syksyn 2006 työpaikka 81 (127) Ei 27 (47) 17 (26) En tiedä 4 (7) 2 (3) Työlliset (4) Miten hyvin voi hyödyntää yliopistossa opittuja asioita työssä Jatkuvasti Jonkin verran / Osittain Ensimmäinen työpaikka 56 (96) 39 (67) Syksyn 2006 työpaikka 65 (100) 32 (50) Ei juuri lainkaan 5 (9) 3 (4) 100 (172) 100 (154) 4

10 Työlliset (5) Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen Voiko hyödyntää oppimaansa? Vaadittiinko korkeakoulututkinto? Kyllä Ei Kyllä jatkuvasti 65 (n=77) 34 (16) Kyllä osin 33 (n=39) 51 (24) Ei juuri lainkaan 2 (n=2) 15 (7) 100 (n=118) 100 (47) Työlliset (6) Syksyn 2006 työpaikka Voiko hyödyntää oppimaansa? Vaadittiinko korkeakoulututkinto? Kyllä Ei Kyllä jatkuvasti 69 (n=86) 46 (12) Kyllä osin 29,5 (n=37) 46 (12) Ei juuri lainkaan 1,5 (n=2) 100 (n=125) 8 (2) 100 (26) 5

11 Työlliset (7) Arviot työn sisällöllisistä tekijöistä (syksyn 2006 työpaikka) 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä Väittämän painoarvo (ka) Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ on mielenkiintoista Työtehtävät ovat monipuolisia Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino Työura on tavoitteiden mukainen Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työtä on liikaa Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 5,5 5,3 5,3 5,1 5,1 4,6 4,6 4,0 3,6 3,2 2,9 Työlliset (8) Bruttopalkat kuukaudessa syksyllä 2006* Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien alle 1500 e e e e e e e e 5000 e Lkm Keskiarvo e 100 Minimi Maksimi 1417 e e *Mukana vain kokoaikatyössä olevat ja yrittäjät 6

12 Työlliset (9) Bruttopalkka luokiteltuna sukupuolen mukaan syksyllä 2006* Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien, naiset miehet alle 1500 e 1,2 0, e 8,0 2, e 32,2 12, e 23,0 23, e 15,0 29, e 12,6 16, e 4,6 4, e 2,3 2, e 1,2 10,4 100 (87) 100 (48) Keskiarvo 2811 e 3447 e Minimi 1417 e 1800 e Maksimi 5000 e e *Mukana vain kokoaikatyössä olevat ja yrittäjät Työura (1) Työssäoloaika valmistumisen jälkeen (ka 4,5 v.) alle 2 vuotta 2 3,9 v. 4 väh. 5 v ,4 18,2 79, Koulutusta vastaavassa työssäoloaika (ka 4,1 v.) alle 2 vuotta 2 3,9 v. 4 väh. 5 v ,2 18,1 69,

13 Työura (2) Työnantajien määrä valmistumisen jälkeen (ka 2,3) väh ,4 33,5 17,9 16,2 100 Työ ja virkasuhteiden määrä valmistumisen jälkeen (ka 4,3) ,0 20,5 22, ,4 5 väh , Työura (3) Tärkein peruste työ tai virkasuhteen määräaikaisuuteen Työn luonne (esim. projekti, kausiluonteisuus) Sijaisuus Avoimen viran tai toimen hoito ,3 33,3 5,0 (määräaikaisten työtai virkasuhteiden keston ka 1,3 vuotta) Tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa En tiedä syytä tai muu peruste ,0 18, Valmistumisen jälkeen useita peräkkäisiä työtai virkasuhteita saman työnantajan palveluksessa? Kyllä Ei ,0 26,

14 Muu toiminta (1) Poissa työelämästä perhevapaiden vuoksi valmistumisen jälkeen ei kyllä yht Päätoimisena opiskelijana valmistumisen jälkeen ei kyllä yht Koulutukseen osallistuminen () vuonna 2001 suoritetun tutkinnon jälkeen on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen 62 on osallistunut työvoimakoulutukseen 9 on osallistunut/suorittanut ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, pätevöitymiskoulutuksen tms. 20 on suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto 14 on suorittanut tieteellisiä jatko opintoja 21 on suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon 11 ei ole osallistunut koulutukseen 9 9

15 Muu toiminta (2) Yrittäjänä / ammatinharjoittajana / Ei freelancerina Kyllä 11 7 valmistumisen jälkeen Työttömyyskokemukset (1) Työttömänä valmistumisen jälkeen ei ole ollut työttömänä on ollut työttömänä Työttömyyskokemukset (2) Työttömyyskerrat valmistumisen jälkeen (ka 1,8) 1 kerran 2 kertaa 3 kertaa kertaa Työttömyysaika valmistumisen jälkeen (ka 0,7 v.) Kork. 6 kk 7 12 kk Yli 12 kk

16 Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistä 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon Alueellinen työmarkkinatilanne Työkokemuksen puute Alan heikko työmarkkinatilanne Puutteelliset suhdeverkostot Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Tutkinnon huono tunnettuus Oman osaamisen epävarmuus Omien tavoitteiden epätietoisuus Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy Puutteelliset työhakutaidot Sukupuoli Puutteellinen työelämätietous Ei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä Valmistumisajankohta Väittämän painoarvo (ka) 4,0 3,9 3,8 3,6 2,9 2,6 2,3 2,1 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 1,7 Työnhakuaika ensimmäiseen työhön Ensimmäisen työn aloittaminen valmistumisen jälkeen, jos ei ollut valmistuessa työssä (ka 0,5 v.) Korkeintaan 6 kk 7 12 kk Yli 12 kk Onko kiinnostunut alumnitoiminnasta? Kyllä Ei

17 Työelämävalmiuksien merkitys työssä ja kehittyminen yliopisto opintojen aikana (1=ei lainkaan tärkeä työssä / opinnot kehitti puutteellisesti, 6= erittäin tärkeä työssä / opinnot kehitti erinomaisesti) Merkitys työssä (ka) Opinnot kehitti (ka) Erotus* Neuvottelutaidot 5,2 3,1 2,2 Esiintymiskyky 5,2 3,5 1,7 Oman alan tehtävien käytännön taidot 5,1 3,4 1,7 Organisointi ja koordinointitaidot 5,1 3,5 1,6 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 5,3 3,8 1,5 Esimiestaidot 3,8 2,3 1,4 Ongelmanratkaisukyky 5,4 4,0 1,4 Joustavuus ja sopeutumiskyky 5,3 4,0 1,3 Luovan ajattelun taidot 4,9 3,7 1,2 Projektinhallintataidot 4,2 3,0 1,2 Taloussuunnittelu ja budjetointi 3,3 2,2 1,1 Suomen kielen viestintätaidot 5,4 4,4 1,0 Tieto ja viestintätekniikan taidot 4,9 4,0 0,9 Lainsäädännön tuntemus 4,6 3,7 0,9 *Kehityspainoarvon ja merkityspainoarvon välinen erotus Työelämävalmiuksien merkitys työssä ja kehittyminen yliopisto opintojen aikana (1=ei lainkaan tärkeä työssä / opinnot kehitti puutteellisesti, 6= erittäin tärkeä työssä / opinnot kehitti erinomaisesti) Merkitys työssä (ka) Opinnot kehitti (ka) Erotus Oppimiskyky 5,2 4,4 0,8 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 3,2 2,5 0,8 Itsenäisen työskentelyn kyky 5,6 4,9 0,7 Tiedonhankintataidot 5,2 4,7 0,5 Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot 4,9 4,4 0,4 Englannin kielen viestintätaidot 3,7 3,7 0,0 Muiden kielten viestintätaidot 2,2 2,3 +0,1 Oman alan teoreettinen osaaminen 4,3 4,6 +0,3 Ruotsin kielen viestintätaidot 2,6 3,4 +0,7 Muita työssä tarvittavia tärkeitä taitoja mainittiin mm. Ajankäytön hallinta, tiedon jano, itseluottamus, akateemisessa tiedeyhteisössä toimimisen taidot, yrittäjyys, globaalisuus, kärsivällisyys *Kehityspainoarvon ja merkityspainoarvon välinen erotus 12

18 Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta (174 vastaajaa) erittäin tyytymätön tyytymätön hieman tyytymätön melko tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen Uraseurantamalli* 1. työpaikka Nykyinen työpaikka Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Tyytyväisyys yo koulutuksen sisältöön ja laatuun Koulutuksen työelämärelevanssi (tieto taito arviot) Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Työura: 5 vuotta työmarkkinoilla Työttömyyden kesto Työssäoloaika Työttömyysjaksojen lkm Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Jatko /lisäkoulutus Koulutusta vastaava työkokemus Työnantajien lkm/ Työsuhteiden määrä * Aarresaari verkoston laaturyhmä: Tapio Anttonen JY Sakari Jussi Pekka OY Satu Peteri LaY 13