AV-sisältöpalvelujen kuluttajatutkimus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AV-sisältöpalvelujen kuluttajatutkimus 2012"

Transkriptio

1 AV-sisältöpalvelujen kuluttajatutkimus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, Espoo

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Viestintävirasto Asiakirjan päivämäärä Tekijät Asiakirja laji Toimeksiantaja Sakari Nurmela, Tutkimus Viestintävirasto TNS Gallup Oy Asiakirjan nimi Audiovisuaalisten sisältöpalvelujen kuluttajatutkimus Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tapoja käyttää audiovisuaalisia sisältöjä. Keskeiset teemat olivat eräät aiheeseen liittyvät perustiedot (talouden television ja tietokoneen kuvaruudun koko sekä internetin käyttäminen) AV-sisältöjen erilaiset katselutavat (kuinka usein ja millä tavoin erityyppisiä sisältöjä katsellaan) sekä kuinka suomalaiset arvelevat katselutapojensa muuttuvan. Lisäksi internetiä av-sisältöjen katsomisessa hyödyntäviltä tiedusteltiin eräistä sisältöpalvelujen maksullisuuteen liittyvistä asioista. Tutkimusaineisto on kerätty välisenä aikana Gallup Forumissa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n internetpaneeli, johon yhtiö on värvännyt suomalaisia osallistumaan mielipidetiedusteluihin. Kukin vastaaja osallistuu enintään kahden viikon välein. Kaikkiaan tehtiin haastattelua. Aineisto edustaa vuotiaita suomalaisia pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Suosituin tapa seurata audiovisuaalisia sisältöjä on katsella niitä televisiosta lähetysaikaan. Kaikkiaan 80 prosenttia haastatelluista tekee niin. Kaksi kolmesta (66 %) kertoi seuraavansa lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta tietokoneellaan. Internetin hyödyntäminen tietokoneen kautta on huomattavasti yleisempää nuorilla kuin varttuneilla. Sama koskee ulkopuolisia tallenteita. Nuoret käyttävät myös matkapuhelinta ja tablet-tietokonetta AV-sisältöjen seuraamiseen selvästi enemmän kuin iäkkäämmät. Nuoristakin valtaosa seuraa AV-sisältöjä televisiosta lähetysaikaan. Enemmistö AV-sisältöjä internetin kautta katsovista ei olisi valmis maksamaan internetin AV-sisältöpalveluista sen enempää silloin, kun saisi ilmaissisältöä laajempaa tarjontaa tai parempaa kuvanlaatua. Tilanne on sama myös niiden parissa, jotka ovat katsoneet audiovisuaalisia sisältöjä televisiosta joko lähetysaikaan tai tallennettuna. Selvä vähemmistö olisi valmis maksamaan, vaikka saisi sijoittamallaan rahasummalla joko ilmaissisältöä laajemman kanavatarjonnan tai ilmaissisältöä parempilaatuisen kuvanlaadun. Valtaenemmistö uskoo seuraavansa audiovisuaalisia sisältöjä ensi vuonna samalla tavoin kuin tänäkin vuonna. Osa pitää todennäköisenä, että rajoittaa televisionkatseluaan ja eräät arvelevat seuraavansa AVsisältöjä aikaisempaa useammin internetin kautta. Tuleva muutos kuitenkin arvioidaan vähäisemmäksi kuin jo tapahtunut. Avainsanat televisio, internet, audiovisuaaliset sisällöt, kuluttajatutkimus Sarjan nimi Kokonaissivumäärä Kieli Luottamuksellisuus suomi julkinen Jakaja Viestintävirasto Kustantaja Viestintävirasto

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Kommunikationsverket Utgivningsdatum Författarna Typ av publikation Uppdragsgivare Sakari Nurmela, Undersökning Kommunikationsverket TNS Gallup Oy Publikation Audiovisuella innehållstjänster - konsumentundersökning Referat Syftet med denna undersökning var att reda ut de sätt på vilka finländarna använder audiovisuellt innehåll. De centrala temana gällde vissa basuppgifter om ämnet (tv-skärmens och datorskärmens storlek samt användning av internet i hushåll), olika tittarvanor (hur ofta och på vilket sätt man tittar på olika typer av AVinnehåll) samt hur finländarna tror att deras tittarvanor kommer att ändras. De som använder internet för att titta på AV-innehåll tillfrågades dessutom om vissa ärenden som hänför sig till avgiftsbelagda innehållstjänster. Undersökningsmaterialet samlades in i Gallup Forum som är TNS Gallup Oy:s internetpanel med finländska medborgare som bolaget har värvat för att delta i opinionsförfrågningar. Varje svarsperson deltar högst med två veckors mellanrum. Totalt intervjuades finländare mellan 15 och 74 år, exkl. invånare i landskapet Åland. Det vanligaste sättet att följa audiovisuellt innehåll är att se på tv i realtid. Så gör 80 procent av de intervjuade. Två personer av tre (66 %) tittar på korta videoklipp på datorn via internet. Ungdomar använder datorn för att titta på innehåll via internet mycket oftare än äldre personer. Det samma gäller externa inspelningar. De unga använder också mobiltelefoner och surfplattor betydligt mer än de äldre för att titta på AV-innehåll. Också merparten av de unga följer AV-innehåll genom att titta på tv i realtid. Majoriteten av dem som tittar på AV-innehåll via internet är inte beredd att betala för AV-innehållstjänster på internet mer även om de fick bättre utbud eller bildkvalitet än för avgiftsfritt innehåll. Så tycker också de som har tittat på audiovisuellt innehåll på tv antingen i realtid eller inspelat. En klar minoritet är beredd att betala om de skulle få bättre kanalutbud eller bildkvalitet för den penningsumma som de satsat jämfört med det avgiftsfria innehållet. En överväldigande majoritet tror att de följer audiovisuellt innehåll nästa år på samma sätt som innevarande år. En del tycker att det är sannolikt att de begränsar sitt tv-tittande och några tycker att de oftare än hittills tittar på AV-innehåll via internet. Förändringen beräknas dock vara mindre än den förändring som redan skett. Nyckelord television, internet, audiovisuellt innehåll, konsumentundersökning Seriens namn Sidoantal Språk Sekretessgrad finska offentlig Distribution Kommunikationsverket Förlag Kommunikationsverket

4 DESCRIPTION Publisher FICORA Date of publication Authors Type of publication Assigned by Sakari Nurmela, Survey FICORA TNS Gallup Oy Name of publication Consumer survey on audiovisual content services Abstract The survey set out to examine how Finns use audiovisual content. The key themes were certain basic data related to the topic (TV and PC screen size and internet usage at homes), different ways of watching AV content (how often and how various contents are watched) and how Finns estimate that their viewing methods will change. In addition, respondents who use internet for watching AV content were asked about certain matters related to the fees of content services. The research data was collected during 11 May and 12 June at Gallup Forum, which is TNS Gallup Oy's internet panel where the company has recruited Finns to participate in opinion polls. Each respondent may participate every two weeks at the most. A total of 4,704 respondents were interviewed. The data represents Finns aged 15 to 74 yrs. excluding residents in the province of Åland. It is popular to watch audiovisual content on television during broadcasting time. In all, 80% of all respondents said they do so. Two thirds (66%) said that they watch short video clips via internet on their computer. It is much more common for the young than older people to use internet for watching AV content on their computer. The same concerns external recordings. The young also use the mobile phone and tablet computer for watching AV content more often than older people. Even the majority of the young watch AV content on television during broadcasting time. The majority of people watching AV content via internet would not be willing to pay any more for AV content on the internet than if it provided a wider range of services or better quality picture than free content. The same concerns people who have watched audiovisual content on television during broadcasting time or recordings. A clear minority would be willing to pay even though they would receive a wider range of channels or better quality picture than what free content would provide. The majority believes that they will watch audiovisual content in the same manner this year as they did last year. Some think it is likely that they will restrict their TV watching while some estimate that they will watch AV content more often via the internet than before. The future change is estimated to have less impact than the one that has already taken place. Keywords television, internet, audiovisual content, consumer survey Serial name Pages, total Language Confidence status Finnish public Distributed by FICORA Published by FICORA

5 Sisällys sivu 1 Johdanto Talouden laitteet Internetin käyttäminen AV-sisältöjen seuraaminen Eri ohjelmatyyppien seuraaminen AV-sisältöjen katsominen internetistä Halukkuus maksaa erilaisista AV-sisällöistä Syyt olla seuraamatta AV-sisältöjä internetistä/matkapuhelimella/tabletilla Arviot AV-sisältöjen seuraamisesta LIITEKUVAT... 23

6 1 Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tapoja käyttää audiovisuaalisia sisältöjä. Tutkimus kattoi useita teemoja. Ensin selvitettiin eräitä aiheeseen liittyviä perustietoja kuten television ja tietokoneen kuvaruudun kokoa sekä internetin käyttämistä. Tämän jälkeen tarkastelun kohteena olivat av-sisältöjen erilaiset katselutavat sekä se, kuinka usein erityyppisiä sisältöjä katsellaan eri tavoin. Lisäksi kysyttiin arviota siitä, onko av-sisältöjen katsomisen määrässä televisiosta ja tietokoneelta tapahtunut muutosta ja mikä on vastaajien arvio tulevasta tässä suhteessa. Lisäksi tutkimus sisälsi eräitä erilliskysymyksiä. Internetiä av-sisältöjen katsomisessa hyödyntäviltä tiedusteltiin eräitä sisältöpalvelujen maksullisuuteen liittyviä asioista. Lisäksi selvitettiin syitä olla käyttämättä internetin tarjoamia mahdollisuuksia av-sisältöjen katselussa. Tutkimusaineiston on kerätty välisenä aikana Gallup Forumissa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n internetpaneeli, johon yhtiö on värvännyt suomalaisia osallistumaan mielipidetiedusteluihin. Kukin vastaaja osallistuu enintään kahden viikon välein. Kaikkiaan tehtiin haastattelua. Aineisto edustaa vuotiaita suomalaisia pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimuksen virhemarginaali on koko aineiston tasolla enimmillään noin 1,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kaikkien otantatutkimusten tuloksiin sisältyy tietty epävarmuus mahdollisten satunnaisvirheiden takia. Otantatutkimustulosten epävarmuustekijää hallitaan laskemalla mahdollisten virheiden esiintymistodennäköisyyden pohjalta ns. luottamusvälejä erisuuruisille otoksille tai niiden osille. Tietylle tutkimustulokselle laskettu luottamusväli osoittaa ne raja-arvot, joiden väliin oikea, koko perusjoukkoa koskeva tulos jää tietyllä varmuudella. Tutkimusta varten tulosten luottamusvälit on laskettu prosenttilukujakautumalle. Oheisessa taulukossa on esitetty luottamusvälien suuruudet prosenttilukuina erisuuruisille ryhmille. Tässä tapauksessa luottamusvälin laajuus on sovittu 95 %:n tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tutkimusta toistettaisiin äärettömän monta kertaa, ainoastaan viidessä tapauksessa sadasta osuisi otannan näyttämä tulos sattuman johdosta luottamusvälin ulkopuolelle. Tilastollisen luotettavuuden kriteeri on siis varsin ankara, käytännössä tulosten hajonta on kuitenkin huomattavasti kapeampi. Taulukko 1. Tilastolliset virhemarginaalit (%). SAATU TULOS % RYHMÄN SUURUUS N % tai 90 % ,1 +0,9 +0,8 20 % tai 80 % ,5 +1,3 +1,1 30 % tai 70 % ,7 +1,4 +1,3 40 % tai 60 % ,8 +1,5 +1,4 50 % ,8 +1,6 +1,4 Luottamusvälit ovat kapeampia prosenttijakautuman päissä, koska satunnaiset heitot todennäköisesti ovat pienempiä kuin jakautuman keskikohdalla. Esim. 500 haastattelun suuruisesta ryhmästä saatu tulos 50 % on 95 %:n varmuustasolla arvioiden 46 %:n ja 55 %:n välissä, ja voi osua näiden rajojen ulkopuolelle vain viidessä tapauksessa sadasta.

7 2 Samaa luottamusvälitaulukkoa voi käyttää myös kääntäen valittaessa tietyn varmuuden takaavan otoksen kokoa. Jos halutaan esim. luottamusväli + 5 % pienemmäksi, on valittava sellainen otoskoko, että sen puitteissa tarkasteltavan ryhmän suuruudeksi tulee noin 500. Kun tehtävänä on verrata toisiinsa kahden otoksen tai ryhmän tulosta, on luottamusväliä arvioitaessa muistettava, että molemmilla tuloksilla on oma epävarmuusalueensa. Yhdistetyn luottamusvälin leveys voi olla niinkin suuri kuin pienemmän otoksen luottamusväli kaksinkertaisena. 2 Talouden laitteet Kannettavat tietokoneet ja litteät taulutelevisiot ovat erittäin yleisiä suomalaisissa talouksissa. Ensin mainittu tai mainittuja löytyy neljässä viidesosassa tutkimukseen osallistuneista talouksista. Joka toisessa on yksi kannettava tietokone. Joka viidennellä niitä on kaksi kappaletta ja joka kymmenennellä kolme tai enemmän. Pöytätietokoneita on harvemmalla. Kaikkiaan 59 prosenttia kertoi taloudestaan löytyvän vähintään yhden sellaisen. Käytännössä joka toisessa taloudessa on yksi pöytätietokone. TALOUDESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT LAITTEET (%), n=4.704 Yksi Kaksi Kolme tai enemmän Ei yhtään 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kannettava tietokone 50% 21% 10% 19% Litteä taulutelevisio 46% 22% 8% 25% Pöytätietokone 49% 8% 2% 41% Muu televisiovastaanotin 34% 11% 4% 50% Tablet -tietokone 8% 91% Kuvio 1. Litteästä taulutelevisiosta taloudessaan raportoi 75 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Muun tyyppinen televisiovastaanotin löytyy joka toisesta kodista. Joka viidennessä taloudessa on kaksi taulutelevisiota ja melkein joka kymmenennessä (8 %) kolme tai enemmän. Tablet-tietokone tai koneita on taloudessaan yhdeksällä prosentilla tutkimukseen osallistuneista. Litteät taulutelevisiot ovat yleistyneet huomattavasti. Nyt sellainen on 16 prosenttiyksikköä useamman taloudessa kuin vuosi sitten. Kun tilannetta vertaa vuonna 2009 saavutettuihin tuloksiin, kyseisiä laitteita löytää nyt 31 prosenttiyksikköä useammasta taloudesta. Muut televisiovastaanottimet ovat vastaavasti vähentyneet. Niitä on 15 prosenttiyksikköä harvemmassa taloudessa kuin vuosi sitten. Tietokoneiden määrissä tapahtuneet muutokset ovat vähäisempiä. Tutkimukseen osallistuneiden talouksissa on pääsääntöisesti käytössä eniten ns. tavallisen kokoisia ( tuumaisia) televisioita. Sellainen on melkein joka toisella (49 %). Tätä suuremmat (33 tai isommat) ovat kuitenkin lähes yhtä suosittuja. Sellainen on pääasiallisessa käytössä 45 prosentilla vastanneiden talouksista. Vain viidessä taloudessa sadasta televisiota katsellaan yleensä pienemmästä kuin 24-tuumaisesta televisiovastaanottimesta. Tältä osin kulunut vuosi ei ole muuttanut tilannetta. Vuosina 2009 tapahtunut kehitys eli kotitalouksien siirtyminen katsomaan pääasiallisesta televisiota aiempaa suuremmista vastaanottimista on talttunut. Ainakaan siirtymää 32 tuumaisesta 33-tuumaisiin tai suurempiin malleihin ei ole tapahtunut.

8 3 TALOUDESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT LAITTEET (%), n=4.437, 4.116, 4.233, % 20% 40% 60% 80% 100% Kannettava tietokone 81% 84% 80% 71% Litteä taulutelevisio 44% 59% 54% 75% Pöytätietokone 59% 64% 65% 64% Muu televisiovastaanotin Tablet -tietokone 9% 50% 65% 70% 63% Kuvio 2. PÄÄASIALLISESTI KÄYTÖSSÄ OLEVAN TELEVISIOVASTAANOTTIMEN KOKO (% niistä, joilla televisiovastaanotin), n=4.437 % 10% 20% 30% 40% 50% 23" tai pienempi - Pieni TV (leveys arviolta alle 55 cm) 5% 24-32" - Tavallinen TV 33" tai isompi - Isoruutuinen televisio (leveys arviolta yli 80 cm) 45% 49% Ei osaa sanoa 2% Kuvio 3. PÄÄASIALLISESTI KÄYTÖSSÄ OLEVAN TELEVISIOVASTAANOTTIMEN KOKO (% niistä, joilla televisiovastaanotin), n=4.437, 3.846, 3.975, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 23" tai pienempi - Pieni TV (leveys arviolta alle 55 cm) 5% 5% 5% 6% 24-32" - Tavallinen TV 49% 50% 54% 60% 33" tai isompi - Isoruutuinen televisio (leveys arviolta yli 80 cm) Ei osaa sanoa 2% 1% 1% 1% 45% 45% 39% 33% Kuvio 4.

9 4 PÄÄASIALLISESTI KÄYTÖSSÄ OLEVAN TIETOKONEEN NÄYTTÖRUUDUN KOKO (% niistä, joilla tietokone), n=4.668 % 20% 40% 60% 80% 14" tai pienempi - Tavallista pienempi (kannettavan) tietokoneen näyttö 14-23" - Normaali monitori / kannettavan näyttö 5% 78% 24" tai isompi - Erityisen isoruutuinen näyttö 14% Ei osaa sanoa 2% Kuvio 5. PÄÄASIALLISESTI KÄYTÖSSÄ OLEVAN TIETOKONEEN NÄYTTÖRUUDUN KOKO (% niistä, joilla tietokone), n=4.668, 4.081, 4.171, % 20% 40% 60% 80% 14" tai pienempi - Tavallista pienempi (kannettavan) tietokoneen näyttö 14-23" - Normaali monitori / kannettavan näyttö 24" tai isompi - Erityisen isoruutuinen näyttö Ei osaa sanoa 5% 7% 6% 5% 14% 13% 12% 9% 2% 1% 2% 1% 78% 79% 81% 85% Kuvio 6. Myös kotitalouksissa pääasiallisesti käytössä olevien tietokoneiden näyttöruudut ovat entisen kokoiset. Ns. normaali monitori tai kannettavan tietokoneen näyttö ovat yleisimmät. Kun tilannetta tarkastelee koko tutkimusjaksolla (vuodesta 2009), havaitsee hitaan, mutta tasaisen siirtymisen kohti isoruutuisia monitoreja. 3 Internetin käyttäminen Useampi kuin kolme neljästä (77 %) käyttää internetiä vapaa-aikanaan päivittäin. Kun joukkoon lisää ne, jotka kertovat käyvänsä siellä useita kertoja viikossa, havaitaan useamman kuin yhdeksän kymmenestä (94 %) käyttävän aktiivisesti internetiä. Kysymyksen vastausvaihtoehtoja muutettiin aiemmasta. Ennen suurinta aktiivisuutta osoittanut vaihtoehto oli ollut päivittäin tai lähes päivittäin". Vuonna toteutetussa tutkimuksessa 83 prosenttia oli valinnut kyseisen vaihtoehdon, kahtena aiempana vuonna käytännössä sama määrä.

10 5 INTERNETIN KÄYTTÖ VAPAA-AJALLA (%), n=4.704 % 20% 40% 60% 80% Päivittäin 77% Useita kertoja viikossa 17% Vähintään kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan 4% 1% 1% % Kuvio 7. Nyt tilannetta ei voi verrata suoraan. Jos kuitenkin yhdistää kaksi eninten mainintoja kerännyttä vaihtoehtoa (useita kertoja viikossa on ollut aikaisempien tutkimusten vastausmahdollisuus), tulee johtopäätökseen, että internetin käyttöaktiivisuus on ainakin tältä osin entisenlainen Taulukko 2. Internetin käyttäminen iän mukaan (%). 65v. Alle 20v v v v. 45v-54v v. ja yli Päivittäin % 91 % 84 % 78 % 72 % 69 % 77 % Useita kertoja viikossa % 8 % 13 % 16 % 18 % 22 % 17 % Ikäryhmään vuotiaat ovat oman ilmoituksensa mukaan kaikkein aktiivisimpia internetin käyttäjiä. Heistä 91 prosenttia käy siellä päivittäin. Tässä suhteessa passiivisimmiksi osoittautuivat vuotiaat, joista 69 prosenttia lukeutuu kaikkein innokkaimpiin internetin käyttäjiin. Lisäksi esitettiin kaksi uutta internetiä koskevaa kysymystä. Kiinnostuksen kohteena olivat kotitalouksissa käytössä olevien internetyhteyksien tyypit sekä ensisijaisen yhteyden nimellinen tiedonsiirtonopeus. TALOUDESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT INTERNETYHTEYDET (%), n=4.704 % 20% 40% 60% 80% Kiinteä internetyhteys, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain kotiympäristössä 74% Mobiili internetyhteys, jota voi käyttää myös kotiympäristön ulkopuolella esimerkiksi tietokoneeseen liitettävän usb-modeemin ("mokkulan"), matkapuhelimen tai tabletin välityksellä 55% Taloudessa ei ole internetyhteyttä % Ei osaa sanoa 1% Kuvio 8.

11 6 TALOUDEN ENSISIJAISEN INTERNETYHTEYDEN NIMELLINEN TIEDONSIIRTONOPEUS (% niistä, joilla internetyhteys), n=4.633 % 5% 10% 15% 20% 25% 30% Alle 1 Megabitti sekunnissa 2% 1 - alle 2 Megabittiä sekunnissa 11% 2 - alle 8 Megabittiä sekunnissa 20% 8 - alle 24 Megabittiä sekunnissa 26% 24 - alle 100 Megabittiä sekunnissa 10% 100 Megabittiä sekunnissa tai enemmän 6% Ei osaa sanoa 26% Kuvio 9. Kaikkiaan 74 prosenttia kertoi kotitaloudessa olevan kiinteä internetyhteys, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain kotiympäristössä. Useammassa kuin joka toisessa taloudessa on mobiili internetyhteys, jota voi käyttää myös kotiympäristön ulkopuolella eri tavoin. Joka kolmannen talouden ensisijaisen internetyhteyden nimellinen tiedonsiirtonopeus on enintään kahdeksan megabittiä sekunnissa. Kaikkein yleisin kuitenkin luokka 8-24 megabittiä/sekunti. Siihen on päädytty joka neljännessä (26 %) kotitaloudessa. Yhtä moni vastaaja ei kuitenkaan osannut sanoa oman taloutensa pääasiallisen yhteyden tiedonsiirtonopeutta. 4 AV-sisältöjen seuraaminen Ennen varsinaisia AV-sisältöihin liittyneitä kysymyksiä haastattelut näkivät omalla ruudullaan seuraavan, asiaa selventäneen tekstin. Tutkimuksessa mainitulla audiovisuaalisella eli AV-sisällöllä tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa ja ääntä, kuten esimerkiksi TV-ohjelmia, elokuvia tai vastaavanlaisia sisältöjä. AV-sisältöjä voidaan katsoa esimerkiksi perinteisesti TV:stä tai Internetin kautta tietokoneella tai matkapuhelimella. AV-sisältöjen seuraamistapoja selvitettiin kolmessa kysymyksessä. Erikseen tiedusteltiin, millä tavoin niitä seurataan vapaa-ajalla televisiota tai tietokoneella (pöytä- tai kannettava tietokone), matkapuhelimella ja tablet-tietokoneella. Selkeä vähemmistö hyödyntää kahta jälkimmäistä audiovisuaalisten sisältöjen katsomisessa. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä ei käytä lainkaan tablet-tietokonetta kyseiseen tarkoitukseen. Kolme neljästä kertoi, ettei katso lainkaan AV-sisältöjä matkapuhelimellaan. Internetin kautta katsottavat lyhyet videoleikkeet tulevat molemmilla välineillä useimmin kyseeseen. Joka viides on katsonut niitä matkapuhelimella, kahdeksan prosenttia tablet-tietokoneella. Joka kymmenes (11 %) kertoi katselleensa matkapuhelimesta sen muistiin tallennettua AV-sisältöä. Suosituin tapa seurata audiovisuaalisia sisältäjä on katsella niitä televisiosta lähetysaikaan. Kaikkiaan 80 prosenttia haastatelluista tekee niin. Kaksi kolmesta (66 %) kertoi seuraavansa lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta tietokoneellaan.

12 7 Televisio-ohjelmat TV:stä jälkikäteen tallennettuina, niiden, elokuvien tai vastaavien seuraaminen tietokoneella internetin kautta sekä ulkopuolisten tallenteiden (ostetut tai vuokratut VHS- tai DVD -elokuvat tai sarjat) ovat kuuluneet niukan enemmistön tapoihin. Käytännössä joka toinen on seurannut audiovisuaalisia sisältöjä tällä tavoin. Runsas viidesosa vajaa neljännes kertoi katsoneensa tietokoneen kovalevylle tallennettuja sisältöjä. TAVAT, JOILLA KATSOO AV-SISÄLTÖJÄ VAPAA-AJALLA TELEVISIOSTA TAI TIETOKONEELLA (%), n=4.704 % 20% 40% 60% 80% 100% TV:stä lähetysaikaan 80% Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (tietokoneella) Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä internetin kautta (tietokoneella) TV:stä jälkikäteen eli tallennettuna 54% 53% 66% Ulkopuolisilta tallenteilta (kuten ostetut tai vuokratut VHS- tai DVD-elokuvat tai -sarjat) Tietokoneen kovalevylle tallennettuja AVsisältöjä 23% 51% Muuten En katso lainkaan 1% 4% Kuvio 10. TAVAT, JOILLA KATSOO AV-SISÄLTÖJÄ VAPAA-AJALLA MATKAPUHELIMELLA/TABLET-TIETOKONEELLA (%), n=4.704 % 20% 40% 60% 80% 100% Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta 8% 20% Matkapuhelimen/tabletin muistiin tallennettuja AV-sisältöjä 11% 3% Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä internetin kautta 5% 5% Muuten % % Matkapuhelin Tablet Ei katso lainkaan 74% 90% Kuvio 11. Audiovisuaalisten sisältöjen seuraamista televisiosta ja tietokoneelta tarkasteltiin suhteessa talouden pääasiallisen television kuvaruutukoon ja ensisijaisen internetyhteyden nimellisen tiedonsiirtonopeuden mukaan. Ensin mainittu ei jakanut joukkoa kovinkaan paljon. Ainoa ero (liitetaulukko 1 raportin lopussa) syntyi siihen, kuinka usein AV-sisältöjä seurataan ulkopuolisilta tallenteilta (ostetut tai vuokratut VHS- tai DVDelokuvat/sarjat). Mitä suurempi kuvaruutu on, sitä todennäköisemmin sisältöjä oli katsottu kyseisellä tavalla.

13 8 Niistä, joiden television kuvaruutu on enintään 23 tuumaa, 43 prosenttia oli seurannut sisältöjä ulkopuolisilta tallenteilta. Ne, joiden televisio on hieman suurempi tuumaa olivat toimineet vastaavasti hieman useammin (47 %) kun vähintään 33 tuuman televisiosta sisältöjä katsovista enemmistö (56 %) oli katsonut sisältöjä ulkopuolisilta tallenteilta. Taulukko 3. Tavat seurata audiovisuaalisia sisältöjä vapaa-ajalla televisiosta tai tietokoneella kotitalouden ensisijaisen internetyhteyden nimellisen tiedonsiirtonopeuden mukaan (%). Alle 1 - alle 2 - alle 8 - alle 24 - alle 100 MB/ Nimellinen tiedonsiirtonopeus 1 MB 2 MB 8 MB 24 MB MB enemmän TV:stä lähetysaikaan % 77 % 80 % 81 % 84 % 80 % TV:stä jälkikäteen eli tallennettuna % 47 % 50 % 58 % 62 % 67 % Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vast. sis. internetin kautta (tietokoneella) % 42 % 51 % 61 % 63 % 68 % Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (tietokoneella) % 60 % 62 % 75 % 74 % 75 % Tietokoneen kovalevylle tallennettuja AV-sisältöjä % 16 % 20 % 31 % 30 % 40 % Ulkopuolisilta tallenteilta (kuten ostetut tai vuokratut VHS- tai DVD-elokuvat/ -sarjat) % 41 % 44 % 57 % 58 % 62 % Internetyhteyden nimellisen tiedonsiirtonopeuden vaikutus oli selvästi suurempi kuin television kuvaruudun koon. Nopeuden lisääntyessä yhä suurempi osa kertoi seuranneensa audiovisuaalisia sisältöjä internetin kautta. Suurimmillaan nopeimpien ja hitaimpien yhteyksien talouksien välinen ero oli televisio-ohjelmien, elokuvien tai vastaavien seuraamisessa internetistä tietokoneella. Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 4) on merkitty, kuinka eri-ikäiset seuraavat audiovisuaalisia sisältöjä. Kahdessa suosituimmassa eli seuraamisesta TV:stä joko lähetysaikaan tai tallennettuna jälkikäteen, iän vaikutus on varsin vähäinen. Kun tarkastelee muita tapoja seurata AV-sisältöjä, iän vaikutuksen havaitsee merkittäväksi. Internetin hyödyntäminen tietokoneen kautta on huomattavasti yleisempää nuorilla kuin varttuneilla. Sama koskee ulkopuolisia tallenteita. Nuoret käyttävät myös matkapuhelinta ja tablet-tietokonetta AV-sisältöjen seuraamiseen selvästi enemmän kuin iäkkäämmät. Kaikkein nuorimmillakaan kumpikaan tapa ei kuitenkaan nouse kaikkein suosituimpien joukkoon. Heistäkin suurin joukko seuraa AV-sisältöjä televisiosta lähetysaikaan. Vain lyhyiden videoleikkeiden seuraaminen internetistä on yhtä suosittua (tietyissä ikäkohorteissa jopa suositumpaa) kuin sisältöjen seuraaminen televisiosta. Huolimatta eräistä säännön vahvistavista poikkeuksista, iän karttuessa sisältöjen seuraaminen vähenee kaikissa tavoissa pl. televisio lähetysaikaan tai jälkikäteen. Tablet-tietokoneet ovat vielä harvojen käyttämiä. Sitä innokkaimmin hyödyntävistä vuotiaistakin vain 12 prosenttia seuraa lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta. Sen käyttö on ikää enemmän riippuvainen muista asioista, esim. sijoittumisesta yhteiskunnan sosiaalisiin kerrostumiin. Tästä kertoo tieto, että eniten ansaitsevat ovat innokkaimpia tablet-tietokoneen käyttäjiä. Esim euroa vuodessa ansaitsevista noin 30 prosenttia on sillä seurannut audiovisuaalisia sisältöjä. Tyypillisintä on ollut katsoa lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta.

14 9 Taulukko 4. Audiovisuaalisten sisältöjen seuraamistavat iän mukaan (%). 65v. Alle 20v 20-24v 25-34v 35-44v 45v-54v 55-64v ja yli TV:stä lähetysaikaan % 78 % 78 % 81 % 81 % 81 % 79 % TV:stä jälkikäteen eli tallennettuna % 42 % 54 % 58 % 58 % 53 % 50 % Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vast. sisältöjä internetin kautta (tietokoneella) % 75 % 70 % 55 % 49 % 42 % 44 % Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (tietokoneella) % 81 % 83 % 76 % 65 % 53 % 48 % Tietokoneen kovalevylle tallennettuja AV-sisältöjä % 42 % 39 % 26 % 16 % 11 % 13 % Ulkopuolisilta tallenteilta (ostetut tai vuokratut VHS- tai DVD-elokuvat/ -sarjat) % 73 % 74 % 66 % 52 % 33 % 24 % Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vast. sisältöjä internetin kautta (matkapuh.) % 6 % 7 % 5 % 4 % 5 % 4 % Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (matkapuhelimella) % 26 % 36 % 25 % 17 % 11 % 7 % Matkapuhelimen muistiin tallennettuja AV-sisältöjä % 14 % 15 % 13 % 9 % 6 % 4 % Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vast. sisältöjä internetin kautta (tabletilla)... 6 % 4 % 6 % 6 % 5 % 4 % 3 % Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (tabletilla) % 8 % 10 % 12 % 8 % 7 % 4 % Tabletin muistiin tallennettuja AV-sisältöjä... 3 % 2 % 4 % 5 % 3 % 2 % 2 % Tässä tutkimuksessa AV-sisältöjen seuraamistapoja kartoittanut kysymys muutettiin. Tuoreita tuloksia ei siksi voi suoraan verrata aiempiin. Silti on varsin todennäköistä, että tilanne ei tältä osin ole suuremmin muuttunut. Kuvioon 12 on merkitty ne tavat, joista kysyttiin riittävän samalla tavalla, että vertailu mitä todennäköisimmin luonnistuu. Jos henkilö kertoi käyttäneensä vähintään kolmea tapaa AV-sisältöjen seuraamiseen, häntä pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä. Kuviosta 13 käyvät tähän kysymykseen annetut vastaukset. Television merkitys korostuu selkeästi, olipa kyse sen hyödyntämisestä lähetysaikaan tai jälkikäteen tallenteiden muodossa. Televisio-ohjelmien, elokuvien tai vastaavien sisältöjen katsominen internetistä tietokoneella osoittautui kolmanneksi tärkeimmäksi tavaksi. Lyhyiden videoleikkeiden seuraaminen vastaavalla tavalla oli lähes yhtä merkittävässä asemassa. Sisältöjen seuraaminen ulkopuolisilta tallenteilta oli kokonaisuudessaan viidenneksi keskeisin tapa. Muut tavat mainittiin tässä yhteydessä harvoin. Tietokoneen kovalevylle tallennettujen AV-sisältöjen seuraaminen oli muista tärkein. Kaikkien muiden merkitys oli marginaalinen edellä mainittuihin verrattuna. Kuvioon 14 on merkitty eri-ikäisten ensivalinnat (kaikkein tärkein) kolmesta eniten mainintoja saaneesta tavasta (televisiosta lähetysaikaan, jälkikäteen sekä TV-ohjelmia ym. vastaavia sisältöjä internetin kautta tietokoneella).

15 10 ERÄÄT TAVAT KATSOA AV-SISÄLTÖJÄ (%), n=4.704, 4.116, 4.233, % 20% 40% 60% 80% 100% TV:stä lähetysaikaan 80% 84% 85% 86% Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta 66% 64% 61% 67% TV:stä jälkikäteen eli tallennettuna 53% 55% 55% 57% Kuvio 12. TÄRKEIMMÄT AV-SISÄLTÖJEN KATSOMISEN VÄLINEET/TAVAT (% niistä, jotka seuraavat sisältöjä vähintään kolmella tavalla televisiosta, tietokoneelta, matkapuhelimesta tai tablet-tietokoneelta) Tärkein 2. tärkein 3. tärkein % 20% 40% 60% 80% 100% TV:stä lähetysaikaan 59% 18% 6% TV:stä jälkikäteen eli tallennettuna Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä internetin kautta (tietokoneella) Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (tietokoneella) Ulkopuolisilta tallenteilta (kuten ostetut tai vuokratut VHS- tai DVD-elokuvat tai -sarjat) Tietokoneen kovalevylle tallennettuja AVsisältöjä Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (matkapuhelimella) Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä internetin kautta (tabletilla) Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta (tabletilla) Matkapuhelimen muistiin tallennettuja AVsisältöjä Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä internetin kautta (matkapuhelimella) Tabletin muistiin tallennettuja AV-sisältöjä 8% 20% 4% 15% 3% 11% 3% 17% 23% 29% 3% 3% 5% 21% 26% 6% Kuvio 13. Iän vaikutus tulee selvästi esiin. Vaikka nuoretkin käyttävät paljon televisiota lähetysaikaan AV-sisältöjen seuraamiseen, kyseisen vaihtoehdon koettu merkitys ei ole heille läheskään yhtä suuri kuin varttuneemmille. Kolmenkymmenenviiden vuoden ikä muodostaa tässä suhteessa tietynlaisen vedenjakajan. Sitä nuoremmilla televisio lähetysaikaan on yhtä tärkeänä pidetty, mutta tästä iästä sen merkitys rupeaa kasvamaan huomattavasti.

16 11 Iän vaikutus on päinvastainen silloin, kun tarkastellaan internetin merkitystä silloin, kun sitä hyödynnetään katsottaessa televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä tietokoneen kautta vuotiaista suurempi osa kuin muihin ikäryhmiin kuuluvista on hyödyntänyt tätä tapaa enemmän kuin muihin ikäryhmiin kuuluvat. Jo 35-vuotiaista vain marginaalinen osa pitää kyseistä keinoa kaikkein tärkeimpänä tapana seurata audiovisuaalisia sisältöjä. ERÄIDEN TAPOJEN TÄRKEYS AV-SISÄLTÖJEN SEURAAMISESSA: kaikkein tärkeimmät (%) 80% 75% 75% 70% 64% 60% 54% TV:stä lähetysaikaan 50% 40% 41% 38% 41% TV:stä jälkikäteen eli tallennettuna 30% 20% 10% 16% 16% 16% 23% 27% 14% 26% 6% 21% 5% 15% 2% 14% 4% Televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä internetin kautta (tietokoneella) % Alle 20v 20-24v 25-34v 35-44v 45v-54v 55-64v 65v ja yli Kuvio vuotiaat ovat se ryhmä, jolle sisältöjen seuraaminen televisiosta jälkikäteen tallennettuna on suhteellisesti ottaen tärkeämpää kuin muille. Kysymyksen uudelleenmuotoilu estää suoran vertailemisen vanhoihin tuloksiin. Voi kuitenkin todeta, että aiemminkin sisältöjen seuraaminen televisiosta lähetysaikana on osoittautunut kaikkein tärkeimmäksi ja niiden katsominen siitä jälkikäteen tallennettuna toiseksi tärkeimmäksi tavaksi. Kaikkein todennäköisimmin tilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. 5 Eri ohjelmatyyppien seuraaminen Eri ohjelmatyyppien seuraamista tarkasteltiin kolmessa kysymyksessä. Erikseen selvitettiin, kuinka usein niitä oli katsottu televisiosta lähetysaikaan, jälkikäteen tallenteina sekä internetistä. Liitteenä ovat pelkästään tässä tutkimuksessa saavutetuista tuloksista kertovat graafiset esitykset (liitekuviot 1-3). Seuraavista kuvioista (kuviot 15 17) selviää myös vuonna saavutetut tulokset ohjelmatyypeittäin. Pääpiirteissään tulokset ovat hyvin samantyyppiset kuin edellisessäkin tutkimuksessa riippumatta siitä, mitä tapaa tarkastellaan. Enemmistö seuraa uutisia televisiosta lähetysaikaan. Kaikkiaan 87 prosenttia tekee niin vähintään viikoittain. Sarjat nousevat toiseksi suosituimmaksi, kun kriteerinä pitkää katselua vähintään kerran viikossa. Ajankohtais-, dokumentti ja asiaohjelmat sekä elokuvat seuraavat näiden jälkeen. Kun edelleen tarkastelee eri ohjelmatyyppejä vähintään viikoittain seuraavia, havaitsee, että niin ajankohtaiskuin dokumentti- ja asiaohjelmia katsoviksi ilmoittautuneita löytyi tänä vuonna hieman enemmän kuin vuonna. Aiempaa jonkin verran useampi on seurannut myös urheilua televisiosta lähetysaikaan.

17 12 Sukupuoli vaikuttaa jonkin verran siihen, kuinka usein erityyppisiä audiovisuaalisia sisältöjä seurataan televisiosta lähetysaikaan. Miehet katsovat jonkin verran naisia aktiivisemmin mm. uutisia, ajankohtaisohjelmia, dokumentti- ja asiaohjelmia, elokuvia sekä urheilua. Naisista useampi kuin miehestä seuraa säännöllisesti erilaisia sarjoja. ERI OHJELMATYYPPIEN SEURAAMINEN TELEVISIOSTA LÄHETYSAIKAAN (%), n=3.777, Päivittäin Vähintään kerran viikossa Harvemmin Useita kertoja viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Ei koskaan Uutiset Sarjat Ajankohtaisohjelmat Dokumentti- ja asiaohjelmat Elokuvat Urheilu Muut viihdeohjelmat Musiikkiohjelmat tai -videot Kilpailu- ja visailuohjelmat Lastenohjelmat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16% 14% 18% 12% 7% 5% 3% 3% 10% 9% 1% 9% 2% 9% 6% 2% 7% 5% 4% 28% 23% 21% 20% 19% 15% 2% 4% 5% 10% 3% 5% 7% 10% Kuvio 15. Taulukosta 5a käy ilmi, kuinka eri ikäryhmiin kuuluvat seuraavat erityyppisiä AV-sisältöjä televisiosta lähetysaikaan. Taulukossa esitettävät luvut kuvaavat sitä osuutta, joka katsoo sisältöjä vähintään kerran viikossa. 57% 59% 31% 31% 28% 26% 26% 23% 16% 16% 16% 15% 27% 26% 22% 26% 30% 31% 29% 31% 16% 15% 29% 27% 30% 29% 21% 18% 31% 29% 39% 39% 19% 20% 11% 7% 5% 11% 5% 4% 13% 15% 17% 22% 23% 28% 30% 29% 23% 29% 35% 36% 35% 37% 24% 28% 40% 36% 10% 3% 11% 3% 12% 2% 13% 2% 10% 1% 13% % 15% 16% 11% 13% 1% 2% 8% 9% 12% 11% 14% 15% Iällä on yhteys eräiden ohjelmatyyppien katseluun kyseisellä tavalla. Uutiset, ajankohtaisohjelmat sekä dokumentti- ja asiaohjelmat ovat niitä, joita iän karttuessa yhä useampi seuraa televisiosta lähetysaikaan. Ikä vaikuttaa myös eräisiin muihinkin ohjelmatyyppeihin, mutta niissä sen vaikutus ei ole yhtä suuri ja johdonmukainen. Elokuvat ja urheilu ovat esimerkkejä sellaisista. Sarjat, musiikkiohjelmat tai videot sekä kilpailu- ja visailuohjelmat ovat sellaisia, joiden seuraaminen televisiosta lähetysaikaan ei juuri vaihtele iän mukaan. Lastenohjelmat kiinnostavat niitä, joiden lapset kuuluvat kyseisten ohjelmien kohderyhmään.

18 13 Taulukko 5a. Eri ohjelmatyyppien seuraaminen televisiosta lähetysaikaan iän mukaan. Vähintään kerran viikossa seuraavat (%). 65v. Alle 20v 20-24v 25-34v 35-44v 45v-54v 55-64v ja yli Uutiset % 64 % 74 % 88 % 94 % 98 % 99 % Ajankohtaisohjelmat % 30 % 43 % 64 % 78 % 89 % 93 % Urheilu % 28 % 35 % 44 % 47 % 55 % 56 % Elokuvat % 49 % 45 % 49 % 61 % 59 % 58 % Sarjat % 80 % 71 % 74 % 76 % 76 % 71 % Musiikkiohjelmat tai -videot % 27 % 17 % 19 % 24 % 27 % 26 % Kilpailu- ja visailuohjelmat % 23 % 18 % 21 % 22 % 24 % 21 % Muut viihdeohjelmat % 47 % 35 % 40 % 38 % 34 % 32 % Dokumentti- ja asiaohjelmat % 33 % 44 % 63 % 73 % 81 % 88 % Lastenohjelmat % 12 % 20 % 25 % 7 % 5 % 5 % Juuri kukaan ei edelleenkään katso uutisia televisiosta jälkikäteen nauhoitettuna. Varsinaisesti niin seurataan vain sarjoja ja elokuvia, osin myös dokumentteja sekä asia- ja ajankohtaisohjelmia. Kun tarkastelee sitä joukkoa, joka kertoo seuraavansa eri ohjelmatyyppejä tallennettuna vähintään kerran viikossa ja etenkin kun laajentaa tarkastelun niihinkin, jotka tekevät niin muutaman kerran kuukaudessa, havaitsee kahdessa jälkimmäisessä kategoriassa lievää kasvua. ERI OHJELMATYYPPIEN SEURAAMINEN TELEVISIOSTA JÄLKIKÄTEEN ELI TALLENNETTUNA (%), n=2.515, Päivittäin Vähintään kerran viikossa Harvemmin Useita kertoja viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Ei koskaan Sarjat Elokuvat Dokumentti- ja asiaohjelmat Ajankohtaisohjelmat Muut viihdeohjelmat Musiikkiohjelmat tai -videot Urheilu Kilpailu- ja visailuohjelmat Uutiset Lastenohjelmat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8% 10% 11% 10% 23% 23% 8% 15% 5% 13% 4% 8% 20% 2% 5% 18% 4% 9% 4% 9% 2% 4% 15% 1% 4% 14% 2% 4% 11% 1% 3% 10% 2% 4% 10% 1% 4% 8% 3% 3% 6% 18% 2% 3% 18% 1% 3% 5% 3% 4% 7% 23% 24% 18% 17% 31% 30% 28% 29% 28% 25% 21% 21% 35% 34% 24% 24% 35% 41% 30% 31% 39% 42% 21% 22% 31% 34% 14% 10% 14% 7% 21% 21% 31% 34% 39% 39% 43% 47% 53% 56% 56% 61% 67% 73% 69% 63% 14% 18% 5% 3% Kuvio 16.

19 14 Taulukko 5b. Eri ohjelmatyyppien seuraaminen televisiosta jälkikäteen eli tallennettuna iän mukaan. Vähintään kerran viikossa seuraavat (%). 65v. Alle 20v 20-24v 25-34v 35-44v 45v-54v 55-64v ja yli Uutiset... 5 % 2 % 5 % 5 % 8 % 12 % 16 % Ajankohtaisohjelmat... 5 % 5 % 8 % 12 % 11 % 15 % 27 % Urheilu... 9 % 4 % 7 % 7 % 4 % 8 % 13 % Elokuvat % 34 % 33 % 35 % 39 % 34 % 33 % Sarjat % 59 % 65 % 62 % 57 % 47 % 46 % Musiikkiohjelmat tai -videot... 6 % 7 % 7 % 6 % 7 % 6 % 9 % Kilpailu- ja visailuohjelmat... 5 % 11 % 7 % 7 % 6 % 5 % 9 % Muut viihdeohjelmat % 16 % 21 % 17 % 12 % 8 % 12 % Dokumentti- ja asiaohjelmat % 9 % 19 % 25 % 22 % 27 % 37 % Lastenohjelmat... 4 % 4 % 10 % 13 % 3 % 1 % 2 % Taulukkoon 5b on merkitty eri ikäryhmiin kuuluvien ilmoittama, eri ohjelmatyyppien seuraaminen televisiosta jälkikäteen. Taulukossa esitettävät luvut ovat niiden prosenttiosuuksia, jotka ilmoittivat katsovansa ohjelmatyyppejä kyseisellä tavalla vähintään kerran viikossa vuotiaat ovat joukon innokkaimpia seuraamaan sarjoja tallennettuna. Toiseen suosittuun sisältökategoriaan eli elokuviin iän vaikutus ei yllä. Joukon iäkkäimmät seuraavat tälläkin tavoin muita useammin uutisia, dokumentti- ja asia- sekä ajankohtaisohjelmia. Lastenohjelmissa toistuu sama, mikä havaittiin niiden seuraamisessa televisiosta lähetysaikaan: tärkeimmissä kohderyhmissä katselu ylittää selvästi koko joukon keskiarvon. Myös kysymys eri ohjelmatyyppien seuraamisesta internetistä kertoi kokonaisuudessaan enemmän tilanteen pysymisestä ennallaan kuin muutoksesta. Jo suosituimmiksi osoittautuneet ohjelmatyypit ovat sitä edelleen. Muidenkin suosio on pysynyt muuttumattomana. Muutama muutoskin löytyy. Nyt uutisia kertoi seuranneensa selvästi harvempi kuin vuosi sitten. Aiempaa vähemmän oli myös musiikkiohjelmia ja videoita seuranneita sekä niitä, jotka kertoivat katsoneensa internetistä muiden käyttäjien lisäämiä sisältöjä. Taulukko 5c. Eri ohjelmatyyppien seuraaminen internetistä iän mukaan. Vähintään kerran viikossa seuraavat (%). 65v. Alle 20v 20-24v 25-34v 35-44v 45v-54v 55-64v ja yli Uutiset % 16 % 17 % 15 % 14 % 16 % 25 % Ajankohtaisohjelmat... 6 % 7 % 10 % 9 % 10 % 11 % 19 % Urheilu % 10 % 11 % 10 % 7 % 8 % 11 % Elokuvat % 17 % 11 % 6 % 6 % 6 % 8 % Sarjat % 44 % 30 % 19 % 12 % 10 % 12 % Musiikkiohjelmat tai -videot % 32 % 23 % 17 % 10 % 6 % 6 % Kilpailu- ja visailuohjelmat... 4 % 4 % 3 % 2 % 2 % 1 % 4 % Muut viihdeohjelmat % 14 % 11 % 7 % 4 % 2 % 4 % Dokumentti- ja asiaohjelmat... 9 % 12 % 12 % 9 % 8 % 10 % 15 % Lastenohjelmat... 3 % 3 % 6 % 5 % 2 % 1 % 1 % Muiden käyttäjien kuvaamaa ja internetiin lisäämä sisältö % 54 % 47 % 35 % 18 % 13 % 11 %

20 15 ERI OHJELMATYYPPIEN SEURAAMINEN INTERNETISTÄ (%), n=2.628, Päivittäin Vähintään kerran viikossa Harvemmin Useita kertoja viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Ei koskaan Muiden käyttäjien lisäämä sisältö Sarjat Musiikkiohjelmat tai -videot Dokumentti- ja asiaohjelmat Uutiset Ajankohtaisohjelmat Elokuvat Urheilu Muut viihdeohjelmat Kilpailu- ja visailuohjelmat Lastenohjelmat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4% 11% 17% 6% 15% 20% 8% 12% 7% 13% 6% 10% 17% 8% 13% 20% 8% 7% 5% 9% 17% 13% 9% 9% 3% 6% 17% 3% 7% 15% 3% 6% 14% 4% 5% 12% 6% 14% 6% 13% 2% 6% 2% 5% 23% 20% 3% 6% 18% 4% 7% 18% 25% 24% 2% 5% 19% 3% 5% 21% 25% 22% 26% 25% 32% 33% 31% 28% 39% 39% 33% 17% 28% 27% 27% 31% 32% 39% 37% 37% 33% 25% 22% 66% 69% 73% 69% 17% 11% 20% 23% 35% 30% 27% 31% 33% 24% 32% 32% 37% 40% 49% 50% 47% 47% Kuvio 17. Iäkkäimmät ovat joukon innokkaimpia uutisten ja ajankohtaisohjelmia seuraajia internetinkin kautta. Muuten iän vaikutus on totuttu: keskimääräistä suurempi aktiivisuus keskittyy joukon nuorimpiin. Esim. alle 20- vuotiaista lähes joka toinen kertoi katsoneensa internetistä sarjoja vähintään kerran viikossa. 45-vuotiaista ja iäkkäämmistä vain noin joka kymmenes on toiminut vastaavasti. Musiikkiohjelmat ja videot ovat toinen ohjelmatyyppi, jonka seuraaminen muuttuu sitä yleisemmäksi, mitä nuorempiin ikäryhmiin siirrytään. 6 AV-sisältöjen katsominen internetistä Ohjelmasisältöjä internetistä seuraaville esitettiin kolme tarkentavaa kysymystä. Ensimmäisessä selvitettiin katselun jakautumista erityyppisten internetpalveluiden välillä. Aivan tarkkaan ottaen kysyttiin, minkä internetpalveluiden kautta televisio-ohjelmia, elokuvia tai vastaavia sisältöjä on katsottu.

21 16 INTERNETPALVELUT, JOIDEN KAUTTA KATSONUT TELEVISIO-OHJELMIA, ELOKUVIA TAI VASTAAVIA SISÄLTÖJÄ (% internetin kautta katsoneista), n=2.628 % 20% 40% 60% 80% 100% TV-yhtiöiden sivut tai palvelut (esim. YLE Areena, katsomo.fi, ruutu.fi, UrhoTV, TotoTV) 97% Videopalvelut (esim. YouTube, Dailymotion, Vimeo) 74% Muut uutissivustot tai palvelut (esim. sanomalehtien ja iltapäivälehtien sivut) 57% Urheilusivustot (esim. veikkaus.fi) 18% Erilaiset harrastesivustot (esim. TiltTV, SoffaTV, ViiniTV, PuutarhaTV tai vastaavat) 8% Muu 5% Kuvio 18. Annetut vastaukset on esitetty yllä olevassa kuviossa (kuvio 18). Melkein jokainen oli katsonut kysymyksessä mainittuja sisältöjä televisioyhtiöiden sivuilta tai palveluista. Myös erityyppisten videopalveluiden, kuten YouTube, Dailymotion tai Vimeo, hyödyntäminen paljastui hyvin yleiseksi. Kaiken kaikkiaan kolme neljästä AV-sisältöjä internetistä seuranneista kertoi katsoneensa videopalveluiden tarjontaa. Muut uutissivustot ja palvelut (esim. sanomalehtien ja iltapäivälehtien sivut) ovat tulleet kyseeseen enemmistölle (57 %) Erilaiset urheilu- ja harrastesivustot mainittiin huomattavasti harvemmin. Taulukko 6. Internetpalvelut, joiden kautta on katsottu audiovisuaalisia sisältöjä iän mukaan (%). 65v. Alle 20v 20-24v 25-34v 35-44v 45v-54v 55-64v ja yli TV-yhtiöiden sivut tai palvelut... 93% 96% 98% 98% 98% 97% 95% Muut uutissivustot tai palvelut... 65% 57% 61% 52% 48% 54% 63% Videopalvelut... 96% 94% 91% 87% 72% 60% 37% Urheilusivustot... 11% 11% 18% 17% 18% 21% 22% Taulukkoon 6 on merkitty eri ikäryhmiin kuuluvien ilmoittama toiminta. Televisioyhtiöiden ja muiden uutissivustojen ja palveluiden käytössä havaitsee tiettyjä ikäryhmäkohtaisia eroja. Silti ikä ei näyttäisi aiheuttavan mitään systemaattista poikkeamaa käyttäytymisessä. Videopalvelujen ja urheilusivustojen yhteydessä tilanne on toinen. Ensin mainittujen hyödyntäminen on ollut sitä yleisempää, mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse. Kun asialla ovat olleet 65 vuotta täyttäneet, vähemmistö yleensä internetiä AV-sisältöjen katseluun käyttävistä kertoo hyödyntäneensä videopalveluiden antia. Urheilusivustot ovat sen sijaan olleet käytetympiä kaikkein iäkkäimpien joukossa. Vaikka ikäryhmäkohtaiset erot tässä eivät olekaan kovin suuret, voi silti panna merkille, että yli 55-vuotiaat ovat olleet noin kaksi kertaa aktiivisempia urheilusivustojen seuraajia kuin alle 25-vuotiaat.

22 17 AV-SISÄLTÖJEN OSTAMINEN JA KATSOMINEN INTERNETIN KAUTTA KULUNEEN VUODEN AIKANA (esim. elokuva tai tv-sarja) (% av-sisältöjä internetin kautta katsovista), n=2.628; % 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä on 14% 20% Ei ole 86% 80% Kuvio 19. Kaikkiaan 14 prosenttia niistä, jotka ovat katsoneet audiovisuaalisia sisältöjä internetin kautta, ovat ostaneet niitä kuluneen vuoden aikana. Kyseinen joukko on suhteellisesti ottaen hieman pienempi kuin vuosi sitten. Se on myös absoluuttisesti pienempi, vaikka internetistä yleensä sisältöjä katsoneiden määrä onkin lisääntynyt. Joukosta erottuvat vuotiaat miehet, joista 26 prosenttia kertoi tehneensä kysymyksessä mainittuja ostoksia. Alle 25-vuotiasta miehistä 23 prosenttia oli toiminut samoin. Toinen kyseistä joukkoa karakterisoiva piirre on internetyhteyden suuri nimellinen tiedonsiirtonopeus. Niistä, joilla se ylittää 100 Megabittiä sekunnissa, 26 prosenttia kertoi ostaneensa ja katsoneensa internetin kautta audiovisuaalisia sisältöjä kuluneen vuoden aikana. Mitä hitaammasta yhteydestä oli kyse, sitä harvemmin ostoksia oli tehty. AV-SISÄLLÖT, JOTKA OSTANUT (HANKKINUT KATSELUOIKEUDEN) JA KATSONUT INTERNETIN KAUTTA (% ostaneista), n=373 % 10% 20% 30% 40% 50% Yksittäinen elokuva 47% Urheilupaketti (esimerkiksi kuukausipaketti tai katseluoikeus ottelusarjaan) Yksittäinen urheilutapahtuma 19% 22% TV-sarja 9% Elokuvapaketti 7% Muu ohjelma tai ohjelmapaketti 7% Kuvio 20. Useimmiten oli ostettu yksittäinen elokuva. Niin oli tehnyt 47 prosenttia katseluoikeuden hankkineista. Noin joka viidennellä kyse oli ollut urheilupaketista tai yksittäisestä urheilutapahtumasta. Selvästi harvemmat olivat ostaneet muuntyyppisiä paketteja.

23 18 7 Halukkuus maksaa erilaisista AV-sisällöistä Enemmistö AV-sisältöjä internetin kautta katsovista ei olisi valmis maksamaan internetin AVsisältöpalveluista sen enempää silloin, kun saisi ilmaissisältöä laajempaa tarjontaa tai parempaa kuvanlaatua. Tilanne on sama myös niiden parissa, jotka ovat katsoneet audiovisuaalisia sisältöjä televisiosta joko lähetysaikaan tai tallennettuna. Selvä vähemmistö olisi valmis maksamaan, vaikka saisi sijoittamallaan rahasummalla joko ilmaissisältöä laajemman kanavatarjonnan tai ilmaissisältöä parempilaatuisen kuvanlaadun. MAKSAAKO TAI OLISIKO VALMIS MAKSAMAAN INTERNETIN AV-SISÄLTÖPALVELUISTA... (% av-sisältöjä internetin kautta katsovista), n=2.628 % 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ilmaissisältöä laajemmasta tarjonnasta 18% Ilmaissisältöä paremmasta kuvanlaadusta 9% Ei kummastakaan 54% Ei osaa sanoa 24% Kuvio 21. MAKSAAKO TAI OLISIKO VALMIS MAKSAMAAN MAKSU-TV- PALVELUISTA... (% televisiosta lähetysaikaan tai tallennettuna katsovista), n=4.038 % 10% 20% 30% 40% 50% 60% Uusista kanavista, toisin sanoen ilmaissisältöä laajemmasta kanavatarjonnasta 24% Nykyisten kanavien paremmasta kuvanlaadusta (HD-kanavista) 8% Ei kummastakaan 60% Ei osaa sanoa 13% Kuvio 22. Aivan ehdottoman kielteisesti mainittuihin asioihin ei kuitenkaan suhtauduta. Käytännössä joka neljäs (24 %) sisältöjä televisiosta katsova voisi maksaa uusista televisiokanavista ja melkein joka viides niitä internetistä katsova voisi tehdä samoin saadakseen ulottuvilleen ilmaissisältöä laajemman tarjonnan.

24 19 Nuoret ja nuoret aikuiset sekä etenkin nuoret miehet, ovat halukkaita ostamaan sisältöjä. Esim. alle 20- vuotiaista miehistä 40 prosenttia olisi periaatteessa valmis maksamaan laajemmasta televisiokanavatarjonnasta. Samanikäisistä naisista 30 prosenttia totesi saman. Ilmaissisältöä laajemmasta internettarjonnasta maksaisi yhtä suuri osa niistä kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista, jotka ovat seuranneet audiovisuaalisia sisältöjä internetistä. Kaikkiaan kuusi prosenttia AV-sisältöjä internetin kautta katsovista olisivat valmiita maksamaan sekä ilmaissisältöä paremmasta tarjonnasta että paremmasta kuvanlaadusta. Käytännössä yhtä suuri osa (5 %) televisiota lähetysaikaan tai tallennettuna katsovista voisi maksaa sekä ilmaissisältöä laajemmasta kanavatarjonnasta että nykyisten kanavien paremmasta kuvanlaadusta. Seitsemän prosenttia koko vastaajajoukosta puolestaan lukeutuu siihen joukkoon, joka olisi valmis sijoittamaan rahaa sekä internetin AV-sisältöpalveluihin että maksu-tv-palveluihin. Ne, jotka ovat valmiita vähintään toiseen, on suurempi, yhteensä 28 prosenttia. 8 Syyt olla seuraamatta AV-sisältöjä internetistä/matkapuhelimella/tabletilla Tiettyjä palveluita käyttämättä jättäneiltä kysyttiin valinnan syytä. Erikseen tiedusteltiin, miksi eräät eivät seuraa audiovisuaalisia sisältöjä internetin kautta tietokoneelta, matkapuhelimella tai tablet-tietokoneella. Viimeksi mainittu oli kokonaan uusi kysymys. Kahdessa muussa käytettiin jo aiemmissa tutkimuksissa hyödynnettyjä kysymyksiä. Näin käyttämättömyyden syitä voidaan verrata koko tutkimusajanjaksolta (vuodesta 2009 alkaen). SYYT SILLE, ETTEI KATSO TV-OHJELMIA, ELOKUVIA TAI VASTAAVIA SISÄLTÖJÄ INTERNETIN KAUTTA TIETOKONEELTA (% niistä, jotka eivät katso), n=2.126, 2.130, 2.416, % 10% 20% 30% 40% 50% Ei kiinnosta Tietokoneen näyttö on liian pieni ja/tai äänen laatu on heikko Ei halua erikseen mennä internetiin etsimään, valitsemaan ja katsomaan AVsisältöjä (liian vaivalloista) Liian hidas internetyhteys Tietokone on paikassa, joka ei sovi AVsisältöjen katseluun (mukavasti) Käyttää internetiä ylipäätään vain harvoin Ei osaa / ei tiedä miten niitä katsotaan Muu syy 7% 6% 7% 6% 7% 6% 6% 7% 6% 9% 10% 10% 41% 35% 35% 34% 36% 34% 30% 30% 31% 33% 35% 37% 21% 21% 21% 20% 20% 26% 25% 28% Kuvio 23. Kiinnostamattomuus on suuri yksittäinen syy olla katsomatta sisältöjä internetin kautta tietokoneelta. Nyt 41 prosenttia kysymykseen vastanneista valitsi kyseisen perusteen. Tietokoneen näytön riittämätön koko tai äänen laadun heikkous oli peruste 36 prosentille.

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkärikäynnit Sakari Nurmela, Kantar TNS

Tulevaisuuden lääkärikäynnit Sakari Nurmela, Kantar TNS Tulevaisuuden lääkärikäynnit Sakari Nurmela, Kantar TNS Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten ajatuksia tulevaisuuden lääkärikäynneistä sekä heidän suhtautumistaan

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010

Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010 Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 00 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 78678 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0, 000 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2017 Yhteenveto

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2017 Yhteenveto 1 Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2017 Yhteenveto Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten käsityksiä elinluovutuksesta sekä heidän tietoisuuttaan elinluovutuskortista. Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? Markkinakatsaus 4/2011 Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? 1 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

JULKINEN 8.6.2016 KLO 9:00 KOTI & TV TUTKIMUS 2016 TUTKIMUSRAPORTTI

JULKINEN 8.6.2016 KLO 9:00 KOTI & TV TUTKIMUS 2016 TUTKIMUSRAPORTTI JULKINEN..0 KLO :00 KOTI & TV TUTKIMUS 0 TUTKIMUSRAPORTTI..0 t, Koti & TV-tutkimus 0 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT..0 t, Koti & TV-tutkimus 0 Päähavainnot / Nyt vuonna 0, ensimmäistä kertaa, televisio ei ole

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011

Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011 Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 0 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 0084 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0, 000 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Osaraportti, työelämätutkimus 01 Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tämä on Akavan Erityisalat AE ry:n työelämätutkimus 01:n osaraportti, jossa kerrotaan järjestön

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Väärin pysäköimisen muuttuminen

1 Johdanto. 2 Väärin pysäköimisen muuttuminen 1 Johdanto Tässä yhteenvedossa esitellään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa TNS Gallup Oy selvitti helsinkiläisten näkemyksiä kaupungin pysäköinninvalvonnasta. Tutkimus toteutettiin 19. - 29..201

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2012

Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2012 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines which the respondent had

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot