Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 1/2009"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Sisältää mm. Talouskriisin vaihe - kevät 2009 Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta 2008 Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT Lyhyesti mm. nuorista, skenaarioista, taantumasta, öljyn hintakehityksestä

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Sisältö 3 Lukijoille 5 Talouskriisin vaihe - kevät Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT 27 Lyhyesti: Nuoret haluavat ajokortin; Nuorisotutkimus: Työelämä pelottaa; Globaali taantuma meneillään?; EVAn skenaarioita; Tienpito kansallisisssa ilmastotalkoissa; Halvan öljyn aika edessä?; Metsäteollisuuden rakennemuutoksella suuria aluetaloudellisia vaikutuksia. 37 Tulevaisuuden näkymien vuoden 2008 sisältö 38 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Enää ei ole epäselvyyttä siitä, että meneillään on pahin maailmanlaajuinen taantuma sitten luvun suuren laman. Toimenpiteet taantuman kääntämiseksi ovat olleet mittavia ja lisää tarvitaan. Poliittinen tahto kriisin taltuttamiseksi on ollut ennennäkemättömän vastuullista ja laajaa. Joitain merkkejä paremmasta on oltu havaitsevinaan, mutta vasta ensi vuonna globaali talous kääntynee kasvuun. Alkuvuoden 2009 tilannetta tarkastelee talousasiantuntijamme Lauri Ali- Mattila. Entiseen tapaan lehdessä julkaistaan näin keväällä katsaus toteutuneeseen toimintaympäristöön vuonna 2008 lähinnä tienpidon kannalta nähtynä. Jonkin verran arvioidaan kyllä myös kuluvan vuoden näkymiä. Edellisessä lehdessä oli esillä automatisoitu teillä ja kaduilla toimiva avoin henkilöliikennejärjestelmä, joka ei kuitenkaan ainakaan yleisemmin toteutune lähivuosikymmenenä. Sen sijaan rajoitettuja (erillinen ajorata tai kiskot) personal rapid transit eli PRT järjestelmiä on tulossa käyttöön. Toimituksen artikkelissa tarkastellaan tilannetta PRT-rintamalla. Lyhyesti osassa on katsausta mm. nuorisotutkimuksista, globaalista taantumasta, EVAn skenaarioista, öljyn hintakehitysnäkymistä ja metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Painetun lehden lopussa on valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. World Future Society lopetti v lopussa Future Surveyn julkaisemisen. Se on ollut kolmenkymmenen vuoden ajan jokseenkin kokonaan yhden miehen, Michael Marienin, aikaansaannos. Tuona aikana hän tuotti tiivistelmiä yhteensä n kirjasta, raportista tai artikkelista kerran kuussa ilmestyneeseen koosteeseen. Jokseenkin huikea saavutus siis, joten ei ollut ihme, että työlle ei löydetty jatkajaa. Ratkaisuksi seura alkoi julkaista uutta World Future Review - lehteä vuorokuukausin The Futurist -lehden kanssa. Uusi julkaisu yhdistää entiset Futures Research Quarterlyn ja Future Surveyn. Siinä on artikkeleita, mutta myös edelleen tiivistelmiä englanninkielisistä tulevaisuusaiheisista raporteista ja kirjoista. Yli seitsemänkymppinen Marien kyllä jatkaa uudenkin lehden avustajana, mutta keskittyy jatkossa enemmän omiin kirjallisiin töihinsä. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lauri Ali-Mattila Tiehallinto. asiantuntijapalvelut Talouskriisin vaihe kevät 2009 Huhtikuun 2. päivänä G20-maat kokoontuivat Lontooseen tekemään päätöksiä maailman laajuiseksi paisuneen rahoituskriisin selvittämiseksi. Kokouksen tärkeyttä korosti se, että hyvin nopeasti on päädytty käsitykseen, että kriisillä on mahdollisuudet laajeta 1930-luvun laman kaltaiseksi yleismaailmalliseksi kaikkialle ulottuvaksi ilmiöksi. Tässä tilanteessa tarvitaan määrätietoisia ja syvälle ulottuvia päätöksiä, joiden on pystyttävä eliminoimaan akuutisti rahoitusmaailmaa vaivaavat ongelmat ja luomaan uudet, yhteisellä uskomusperustalla olevat pelisäännöt rahoitusmaailman ja maailmankaupan perustaksi. Näiden päätösten luomiseen G20-mailla on ainakin materiaalinen pohja. G20- maiden taloudet kattavat 85 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. joten näillä eväillä pitäisi asiasta selvitä, jos yhteisymmärrystä asioissa löytyy. Kuuteenkymmeneen vuoteen ei maailman taloudessa ole tapahtunut tämän suuruusluokan kriisiä. Paineet kokouksen onnistumiseen olivat valtavat. Jo viime vuoden puolella oli lähes kaikissa teollisuusmaissa aloitettu ennennäkemättömän massiiviset elvytystoimet paikalleen pysähtyneen lainoitustoiminnan käynnistämiseksi. Vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvalloissa pankit eivät käynnistäneet lainoitusta vaikka monet niistä olivat saaneet siihen valtavia määriä julkista rahaa. Toisaalta joissakin maissa Euroopan puolella, erityisesti sen tärkeimmässä talousmaassa, Saksassa, pankit olivat haluttomia ottamaan vastaan julkista rahoitustukea keskuspankin ja valtion asettamien ehtojen vuoksi. Tukea vastaanottavien pankkien palkitsemismenettelyt olisi tällöin ollut pakko alistaa julkisen päätöksenteon alaiseksi. Elvytystoimien vaikeasta käynnistymisestä huolimatta mitään vaihtoehtoja niille ei oikeastaan ole. Rahapoliittiset vaikuttamismahdollisuudet on jo käytetty loppuun. Keskuspankkien ohjauskorot ovat kaikkialla ennätyksellisen alhaalla, Yhdysvalloissa käytännössä nollassa, euro-alueella lähestymässä sitä tasoa. Rahapolitiikan saralla ei enää voida tehdä mitään. Ensimmäisten elvytystoimien mittasuhteet herättivät heti huolen siitä, miten kasaan kootut lainasummat myöhemmin maksetaan takaisin. Yhdysvalloissa elvyttäviä toimia myös vastustetaan selkeästi poliittisin perustein. Bushin kaudelta vahvat republikaanit eivät halua kasvattaa julkisen vallan osuutta taloudessa. Euroopassa ollaan yleensä käytännöllisempiä ja huoli kohdistuu lähinnä tulevaan lainanmaksukykyyn ja sen rajoittavaan vaikutukseen lähivuosien talouspolitiikkaan. Yhdysvalloissa Barack Obaman hallinto ei ole vielä uskaltanut ehdottaa konkurssikypsienkään pankkien ottamista valtion haltuun tällaisten toimenpiteiden poliittisen riskin vuoksi. Mutta sekin mahdollisuus saattaa vielä olla edessä. Englannissa muutamia merkittäviä pankkeja on jo asiallisesti ottaen valtion

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 omistuksessa niiden tehtyä ennätystappioita ja menetettyään kaiken oman pääomansa. Yhdysvalloilla ja EU-mailla on myös erilainen suhtautuminen elvytystoimiin. Yhdysvallat haluaa jatkaa voimakasta rahamääräistä elvytystä, vaikka pankit eivät ole aloittaneet lainoitusta niille annetusta suoranaisesta rahoitustuesta tai takuista huolimatta. Tärkeimmät EU-maat ovat rahan käytössä pidättyväisempiä ja näkisivät mieluummin kriisin ratkaisun painottuvat säätelyjärjestelmän palauttamiseen. Tässä asiassa taistelevat myös näkemykset tarvittavien toimenpiteiden ajoituksesta. Vaikka rahallisen elvytyksen onnistumisesta ei voidakaan varsinaisesti puhua, niin silti yleisesti uskotaan, että sen avulla on parempia edellytyksiä vaikuttaa nopeammin kriisin reaalitalouden puolelle ulottuvien ongelmien poistamiseen kuin säädöksien ja valvontamenettelyjen kehittämisen kautta. Monien maiden tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Varhaisimmat kaatujat olivat Ukraina ja Islanti. Molemmat maat saivat Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:lta valtavat lainat tilanteen hoitamiseen, mutta samalla myös kovat ehdot rajoittamaan harjoitettavaa politiikkaa. Islanti oli myös ensimmäinen maa, jossa kriisin seuraukset ovat johtaneet hallituksen kaatumiseen. Islantia tukevat merkittävästi myös muut Pohjoismaat. Kevään aikana paljastui myös lähes kaikkien Keski-Euroopan ns. muutostalouksien tilanne. Unkarin talous on katastrofin partaalla. Maan poliittisten olojen sekavuus oli vienyt maan talouden täysin kestämättömään tilaan. Unkarin, Romanian ja Bulgarian taloudellinen kehitys viimeisten vuosien aikana perustui voimakkaaseen velkaantumiseen ja kotitalouksien osalta ulkomaan valuutoissa otettuihin lainoihin. Niiden myöntäjinä olivat useimmiten itävaltalaisten pankkien tytäryhtiöt. Kriisissä maiden valuutat ovat romahtaneet ja ihmiset eivät kykene hoitamaan lainojaan. Näiden ihmisten henkilökohtainen ahdinko siirtyy puolestaan itävaltalaisen pankkijärjestelmän vaikeuksiksi ja seurauksena koko Itävallan taloudellinen tilanne on erittäin tukala. Vastaavanlainen tilanne on Baltian maiden ja Ruotsin erityinen suhde. Valtaosan balttien sekä yksityisten kansalaisten että yritysten lainoista ovat myöntäneet ruotsalaiset pankit tai niiden paikalliset tytäryhtiöt. Jonkin verran lainottajina on myös tanskalaisia pankkeja. Näin Baltian ongelmat välittyvät myös Ruotsin ja Tanskan talouspolitiikkaan. Arviot kriisin luonteesta Samaan aikaan kun rahoituskriisi leviää rahoitusmarkkinoilta reaalitalouden puo- lelle ennen kokemattomalla nopeudella, käydään talouslehdistössä ja talousoppineiden kesken keskustelua kriisin luonteesta. Kriisin mittasuhteet ja sen syvyys eivät ole menneet kovin hyvin perille. Monilla tahoilla puhutaan suhdannekriisistä ja odotetaan elvytystoimenpiteiden vaikuttavan, jotta päästään takaisin normaaliin, business-as-usual -tilanteeseen. Siitä ei nykyisessä kriisissä ole kyse. Kyse on systeemisestä rakennekriisistä, joka vaatii syvälle talousjärjestelmän rakenteisiin meneviä korjaustoimia. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että äärimäisellä kiireellä on edettävä kahdella rintamalla. Toisaalta pitää tehdä nopeasti vaikuttavia hätäratkaisuja ja etsittävä työkaluja akuuttiin kriisitilanteeseen ja toisaalta samalla kertaa on käynnistettävä laajojen

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ rakenteellisten muutoksen suunnittelu, joiden läpivienti saattaa viedä vuosia. Edellisiin kuuluvat julkisen talouden elvytystoimet ja pankkien tukeminen rahan saatavuuden turvaamiseksi reaalitalouden käyttöön. Lainaustoiminnan pysähtyminen johtaa nopeasti yritystoiminnan vaikeuksiin ja työpaikkojen häviämiseen. Jälkimmäisiin tehtäviin kuuluu suuruusluokassa toisenlaiset ratkaisut: esimerkiksi dollarin asema maailmankaupan de facto-reservivaluuttana, kansainväliset säädökset pankkitoiminnan vakavaraisuudesta, kansainväliset veropoliittiset toimet veropaon estämiseksi, harmaa pankkitoiminta ja hedge-rahastojen sääntely. The New York Review of Booksin artikkelissa intialainen Nobel-ekonomisti Amartya Sen arvostelee lamaan johtaneita kehityskulkuja. Hän huomauttaa, että kaikissa kehittyneissä kapitalistisissa maissa toimiva talousjärjestelmä muodostuu monimuotoisesta verkostosta erilaisia instituutioita, joista vain osaa voidaan pitää puhtaasti kapitalistisina ts. markkinavetoisina ja voittomotiiviin perustuvina. Osa ongelmista on syntynyt näiden periaatteiden ulottamisessa sellaisille alueille, joilla ne eivät luontaisesti kuulu eivätkä ne voi niillä toimia. Sen etsii nyt ratkaisua kolmelta rintamalta. Nyt kriisin jälkeistä maailmaa silmällä pitäen onkin vastattava kysymykseen, tarvitaanko maailmaan uudenlaista kapitalismia entisen monoliittisen talousliberaalisen näkemyksen sijaan. Tällaisen uudenlaisen järjestelmän tulisi perustua laajaan kirjoon erilaisia prag- tarpeita palvelevia instituutioita, joiden olemassaololle olisi lisäksi myös maattisia eettisiä perusteita. Toiseksi olisi pohdittava, minkälaista talousteoriaa jatkossa tarvitaan ja miten sitä opetetaan akateemisissa oppilaitoksissa. Hyvin hienovaraisesti Sen kritisoi akateemisen talousteorian kyvyttömyyttä estää kriisin synty ja vastata tämän päivän tärkeisiin kysymyksiin. Kolmanneksi on päätettävä, mitä pitkän aikavälin muutoksia nyt on tehtävä sekä taloudellisesti kestävän että eettiset kriteerit täyttävän talousjärjestelmän luomiseksi. Sen kiinnittää huomion siihen, että vaikka rahoituskriisin ongelmista keskuste- päähuomio on kehittyneissä teollisuusmaissa, niin kriisin pahimmat kär- lemisen sijät maailmanlaajuisesti löytyvät maailman köyhistä maista. Markkinamekanismeja hyödyntävä talousjärjestelmä on tuottanut taloushistorian parhaimmat tulokset mutta myös luonut suuren joukon ongelmia, joihin eivät markkinat tuota ratkaisuja. Köyhien maiden koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalista kehitystä edesauttavat järjestelmät kuuluvat nytkin kriisin suurimpiin häviäjiin. Maailman taloudellinen kehitys Koko talouskriisin taustalla olevan ongelman mittasuhteista ei vieläkään ole mi- erilaisista sijoitusinstrumenteista on aikaan tään selkeää käsitystä. Melkoinen osa sidottuja, eikä niiden sisällöstä saada tarkkaa tietoa ennen kuin niiden lankeamisajankohta saavutetaan. IMF muutti aivan äsken ( ) käsitystään maailman rahoituslaitosten hallussa olevien ns. myrkyllisten lainojen ja arvopapereiden määrästä. IMF:n arvion mukaan niitä saattaa paljastua vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä 4100 miljardin arvosta. Näistä 2000 miljardia on Yhdysvalloissa, Euroopassa 1200 miljardia ja Japanissa 150 miljardia. Arvottomista arvopapereista pankkien hallussa on 60 prosenttia ja loput ovat vakuutuslaitosten, eläkerahastojen ja muiden pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten hallinnassa.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Tähän mennessä alaskirjauksia on tehty vasta 1290 miljardin edestä. Alaskirjauksista 800 miljardia on tehty Yhdysvalloissa, 400 miljardia Euroopassa ja 90 mil- jardia Aasiassa. Edellisen arvion epäkelvollisten lainojen määrästä IMF teki vasta kolme kuukautta sitten tammikuussa 2009, ja arviot ovat nousseet silloisista noin 20 pro- Näiden lukujen valossa tulevaisuus saattaa tuoda vielä eteen suuria vai- senttia. keuksia. Erityisen vaikeata kriisin nykyisessä vaiheessa onkin se, että ongelmien rahallista mittasuhdetta ei pystytä määrittämään. Tämä siitä syystä, että ongelmien taustalla olevien innovatiivisten sijoitusinstrumenttien kaupankäynti tapahtui alun pe- rinkin perinteisen pankki- ja pörssijärjestelmien ulkopuolella niin sanottuna over-the-counter -myyntinä, jolloin kaupankäynnin kohteille ei olemassa minkäänlaisia jälkimarkkinoita, joiden avulla niiden todellinen rahallinen arvo olisi selvitettävissä. Tämä ongelma on taustalla Yhdysvaltojen hallituksen yrityksessä käyttää rahoitusmarkkinoitkeinona ongelmien mittasuhteiden selvittämiseksi. Tämän ns. Public-Private Investment Program-suunnitelman avulla hallitus tarjoaa hoitamiseksi menettelyä, jolla ongelmalainat huutokaupattaisiin rahoituslaitoksille. Hallituksen järjestäisi näiden kauppojen rahoituksesta puolet ja ottaisi kantaakseen asiallisesti katsoen kaiken riskin. Alkuvaiheessa hallitus on varannut ohjelman käyttöön 500 miljardia dollaria ja toinen 500 miljardia annetaan ohjelman käyttöön myöhemmin. Tämän ns. Geitnerin suunnitelman hyvänä puolena olisi, että ainakin ongelman mittasuhteiden suuruusluokka pystyttäisiin selvittämään ja ongelmalliset luotot saataisiin sen avulla pois rasittamasta pankkien taseita. Ohjelman kriitikot, mm. Nobel-ekonomistit Joseph Stieglitz ja Paul Krugman ja taloustieteilijä James K. Galbraith ovat kirjoittaneet hanketta vastaan. Heidän mielestään hanke kaataisi aivan liian suuren vastuun hallitukselle ja sitä kautta viime kädessä kansalaisille ja luovuttaisi kaikki tuotot pankkisektorille. Taloudellisen kasvun näkymät On ymmärrettävää, että kriisin mittasuhteiden paljastuminen on vaikuttanut no- välittyminen talouksien reaalisek- peasti talouden odotuksiin. Rahoitusongelmien toriin on käynnistynyt nopeasti ja näkyy kaikkialla nopeasti kasvavina työttö- myyslukuina. Tässä tilanteessa kaikki ennusteita tekevät tahot niin kansallisissa kuin kansainvälisissä suhdannelaitoksissa ovat joutuneet kovaan pyöritykseen. Kasvulukuja on jatkuvasti kirjattu alas ennuste ennusteelta. Myös ennusteiden laadinnat normaalirytmit ovat menneet sekaisin. IMF on alentanut merkittävästi aiempia arvioitaan maailman talouden kehittymisestä. Vielä marraskuussa 2008 se arvioi kasvuksi v ,7 %. Nyt uusi arvio kuluvalle vuodelle on -1,3 %. Muutoksen suuruusluokasta saa kuvan kun niitä vertaa aikaisempiin lukuihin. Vuonna 2007 vuoden 2009 kasvuksi ennustettiin 5 % ja vuonna ,75 %. USA:n taloudelle IMF:n arvio on nyt vuodelle ,8 % ja Japanille -6,2 %. Vuonna 2010 IMF arvioi Japanin kasvun olevan 3 %. Koko EU-alueelle ennustetaan -4,2 %:ia. Suomen kannalta tärkeille vientimaille

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Saksalle jopa -5,6 % ja Venäjälle -6,0 % (Suomen luvut: ,2 % ja ,2 %). Vakavaksi tilanteen tekee se, että kaikkien merkittävien teollisuusmaiden talous supistuu tänä vuonna. Kehittyvillä suurilla talouksilla menee hieman paremmin. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan v ,5 %, Intian 4,3 % ja Brasilian 5,1 %. Kansainvälinen kauppa laskee kaikkien kansainvälisten ennustuslaitosten käsityksen mukaan nopeasti. Maailmankauppa laskee määrällisesti ensimmäisen ker- sitten vuoden ran Venäjä Aluksi Venäjällä kuviteltiin voitavan pysyä talouskriisin pahimpien ilmenemisulkopuolella, mutta toisin kävi. Kriisi on alkanut vaikuttaa voimalla muotojen myös Venäjän talouteen. Siellä on päällekkäin kaksi erillistä ongelmatekijää, toi- saalta rahoituskriisi ja toisaalta voimakkaasti laskenut öljyn hinta. Vielä heinäkuussa 2008 raakaöljybarrelin maailmanmarkkinahinta oli 149 dollaria. Vuoden 2008 syksyllä taso säilyi pitkään ja korkean hinnan perustalle rakennettiin mm. Venäjän budjetti. Öljyn hinnan romahdus pahimmillaan 33 dollariin ja nyt noin 50 dollarin tasolle oli jo yksittäisenäkin tekijänä riittänyt Venäjän talouden romahtamiseen. Maakaasustakaan ei ole apu tilanteeseen, koska sen hinta on joskus sidottu öljyn hintaan ja ne molemmat ovat liikkuneet tasatahdissa. Kaasun hinta seuraa öljyn hintaa puolen vuoden viipeellä. Öljy- ja kaasumarkkinat merkitsevät noin prosenttia Venäjän bkt:sta, kahta kolmannesta vientituloista. Öljy ja kaasu yhdessä tuottavat puolet Venäjän federaation budjetin tuloista. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat Venäjällä osuvat lähinnä suuriin yrityksiin. Pankkisektorin ja rahoitusmarkkinoiden merkitys taloudelle ei ole lähelläkään kehittyneempien maiden mittasuhteita. Venäläiset yritykset yleensä rahoittavat investointinsa omilla rahoillaan. Vain 10 prosenttia investoinneista rahoitetaan pankkiluotolla. Poikkeuksen tekevät ns. oligarkkien suuryritykset ja suurprojektit, joiden rahoitus on suurelta osin perustunut maailman rahoitusmarkkinoilta saatuun halpaan lainarahaan. Muutamassa kuukaudessa kriisi söi Venäjän pörssiosakkeiden arvosta 75 prosenttia. Tämä on jyrkintä muutosta osakkeiden hinnoissa maailmalla. Kun nykyisessä tilanteessa rahoituslaitokset pyytävät jopa takaisinmaksuja, eivätkä enää hyväksy lainajärjestelyjä, ovat monet oligarkit joutuneet ongelmiin. Osassa tapauksissa Venäjän valtion on joutunut velkojen maksajaksi ja samalla se ottanut maksuosuutta vastaavia omistuksia yhtiöissä. Tilanne on johtanut voimakkaaseen valuuttapakoon, jota keskuspankki on yrittänyt hillitä korottamalla korkotasoa. Korotukset ovat olleet suhteellisen maltilli- Helmikuun alussa ohjauskorko nostettiin 13 prosenttiin. Ohjauskoron mer- sia. kitys ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska normaaleinakaan aikoina pankit eivät ole suuremmin lainailleet toisilleen varoja merkittävästi. Tilanteen hallitsemiseksi keskuspankki on joutunut käyttämään suuren osan hyvinä vuosina kerätystä valuuttavarannostaan ja ruplan arvoa on jouduttu laske- suhteessa ulkomaan valuuttoihin. On noudatettu ns. hallitun devalvoitu- maan misen politiikkaa. Toimenpiteistä huolimatta Venäjän työttömyysluvut ovat nousseet 8,5 prosenttiin ja sen ennustetaan nousevan vielä tänä vuonna 12,5 prosenttiin.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Taloustilanteen muututtua ei Putin kaudella ilmoitetusta valtavasta ohjelmasta Venäjän infrastruktuurin parantamiseksi ole kuulunut mitään. Rahoitusta on jouduttu karsimaan ja ohjelma on supistunut ratkaisevasti. Kiina Erityisen kiinnostavaksi ja tärkeäksi tekijäksi maailman taloudessa on muodos- saada talous takaisin raiteilleen, on Kiinan ase- tunut Kiina. Kaikissa yrityksissä ma lähes ratkaisevan tärkeä. Kiinan talous on ostovoimapariteetiltaan maailman toiseksi suurin talous. Sen osuus koko maailman tavaratuotannosta oli vv prosenttia (USA 23 %). Kiina on edelleen vahvistanut asemaansa maailman suurimpana valuuttavarannon haltijana. Sen valuuttavarannot ovat suuruudeltaan tällä hetkellä (huhtikuu 2009) yli 2000 mrd. dollaria ja ne kasvavat lähes 2 mrd:n dollarin päivävauhdilla. Tästä rahasta valtaosa on sijoitettu Yhdysvaltoihin ja pelkästään liittovaltion velkakirjoihin on sijoitettuna 650 mrd. dollaria. Kiinan sijoitukset liittovaltion syliin romahtaneissa amerikkalaisissa asuntorahoitusyhtiöissä Freddie Mac ssä ja Fanny Mae ssä olivat lähes 600 mrd. dollaria. Summa on lähes 10 prosenttia Kiinan vuoden 2008 bruttokansantuotteesta. Näiden rahojen takaisin saaminen on yksi osa romahduksen jälkihoitoa. Ei ole ihme, että kiinalaiset seuraavat tarkasti, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu ja ovat entistä huolellisempi sijoitustensa kohdentamisessa. Kiinalaisen sijoitustoiminnan epäonnistumiset ovat nostattaneet maassa arvosteluryöpyn, joka on purkautumassa pienimuotoisiksi kansallismielisiksi liikehdinnöiksi. Kiinalaiset arvioivat, että heidän käsissään on noin 560 mrd:n dollarin edestä amerikkalaisia riskilainoja. Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä riippuvuutta on alettu jo kutsua kylmän sodan ydinasevarustautumisesta muunnetulla termillä mutually assured economic destruction. Kiina ei voi vetää rahoitustaan pois kärsimättä itse hyvin suuria tappioita. Tuen poisvetäminen aiheuttaisi Kiinan valuutalle kovan nousupaineen ja söisi perustan sen vienniltä ja talouden kasvun perustalta. Valuutan arvostuksiin liittyvät kysymykset ovat nousseet korkean tason kysymyksiksi. Vuoteen 2005 asti Kiinan valuutta oli sidottu dollarin arvoon, mutta se siirtyi sen jälkeen ns. hallinnoituun kelluntaan. Kellunnan aikana yuan on vah- vistunut dollariin verrattuna 20 %, mitä amerikkalaisasiantuntijat pitävät liian vähäisenä valuuttojen todellisiin arvoihin nähden. Barack Obaman ensimmäinen puheenvuoro presidenttinä (24. tammikuuta) oli Kiinan arvostelua siitä, että se pitää keinotekoisesti kiinni valuuttansa yuanin aliarvostuksesta varmistaakseen vientinsä kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla. Tällaista kritiikkiä ei Bushin hallinto koskaan uskaltanut esittää. Kriisi on iskenyt jo täydellä voimalla Kiinan vientiteollisuuteen. Kiinan bruttokansantuotteesta 38 prosenttia muodostuu viennistä. Viennistä saaduista rahoisvain 16 prosenttia käytetään kotimaassa. Loput sijoitetaan ulkomaille. Puolet ta kiinalaisesta leluteollisuudesta, yli 1500 yritystä, ajautui konkursseihin heti ensimmäisessä aallossa jo vuoden 2008 puolella. Tammikuun lopulla Kiinan viralli-

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ sesti julisti maan talouden olevan taantuman kourissa. Maaliskuussa 2009 vienti laski 17 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen 1. IMF:n ennuste Kiinan vuoden 2009 talouskasvulle on 6,5 prosenttia. Nouriel Roubini epäilee kasvun jäävän jopa 5 prosenttiin. Kiinan oma tavoite on päästä 8 prosenttiin. Kiina on tähän mennessä ollut voimakkain elvyttäjä suhteessa bkt:een. Marraskuussa 2008 tehtiin päätös 585 mrd:n dollarin suuruisesta elvytysohjelmasta. Maailmanpankki varoittaa kuitenkin Kiinaa käyttämästä nyt liikaa varoja elvytykseen, koska elvytystä tarvitaan suurin mitoin myös vuonna Kiinan keskuspankin pääjohtaja Zhou Xiaochuan esitti juuri G20-kokouksen alla ajatuksen uuden reservivaluutan kehittämisestä IMF.n johdolla korvaamaan dollaria. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä, koska nykyinen kriisi on paljastanut olemassa olevan kansainvälisen rahajärjestelmän sisäisen haavoittuvuuden ja sen systeemiset riskit. Dollarin ei kuitenkaan uskota menettävän asemaansa heti, mutta kannanotto osoittaa Kiinan haluavan merkittävämpää roolia maailman talousrakenteissa. Venäjä on ilmaissut samansuuntaisia ajatuksia. Aloitteen ajoituksen ajankohta on merkittävä. Kiina halusi näkemyksellään huomiota G20-kokouksen alla ja haluaa varmistaa, etteivät sen omistamat valtavat kahden biljoonan dollarin arvoiset valuuttavarannot menetä arvoaan. Näistä puolet on sidottuina Yhdysvaltojen valtion velkakirjoihin tai muihin dollarimääräisiin kohteisiin. Jo maaliskuun 13. päivänä 2009 pääministeri Wen Jiabao kertoi huolestaan näiden sijoitusten arvon säilymisestä. Erityisesti hän mainitsi valtavat elvytyspanostukset, jotka uhkaavat lisätä Yhdysvaltojen talouden alijäämäisyyttä, ja sitä kautta heikentää dollarin arvoa. Kiina pitää dollarin pitkään säilynyttä asemaa epäreiluna: se on tehnyt mahdolliseksi USAn syvän ulkomaisen velkaantumisen ja nyt sijoittajat saavat pelätä sijoitustensa puolesta. Kiinalaiset näyttävän uskovan vakaasti, että Yhdysvaltojen talouden alijäämäisyys johtaa lopulta inflaatioon, mikä tuhoaa dollarisidonnaisten varallisuuksien ostovoiman. Kiinalaiset ovat nyt tässä asiassa paljon vartijoina. Kiina on kuitenkin toimissaan varovainen. Se oli tietoinen, että sen ehdotus las- kee edelleen dollarin arvoa, mutta samaan aikaan se kertoi jatkavansa USAn velkakirjojen ostamista, mikä puolestaan vahvisti dollaria. Kiinan sisällä on muodostunut nationalistisia näkemyksiä korostavia kriittisiä ryhmittymiä, jotka vastustavat nykyistä tilannetta. Nämä vaativat, että Kiina lopettaisi kokonaan yhdysvaltalaisten velkakirjojen ostamisen ja sitä kautta USA:n ja dollarin tukemisen. Kriitikoiden mukaan Kiinan tulisi panna ylijäämärahansa maan kehittämiseen, infrastruktuuriin, puolustukseen ja sosiaaliturvaan. Heidän näkemystensä mukaan myös IMF ajaa liikaa amerikkalaisia etuja. 1 Kiinalla on vahvuutena valtava potentiaali sisäisen kulutuksen kasvattamiseen, vrt. Lyhyesti-referaatti s. 29.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 G20-kokouksen tulokset G-20-kokous sai aikaan monia merkittäviä päätöksiä. Tosin niiden merkitys to- teutuu vasta niiden määrätietoisella läpiviennillä. Liudentuuko näiden päätösten vaikutus ajan kuluessa, jää nähtäväksi. Kokous korosti, että nykyinen tilanne on vaativin haaste, minkä eteen maailman- talous on sodan jälkeisenä aikana joutunut. Se painotti, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja. Kokouksen julkilausuma korostaa, että sen näkemyksen mukaan ainoa perusta kestävälle globalisaatiokehitykselle on markkinoiden, tehokkaan sääntelyn ja vahvojen kansainvälisten organisaatioiden perustalle rakentuva maailman talousjärjestelmä. Lausuman mukaan nyt haasteina on palauttaa luottamus kasvuun ja työpaikkoihin, korjata rahoitusjärjestelmä lainanannon turvaamiseksi ja vahvistaa rahoituksen sääntelyä luottamuksen varmistamiseksi. Sen lisäksi täytyy kansainvälisille rahoitusorganisaatioille saada riittävät varat nykyisten ongelmien hoitamiseen ja tulevien välttämiseen. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan tukea edistämällä maailmankauppaa, investointeja ja estää protektionistisia tendenssejä. Rahoituksellisina keinoina sovittiin, että IMF:n pääomat kolminkertaistetaan 750 mrd. dollariin. Erityisnosto-oikeuksien määrää sovittiin nostettavaksi 250 mrd:iin dollariin. Kehityspankeille taataan lisäpääomia vähintään 100 mrd. dollaria. Lisäksi sovittiin, että IMF:n hallinnassa olevia kultavaroja voidaan myydä siten, että niiden avulla pystytään luomaan luototustukea ainakin 1100 mrd:n dollarin edestä. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet toteutetaan välittömästi, jotta niiden maail- mantaloutta elvyttävä vaikutus saadaan vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikissa merkittävissä taloudellisissa toimenpiteissä toimitaan yhdessä, jotta koordinoitu lopputulos on mahdollisimman tehokas. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä vahvistetaan luomalla uusia organisaatioita ra- hoitustarkastukseen ja huolehtimalla menettelyistä, joiden avulla kansalliset rahoitustarkastusviranomaiset voivat työskennellä yhdessä. Kaikessa rahoitussääntelyssä kiinnitetään huomiota siihen, että ne ehkäisevät ylenmääräisen riskinoton. Uusi viranomainen, Financial Stability Board, saa vahvan toimivallan ja sen puitteisiin luodaan makrotaloudellinen ja rahoitusjärjestelmän aikaisen-varoituksenjärjestelmä, joka estää nykyisen kaltaisten tilanteiden mahdollisuudet. Laajennetun rahoitusvalvonnan piiriin otetaan nyt myös tuottorahastot, hedge fundit, jotka ovat luoneet osan nykyisistä ongelmista. Liiallisen velkavivun käyttö tulee myös valvonnan alle. Taloudellista yhteistoimintaa estävät lainsäädännölliset periaatteet joutuvat tuli- linjalle. Tärkeintä tällä saralla ovat ns. veroparatiisit. OECD on juuri laatinut luettelon maista, jotka eivät noudata kansainvälisiä verotusta koskevia sopimuksia ja säädöksiä. Kokouksen päätösten perusteella näyttää siltä, että ainakin ilmeisimmät veroparatiisien käyttöön liittyvät väärinkäytökset jatkossa pystytään kansainvälisesti estämään. Taloustilanne muuttuu koko ajan ja enimmäkseen huonompaan suuntaa. Pörssikursseista jotkut jo lukevat merkkejä tilanteen paranemisesta, mutta liian monia rahoitusjärjestelmän uumeniin peitettyjä ongelmia on vielä paljastumatta, jotta

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ voisi huokaista helpotuksesta. Asioiden mittasuhde on valtava, ja samaa on syytä odottaa myös tilannetta korjaavilta toimiltakin. Jo vuodenvaihteessa tehtyjen elvytyspäätösten suuruusluokka lähes kaikissa teollisuusmaissa oli luokkaa euroa jokaista kotitaloutta kohden. Se kuinka paljon näistä rahoista tulee todellisuudessa kansalaisten maksettavaksi, riippuu siitä, kuinka hyvin taloutta elvyttävissä toimissa onnistutaan. Lähteitä: The London Summit Amartya Sen: Capitalism Beyond the Crisis NYRB, March 26, International Monetary Fund: World Economic Outlook, April 22, Kirjoittajan yhteystiedot: Lauri Ali-Mattila Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut p Kuva: EU-alueen työttömyysasteet helmikuussa 2009 (Lähde: Eurostat)

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Nils Halla Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta 2008 Toimituksen katsauksessa vedetään yhteen vuoden 2008 tapahtumia tienpidon näkökulmasta. Mukana on kyllä jonkin verran myös arviota kuluvan vuoden näkymistä. Yhteenveto Taloudellinen yleistilanne muuttui syksyllä 2008 täysin toiseksi kuin alkuvuonna vielä melko suotuisana pidetty kehitysnäkymä. Globaali taloussuhdanne taittui syvään taantumaan, ja myös Suomessa taloudellinen toiminta alkoi hiipua. Alkuvuoden 2008 talouden veto pysyi vielä hyvänä. Näkymät vuodelle 2009 ovat hyvin epävarmat. Kokonaistuotanto taantuu Suomessa v. 2009, sen jälkeen on mahdollisuuksia tuotannon vähittäiseen elpymiseen. Riippuu täysin siitä, milloin vienti alkaa taas vetää. Mm. tärkein kauppakumppani v Venäjä on ajautunut syvään taantumaan. Julkinen talous oli Suomessa taantumaa ajatellen kohtuullisessa kunnossa, mutta taantuman torjunnassa mm. valtion velkaantuminen kasvaa nopeasti. Kuluttajien luottamus taloudellisiin näkymiinsä romahti, vaikutukset kulutuksen supistumiseen vielä epäselvät. Autokauppa hiljeni vuoden lopussa, odotukset vuodelle 2009 tilanteeseen nähden kuitenkin kohtalaiset. Yksityistä kulutusta alkaa joka tapauksessa rajoittaa kotitalouksien velkaantuminen, toisaalta korkotaso pysynee alhaalla vuoden pari. Metsäteollisuus Suomessa on voimakkaassa rakennemuutoksessa: tehtaita suljetaan, työvoimaa vähennetään tai lomautetaan, investoinnit vähissä. Venäjä lykkäsi puutullien voimaantuloa, ja todennäköisesti jopa luopuu aiotuista korkeista tulleista. Riippuvuus Venäjän puusta on kuitenkin olennaisesti vähenemässä. Suomessa raakapuuhuolto sujui v suuremmitta ongelmitta. Muuttoliike maassa väheni. Pendelöinti kasvaa noin prosentin vuosivauhdilla. Nykyään joka kolmas liikkuu kotikuntansa ulkopuolelle töihin. Suuri määrä kuntaliitoksia oli valmisteilla ja toteutui v alussa. Kansalaisten matkat palveluihin ovat yleisesti pitenemässä. Liikenteen suoritteessa taantuma alkoi näkyä v lopussa ja etenkin tavaraliikenne vähenee v Myös henkilöliikenteessä taantuma näkyy, joskin toisaalta alentuneet polttoaineiden hinnat vaikuttavat toiseen suuntaan. Pitemmällä aikavälillä ainakin henkilöliikenne kasvanee melko vakaasti mm. väestönkasvun seurauksena. Ilmastonmuutoksen torjunta oli tulossa EU:n kautta koko voimalla myös liikennealan velvoitteeksi, mutta taantuma voi lykätä tai lieventää hankkeita. Tarkastelu Taantuma iski syksyllä 2008 Suomen talous oli vuonna 2008 edelleen hyvässä vedossa syksyyn saakka, jolloin vienti alkoi jyrkästi supistua globaalin talouden ajautuessa syvään taantumaan. Vientivetoisena taloutena Suomen si-

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ nänsä hyväkuntoinen yritys- ja julkistalous ei voinut välttyä taantuman vaikutuksilta. Näkymät jokseenkin kaikilla toimialoilla ovat epävarmoja ja investoinnit vähissä. Metsäteollisuudessa taantuma nopeuttaa jo muutenkin alkaneita rakennemuutoksia tuotannon vähentämisineen. Mutta myös teknologia- ja metalliteollisuus joutuu lomautuksin ja irtisanomisin sopeutumaan muuttuneeseen kysyntätilanteeseen. Talouskasvua (BKT) oli 0,9 prosenttia. Teollisuuden tuottavuuskehitys oli hidastuvaa, tosin työvoimakustannukset nousivat suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa korkeahkoista palkankorotuksista huolimatta. V talouden arvioidaan supistuvan, mutta vuonna 2010 saattaisi jo olla mahdollista käänne kasvuun. Pitkän ajan kasvu on kuitenkin hidastuvaa. Kotimaiset investointinäkymät ovat v heikot, joskin elvytysrahaa on liikkeellä. Taantumaan jouduttaessa yritysten rahoitusasema oli melko hyvä ja vaihtotasekin oli ylijäämäinen. Ylijäämäisenä vuosia ollut julkinen talous velkaantuu taantuman hoidossa. Vaihtosuhteen paranemista haitannut euron pysyminen vahvana suhteessa dollariin on sekin taaksejäänyttä. Toisaalta vientikilpailijamaa Ruotsin valuutta on devalvoitunut, ja helpottaa siten sikäläistä vientiä. Vaikka kotitalouksien tulot kasvoivat nimellisesti 6,3 prosenttia, niin korkean inflaation takia reaalitulojen kasvu jäi vuonna ,7 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste oli yli sadan prosentin (velkaa yli vuositulojen määrän). Säästämisaste oli edelleen negatiivinen, ja jo useana vuotena peräkkäin. Kulutus on ollut siis tuloja suurempaa. Palkkasumma on kaikkiaan kasvanut parantuneen työllisyyden ansiosta. Työttömyysaste oli edelleen laskussa ja lähenteli 6 %:n rajaa. Taantuma alkoi kuitenkin huonontaa työllisyyttä ja v työttömyysprosentti noussee kahdeksaan ja suuremmaksikin. Toisaalta paikoin esiintynyt työvoimapula helpottuu. Teollisuustuotanto putosi vuoden 2007 lopun huippuluvuista ja vuoden 2008 lopulla pudotus oli jyrkkää. Rakentamisessa volyymi pysyi kokonaisuudessaan v tasolla. Etenkin asuntorakentaminen on pysähtynyt, ja näkymät uudisrakentamisessa ovat vuodelle 2009 heikot. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jossa ylikapasiteettia puretaan, väkeä irtisanotaan tai lomautetaan. Taustalla ovat kysynnän pysyväkin heikkeneminen, ja osittain puuraaka-ainehuollon pitkän ajan ongelmat, mm. Venäjän puutullihankkeet, jotka tosin näyttävät siirtyvän ja ehkä raukeavankin. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä vähenee, ja lomautukset v aikana ovat yleisiä. Suuria infrahankkeita valmistui: E18 Muurla-Lohja -moottoritie ja Tampereen läntisen kehätien rakentamisen 2. vaihe, samoin Vuosaaren sataman työt. Rakennuskustannukset nousivat v maltillisesti, n. 1,5 %. Infrastruktuuri-investoinnit kasvoivat vuonna 2008 noin 5 prosenttia. Näkymät alalla ovat vuodelle 2009 heikentyneet (investoinnit -4 %), tosin valtion elvytysrahoitusta suunna-

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 taan mm. liikenneväylien rakentamiseen, mutta suuremmat hankkeet pääsevät täyteen vauhtiin vasta v Yrittäjien rahoitustilanne on vaikeutumassa ja kuntien kyky ja halu infrarakentamiseen epäilyttää. Rahoituskorot ovat kyllä laskussa, mutta rahoitusyhtiöiden rahoitushalukkuus on nihkeää. Suomalaisten rakennusyritysten kansainväliset mahdollisuudet etenkin Venäjän suunnassa ovat periaatteessa suotuisat, mutta taantuma on huonontanut nopeasti näkymiä. Kuntien yleiset kehitysnäkymät synkkenivät syksyllä Kuitenkaan tilannetta ei pidetä kunnissa aivan niin huonona kuin taantumissa ja 2000-luvun alussa. Odotukset ovat useimmilla toiminta-aloilla negatiiviset. Heikoin luottamus talouteen on Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Vahvimmin luotettiin talouteen suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla seuduilla. Teollisuuden investointien arvioidaan laskevan kaikkialla, samoin asuntorakentamisen. Kaupan ja palvelujen investointien suhteen odotukset ovat ristiriitaisia. Työllisyysnäkymiä arvioitiin myönteisemmäksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa. Helsingin seudulla työllisyysodotukset ovat huonoimmat. Taantuman edetessä euro on heikentynyt dollariin nähden. Euroalueen kasvussa oli jo näkynyt piristymisen merkkejä, mutta taantuma käänsi kehityksen. Inflaatiopaineet ovat nyt tosin vähäiset, ja energian hinta vaihteeksi alentunut. EKP:n koronalennukset jatkunevat v. 2009, joskaan aivan nollatasolle ei Euroopassa mentäne. Julkinen talous velkaantuu Suomen talous oli taantumaan jouduttaessa paremmassa kunnossa kuin yleensä muissa EU-maissa. Julkinen sektori oli noin 2 prosenttia ylijäämäinen (valtion talous oli vajaa 2 % ylijäämäinen ja kuntien taloudetkin lähellä tasapainoa). Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 3 %:ssa. Julkisen sektorin ylijäämäisyys kadonnee elvytystoimien myötä. Talousongelmien takia kuntien yhdistymisen hyödyt ovat laajalti pohdittavana. V valmistauduttiin suureen määrään kuntaliitoksia v alussa (32, kuntien määrä väheni 67:llä, Manner-Suomessa on nyt 348 kuntaa), ja lisää on valmisteilla. Aluekehitys tasaantumassa, maassamuutto väheni Tilastokeskus uusi väestöennusteensa v. 2007, ja sen mukaan väestö kasvaa vuosina :lla eli 9 %. Nopeutuvan väestönkasvun takana on erityisesti lisääntyvä maahanmuutto. Niinpä v väkiluku kasvoi henkilöllä, ja suurin syy oli, että maahanmuuttoja oli enemmän kuin maastamuuttoja. Kuntien välinen muuttoliike, henkilöä, oli hieman alempi kuin ennätysvuonna v Vähenemä painottui vuoden loppukuukausiin. Maakunnissa väkiluku kasvoi etenkin Uudellamaalla,

18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Keski- Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Väestö väheni eniten Etelä- Savossa, muita vähenemäalueita olivat Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa sekä Kainuu ja Lappi. Väestöennusteen mukaan väestöä on jatkossa aikaisempaa enemmän tärkeimpien pääteiden vaikutuspiirissä. Väestöennusteen mukaan suuressa osassa väestökatokuntia väestö vähenee noin neljänneksen ja aktiiviväestö vielä selvästi enemmän. Näissä kunnissa on paljon jo nyt vähäliikenteisiä yhdysteitä. Nopeinta väestön kehitys oli edelleen kehyskunnissa. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuskunnissa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Pendelöinti kasvaa noin prosentin vuosivauhdilla. Nykyään joka kolmas liikkuu kotikuntansa ulkopuolelle töihin. Vilkkaimmat pendelöintikunnat ovat Turun ympäristössä (useimmissa yli 70 % ajaa naapurikuntiin töihin), vahvin pendelöintialue on kuitenkin pääkaupunkiseutu. YTV-alueelle sukkuloi jo yli työntekijää päivittäin. Todennäköisin pendelöijä on korkeasti koulutettu. Yhdyskuntarakenne kaupunkiseuduilla hajaantuu. Toimivan joukkoliikenteen rajaksi on esitetty 20 as/ha. Tällaisen väestön osuus on jatkuvasti pienentynyt useimmilla Suomen kaupunkiseuduilla. Helsingissä ja Kuopiossa tilanne on parempi, ja etenkin Helsingissä yhdyskuntarakennetta on onnistuttu jonkin verran tiivistämäänkin. Myös Jyväskylässä ja Tampereella kehitys on ollut melko vakaata. Autokanta kasvoi, mutta liikenne väheni Uusien autojen kauppa kävi v hyvin, vaikka hiljenikin syksyllä. Uusia autoja hankittiin n (henkilöautoja ). Tammi-helmikuun hyvässä henkilöautomyynnissä on tosin autoveron voimaantulon aiheuttamaa siirtymää vuodelta Vuoden 2008 alun autoverouudistus ei itse asiassa juurikaan lisännyt myyntiä, sen sijaan siirtymä dieselautoihin oli huomattava. Autokanta kasvoi vuonna ,4 % (vuonna ,3 %). Autokanta oli v lopussa 3,13 miljoonaa. Näistä liikenteessä oli n. 91 %. Vuodelle 2009 henkilöautojen myyntiarvio on autoa. Vuonna 2007 liikenne vielä kasvoi pääteillä 3 %, mutta v kasvu taantui hienoiseksi vähenemäksi (-0,1 %). Henkilö- ja pakettiautoliikenne väheni tuon 0,1 % ja raskas liikenne 0,3 % (v kasvua oli raskailla 3,8 %). Vuoden alkupuoliskon korkeat polttoaineiden hinnat ehkä vaikuttivat, koska hintojen huomattavasti laskettua vuoden lopussa, henkilöautoliikenne kasvoi joulukuussa 0,3 % vuodentakaisesta. Liikenne lisääntyi maanteillä Turun, Savo-Karjalan ja Oulun tiepiireissä. Taloustaantuman jyrkentyessä vuoden lopulla raskas liikenne väheni joulukuussa jopa 7,3 % (Kaakkois-Suomessa pääteillä 13,4 %). Vuoden 2002 jälkeen lii-

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 kenteen alueellinen kehitys on tasoittunut. Viime vuoden tilanteessa liikenteen muutos oli kasvavaa Varsinais-Suomessa, Päijät- Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja taantuvaa erityisesti Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Bensiinin myynti väheni v paljon, 5,5 %. Vähenemää oli pitkin vuotta, ei pelkästään alkuvuoden huippuhintojen aikaan. Dieselöljyä kuitenkin myytiin 2 % enemmän kuin v Kasvuun on epäilemättä suurena syynä henkilöautokannan dieselöityminen, n. puolet uusista autoista on dieselmoottorilla. Hiilidioksidipäästöjä painottava verotus on alkanut muuttaa autokantaa vähemmän polttoainetta kuluttavaksi. Autojen hankintapäätöksissä ympäristönäkökohdat ovat aiempaa enemmän mukana. Ajokorttikannassa kasvuvaraa Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on likimain samalla tasolla USA:n kanssa, mutta vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on pienempi kuin USA:ssa ja myös pienempi kuin Ruotsissa. Lähivuosina ajokortillisten osuus vanhemmissa ikäluokissa (yli 60 vuotiaiden) kasvaa voimakkaasti. Merkillepantavaa on, että aivan nuorimmissa ikäluokissa ajokorttien määrä on myös kasvussa. Mopokorttien määrän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeaa. Sääolot Ympäristö Vuosi 2008 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin ja sateinen. Vuoden keskilämpötila oli 1-2 astetta tavanomaista korkeampi, Lounais-Suomi oli lämpimintä aluetta. Talvi 2007/2008 oli ennätyksellisen leuto. Lounais- ja etelärannikolla termistä talvea ei ollut kuin muutama päivä. Eteläisimmässä Suomessa ei varsinaista pysyvää lumipeitettä saatu ollenkaan, ja muualla Etelä- ja Keski- Suomessa lumipeite oli keskimääräistä ohuempi. Myös syksy 2008 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Talvi 2008/2009 alkoi leutona. Koko vuoden sademäärä oli keskimääräistä suurempi koko maassa, ja monin paikoin mitattiin uusia sademääräennätyksiä. Ilmatieteen laitos arvioi, että Suomessa ilmastonmuutos kasvattaa tulevaisuudessa sademääriä. Myös vuoden kaltaisten talvien ennakoidaan yleistyvän ja runsaslumisia pakkastalvia on entistä harvemmin. Suomen ympäristön tila on nykyään yleisesti ottaen parempi kuin vuotta sitten. Suurin uhka suotuisalle kehitykselle on ilmastonmuutos. EU:n ilmastopolitiikan tavoitteena on, että keskilämpötila maailmassa ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutos on maapallolla sinänsä aina käynnissä ja nykyisen kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntymisen aiheuttaman lisämuutoksen pysäyttäminen on jo osittain myöhäistä, ja syksyllä 2008 alkanut globaali taloustaantuma voi vielä

20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ hidastaa tarvittavia toimia. Tosin taantumatilanteessa esimerkiksi fossiilienergian käyttö vähenee. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi yli tavoitetason, ja Suomen on hankittava lisää päästöoikeuksia. Suomessa energiankulutus asukasta kohden on kansainvälisesti erittäin suurta. Syynä ovat energiaintensiivinen teollisuus, pohjoinen sijainti ja pitkät etäisyydet. Käynnissä oleva metsäteollisuuden rakennemuutos tosin vähentää teollisuusenergian tarvetta, mutta nousussa oleva kaivannaisteollisuus jatkojalostuksineen taas lisää. Tavoitteena on kääntää energian kulutuksen kasvu laskuun ja lisätä voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden osuutta (38 % vuonna 2020). Liikenteen osuutena on vähentää päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä v tasosta. Tiehallinnon strategiset asiakkaat Peruskoululaiset (7-15 v.) Peruskoululaisia on nykyään noin Manner-Suomessa on peruskouluja 3400 kappaletta. Lukumäärä vähenee taajamistumisen ja kuntataloudellisten syiden vuoksi. Kymmenessä vuodessa on poistunut 1000 koulua. Säännöllisten koulukuljetusten piirissä on noin lasta. Kuntien palvelurakenteen muutos pidentää monin paikoin koulumatkoja. Koululaisten päivittäisistä noin 1,2 miljoonasta koulumatkasta on käytettävissä varsin vähän tietoja. Työmatkalaiset Henkilöautoilla tehtyjen työmatkojen osuus on edelleen hienoisessa kasvussa, ja on tällä hetkellä noin 68 prosenttia. Työmatkojen pituudet ovat kasvussa. Työmatkan pituus ei yleensä riipu kaupunkiseudun koosta, joskin työmatkat ovat eniten pidentyneet Helsingin kaupunkiseudun reunoilla. Pisimmät työmatkat tehdään Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan kaupunkiseuduilla. Henkilöliikennepalvelujen tuottajat Linja-autoliikenne on noin 10 prosenttia koko Suomen henkilöliikennesuoritteesta ja 57 prosenttia joukkoliikenteen suoritteesta. Linja-autoliikenteessä tehdään vuosittain n. 320 miljoonaa matkaa. Luku on ollut pitempään hieman laskussa, mutta pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät v kasvuun, ja kasvu jatkunee v Taksiliikenteessä on n ajoneuvoa. Takseista 55 prosenttia toimii kaupungeissa ja 45 prosenttia maaseudulla ja vuosittainen liikennesuorite on n. 700 milj. ajoneuvokm. Taksien osuus julkisesta liikenteestä on kahdeksan prosenttia. Taksikysyntä hivenen laski huippuvuodesta Linjaautoliikennöijät ovat huolestuneita tekeillä olevan joukkoliikennelain vaikutuksista bussiyrittämiseen.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan viennissä päädyttiin v lopulta v tasolle. Alkuvuoden hyvä kasvu romahti etenkin joulukuussa. Tuonti kasvoi 4 %, joskin joulukuussa tuonninkin arvo laski 15 %. Venäjä nousi kokonaiskauppavaihdossa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Maantietransitossa tavaramäärä kasvoi 3 %, vaikka viimeisen neljänneksen tavaramäärä jäi 14 % alhaisemmaksi kuin v Henkilöautoja kulki Venäjälle loka-joulukuussa kpl vähemmän kuin v (koko vuonna kuitenkin kpl, 10 % enemmän kuin v. 2007). Kotkan asema selvästi suurimpana transitotavaroiden tuontipaikkana vahvistui. Vaalimaa oli edelleen suljettu autokuljetuksilta. Imatran ja Nuijamaan kuorma-autoliikenne kasvoi 9 ja 12 %, Vaalimaan 4 %. Venäjän talous taittui syksyllä jyrkkään taantumaan, ja näkymät ovat huonot öljyn hinnan pysyessä alhaalla. Myös muun vientikaupan näkymät ainakin vuodelle 2009 ovat varsin synkät. Metsäteollisuuden puunhankinta Metsäteollisuudessa jatkettiin tuotannon vähentämishankkeita, ja lisää on tulossa v Puutullineuvotteluissa Venäjän kanssa ei ratkaisua saatu, mutta Venäjä lykkäsi korkeiden tullien voimaantuloa vuodella, ja ehkä luopuukin niistä. Toisaalta supistuvan metsäteollisuuden puunhankinta kotimaasta sujui ilmeisesti varsin hyvin, joten tarve tuontiin Venäjältä vähenee. Leuto talvi 2007/2008 ja lämmin syksy vaikeuttivat raakapuun kuljetuksia. Vuonna 2008 paperiteollisuuden tuotanto väheni lähes 8 % ja vähenee v. jopa 20 %. Puutuotepuolella tuotanto supistui v n. 12 % ja supistuu v ehkä 15 %. Tavarankuljetuspalveluiden tuottajat Tavaroiden kuljetukset maanteillä vähenivät etenkin vuoden loppuneljänneksellä (raskas liikenne -5 %, koko vuosi -0,3 %, vuonna ,8 %) talouden taantuman alkaessa vaikuttaa. Logistiikan kannalta merkittävintä oli Vuosaaren sataman avautuminen. Vantaan, Keravan ja esim. Mäntsälän logistiikkarakentaminen keskittää etenkin kaupan liikennettä. Aiemmin nopeasti noussut kuljetusten kustannustaso laski v ,5 %, perävaunuyhdistelmien jopa 1,6 % (todellinen kuljetusten hintataso laskenut tilastolukuja enemmän). Kevyempien kuljetusajoneuvojen kustannukset vielä nousivat v ,3-3 %. Venäjän logistiikka kehittyy, mutta pysyy jatkossakin omaleimaisena omine pelisääntöineen. Vihreä logistiikka on voimistuva trendi. Lähteinä mm.: VM/Suhdannekatsaus, Suomen Pankki/Talouden näkymät, Etla/Suhdannekatsaus, EK, Tullin tilastot, Tilastokeskuksen tilastot ja kuntabarometri, Tiehallinnon tilastot, AKE, Helsingin Sanomat, Tekniikka&Talous, Kauppalehti, The Economist, Newsweek

22 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuva 1: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain jaksoilla ja Alueellisen kehityksen tasoittuminen näkyy. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 2: Bensiini 95:n hintakehitys Suomessa vuosina

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Nils Halla Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT Viime numerossa oli esillä automatisoituihin autoihin perustuva henkilökuljetusjärjestelmä. Vaikka tällaisen vapaasti kaduilla ja teillä liikkuvan automaattijärjestelmän vaatimaa tekniikkaa alkaa jo olla varhaisessa kokeiluvaiheessa, ei näitä järjestelmiä liene odotettavissa laajempaan yleiseen käyttöön ainakaan lähivuosikymmenenä. Sen sijaan lähempänä käytännön toteutusta on omaa kulkuväyläänsä käyttävä ja siihen sidottu henkilöpikakuljetusjärjestelmä (personal rapid transit, PRT) 1. Katsotaanpa tilannetta PRT-rintamalla. PRT voidaan määritellä kysyntäohjatusti halutun välin pysähtymättä kulkevaksi liikennemuodoksi, joka käyttää yksittäisiä, pieniä ajoneuvoyksiköitä niitä varten erikseen olevalla radalla, joka voi olla kiskot tai ajotie. Järjestelmässä on päärata ja lukuisa määrä asemia, jotka liittyvät päärataan rampeilla. Käyttövoimana on sähkö, joka saadaan radan virtakiskosta tai akuista. Ajoneuvoyksikön henkilömäärä on esitetyissä suunnitelmissa yleensä 1-6, tavallisimmin 4. PRT on parin viime vuosikymmenen aikana ollut melko suosittu kehittelykohde, ja useita konseptisuunnitelmia on esitetty. Joistakin on tehty myös osittain tai kokonaan toimivia prototyyppejä. Paljosta konseptikehittelystä huolimatta tähän mennessä ainoa rakennettu ja toimiva PRT-järjestelmä on ollut Morgantownissa Länsi-Virginiassa oleva Länsi-Virginian yliopiston kolme kampusta yhdistävä järjestelmä. Se otettiin käyttöön jo v ja on toiminut nyt yli kolme vuosikymmentä varsin luotettavasti (käytettävyysaste 98 %). Järjestelmässä on 73 ajoneuvoyksikköä, ja v marraskuussa järjestelmällä oli noin käyttäjää päivässä. Järjestelmän pituus on n. 13 km ja asemia on viisi. Kuva 1: Morgantownin puoli-prt-radan vaunuja asemalla. 1 Termi automaattinen henkilökuljetus (personal automated transport, PAT) tarkoittaa samaa. Myös nimi podcar on käytössä.

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot