Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Sisältää mm. Talouskriisin vaihe - kevät 2009 Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta 2008 Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT Lyhyesti mm. nuorista, skenaarioista, taantumasta, öljyn hintakehityksestä

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Sisältö 3 Lukijoille 5 Talouskriisin vaihe - kevät Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT 27 Lyhyesti: Nuoret haluavat ajokortin; Nuorisotutkimus: Työelämä pelottaa; Globaali taantuma meneillään?; EVAn skenaarioita; Tienpito kansallisisssa ilmastotalkoissa; Halvan öljyn aika edessä?; Metsäteollisuuden rakennemuutoksella suuria aluetaloudellisia vaikutuksia. 37 Tulevaisuuden näkymien vuoden 2008 sisältö 38 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Enää ei ole epäselvyyttä siitä, että meneillään on pahin maailmanlaajuinen taantuma sitten luvun suuren laman. Toimenpiteet taantuman kääntämiseksi ovat olleet mittavia ja lisää tarvitaan. Poliittinen tahto kriisin taltuttamiseksi on ollut ennennäkemättömän vastuullista ja laajaa. Joitain merkkejä paremmasta on oltu havaitsevinaan, mutta vasta ensi vuonna globaali talous kääntynee kasvuun. Alkuvuoden 2009 tilannetta tarkastelee talousasiantuntijamme Lauri Ali- Mattila. Entiseen tapaan lehdessä julkaistaan näin keväällä katsaus toteutuneeseen toimintaympäristöön vuonna 2008 lähinnä tienpidon kannalta nähtynä. Jonkin verran arvioidaan kyllä myös kuluvan vuoden näkymiä. Edellisessä lehdessä oli esillä automatisoitu teillä ja kaduilla toimiva avoin henkilöliikennejärjestelmä, joka ei kuitenkaan ainakaan yleisemmin toteutune lähivuosikymmenenä. Sen sijaan rajoitettuja (erillinen ajorata tai kiskot) personal rapid transit eli PRT järjestelmiä on tulossa käyttöön. Toimituksen artikkelissa tarkastellaan tilannetta PRT-rintamalla. Lyhyesti osassa on katsausta mm. nuorisotutkimuksista, globaalista taantumasta, EVAn skenaarioista, öljyn hintakehitysnäkymistä ja metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Painetun lehden lopussa on valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. World Future Society lopetti v lopussa Future Surveyn julkaisemisen. Se on ollut kolmenkymmenen vuoden ajan jokseenkin kokonaan yhden miehen, Michael Marienin, aikaansaannos. Tuona aikana hän tuotti tiivistelmiä yhteensä n kirjasta, raportista tai artikkelista kerran kuussa ilmestyneeseen koosteeseen. Jokseenkin huikea saavutus siis, joten ei ollut ihme, että työlle ei löydetty jatkajaa. Ratkaisuksi seura alkoi julkaista uutta World Future Review - lehteä vuorokuukausin The Futurist -lehden kanssa. Uusi julkaisu yhdistää entiset Futures Research Quarterlyn ja Future Surveyn. Siinä on artikkeleita, mutta myös edelleen tiivistelmiä englanninkielisistä tulevaisuusaiheisista raporteista ja kirjoista. Yli seitsemänkymppinen Marien kyllä jatkaa uudenkin lehden avustajana, mutta keskittyy jatkossa enemmän omiin kirjallisiin töihinsä. Nils Halla S-posti: nils.halla@tiehallinto.fi Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lauri Ali-Mattila Tiehallinto. asiantuntijapalvelut Talouskriisin vaihe kevät 2009 Huhtikuun 2. päivänä G20-maat kokoontuivat Lontooseen tekemään päätöksiä maailman laajuiseksi paisuneen rahoituskriisin selvittämiseksi. Kokouksen tärkeyttä korosti se, että hyvin nopeasti on päädytty käsitykseen, että kriisillä on mahdollisuudet laajeta 1930-luvun laman kaltaiseksi yleismaailmalliseksi kaikkialle ulottuvaksi ilmiöksi. Tässä tilanteessa tarvitaan määrätietoisia ja syvälle ulottuvia päätöksiä, joiden on pystyttävä eliminoimaan akuutisti rahoitusmaailmaa vaivaavat ongelmat ja luomaan uudet, yhteisellä uskomusperustalla olevat pelisäännöt rahoitusmaailman ja maailmankaupan perustaksi. Näiden päätösten luomiseen G20-mailla on ainakin materiaalinen pohja. G20- maiden taloudet kattavat 85 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. joten näillä eväillä pitäisi asiasta selvitä, jos yhteisymmärrystä asioissa löytyy. Kuuteenkymmeneen vuoteen ei maailman taloudessa ole tapahtunut tämän suuruusluokan kriisiä. Paineet kokouksen onnistumiseen olivat valtavat. Jo viime vuoden puolella oli lähes kaikissa teollisuusmaissa aloitettu ennennäkemättömän massiiviset elvytystoimet paikalleen pysähtyneen lainoitustoiminnan käynnistämiseksi. Vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvalloissa pankit eivät käynnistäneet lainoitusta vaikka monet niistä olivat saaneet siihen valtavia määriä julkista rahaa. Toisaalta joissakin maissa Euroopan puolella, erityisesti sen tärkeimmässä talousmaassa, Saksassa, pankit olivat haluttomia ottamaan vastaan julkista rahoitustukea keskuspankin ja valtion asettamien ehtojen vuoksi. Tukea vastaanottavien pankkien palkitsemismenettelyt olisi tällöin ollut pakko alistaa julkisen päätöksenteon alaiseksi. Elvytystoimien vaikeasta käynnistymisestä huolimatta mitään vaihtoehtoja niille ei oikeastaan ole. Rahapoliittiset vaikuttamismahdollisuudet on jo käytetty loppuun. Keskuspankkien ohjauskorot ovat kaikkialla ennätyksellisen alhaalla, Yhdysvalloissa käytännössä nollassa, euro-alueella lähestymässä sitä tasoa. Rahapolitiikan saralla ei enää voida tehdä mitään. Ensimmäisten elvytystoimien mittasuhteet herättivät heti huolen siitä, miten kasaan kootut lainasummat myöhemmin maksetaan takaisin. Yhdysvalloissa elvyttäviä toimia myös vastustetaan selkeästi poliittisin perustein. Bushin kaudelta vahvat republikaanit eivät halua kasvattaa julkisen vallan osuutta taloudessa. Euroopassa ollaan yleensä käytännöllisempiä ja huoli kohdistuu lähinnä tulevaan lainanmaksukykyyn ja sen rajoittavaan vaikutukseen lähivuosien talouspolitiikkaan. Yhdysvalloissa Barack Obaman hallinto ei ole vielä uskaltanut ehdottaa konkurssikypsienkään pankkien ottamista valtion haltuun tällaisten toimenpiteiden poliittisen riskin vuoksi. Mutta sekin mahdollisuus saattaa vielä olla edessä. Englannissa muutamia merkittäviä pankkeja on jo asiallisesti ottaen valtion

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 omistuksessa niiden tehtyä ennätystappioita ja menetettyään kaiken oman pääomansa. Yhdysvalloilla ja EU-mailla on myös erilainen suhtautuminen elvytystoimiin. Yhdysvallat haluaa jatkaa voimakasta rahamääräistä elvytystä, vaikka pankit eivät ole aloittaneet lainoitusta niille annetusta suoranaisesta rahoitustuesta tai takuista huolimatta. Tärkeimmät EU-maat ovat rahan käytössä pidättyväisempiä ja näkisivät mieluummin kriisin ratkaisun painottuvat säätelyjärjestelmän palauttamiseen. Tässä asiassa taistelevat myös näkemykset tarvittavien toimenpiteiden ajoituksesta. Vaikka rahallisen elvytyksen onnistumisesta ei voidakaan varsinaisesti puhua, niin silti yleisesti uskotaan, että sen avulla on parempia edellytyksiä vaikuttaa nopeammin kriisin reaalitalouden puolelle ulottuvien ongelmien poistamiseen kuin säädöksien ja valvontamenettelyjen kehittämisen kautta. Monien maiden tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Varhaisimmat kaatujat olivat Ukraina ja Islanti. Molemmat maat saivat Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:lta valtavat lainat tilanteen hoitamiseen, mutta samalla myös kovat ehdot rajoittamaan harjoitettavaa politiikkaa. Islanti oli myös ensimmäinen maa, jossa kriisin seuraukset ovat johtaneet hallituksen kaatumiseen. Islantia tukevat merkittävästi myös muut Pohjoismaat. Kevään aikana paljastui myös lähes kaikkien Keski-Euroopan ns. muutostalouksien tilanne. Unkarin talous on katastrofin partaalla. Maan poliittisten olojen sekavuus oli vienyt maan talouden täysin kestämättömään tilaan. Unkarin, Romanian ja Bulgarian taloudellinen kehitys viimeisten vuosien aikana perustui voimakkaaseen velkaantumiseen ja kotitalouksien osalta ulkomaan valuutoissa otettuihin lainoihin. Niiden myöntäjinä olivat useimmiten itävaltalaisten pankkien tytäryhtiöt. Kriisissä maiden valuutat ovat romahtaneet ja ihmiset eivät kykene hoitamaan lainojaan. Näiden ihmisten henkilökohtainen ahdinko siirtyy puolestaan itävaltalaisen pankkijärjestelmän vaikeuksiksi ja seurauksena koko Itävallan taloudellinen tilanne on erittäin tukala. Vastaavanlainen tilanne on Baltian maiden ja Ruotsin erityinen suhde. Valtaosan balttien sekä yksityisten kansalaisten että yritysten lainoista ovat myöntäneet ruotsalaiset pankit tai niiden paikalliset tytäryhtiöt. Jonkin verran lainottajina on myös tanskalaisia pankkeja. Näin Baltian ongelmat välittyvät myös Ruotsin ja Tanskan talouspolitiikkaan. Arviot kriisin luonteesta Samaan aikaan kun rahoituskriisi leviää rahoitusmarkkinoilta reaalitalouden puo- lelle ennen kokemattomalla nopeudella, käydään talouslehdistössä ja talousoppineiden kesken keskustelua kriisin luonteesta. Kriisin mittasuhteet ja sen syvyys eivät ole menneet kovin hyvin perille. Monilla tahoilla puhutaan suhdannekriisistä ja odotetaan elvytystoimenpiteiden vaikuttavan, jotta päästään takaisin normaaliin, business-as-usual -tilanteeseen. Siitä ei nykyisessä kriisissä ole kyse. Kyse on systeemisestä rakennekriisistä, joka vaatii syvälle talousjärjestelmän rakenteisiin meneviä korjaustoimia. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että äärimäisellä kiireellä on edettävä kahdella rintamalla. Toisaalta pitää tehdä nopeasti vaikuttavia hätäratkaisuja ja etsittävä työkaluja akuuttiin kriisitilanteeseen ja toisaalta samalla kertaa on käynnistettävä laajojen

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ rakenteellisten muutoksen suunnittelu, joiden läpivienti saattaa viedä vuosia. Edellisiin kuuluvat julkisen talouden elvytystoimet ja pankkien tukeminen rahan saatavuuden turvaamiseksi reaalitalouden käyttöön. Lainaustoiminnan pysähtyminen johtaa nopeasti yritystoiminnan vaikeuksiin ja työpaikkojen häviämiseen. Jälkimmäisiin tehtäviin kuuluu suuruusluokassa toisenlaiset ratkaisut: esimerkiksi dollarin asema maailmankaupan de facto-reservivaluuttana, kansainväliset säädökset pankkitoiminnan vakavaraisuudesta, kansainväliset veropoliittiset toimet veropaon estämiseksi, harmaa pankkitoiminta ja hedge-rahastojen sääntely. The New York Review of Booksin artikkelissa intialainen Nobel-ekonomisti Amartya Sen arvostelee lamaan johtaneita kehityskulkuja. Hän huomauttaa, että kaikissa kehittyneissä kapitalistisissa maissa toimiva talousjärjestelmä muodostuu monimuotoisesta verkostosta erilaisia instituutioita, joista vain osaa voidaan pitää puhtaasti kapitalistisina ts. markkinavetoisina ja voittomotiiviin perustuvina. Osa ongelmista on syntynyt näiden periaatteiden ulottamisessa sellaisille alueille, joilla ne eivät luontaisesti kuulu eivätkä ne voi niillä toimia. Sen etsii nyt ratkaisua kolmelta rintamalta. Nyt kriisin jälkeistä maailmaa silmällä pitäen onkin vastattava kysymykseen, tarvitaanko maailmaan uudenlaista kapitalismia entisen monoliittisen talousliberaalisen näkemyksen sijaan. Tällaisen uudenlaisen järjestelmän tulisi perustua laajaan kirjoon erilaisia prag- tarpeita palvelevia instituutioita, joiden olemassaololle olisi lisäksi myös maattisia eettisiä perusteita. Toiseksi olisi pohdittava, minkälaista talousteoriaa jatkossa tarvitaan ja miten sitä opetetaan akateemisissa oppilaitoksissa. Hyvin hienovaraisesti Sen kritisoi akateemisen talousteorian kyvyttömyyttä estää kriisin synty ja vastata tämän päivän tärkeisiin kysymyksiin. Kolmanneksi on päätettävä, mitä pitkän aikavälin muutoksia nyt on tehtävä sekä taloudellisesti kestävän että eettiset kriteerit täyttävän talousjärjestelmän luomiseksi. Sen kiinnittää huomion siihen, että vaikka rahoituskriisin ongelmista keskuste- päähuomio on kehittyneissä teollisuusmaissa, niin kriisin pahimmat kär- lemisen sijät maailmanlaajuisesti löytyvät maailman köyhistä maista. Markkinamekanismeja hyödyntävä talousjärjestelmä on tuottanut taloushistorian parhaimmat tulokset mutta myös luonut suuren joukon ongelmia, joihin eivät markkinat tuota ratkaisuja. Köyhien maiden koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalista kehitystä edesauttavat järjestelmät kuuluvat nytkin kriisin suurimpiin häviäjiin. Maailman taloudellinen kehitys Koko talouskriisin taustalla olevan ongelman mittasuhteista ei vieläkään ole mi- erilaisista sijoitusinstrumenteista on aikaan tään selkeää käsitystä. Melkoinen osa sidottuja, eikä niiden sisällöstä saada tarkkaa tietoa ennen kuin niiden lankeamisajankohta saavutetaan. IMF muutti aivan äsken ( ) käsitystään maailman rahoituslaitosten hallussa olevien ns. myrkyllisten lainojen ja arvopapereiden määrästä. IMF:n arvion mukaan niitä saattaa paljastua vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä 4100 miljardin arvosta. Näistä 2000 miljardia on Yhdysvalloissa, Euroopassa 1200 miljardia ja Japanissa 150 miljardia. Arvottomista arvopapereista pankkien hallussa on 60 prosenttia ja loput ovat vakuutuslaitosten, eläkerahastojen ja muiden pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten hallinnassa.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Tähän mennessä alaskirjauksia on tehty vasta 1290 miljardin edestä. Alaskirjauksista 800 miljardia on tehty Yhdysvalloissa, 400 miljardia Euroopassa ja 90 mil- jardia Aasiassa. Edellisen arvion epäkelvollisten lainojen määrästä IMF teki vasta kolme kuukautta sitten tammikuussa 2009, ja arviot ovat nousseet silloisista noin 20 pro- Näiden lukujen valossa tulevaisuus saattaa tuoda vielä eteen suuria vai- senttia. keuksia. Erityisen vaikeata kriisin nykyisessä vaiheessa onkin se, että ongelmien rahallista mittasuhdetta ei pystytä määrittämään. Tämä siitä syystä, että ongelmien taustalla olevien innovatiivisten sijoitusinstrumenttien kaupankäynti tapahtui alun pe- rinkin perinteisen pankki- ja pörssijärjestelmien ulkopuolella niin sanottuna over-the-counter -myyntinä, jolloin kaupankäynnin kohteille ei olemassa minkäänlaisia jälkimarkkinoita, joiden avulla niiden todellinen rahallinen arvo olisi selvitettävissä. Tämä ongelma on taustalla Yhdysvaltojen hallituksen yrityksessä käyttää rahoitusmarkkinoitkeinona ongelmien mittasuhteiden selvittämiseksi. Tämän ns. Public-Private Investment Program-suunnitelman avulla hallitus tarjoaa hoitamiseksi menettelyä, jolla ongelmalainat huutokaupattaisiin rahoituslaitoksille. Hallituksen järjestäisi näiden kauppojen rahoituksesta puolet ja ottaisi kantaakseen asiallisesti katsoen kaiken riskin. Alkuvaiheessa hallitus on varannut ohjelman käyttöön 500 miljardia dollaria ja toinen 500 miljardia annetaan ohjelman käyttöön myöhemmin. Tämän ns. Geitnerin suunnitelman hyvänä puolena olisi, että ainakin ongelman mittasuhteiden suuruusluokka pystyttäisiin selvittämään ja ongelmalliset luotot saataisiin sen avulla pois rasittamasta pankkien taseita. Ohjelman kriitikot, mm. Nobel-ekonomistit Joseph Stieglitz ja Paul Krugman ja taloustieteilijä James K. Galbraith ovat kirjoittaneet hanketta vastaan. Heidän mielestään hanke kaataisi aivan liian suuren vastuun hallitukselle ja sitä kautta viime kädessä kansalaisille ja luovuttaisi kaikki tuotot pankkisektorille. Taloudellisen kasvun näkymät On ymmärrettävää, että kriisin mittasuhteiden paljastuminen on vaikuttanut no- välittyminen talouksien reaalisek- peasti talouden odotuksiin. Rahoitusongelmien toriin on käynnistynyt nopeasti ja näkyy kaikkialla nopeasti kasvavina työttö- myyslukuina. Tässä tilanteessa kaikki ennusteita tekevät tahot niin kansallisissa kuin kansainvälisissä suhdannelaitoksissa ovat joutuneet kovaan pyöritykseen. Kasvulukuja on jatkuvasti kirjattu alas ennuste ennusteelta. Myös ennusteiden laadinnat normaalirytmit ovat menneet sekaisin. IMF on alentanut merkittävästi aiempia arvioitaan maailman talouden kehittymisestä. Vielä marraskuussa 2008 se arvioi kasvuksi v ,7 %. Nyt uusi arvio kuluvalle vuodelle on -1,3 %. Muutoksen suuruusluokasta saa kuvan kun niitä vertaa aikaisempiin lukuihin. Vuonna 2007 vuoden 2009 kasvuksi ennustettiin 5 % ja vuonna ,75 %. USA:n taloudelle IMF:n arvio on nyt vuodelle ,8 % ja Japanille -6,2 %. Vuonna 2010 IMF arvioi Japanin kasvun olevan 3 %. Koko EU-alueelle ennustetaan -4,2 %:ia. Suomen kannalta tärkeille vientimaille

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Saksalle jopa -5,6 % ja Venäjälle -6,0 % (Suomen luvut: ,2 % ja ,2 %). Vakavaksi tilanteen tekee se, että kaikkien merkittävien teollisuusmaiden talous supistuu tänä vuonna. Kehittyvillä suurilla talouksilla menee hieman paremmin. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan v ,5 %, Intian 4,3 % ja Brasilian 5,1 %. Kansainvälinen kauppa laskee kaikkien kansainvälisten ennustuslaitosten käsityksen mukaan nopeasti. Maailmankauppa laskee määrällisesti ensimmäisen ker- sitten vuoden ran Venäjä Aluksi Venäjällä kuviteltiin voitavan pysyä talouskriisin pahimpien ilmenemisulkopuolella, mutta toisin kävi. Kriisi on alkanut vaikuttaa voimalla muotojen myös Venäjän talouteen. Siellä on päällekkäin kaksi erillistä ongelmatekijää, toi- saalta rahoituskriisi ja toisaalta voimakkaasti laskenut öljyn hinta. Vielä heinäkuussa 2008 raakaöljybarrelin maailmanmarkkinahinta oli 149 dollaria. Vuoden 2008 syksyllä taso säilyi pitkään ja korkean hinnan perustalle rakennettiin mm. Venäjän budjetti. Öljyn hinnan romahdus pahimmillaan 33 dollariin ja nyt noin 50 dollarin tasolle oli jo yksittäisenäkin tekijänä riittänyt Venäjän talouden romahtamiseen. Maakaasustakaan ei ole apu tilanteeseen, koska sen hinta on joskus sidottu öljyn hintaan ja ne molemmat ovat liikkuneet tasatahdissa. Kaasun hinta seuraa öljyn hintaa puolen vuoden viipeellä. Öljy- ja kaasumarkkinat merkitsevät noin prosenttia Venäjän bkt:sta, kahta kolmannesta vientituloista. Öljy ja kaasu yhdessä tuottavat puolet Venäjän federaation budjetin tuloista. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat Venäjällä osuvat lähinnä suuriin yrityksiin. Pankkisektorin ja rahoitusmarkkinoiden merkitys taloudelle ei ole lähelläkään kehittyneempien maiden mittasuhteita. Venäläiset yritykset yleensä rahoittavat investointinsa omilla rahoillaan. Vain 10 prosenttia investoinneista rahoitetaan pankkiluotolla. Poikkeuksen tekevät ns. oligarkkien suuryritykset ja suurprojektit, joiden rahoitus on suurelta osin perustunut maailman rahoitusmarkkinoilta saatuun halpaan lainarahaan. Muutamassa kuukaudessa kriisi söi Venäjän pörssiosakkeiden arvosta 75 prosenttia. Tämä on jyrkintä muutosta osakkeiden hinnoissa maailmalla. Kun nykyisessä tilanteessa rahoituslaitokset pyytävät jopa takaisinmaksuja, eivätkä enää hyväksy lainajärjestelyjä, ovat monet oligarkit joutuneet ongelmiin. Osassa tapauksissa Venäjän valtion on joutunut velkojen maksajaksi ja samalla se ottanut maksuosuutta vastaavia omistuksia yhtiöissä. Tilanne on johtanut voimakkaaseen valuuttapakoon, jota keskuspankki on yrittänyt hillitä korottamalla korkotasoa. Korotukset ovat olleet suhteellisen maltilli- Helmikuun alussa ohjauskorko nostettiin 13 prosenttiin. Ohjauskoron mer- sia. kitys ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska normaaleinakaan aikoina pankit eivät ole suuremmin lainailleet toisilleen varoja merkittävästi. Tilanteen hallitsemiseksi keskuspankki on joutunut käyttämään suuren osan hyvinä vuosina kerätystä valuuttavarannostaan ja ruplan arvoa on jouduttu laske- suhteessa ulkomaan valuuttoihin. On noudatettu ns. hallitun devalvoitu- maan misen politiikkaa. Toimenpiteistä huolimatta Venäjän työttömyysluvut ovat nousseet 8,5 prosenttiin ja sen ennustetaan nousevan vielä tänä vuonna 12,5 prosenttiin.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Taloustilanteen muututtua ei Putin kaudella ilmoitetusta valtavasta ohjelmasta Venäjän infrastruktuurin parantamiseksi ole kuulunut mitään. Rahoitusta on jouduttu karsimaan ja ohjelma on supistunut ratkaisevasti. Kiina Erityisen kiinnostavaksi ja tärkeäksi tekijäksi maailman taloudessa on muodos- saada talous takaisin raiteilleen, on Kiinan ase- tunut Kiina. Kaikissa yrityksissä ma lähes ratkaisevan tärkeä. Kiinan talous on ostovoimapariteetiltaan maailman toiseksi suurin talous. Sen osuus koko maailman tavaratuotannosta oli vv prosenttia (USA 23 %). Kiina on edelleen vahvistanut asemaansa maailman suurimpana valuuttavarannon haltijana. Sen valuuttavarannot ovat suuruudeltaan tällä hetkellä (huhtikuu 2009) yli 2000 mrd. dollaria ja ne kasvavat lähes 2 mrd:n dollarin päivävauhdilla. Tästä rahasta valtaosa on sijoitettu Yhdysvaltoihin ja pelkästään liittovaltion velkakirjoihin on sijoitettuna 650 mrd. dollaria. Kiinan sijoitukset liittovaltion syliin romahtaneissa amerikkalaisissa asuntorahoitusyhtiöissä Freddie Mac ssä ja Fanny Mae ssä olivat lähes 600 mrd. dollaria. Summa on lähes 10 prosenttia Kiinan vuoden 2008 bruttokansantuotteesta. Näiden rahojen takaisin saaminen on yksi osa romahduksen jälkihoitoa. Ei ole ihme, että kiinalaiset seuraavat tarkasti, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu ja ovat entistä huolellisempi sijoitustensa kohdentamisessa. Kiinalaisen sijoitustoiminnan epäonnistumiset ovat nostattaneet maassa arvosteluryöpyn, joka on purkautumassa pienimuotoisiksi kansallismielisiksi liikehdinnöiksi. Kiinalaiset arvioivat, että heidän käsissään on noin 560 mrd:n dollarin edestä amerikkalaisia riskilainoja. Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä riippuvuutta on alettu jo kutsua kylmän sodan ydinasevarustautumisesta muunnetulla termillä mutually assured economic destruction. Kiina ei voi vetää rahoitustaan pois kärsimättä itse hyvin suuria tappioita. Tuen poisvetäminen aiheuttaisi Kiinan valuutalle kovan nousupaineen ja söisi perustan sen vienniltä ja talouden kasvun perustalta. Valuutan arvostuksiin liittyvät kysymykset ovat nousseet korkean tason kysymyksiksi. Vuoteen 2005 asti Kiinan valuutta oli sidottu dollarin arvoon, mutta se siirtyi sen jälkeen ns. hallinnoituun kelluntaan. Kellunnan aikana yuan on vah- vistunut dollariin verrattuna 20 %, mitä amerikkalaisasiantuntijat pitävät liian vähäisenä valuuttojen todellisiin arvoihin nähden. Barack Obaman ensimmäinen puheenvuoro presidenttinä (24. tammikuuta) oli Kiinan arvostelua siitä, että se pitää keinotekoisesti kiinni valuuttansa yuanin aliarvostuksesta varmistaakseen vientinsä kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla. Tällaista kritiikkiä ei Bushin hallinto koskaan uskaltanut esittää. Kriisi on iskenyt jo täydellä voimalla Kiinan vientiteollisuuteen. Kiinan bruttokansantuotteesta 38 prosenttia muodostuu viennistä. Viennistä saaduista rahoisvain 16 prosenttia käytetään kotimaassa. Loput sijoitetaan ulkomaille. Puolet ta kiinalaisesta leluteollisuudesta, yli 1500 yritystä, ajautui konkursseihin heti ensimmäisessä aallossa jo vuoden 2008 puolella. Tammikuun lopulla Kiinan viralli-

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ sesti julisti maan talouden olevan taantuman kourissa. Maaliskuussa 2009 vienti laski 17 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen 1. IMF:n ennuste Kiinan vuoden 2009 talouskasvulle on 6,5 prosenttia. Nouriel Roubini epäilee kasvun jäävän jopa 5 prosenttiin. Kiinan oma tavoite on päästä 8 prosenttiin. Kiina on tähän mennessä ollut voimakkain elvyttäjä suhteessa bkt:een. Marraskuussa 2008 tehtiin päätös 585 mrd:n dollarin suuruisesta elvytysohjelmasta. Maailmanpankki varoittaa kuitenkin Kiinaa käyttämästä nyt liikaa varoja elvytykseen, koska elvytystä tarvitaan suurin mitoin myös vuonna Kiinan keskuspankin pääjohtaja Zhou Xiaochuan esitti juuri G20-kokouksen alla ajatuksen uuden reservivaluutan kehittämisestä IMF.n johdolla korvaamaan dollaria. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä, koska nykyinen kriisi on paljastanut olemassa olevan kansainvälisen rahajärjestelmän sisäisen haavoittuvuuden ja sen systeemiset riskit. Dollarin ei kuitenkaan uskota menettävän asemaansa heti, mutta kannanotto osoittaa Kiinan haluavan merkittävämpää roolia maailman talousrakenteissa. Venäjä on ilmaissut samansuuntaisia ajatuksia. Aloitteen ajoituksen ajankohta on merkittävä. Kiina halusi näkemyksellään huomiota G20-kokouksen alla ja haluaa varmistaa, etteivät sen omistamat valtavat kahden biljoonan dollarin arvoiset valuuttavarannot menetä arvoaan. Näistä puolet on sidottuina Yhdysvaltojen valtion velkakirjoihin tai muihin dollarimääräisiin kohteisiin. Jo maaliskuun 13. päivänä 2009 pääministeri Wen Jiabao kertoi huolestaan näiden sijoitusten arvon säilymisestä. Erityisesti hän mainitsi valtavat elvytyspanostukset, jotka uhkaavat lisätä Yhdysvaltojen talouden alijäämäisyyttä, ja sitä kautta heikentää dollarin arvoa. Kiina pitää dollarin pitkään säilynyttä asemaa epäreiluna: se on tehnyt mahdolliseksi USAn syvän ulkomaisen velkaantumisen ja nyt sijoittajat saavat pelätä sijoitustensa puolesta. Kiinalaiset näyttävän uskovan vakaasti, että Yhdysvaltojen talouden alijäämäisyys johtaa lopulta inflaatioon, mikä tuhoaa dollarisidonnaisten varallisuuksien ostovoiman. Kiinalaiset ovat nyt tässä asiassa paljon vartijoina. Kiina on kuitenkin toimissaan varovainen. Se oli tietoinen, että sen ehdotus las- kee edelleen dollarin arvoa, mutta samaan aikaan se kertoi jatkavansa USAn velkakirjojen ostamista, mikä puolestaan vahvisti dollaria. Kiinan sisällä on muodostunut nationalistisia näkemyksiä korostavia kriittisiä ryhmittymiä, jotka vastustavat nykyistä tilannetta. Nämä vaativat, että Kiina lopettaisi kokonaan yhdysvaltalaisten velkakirjojen ostamisen ja sitä kautta USA:n ja dollarin tukemisen. Kriitikoiden mukaan Kiinan tulisi panna ylijäämärahansa maan kehittämiseen, infrastruktuuriin, puolustukseen ja sosiaaliturvaan. Heidän näkemystensä mukaan myös IMF ajaa liikaa amerikkalaisia etuja. 1 Kiinalla on vahvuutena valtava potentiaali sisäisen kulutuksen kasvattamiseen, vrt. Lyhyesti-referaatti s. 29.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 G20-kokouksen tulokset G-20-kokous sai aikaan monia merkittäviä päätöksiä. Tosin niiden merkitys to- teutuu vasta niiden määrätietoisella läpiviennillä. Liudentuuko näiden päätösten vaikutus ajan kuluessa, jää nähtäväksi. Kokous korosti, että nykyinen tilanne on vaativin haaste, minkä eteen maailman- talous on sodan jälkeisenä aikana joutunut. Se painotti, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja. Kokouksen julkilausuma korostaa, että sen näkemyksen mukaan ainoa perusta kestävälle globalisaatiokehitykselle on markkinoiden, tehokkaan sääntelyn ja vahvojen kansainvälisten organisaatioiden perustalle rakentuva maailman talousjärjestelmä. Lausuman mukaan nyt haasteina on palauttaa luottamus kasvuun ja työpaikkoihin, korjata rahoitusjärjestelmä lainanannon turvaamiseksi ja vahvistaa rahoituksen sääntelyä luottamuksen varmistamiseksi. Sen lisäksi täytyy kansainvälisille rahoitusorganisaatioille saada riittävät varat nykyisten ongelmien hoitamiseen ja tulevien välttämiseen. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan tukea edistämällä maailmankauppaa, investointeja ja estää protektionistisia tendenssejä. Rahoituksellisina keinoina sovittiin, että IMF:n pääomat kolminkertaistetaan 750 mrd. dollariin. Erityisnosto-oikeuksien määrää sovittiin nostettavaksi 250 mrd:iin dollariin. Kehityspankeille taataan lisäpääomia vähintään 100 mrd. dollaria. Lisäksi sovittiin, että IMF:n hallinnassa olevia kultavaroja voidaan myydä siten, että niiden avulla pystytään luomaan luototustukea ainakin 1100 mrd:n dollarin edestä. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet toteutetaan välittömästi, jotta niiden maail- mantaloutta elvyttävä vaikutus saadaan vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikissa merkittävissä taloudellisissa toimenpiteissä toimitaan yhdessä, jotta koordinoitu lopputulos on mahdollisimman tehokas. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä vahvistetaan luomalla uusia organisaatioita ra- hoitustarkastukseen ja huolehtimalla menettelyistä, joiden avulla kansalliset rahoitustarkastusviranomaiset voivat työskennellä yhdessä. Kaikessa rahoitussääntelyssä kiinnitetään huomiota siihen, että ne ehkäisevät ylenmääräisen riskinoton. Uusi viranomainen, Financial Stability Board, saa vahvan toimivallan ja sen puitteisiin luodaan makrotaloudellinen ja rahoitusjärjestelmän aikaisen-varoituksenjärjestelmä, joka estää nykyisen kaltaisten tilanteiden mahdollisuudet. Laajennetun rahoitusvalvonnan piiriin otetaan nyt myös tuottorahastot, hedge fundit, jotka ovat luoneet osan nykyisistä ongelmista. Liiallisen velkavivun käyttö tulee myös valvonnan alle. Taloudellista yhteistoimintaa estävät lainsäädännölliset periaatteet joutuvat tuli- linjalle. Tärkeintä tällä saralla ovat ns. veroparatiisit. OECD on juuri laatinut luettelon maista, jotka eivät noudata kansainvälisiä verotusta koskevia sopimuksia ja säädöksiä. Kokouksen päätösten perusteella näyttää siltä, että ainakin ilmeisimmät veroparatiisien käyttöön liittyvät väärinkäytökset jatkossa pystytään kansainvälisesti estämään. Taloustilanne muuttuu koko ajan ja enimmäkseen huonompaan suuntaa. Pörssikursseista jotkut jo lukevat merkkejä tilanteen paranemisesta, mutta liian monia rahoitusjärjestelmän uumeniin peitettyjä ongelmia on vielä paljastumatta, jotta

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ voisi huokaista helpotuksesta. Asioiden mittasuhde on valtava, ja samaa on syytä odottaa myös tilannetta korjaavilta toimiltakin. Jo vuodenvaihteessa tehtyjen elvytyspäätösten suuruusluokka lähes kaikissa teollisuusmaissa oli luokkaa euroa jokaista kotitaloutta kohden. Se kuinka paljon näistä rahoista tulee todellisuudessa kansalaisten maksettavaksi, riippuu siitä, kuinka hyvin taloutta elvyttävissä toimissa onnistutaan. Lähteitä: The London Summit Amartya Sen: Capitalism Beyond the Crisis NYRB, March 26, International Monetary Fund: World Economic Outlook, April 22, Kirjoittajan yhteystiedot: Lauri Ali-Mattila Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut p Kuva: EU-alueen työttömyysasteet helmikuussa 2009 (Lähde: Eurostat)

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Nils Halla Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta 2008 Toimituksen katsauksessa vedetään yhteen vuoden 2008 tapahtumia tienpidon näkökulmasta. Mukana on kyllä jonkin verran myös arviota kuluvan vuoden näkymistä. Yhteenveto Taloudellinen yleistilanne muuttui syksyllä 2008 täysin toiseksi kuin alkuvuonna vielä melko suotuisana pidetty kehitysnäkymä. Globaali taloussuhdanne taittui syvään taantumaan, ja myös Suomessa taloudellinen toiminta alkoi hiipua. Alkuvuoden 2008 talouden veto pysyi vielä hyvänä. Näkymät vuodelle 2009 ovat hyvin epävarmat. Kokonaistuotanto taantuu Suomessa v. 2009, sen jälkeen on mahdollisuuksia tuotannon vähittäiseen elpymiseen. Riippuu täysin siitä, milloin vienti alkaa taas vetää. Mm. tärkein kauppakumppani v Venäjä on ajautunut syvään taantumaan. Julkinen talous oli Suomessa taantumaa ajatellen kohtuullisessa kunnossa, mutta taantuman torjunnassa mm. valtion velkaantuminen kasvaa nopeasti. Kuluttajien luottamus taloudellisiin näkymiinsä romahti, vaikutukset kulutuksen supistumiseen vielä epäselvät. Autokauppa hiljeni vuoden lopussa, odotukset vuodelle 2009 tilanteeseen nähden kuitenkin kohtalaiset. Yksityistä kulutusta alkaa joka tapauksessa rajoittaa kotitalouksien velkaantuminen, toisaalta korkotaso pysynee alhaalla vuoden pari. Metsäteollisuus Suomessa on voimakkaassa rakennemuutoksessa: tehtaita suljetaan, työvoimaa vähennetään tai lomautetaan, investoinnit vähissä. Venäjä lykkäsi puutullien voimaantuloa, ja todennäköisesti jopa luopuu aiotuista korkeista tulleista. Riippuvuus Venäjän puusta on kuitenkin olennaisesti vähenemässä. Suomessa raakapuuhuolto sujui v suuremmitta ongelmitta. Muuttoliike maassa väheni. Pendelöinti kasvaa noin prosentin vuosivauhdilla. Nykyään joka kolmas liikkuu kotikuntansa ulkopuolelle töihin. Suuri määrä kuntaliitoksia oli valmisteilla ja toteutui v alussa. Kansalaisten matkat palveluihin ovat yleisesti pitenemässä. Liikenteen suoritteessa taantuma alkoi näkyä v lopussa ja etenkin tavaraliikenne vähenee v Myös henkilöliikenteessä taantuma näkyy, joskin toisaalta alentuneet polttoaineiden hinnat vaikuttavat toiseen suuntaan. Pitemmällä aikavälillä ainakin henkilöliikenne kasvanee melko vakaasti mm. väestönkasvun seurauksena. Ilmastonmuutoksen torjunta oli tulossa EU:n kautta koko voimalla myös liikennealan velvoitteeksi, mutta taantuma voi lykätä tai lieventää hankkeita. Tarkastelu Taantuma iski syksyllä 2008 Suomen talous oli vuonna 2008 edelleen hyvässä vedossa syksyyn saakka, jolloin vienti alkoi jyrkästi supistua globaalin talouden ajautuessa syvään taantumaan. Vientivetoisena taloutena Suomen si-

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ nänsä hyväkuntoinen yritys- ja julkistalous ei voinut välttyä taantuman vaikutuksilta. Näkymät jokseenkin kaikilla toimialoilla ovat epävarmoja ja investoinnit vähissä. Metsäteollisuudessa taantuma nopeuttaa jo muutenkin alkaneita rakennemuutoksia tuotannon vähentämisineen. Mutta myös teknologia- ja metalliteollisuus joutuu lomautuksin ja irtisanomisin sopeutumaan muuttuneeseen kysyntätilanteeseen. Talouskasvua (BKT) oli 0,9 prosenttia. Teollisuuden tuottavuuskehitys oli hidastuvaa, tosin työvoimakustannukset nousivat suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa korkeahkoista palkankorotuksista huolimatta. V talouden arvioidaan supistuvan, mutta vuonna 2010 saattaisi jo olla mahdollista käänne kasvuun. Pitkän ajan kasvu on kuitenkin hidastuvaa. Kotimaiset investointinäkymät ovat v heikot, joskin elvytysrahaa on liikkeellä. Taantumaan jouduttaessa yritysten rahoitusasema oli melko hyvä ja vaihtotasekin oli ylijäämäinen. Ylijäämäisenä vuosia ollut julkinen talous velkaantuu taantuman hoidossa. Vaihtosuhteen paranemista haitannut euron pysyminen vahvana suhteessa dollariin on sekin taaksejäänyttä. Toisaalta vientikilpailijamaa Ruotsin valuutta on devalvoitunut, ja helpottaa siten sikäläistä vientiä. Vaikka kotitalouksien tulot kasvoivat nimellisesti 6,3 prosenttia, niin korkean inflaation takia reaalitulojen kasvu jäi vuonna ,7 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste oli yli sadan prosentin (velkaa yli vuositulojen määrän). Säästämisaste oli edelleen negatiivinen, ja jo useana vuotena peräkkäin. Kulutus on ollut siis tuloja suurempaa. Palkkasumma on kaikkiaan kasvanut parantuneen työllisyyden ansiosta. Työttömyysaste oli edelleen laskussa ja lähenteli 6 %:n rajaa. Taantuma alkoi kuitenkin huonontaa työllisyyttä ja v työttömyysprosentti noussee kahdeksaan ja suuremmaksikin. Toisaalta paikoin esiintynyt työvoimapula helpottuu. Teollisuustuotanto putosi vuoden 2007 lopun huippuluvuista ja vuoden 2008 lopulla pudotus oli jyrkkää. Rakentamisessa volyymi pysyi kokonaisuudessaan v tasolla. Etenkin asuntorakentaminen on pysähtynyt, ja näkymät uudisrakentamisessa ovat vuodelle 2009 heikot. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jossa ylikapasiteettia puretaan, väkeä irtisanotaan tai lomautetaan. Taustalla ovat kysynnän pysyväkin heikkeneminen, ja osittain puuraaka-ainehuollon pitkän ajan ongelmat, mm. Venäjän puutullihankkeet, jotka tosin näyttävät siirtyvän ja ehkä raukeavankin. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä vähenee, ja lomautukset v aikana ovat yleisiä. Suuria infrahankkeita valmistui: E18 Muurla-Lohja -moottoritie ja Tampereen läntisen kehätien rakentamisen 2. vaihe, samoin Vuosaaren sataman työt. Rakennuskustannukset nousivat v maltillisesti, n. 1,5 %. Infrastruktuuri-investoinnit kasvoivat vuonna 2008 noin 5 prosenttia. Näkymät alalla ovat vuodelle 2009 heikentyneet (investoinnit -4 %), tosin valtion elvytysrahoitusta suunna-

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 taan mm. liikenneväylien rakentamiseen, mutta suuremmat hankkeet pääsevät täyteen vauhtiin vasta v Yrittäjien rahoitustilanne on vaikeutumassa ja kuntien kyky ja halu infrarakentamiseen epäilyttää. Rahoituskorot ovat kyllä laskussa, mutta rahoitusyhtiöiden rahoitushalukkuus on nihkeää. Suomalaisten rakennusyritysten kansainväliset mahdollisuudet etenkin Venäjän suunnassa ovat periaatteessa suotuisat, mutta taantuma on huonontanut nopeasti näkymiä. Kuntien yleiset kehitysnäkymät synkkenivät syksyllä Kuitenkaan tilannetta ei pidetä kunnissa aivan niin huonona kuin taantumissa ja 2000-luvun alussa. Odotukset ovat useimmilla toiminta-aloilla negatiiviset. Heikoin luottamus talouteen on Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Vahvimmin luotettiin talouteen suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla seuduilla. Teollisuuden investointien arvioidaan laskevan kaikkialla, samoin asuntorakentamisen. Kaupan ja palvelujen investointien suhteen odotukset ovat ristiriitaisia. Työllisyysnäkymiä arvioitiin myönteisemmäksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa. Helsingin seudulla työllisyysodotukset ovat huonoimmat. Taantuman edetessä euro on heikentynyt dollariin nähden. Euroalueen kasvussa oli jo näkynyt piristymisen merkkejä, mutta taantuma käänsi kehityksen. Inflaatiopaineet ovat nyt tosin vähäiset, ja energian hinta vaihteeksi alentunut. EKP:n koronalennukset jatkunevat v. 2009, joskaan aivan nollatasolle ei Euroopassa mentäne. Julkinen talous velkaantuu Suomen talous oli taantumaan jouduttaessa paremmassa kunnossa kuin yleensä muissa EU-maissa. Julkinen sektori oli noin 2 prosenttia ylijäämäinen (valtion talous oli vajaa 2 % ylijäämäinen ja kuntien taloudetkin lähellä tasapainoa). Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 3 %:ssa. Julkisen sektorin ylijäämäisyys kadonnee elvytystoimien myötä. Talousongelmien takia kuntien yhdistymisen hyödyt ovat laajalti pohdittavana. V valmistauduttiin suureen määrään kuntaliitoksia v alussa (32, kuntien määrä väheni 67:llä, Manner-Suomessa on nyt 348 kuntaa), ja lisää on valmisteilla. Aluekehitys tasaantumassa, maassamuutto väheni Tilastokeskus uusi väestöennusteensa v. 2007, ja sen mukaan väestö kasvaa vuosina :lla eli 9 %. Nopeutuvan väestönkasvun takana on erityisesti lisääntyvä maahanmuutto. Niinpä v väkiluku kasvoi henkilöllä, ja suurin syy oli, että maahanmuuttoja oli enemmän kuin maastamuuttoja. Kuntien välinen muuttoliike, henkilöä, oli hieman alempi kuin ennätysvuonna v Vähenemä painottui vuoden loppukuukausiin. Maakunnissa väkiluku kasvoi etenkin Uudellamaalla,

18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Keski- Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Väestö väheni eniten Etelä- Savossa, muita vähenemäalueita olivat Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa sekä Kainuu ja Lappi. Väestöennusteen mukaan väestöä on jatkossa aikaisempaa enemmän tärkeimpien pääteiden vaikutuspiirissä. Väestöennusteen mukaan suuressa osassa väestökatokuntia väestö vähenee noin neljänneksen ja aktiiviväestö vielä selvästi enemmän. Näissä kunnissa on paljon jo nyt vähäliikenteisiä yhdysteitä. Nopeinta väestön kehitys oli edelleen kehyskunnissa. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuskunnissa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Pendelöinti kasvaa noin prosentin vuosivauhdilla. Nykyään joka kolmas liikkuu kotikuntansa ulkopuolelle töihin. Vilkkaimmat pendelöintikunnat ovat Turun ympäristössä (useimmissa yli 70 % ajaa naapurikuntiin töihin), vahvin pendelöintialue on kuitenkin pääkaupunkiseutu. YTV-alueelle sukkuloi jo yli työntekijää päivittäin. Todennäköisin pendelöijä on korkeasti koulutettu. Yhdyskuntarakenne kaupunkiseuduilla hajaantuu. Toimivan joukkoliikenteen rajaksi on esitetty 20 as/ha. Tällaisen väestön osuus on jatkuvasti pienentynyt useimmilla Suomen kaupunkiseuduilla. Helsingissä ja Kuopiossa tilanne on parempi, ja etenkin Helsingissä yhdyskuntarakennetta on onnistuttu jonkin verran tiivistämäänkin. Myös Jyväskylässä ja Tampereella kehitys on ollut melko vakaata. Autokanta kasvoi, mutta liikenne väheni Uusien autojen kauppa kävi v hyvin, vaikka hiljenikin syksyllä. Uusia autoja hankittiin n (henkilöautoja ). Tammi-helmikuun hyvässä henkilöautomyynnissä on tosin autoveron voimaantulon aiheuttamaa siirtymää vuodelta Vuoden 2008 alun autoverouudistus ei itse asiassa juurikaan lisännyt myyntiä, sen sijaan siirtymä dieselautoihin oli huomattava. Autokanta kasvoi vuonna ,4 % (vuonna ,3 %). Autokanta oli v lopussa 3,13 miljoonaa. Näistä liikenteessä oli n. 91 %. Vuodelle 2009 henkilöautojen myyntiarvio on autoa. Vuonna 2007 liikenne vielä kasvoi pääteillä 3 %, mutta v kasvu taantui hienoiseksi vähenemäksi (-0,1 %). Henkilö- ja pakettiautoliikenne väheni tuon 0,1 % ja raskas liikenne 0,3 % (v kasvua oli raskailla 3,8 %). Vuoden alkupuoliskon korkeat polttoaineiden hinnat ehkä vaikuttivat, koska hintojen huomattavasti laskettua vuoden lopussa, henkilöautoliikenne kasvoi joulukuussa 0,3 % vuodentakaisesta. Liikenne lisääntyi maanteillä Turun, Savo-Karjalan ja Oulun tiepiireissä. Taloustaantuman jyrkentyessä vuoden lopulla raskas liikenne väheni joulukuussa jopa 7,3 % (Kaakkois-Suomessa pääteillä 13,4 %). Vuoden 2002 jälkeen lii-

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 kenteen alueellinen kehitys on tasoittunut. Viime vuoden tilanteessa liikenteen muutos oli kasvavaa Varsinais-Suomessa, Päijät- Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja taantuvaa erityisesti Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Bensiinin myynti väheni v paljon, 5,5 %. Vähenemää oli pitkin vuotta, ei pelkästään alkuvuoden huippuhintojen aikaan. Dieselöljyä kuitenkin myytiin 2 % enemmän kuin v Kasvuun on epäilemättä suurena syynä henkilöautokannan dieselöityminen, n. puolet uusista autoista on dieselmoottorilla. Hiilidioksidipäästöjä painottava verotus on alkanut muuttaa autokantaa vähemmän polttoainetta kuluttavaksi. Autojen hankintapäätöksissä ympäristönäkökohdat ovat aiempaa enemmän mukana. Ajokorttikannassa kasvuvaraa Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on likimain samalla tasolla USA:n kanssa, mutta vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on pienempi kuin USA:ssa ja myös pienempi kuin Ruotsissa. Lähivuosina ajokortillisten osuus vanhemmissa ikäluokissa (yli 60 vuotiaiden) kasvaa voimakkaasti. Merkillepantavaa on, että aivan nuorimmissa ikäluokissa ajokorttien määrä on myös kasvussa. Mopokorttien määrän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeaa. Sääolot Ympäristö Vuosi 2008 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin ja sateinen. Vuoden keskilämpötila oli 1-2 astetta tavanomaista korkeampi, Lounais-Suomi oli lämpimintä aluetta. Talvi 2007/2008 oli ennätyksellisen leuto. Lounais- ja etelärannikolla termistä talvea ei ollut kuin muutama päivä. Eteläisimmässä Suomessa ei varsinaista pysyvää lumipeitettä saatu ollenkaan, ja muualla Etelä- ja Keski- Suomessa lumipeite oli keskimääräistä ohuempi. Myös syksy 2008 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Talvi 2008/2009 alkoi leutona. Koko vuoden sademäärä oli keskimääräistä suurempi koko maassa, ja monin paikoin mitattiin uusia sademääräennätyksiä. Ilmatieteen laitos arvioi, että Suomessa ilmastonmuutos kasvattaa tulevaisuudessa sademääriä. Myös vuoden kaltaisten talvien ennakoidaan yleistyvän ja runsaslumisia pakkastalvia on entistä harvemmin. Suomen ympäristön tila on nykyään yleisesti ottaen parempi kuin vuotta sitten. Suurin uhka suotuisalle kehitykselle on ilmastonmuutos. EU:n ilmastopolitiikan tavoitteena on, että keskilämpötila maailmassa ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutos on maapallolla sinänsä aina käynnissä ja nykyisen kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntymisen aiheuttaman lisämuutoksen pysäyttäminen on jo osittain myöhäistä, ja syksyllä 2008 alkanut globaali taloustaantuma voi vielä

20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ hidastaa tarvittavia toimia. Tosin taantumatilanteessa esimerkiksi fossiilienergian käyttö vähenee. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi yli tavoitetason, ja Suomen on hankittava lisää päästöoikeuksia. Suomessa energiankulutus asukasta kohden on kansainvälisesti erittäin suurta. Syynä ovat energiaintensiivinen teollisuus, pohjoinen sijainti ja pitkät etäisyydet. Käynnissä oleva metsäteollisuuden rakennemuutos tosin vähentää teollisuusenergian tarvetta, mutta nousussa oleva kaivannaisteollisuus jatkojalostuksineen taas lisää. Tavoitteena on kääntää energian kulutuksen kasvu laskuun ja lisätä voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden osuutta (38 % vuonna 2020). Liikenteen osuutena on vähentää päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä v tasosta. Tiehallinnon strategiset asiakkaat Peruskoululaiset (7-15 v.) Peruskoululaisia on nykyään noin Manner-Suomessa on peruskouluja 3400 kappaletta. Lukumäärä vähenee taajamistumisen ja kuntataloudellisten syiden vuoksi. Kymmenessä vuodessa on poistunut 1000 koulua. Säännöllisten koulukuljetusten piirissä on noin lasta. Kuntien palvelurakenteen muutos pidentää monin paikoin koulumatkoja. Koululaisten päivittäisistä noin 1,2 miljoonasta koulumatkasta on käytettävissä varsin vähän tietoja. Työmatkalaiset Henkilöautoilla tehtyjen työmatkojen osuus on edelleen hienoisessa kasvussa, ja on tällä hetkellä noin 68 prosenttia. Työmatkojen pituudet ovat kasvussa. Työmatkan pituus ei yleensä riipu kaupunkiseudun koosta, joskin työmatkat ovat eniten pidentyneet Helsingin kaupunkiseudun reunoilla. Pisimmät työmatkat tehdään Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan kaupunkiseuduilla. Henkilöliikennepalvelujen tuottajat Linja-autoliikenne on noin 10 prosenttia koko Suomen henkilöliikennesuoritteesta ja 57 prosenttia joukkoliikenteen suoritteesta. Linja-autoliikenteessä tehdään vuosittain n. 320 miljoonaa matkaa. Luku on ollut pitempään hieman laskussa, mutta pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät v kasvuun, ja kasvu jatkunee v Taksiliikenteessä on n ajoneuvoa. Takseista 55 prosenttia toimii kaupungeissa ja 45 prosenttia maaseudulla ja vuosittainen liikennesuorite on n. 700 milj. ajoneuvokm. Taksien osuus julkisesta liikenteestä on kahdeksan prosenttia. Taksikysyntä hivenen laski huippuvuodesta Linjaautoliikennöijät ovat huolestuneita tekeillä olevan joukkoliikennelain vaikutuksista bussiyrittämiseen.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan viennissä päädyttiin v lopulta v tasolle. Alkuvuoden hyvä kasvu romahti etenkin joulukuussa. Tuonti kasvoi 4 %, joskin joulukuussa tuonninkin arvo laski 15 %. Venäjä nousi kokonaiskauppavaihdossa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Maantietransitossa tavaramäärä kasvoi 3 %, vaikka viimeisen neljänneksen tavaramäärä jäi 14 % alhaisemmaksi kuin v Henkilöautoja kulki Venäjälle loka-joulukuussa kpl vähemmän kuin v (koko vuonna kuitenkin kpl, 10 % enemmän kuin v. 2007). Kotkan asema selvästi suurimpana transitotavaroiden tuontipaikkana vahvistui. Vaalimaa oli edelleen suljettu autokuljetuksilta. Imatran ja Nuijamaan kuorma-autoliikenne kasvoi 9 ja 12 %, Vaalimaan 4 %. Venäjän talous taittui syksyllä jyrkkään taantumaan, ja näkymät ovat huonot öljyn hinnan pysyessä alhaalla. Myös muun vientikaupan näkymät ainakin vuodelle 2009 ovat varsin synkät. Metsäteollisuuden puunhankinta Metsäteollisuudessa jatkettiin tuotannon vähentämishankkeita, ja lisää on tulossa v Puutullineuvotteluissa Venäjän kanssa ei ratkaisua saatu, mutta Venäjä lykkäsi korkeiden tullien voimaantuloa vuodella, ja ehkä luopuukin niistä. Toisaalta supistuvan metsäteollisuuden puunhankinta kotimaasta sujui ilmeisesti varsin hyvin, joten tarve tuontiin Venäjältä vähenee. Leuto talvi 2007/2008 ja lämmin syksy vaikeuttivat raakapuun kuljetuksia. Vuonna 2008 paperiteollisuuden tuotanto väheni lähes 8 % ja vähenee v. jopa 20 %. Puutuotepuolella tuotanto supistui v n. 12 % ja supistuu v ehkä 15 %. Tavarankuljetuspalveluiden tuottajat Tavaroiden kuljetukset maanteillä vähenivät etenkin vuoden loppuneljänneksellä (raskas liikenne -5 %, koko vuosi -0,3 %, vuonna ,8 %) talouden taantuman alkaessa vaikuttaa. Logistiikan kannalta merkittävintä oli Vuosaaren sataman avautuminen. Vantaan, Keravan ja esim. Mäntsälän logistiikkarakentaminen keskittää etenkin kaupan liikennettä. Aiemmin nopeasti noussut kuljetusten kustannustaso laski v ,5 %, perävaunuyhdistelmien jopa 1,6 % (todellinen kuljetusten hintataso laskenut tilastolukuja enemmän). Kevyempien kuljetusajoneuvojen kustannukset vielä nousivat v ,3-3 %. Venäjän logistiikka kehittyy, mutta pysyy jatkossakin omaleimaisena omine pelisääntöineen. Vihreä logistiikka on voimistuva trendi. Lähteinä mm.: VM/Suhdannekatsaus, Suomen Pankki/Talouden näkymät, Etla/Suhdannekatsaus, EK, Tullin tilastot, Tilastokeskuksen tilastot ja kuntabarometri, Tiehallinnon tilastot, AKE, Helsingin Sanomat, Tekniikka&Talous, Kauppalehti, The Economist, Newsweek

22 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuva 1: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain jaksoilla ja Alueellisen kehityksen tasoittuminen näkyy. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 2: Bensiini 95:n hintakehitys Suomessa vuosina

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Nils Halla Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT Viime numerossa oli esillä automatisoituihin autoihin perustuva henkilökuljetusjärjestelmä. Vaikka tällaisen vapaasti kaduilla ja teillä liikkuvan automaattijärjestelmän vaatimaa tekniikkaa alkaa jo olla varhaisessa kokeiluvaiheessa, ei näitä järjestelmiä liene odotettavissa laajempaan yleiseen käyttöön ainakaan lähivuosikymmenenä. Sen sijaan lähempänä käytännön toteutusta on omaa kulkuväyläänsä käyttävä ja siihen sidottu henkilöpikakuljetusjärjestelmä (personal rapid transit, PRT) 1. Katsotaanpa tilannetta PRT-rintamalla. PRT voidaan määritellä kysyntäohjatusti halutun välin pysähtymättä kulkevaksi liikennemuodoksi, joka käyttää yksittäisiä, pieniä ajoneuvoyksiköitä niitä varten erikseen olevalla radalla, joka voi olla kiskot tai ajotie. Järjestelmässä on päärata ja lukuisa määrä asemia, jotka liittyvät päärataan rampeilla. Käyttövoimana on sähkö, joka saadaan radan virtakiskosta tai akuista. Ajoneuvoyksikön henkilömäärä on esitetyissä suunnitelmissa yleensä 1-6, tavallisimmin 4. PRT on parin viime vuosikymmenen aikana ollut melko suosittu kehittelykohde, ja useita konseptisuunnitelmia on esitetty. Joistakin on tehty myös osittain tai kokonaan toimivia prototyyppejä. Paljosta konseptikehittelystä huolimatta tähän mennessä ainoa rakennettu ja toimiva PRT-järjestelmä on ollut Morgantownissa Länsi-Virginiassa oleva Länsi-Virginian yliopiston kolme kampusta yhdistävä järjestelmä. Se otettiin käyttöön jo v ja on toiminut nyt yli kolme vuosikymmentä varsin luotettavasti (käytettävyysaste 98 %). Järjestelmässä on 73 ajoneuvoyksikköä, ja v marraskuussa järjestelmällä oli noin käyttäjää päivässä. Järjestelmän pituus on n. 13 km ja asemia on viisi. Kuva 1: Morgantownin puoli-prt-radan vaunuja asemalla. 1 Termi automaattinen henkilökuljetus (personal automated transport, PAT) tarkoittaa samaa. Myös nimi podcar on käytössä.