Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 1/2009"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Sisältää mm. Talouskriisin vaihe - kevät 2009 Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta 2008 Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT Lyhyesti mm. nuorista, skenaarioista, taantumasta, öljyn hintakehityksestä

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Sisältö 3 Lukijoille 5 Talouskriisin vaihe - kevät Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT 27 Lyhyesti: Nuoret haluavat ajokortin; Nuorisotutkimus: Työelämä pelottaa; Globaali taantuma meneillään?; EVAn skenaarioita; Tienpito kansallisisssa ilmastotalkoissa; Halvan öljyn aika edessä?; Metsäteollisuuden rakennemuutoksella suuria aluetaloudellisia vaikutuksia. 37 Tulevaisuuden näkymien vuoden 2008 sisältö 38 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Enää ei ole epäselvyyttä siitä, että meneillään on pahin maailmanlaajuinen taantuma sitten luvun suuren laman. Toimenpiteet taantuman kääntämiseksi ovat olleet mittavia ja lisää tarvitaan. Poliittinen tahto kriisin taltuttamiseksi on ollut ennennäkemättömän vastuullista ja laajaa. Joitain merkkejä paremmasta on oltu havaitsevinaan, mutta vasta ensi vuonna globaali talous kääntynee kasvuun. Alkuvuoden 2009 tilannetta tarkastelee talousasiantuntijamme Lauri Ali- Mattila. Entiseen tapaan lehdessä julkaistaan näin keväällä katsaus toteutuneeseen toimintaympäristöön vuonna 2008 lähinnä tienpidon kannalta nähtynä. Jonkin verran arvioidaan kyllä myös kuluvan vuoden näkymiä. Edellisessä lehdessä oli esillä automatisoitu teillä ja kaduilla toimiva avoin henkilöliikennejärjestelmä, joka ei kuitenkaan ainakaan yleisemmin toteutune lähivuosikymmenenä. Sen sijaan rajoitettuja (erillinen ajorata tai kiskot) personal rapid transit eli PRT järjestelmiä on tulossa käyttöön. Toimituksen artikkelissa tarkastellaan tilannetta PRT-rintamalla. Lyhyesti osassa on katsausta mm. nuorisotutkimuksista, globaalista taantumasta, EVAn skenaarioista, öljyn hintakehitysnäkymistä ja metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Painetun lehden lopussa on valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. World Future Society lopetti v lopussa Future Surveyn julkaisemisen. Se on ollut kolmenkymmenen vuoden ajan jokseenkin kokonaan yhden miehen, Michael Marienin, aikaansaannos. Tuona aikana hän tuotti tiivistelmiä yhteensä n kirjasta, raportista tai artikkelista kerran kuussa ilmestyneeseen koosteeseen. Jokseenkin huikea saavutus siis, joten ei ollut ihme, että työlle ei löydetty jatkajaa. Ratkaisuksi seura alkoi julkaista uutta World Future Review - lehteä vuorokuukausin The Futurist -lehden kanssa. Uusi julkaisu yhdistää entiset Futures Research Quarterlyn ja Future Surveyn. Siinä on artikkeleita, mutta myös edelleen tiivistelmiä englanninkielisistä tulevaisuusaiheisista raporteista ja kirjoista. Yli seitsemänkymppinen Marien kyllä jatkaa uudenkin lehden avustajana, mutta keskittyy jatkossa enemmän omiin kirjallisiin töihinsä. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lauri Ali-Mattila Tiehallinto. asiantuntijapalvelut Talouskriisin vaihe kevät 2009 Huhtikuun 2. päivänä G20-maat kokoontuivat Lontooseen tekemään päätöksiä maailman laajuiseksi paisuneen rahoituskriisin selvittämiseksi. Kokouksen tärkeyttä korosti se, että hyvin nopeasti on päädytty käsitykseen, että kriisillä on mahdollisuudet laajeta 1930-luvun laman kaltaiseksi yleismaailmalliseksi kaikkialle ulottuvaksi ilmiöksi. Tässä tilanteessa tarvitaan määrätietoisia ja syvälle ulottuvia päätöksiä, joiden on pystyttävä eliminoimaan akuutisti rahoitusmaailmaa vaivaavat ongelmat ja luomaan uudet, yhteisellä uskomusperustalla olevat pelisäännöt rahoitusmaailman ja maailmankaupan perustaksi. Näiden päätösten luomiseen G20-mailla on ainakin materiaalinen pohja. G20- maiden taloudet kattavat 85 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. joten näillä eväillä pitäisi asiasta selvitä, jos yhteisymmärrystä asioissa löytyy. Kuuteenkymmeneen vuoteen ei maailman taloudessa ole tapahtunut tämän suuruusluokan kriisiä. Paineet kokouksen onnistumiseen olivat valtavat. Jo viime vuoden puolella oli lähes kaikissa teollisuusmaissa aloitettu ennennäkemättömän massiiviset elvytystoimet paikalleen pysähtyneen lainoitustoiminnan käynnistämiseksi. Vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvalloissa pankit eivät käynnistäneet lainoitusta vaikka monet niistä olivat saaneet siihen valtavia määriä julkista rahaa. Toisaalta joissakin maissa Euroopan puolella, erityisesti sen tärkeimmässä talousmaassa, Saksassa, pankit olivat haluttomia ottamaan vastaan julkista rahoitustukea keskuspankin ja valtion asettamien ehtojen vuoksi. Tukea vastaanottavien pankkien palkitsemismenettelyt olisi tällöin ollut pakko alistaa julkisen päätöksenteon alaiseksi. Elvytystoimien vaikeasta käynnistymisestä huolimatta mitään vaihtoehtoja niille ei oikeastaan ole. Rahapoliittiset vaikuttamismahdollisuudet on jo käytetty loppuun. Keskuspankkien ohjauskorot ovat kaikkialla ennätyksellisen alhaalla, Yhdysvalloissa käytännössä nollassa, euro-alueella lähestymässä sitä tasoa. Rahapolitiikan saralla ei enää voida tehdä mitään. Ensimmäisten elvytystoimien mittasuhteet herättivät heti huolen siitä, miten kasaan kootut lainasummat myöhemmin maksetaan takaisin. Yhdysvalloissa elvyttäviä toimia myös vastustetaan selkeästi poliittisin perustein. Bushin kaudelta vahvat republikaanit eivät halua kasvattaa julkisen vallan osuutta taloudessa. Euroopassa ollaan yleensä käytännöllisempiä ja huoli kohdistuu lähinnä tulevaan lainanmaksukykyyn ja sen rajoittavaan vaikutukseen lähivuosien talouspolitiikkaan. Yhdysvalloissa Barack Obaman hallinto ei ole vielä uskaltanut ehdottaa konkurssikypsienkään pankkien ottamista valtion haltuun tällaisten toimenpiteiden poliittisen riskin vuoksi. Mutta sekin mahdollisuus saattaa vielä olla edessä. Englannissa muutamia merkittäviä pankkeja on jo asiallisesti ottaen valtion

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 omistuksessa niiden tehtyä ennätystappioita ja menetettyään kaiken oman pääomansa. Yhdysvalloilla ja EU-mailla on myös erilainen suhtautuminen elvytystoimiin. Yhdysvallat haluaa jatkaa voimakasta rahamääräistä elvytystä, vaikka pankit eivät ole aloittaneet lainoitusta niille annetusta suoranaisesta rahoitustuesta tai takuista huolimatta. Tärkeimmät EU-maat ovat rahan käytössä pidättyväisempiä ja näkisivät mieluummin kriisin ratkaisun painottuvat säätelyjärjestelmän palauttamiseen. Tässä asiassa taistelevat myös näkemykset tarvittavien toimenpiteiden ajoituksesta. Vaikka rahallisen elvytyksen onnistumisesta ei voidakaan varsinaisesti puhua, niin silti yleisesti uskotaan, että sen avulla on parempia edellytyksiä vaikuttaa nopeammin kriisin reaalitalouden puolelle ulottuvien ongelmien poistamiseen kuin säädöksien ja valvontamenettelyjen kehittämisen kautta. Monien maiden tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Varhaisimmat kaatujat olivat Ukraina ja Islanti. Molemmat maat saivat Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:lta valtavat lainat tilanteen hoitamiseen, mutta samalla myös kovat ehdot rajoittamaan harjoitettavaa politiikkaa. Islanti oli myös ensimmäinen maa, jossa kriisin seuraukset ovat johtaneet hallituksen kaatumiseen. Islantia tukevat merkittävästi myös muut Pohjoismaat. Kevään aikana paljastui myös lähes kaikkien Keski-Euroopan ns. muutostalouksien tilanne. Unkarin talous on katastrofin partaalla. Maan poliittisten olojen sekavuus oli vienyt maan talouden täysin kestämättömään tilaan. Unkarin, Romanian ja Bulgarian taloudellinen kehitys viimeisten vuosien aikana perustui voimakkaaseen velkaantumiseen ja kotitalouksien osalta ulkomaan valuutoissa otettuihin lainoihin. Niiden myöntäjinä olivat useimmiten itävaltalaisten pankkien tytäryhtiöt. Kriisissä maiden valuutat ovat romahtaneet ja ihmiset eivät kykene hoitamaan lainojaan. Näiden ihmisten henkilökohtainen ahdinko siirtyy puolestaan itävaltalaisen pankkijärjestelmän vaikeuksiksi ja seurauksena koko Itävallan taloudellinen tilanne on erittäin tukala. Vastaavanlainen tilanne on Baltian maiden ja Ruotsin erityinen suhde. Valtaosan balttien sekä yksityisten kansalaisten että yritysten lainoista ovat myöntäneet ruotsalaiset pankit tai niiden paikalliset tytäryhtiöt. Jonkin verran lainottajina on myös tanskalaisia pankkeja. Näin Baltian ongelmat välittyvät myös Ruotsin ja Tanskan talouspolitiikkaan. Arviot kriisin luonteesta Samaan aikaan kun rahoituskriisi leviää rahoitusmarkkinoilta reaalitalouden puo- lelle ennen kokemattomalla nopeudella, käydään talouslehdistössä ja talousoppineiden kesken keskustelua kriisin luonteesta. Kriisin mittasuhteet ja sen syvyys eivät ole menneet kovin hyvin perille. Monilla tahoilla puhutaan suhdannekriisistä ja odotetaan elvytystoimenpiteiden vaikuttavan, jotta päästään takaisin normaaliin, business-as-usual -tilanteeseen. Siitä ei nykyisessä kriisissä ole kyse. Kyse on systeemisestä rakennekriisistä, joka vaatii syvälle talousjärjestelmän rakenteisiin meneviä korjaustoimia. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että äärimäisellä kiireellä on edettävä kahdella rintamalla. Toisaalta pitää tehdä nopeasti vaikuttavia hätäratkaisuja ja etsittävä työkaluja akuuttiin kriisitilanteeseen ja toisaalta samalla kertaa on käynnistettävä laajojen

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ rakenteellisten muutoksen suunnittelu, joiden läpivienti saattaa viedä vuosia. Edellisiin kuuluvat julkisen talouden elvytystoimet ja pankkien tukeminen rahan saatavuuden turvaamiseksi reaalitalouden käyttöön. Lainaustoiminnan pysähtyminen johtaa nopeasti yritystoiminnan vaikeuksiin ja työpaikkojen häviämiseen. Jälkimmäisiin tehtäviin kuuluu suuruusluokassa toisenlaiset ratkaisut: esimerkiksi dollarin asema maailmankaupan de facto-reservivaluuttana, kansainväliset säädökset pankkitoiminnan vakavaraisuudesta, kansainväliset veropoliittiset toimet veropaon estämiseksi, harmaa pankkitoiminta ja hedge-rahastojen sääntely. The New York Review of Booksin artikkelissa intialainen Nobel-ekonomisti Amartya Sen arvostelee lamaan johtaneita kehityskulkuja. Hän huomauttaa, että kaikissa kehittyneissä kapitalistisissa maissa toimiva talousjärjestelmä muodostuu monimuotoisesta verkostosta erilaisia instituutioita, joista vain osaa voidaan pitää puhtaasti kapitalistisina ts. markkinavetoisina ja voittomotiiviin perustuvina. Osa ongelmista on syntynyt näiden periaatteiden ulottamisessa sellaisille alueille, joilla ne eivät luontaisesti kuulu eivätkä ne voi niillä toimia. Sen etsii nyt ratkaisua kolmelta rintamalta. Nyt kriisin jälkeistä maailmaa silmällä pitäen onkin vastattava kysymykseen, tarvitaanko maailmaan uudenlaista kapitalismia entisen monoliittisen talousliberaalisen näkemyksen sijaan. Tällaisen uudenlaisen järjestelmän tulisi perustua laajaan kirjoon erilaisia prag- tarpeita palvelevia instituutioita, joiden olemassaololle olisi lisäksi myös maattisia eettisiä perusteita. Toiseksi olisi pohdittava, minkälaista talousteoriaa jatkossa tarvitaan ja miten sitä opetetaan akateemisissa oppilaitoksissa. Hyvin hienovaraisesti Sen kritisoi akateemisen talousteorian kyvyttömyyttä estää kriisin synty ja vastata tämän päivän tärkeisiin kysymyksiin. Kolmanneksi on päätettävä, mitä pitkän aikavälin muutoksia nyt on tehtävä sekä taloudellisesti kestävän että eettiset kriteerit täyttävän talousjärjestelmän luomiseksi. Sen kiinnittää huomion siihen, että vaikka rahoituskriisin ongelmista keskuste- päähuomio on kehittyneissä teollisuusmaissa, niin kriisin pahimmat kär- lemisen sijät maailmanlaajuisesti löytyvät maailman köyhistä maista. Markkinamekanismeja hyödyntävä talousjärjestelmä on tuottanut taloushistorian parhaimmat tulokset mutta myös luonut suuren joukon ongelmia, joihin eivät markkinat tuota ratkaisuja. Köyhien maiden koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalista kehitystä edesauttavat järjestelmät kuuluvat nytkin kriisin suurimpiin häviäjiin. Maailman taloudellinen kehitys Koko talouskriisin taustalla olevan ongelman mittasuhteista ei vieläkään ole mi- erilaisista sijoitusinstrumenteista on aikaan tään selkeää käsitystä. Melkoinen osa sidottuja, eikä niiden sisällöstä saada tarkkaa tietoa ennen kuin niiden lankeamisajankohta saavutetaan. IMF muutti aivan äsken ( ) käsitystään maailman rahoituslaitosten hallussa olevien ns. myrkyllisten lainojen ja arvopapereiden määrästä. IMF:n arvion mukaan niitä saattaa paljastua vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä 4100 miljardin arvosta. Näistä 2000 miljardia on Yhdysvalloissa, Euroopassa 1200 miljardia ja Japanissa 150 miljardia. Arvottomista arvopapereista pankkien hallussa on 60 prosenttia ja loput ovat vakuutuslaitosten, eläkerahastojen ja muiden pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten hallinnassa.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Tähän mennessä alaskirjauksia on tehty vasta 1290 miljardin edestä. Alaskirjauksista 800 miljardia on tehty Yhdysvalloissa, 400 miljardia Euroopassa ja 90 mil- jardia Aasiassa. Edellisen arvion epäkelvollisten lainojen määrästä IMF teki vasta kolme kuukautta sitten tammikuussa 2009, ja arviot ovat nousseet silloisista noin 20 pro- Näiden lukujen valossa tulevaisuus saattaa tuoda vielä eteen suuria vai- senttia. keuksia. Erityisen vaikeata kriisin nykyisessä vaiheessa onkin se, että ongelmien rahallista mittasuhdetta ei pystytä määrittämään. Tämä siitä syystä, että ongelmien taustalla olevien innovatiivisten sijoitusinstrumenttien kaupankäynti tapahtui alun pe- rinkin perinteisen pankki- ja pörssijärjestelmien ulkopuolella niin sanottuna over-the-counter -myyntinä, jolloin kaupankäynnin kohteille ei olemassa minkäänlaisia jälkimarkkinoita, joiden avulla niiden todellinen rahallinen arvo olisi selvitettävissä. Tämä ongelma on taustalla Yhdysvaltojen hallituksen yrityksessä käyttää rahoitusmarkkinoitkeinona ongelmien mittasuhteiden selvittämiseksi. Tämän ns. Public-Private Investment Program-suunnitelman avulla hallitus tarjoaa hoitamiseksi menettelyä, jolla ongelmalainat huutokaupattaisiin rahoituslaitoksille. Hallituksen järjestäisi näiden kauppojen rahoituksesta puolet ja ottaisi kantaakseen asiallisesti katsoen kaiken riskin. Alkuvaiheessa hallitus on varannut ohjelman käyttöön 500 miljardia dollaria ja toinen 500 miljardia annetaan ohjelman käyttöön myöhemmin. Tämän ns. Geitnerin suunnitelman hyvänä puolena olisi, että ainakin ongelman mittasuhteiden suuruusluokka pystyttäisiin selvittämään ja ongelmalliset luotot saataisiin sen avulla pois rasittamasta pankkien taseita. Ohjelman kriitikot, mm. Nobel-ekonomistit Joseph Stieglitz ja Paul Krugman ja taloustieteilijä James K. Galbraith ovat kirjoittaneet hanketta vastaan. Heidän mielestään hanke kaataisi aivan liian suuren vastuun hallitukselle ja sitä kautta viime kädessä kansalaisille ja luovuttaisi kaikki tuotot pankkisektorille. Taloudellisen kasvun näkymät On ymmärrettävää, että kriisin mittasuhteiden paljastuminen on vaikuttanut no- välittyminen talouksien reaalisek- peasti talouden odotuksiin. Rahoitusongelmien toriin on käynnistynyt nopeasti ja näkyy kaikkialla nopeasti kasvavina työttö- myyslukuina. Tässä tilanteessa kaikki ennusteita tekevät tahot niin kansallisissa kuin kansainvälisissä suhdannelaitoksissa ovat joutuneet kovaan pyöritykseen. Kasvulukuja on jatkuvasti kirjattu alas ennuste ennusteelta. Myös ennusteiden laadinnat normaalirytmit ovat menneet sekaisin. IMF on alentanut merkittävästi aiempia arvioitaan maailman talouden kehittymisestä. Vielä marraskuussa 2008 se arvioi kasvuksi v ,7 %. Nyt uusi arvio kuluvalle vuodelle on -1,3 %. Muutoksen suuruusluokasta saa kuvan kun niitä vertaa aikaisempiin lukuihin. Vuonna 2007 vuoden 2009 kasvuksi ennustettiin 5 % ja vuonna ,75 %. USA:n taloudelle IMF:n arvio on nyt vuodelle ,8 % ja Japanille -6,2 %. Vuonna 2010 IMF arvioi Japanin kasvun olevan 3 %. Koko EU-alueelle ennustetaan -4,2 %:ia. Suomen kannalta tärkeille vientimaille

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Saksalle jopa -5,6 % ja Venäjälle -6,0 % (Suomen luvut: ,2 % ja ,2 %). Vakavaksi tilanteen tekee se, että kaikkien merkittävien teollisuusmaiden talous supistuu tänä vuonna. Kehittyvillä suurilla talouksilla menee hieman paremmin. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan v ,5 %, Intian 4,3 % ja Brasilian 5,1 %. Kansainvälinen kauppa laskee kaikkien kansainvälisten ennustuslaitosten käsityksen mukaan nopeasti. Maailmankauppa laskee määrällisesti ensimmäisen ker- sitten vuoden ran Venäjä Aluksi Venäjällä kuviteltiin voitavan pysyä talouskriisin pahimpien ilmenemisulkopuolella, mutta toisin kävi. Kriisi on alkanut vaikuttaa voimalla muotojen myös Venäjän talouteen. Siellä on päällekkäin kaksi erillistä ongelmatekijää, toi- saalta rahoituskriisi ja toisaalta voimakkaasti laskenut öljyn hinta. Vielä heinäkuussa 2008 raakaöljybarrelin maailmanmarkkinahinta oli 149 dollaria. Vuoden 2008 syksyllä taso säilyi pitkään ja korkean hinnan perustalle rakennettiin mm. Venäjän budjetti. Öljyn hinnan romahdus pahimmillaan 33 dollariin ja nyt noin 50 dollarin tasolle oli jo yksittäisenäkin tekijänä riittänyt Venäjän talouden romahtamiseen. Maakaasustakaan ei ole apu tilanteeseen, koska sen hinta on joskus sidottu öljyn hintaan ja ne molemmat ovat liikkuneet tasatahdissa. Kaasun hinta seuraa öljyn hintaa puolen vuoden viipeellä. Öljy- ja kaasumarkkinat merkitsevät noin prosenttia Venäjän bkt:sta, kahta kolmannesta vientituloista. Öljy ja kaasu yhdessä tuottavat puolet Venäjän federaation budjetin tuloista. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat Venäjällä osuvat lähinnä suuriin yrityksiin. Pankkisektorin ja rahoitusmarkkinoiden merkitys taloudelle ei ole lähelläkään kehittyneempien maiden mittasuhteita. Venäläiset yritykset yleensä rahoittavat investointinsa omilla rahoillaan. Vain 10 prosenttia investoinneista rahoitetaan pankkiluotolla. Poikkeuksen tekevät ns. oligarkkien suuryritykset ja suurprojektit, joiden rahoitus on suurelta osin perustunut maailman rahoitusmarkkinoilta saatuun halpaan lainarahaan. Muutamassa kuukaudessa kriisi söi Venäjän pörssiosakkeiden arvosta 75 prosenttia. Tämä on jyrkintä muutosta osakkeiden hinnoissa maailmalla. Kun nykyisessä tilanteessa rahoituslaitokset pyytävät jopa takaisinmaksuja, eivätkä enää hyväksy lainajärjestelyjä, ovat monet oligarkit joutuneet ongelmiin. Osassa tapauksissa Venäjän valtion on joutunut velkojen maksajaksi ja samalla se ottanut maksuosuutta vastaavia omistuksia yhtiöissä. Tilanne on johtanut voimakkaaseen valuuttapakoon, jota keskuspankki on yrittänyt hillitä korottamalla korkotasoa. Korotukset ovat olleet suhteellisen maltilli- Helmikuun alussa ohjauskorko nostettiin 13 prosenttiin. Ohjauskoron mer- sia. kitys ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska normaaleinakaan aikoina pankit eivät ole suuremmin lainailleet toisilleen varoja merkittävästi. Tilanteen hallitsemiseksi keskuspankki on joutunut käyttämään suuren osan hyvinä vuosina kerätystä valuuttavarannostaan ja ruplan arvoa on jouduttu laske- suhteessa ulkomaan valuuttoihin. On noudatettu ns. hallitun devalvoitu- maan misen politiikkaa. Toimenpiteistä huolimatta Venäjän työttömyysluvut ovat nousseet 8,5 prosenttiin ja sen ennustetaan nousevan vielä tänä vuonna 12,5 prosenttiin.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Taloustilanteen muututtua ei Putin kaudella ilmoitetusta valtavasta ohjelmasta Venäjän infrastruktuurin parantamiseksi ole kuulunut mitään. Rahoitusta on jouduttu karsimaan ja ohjelma on supistunut ratkaisevasti. Kiina Erityisen kiinnostavaksi ja tärkeäksi tekijäksi maailman taloudessa on muodos- saada talous takaisin raiteilleen, on Kiinan ase- tunut Kiina. Kaikissa yrityksissä ma lähes ratkaisevan tärkeä. Kiinan talous on ostovoimapariteetiltaan maailman toiseksi suurin talous. Sen osuus koko maailman tavaratuotannosta oli vv prosenttia (USA 23 %). Kiina on edelleen vahvistanut asemaansa maailman suurimpana valuuttavarannon haltijana. Sen valuuttavarannot ovat suuruudeltaan tällä hetkellä (huhtikuu 2009) yli 2000 mrd. dollaria ja ne kasvavat lähes 2 mrd:n dollarin päivävauhdilla. Tästä rahasta valtaosa on sijoitettu Yhdysvaltoihin ja pelkästään liittovaltion velkakirjoihin on sijoitettuna 650 mrd. dollaria. Kiinan sijoitukset liittovaltion syliin romahtaneissa amerikkalaisissa asuntorahoitusyhtiöissä Freddie Mac ssä ja Fanny Mae ssä olivat lähes 600 mrd. dollaria. Summa on lähes 10 prosenttia Kiinan vuoden 2008 bruttokansantuotteesta. Näiden rahojen takaisin saaminen on yksi osa romahduksen jälkihoitoa. Ei ole ihme, että kiinalaiset seuraavat tarkasti, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu ja ovat entistä huolellisempi sijoitustensa kohdentamisessa. Kiinalaisen sijoitustoiminnan epäonnistumiset ovat nostattaneet maassa arvosteluryöpyn, joka on purkautumassa pienimuotoisiksi kansallismielisiksi liikehdinnöiksi. Kiinalaiset arvioivat, että heidän käsissään on noin 560 mrd:n dollarin edestä amerikkalaisia riskilainoja. Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä riippuvuutta on alettu jo kutsua kylmän sodan ydinasevarustautumisesta muunnetulla termillä mutually assured economic destruction. Kiina ei voi vetää rahoitustaan pois kärsimättä itse hyvin suuria tappioita. Tuen poisvetäminen aiheuttaisi Kiinan valuutalle kovan nousupaineen ja söisi perustan sen vienniltä ja talouden kasvun perustalta. Valuutan arvostuksiin liittyvät kysymykset ovat nousseet korkean tason kysymyksiksi. Vuoteen 2005 asti Kiinan valuutta oli sidottu dollarin arvoon, mutta se siirtyi sen jälkeen ns. hallinnoituun kelluntaan. Kellunnan aikana yuan on vah- vistunut dollariin verrattuna 20 %, mitä amerikkalaisasiantuntijat pitävät liian vähäisenä valuuttojen todellisiin arvoihin nähden. Barack Obaman ensimmäinen puheenvuoro presidenttinä (24. tammikuuta) oli Kiinan arvostelua siitä, että se pitää keinotekoisesti kiinni valuuttansa yuanin aliarvostuksesta varmistaakseen vientinsä kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla. Tällaista kritiikkiä ei Bushin hallinto koskaan uskaltanut esittää. Kriisi on iskenyt jo täydellä voimalla Kiinan vientiteollisuuteen. Kiinan bruttokansantuotteesta 38 prosenttia muodostuu viennistä. Viennistä saaduista rahoisvain 16 prosenttia käytetään kotimaassa. Loput sijoitetaan ulkomaille. Puolet ta kiinalaisesta leluteollisuudesta, yli 1500 yritystä, ajautui konkursseihin heti ensimmäisessä aallossa jo vuoden 2008 puolella. Tammikuun lopulla Kiinan viralli-

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ sesti julisti maan talouden olevan taantuman kourissa. Maaliskuussa 2009 vienti laski 17 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen 1. IMF:n ennuste Kiinan vuoden 2009 talouskasvulle on 6,5 prosenttia. Nouriel Roubini epäilee kasvun jäävän jopa 5 prosenttiin. Kiinan oma tavoite on päästä 8 prosenttiin. Kiina on tähän mennessä ollut voimakkain elvyttäjä suhteessa bkt:een. Marraskuussa 2008 tehtiin päätös 585 mrd:n dollarin suuruisesta elvytysohjelmasta. Maailmanpankki varoittaa kuitenkin Kiinaa käyttämästä nyt liikaa varoja elvytykseen, koska elvytystä tarvitaan suurin mitoin myös vuonna Kiinan keskuspankin pääjohtaja Zhou Xiaochuan esitti juuri G20-kokouksen alla ajatuksen uuden reservivaluutan kehittämisestä IMF.n johdolla korvaamaan dollaria. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä, koska nykyinen kriisi on paljastanut olemassa olevan kansainvälisen rahajärjestelmän sisäisen haavoittuvuuden ja sen systeemiset riskit. Dollarin ei kuitenkaan uskota menettävän asemaansa heti, mutta kannanotto osoittaa Kiinan haluavan merkittävämpää roolia maailman talousrakenteissa. Venäjä on ilmaissut samansuuntaisia ajatuksia. Aloitteen ajoituksen ajankohta on merkittävä. Kiina halusi näkemyksellään huomiota G20-kokouksen alla ja haluaa varmistaa, etteivät sen omistamat valtavat kahden biljoonan dollarin arvoiset valuuttavarannot menetä arvoaan. Näistä puolet on sidottuina Yhdysvaltojen valtion velkakirjoihin tai muihin dollarimääräisiin kohteisiin. Jo maaliskuun 13. päivänä 2009 pääministeri Wen Jiabao kertoi huolestaan näiden sijoitusten arvon säilymisestä. Erityisesti hän mainitsi valtavat elvytyspanostukset, jotka uhkaavat lisätä Yhdysvaltojen talouden alijäämäisyyttä, ja sitä kautta heikentää dollarin arvoa. Kiina pitää dollarin pitkään säilynyttä asemaa epäreiluna: se on tehnyt mahdolliseksi USAn syvän ulkomaisen velkaantumisen ja nyt sijoittajat saavat pelätä sijoitustensa puolesta. Kiinalaiset näyttävän uskovan vakaasti, että Yhdysvaltojen talouden alijäämäisyys johtaa lopulta inflaatioon, mikä tuhoaa dollarisidonnaisten varallisuuksien ostovoiman. Kiinalaiset ovat nyt tässä asiassa paljon vartijoina. Kiina on kuitenkin toimissaan varovainen. Se oli tietoinen, että sen ehdotus las- kee edelleen dollarin arvoa, mutta samaan aikaan se kertoi jatkavansa USAn velkakirjojen ostamista, mikä puolestaan vahvisti dollaria. Kiinan sisällä on muodostunut nationalistisia näkemyksiä korostavia kriittisiä ryhmittymiä, jotka vastustavat nykyistä tilannetta. Nämä vaativat, että Kiina lopettaisi kokonaan yhdysvaltalaisten velkakirjojen ostamisen ja sitä kautta USA:n ja dollarin tukemisen. Kriitikoiden mukaan Kiinan tulisi panna ylijäämärahansa maan kehittämiseen, infrastruktuuriin, puolustukseen ja sosiaaliturvaan. Heidän näkemystensä mukaan myös IMF ajaa liikaa amerikkalaisia etuja. 1 Kiinalla on vahvuutena valtava potentiaali sisäisen kulutuksen kasvattamiseen, vrt. Lyhyesti-referaatti s. 29.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 G20-kokouksen tulokset G-20-kokous sai aikaan monia merkittäviä päätöksiä. Tosin niiden merkitys to- teutuu vasta niiden määrätietoisella läpiviennillä. Liudentuuko näiden päätösten vaikutus ajan kuluessa, jää nähtäväksi. Kokous korosti, että nykyinen tilanne on vaativin haaste, minkä eteen maailman- talous on sodan jälkeisenä aikana joutunut. Se painotti, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja. Kokouksen julkilausuma korostaa, että sen näkemyksen mukaan ainoa perusta kestävälle globalisaatiokehitykselle on markkinoiden, tehokkaan sääntelyn ja vahvojen kansainvälisten organisaatioiden perustalle rakentuva maailman talousjärjestelmä. Lausuman mukaan nyt haasteina on palauttaa luottamus kasvuun ja työpaikkoihin, korjata rahoitusjärjestelmä lainanannon turvaamiseksi ja vahvistaa rahoituksen sääntelyä luottamuksen varmistamiseksi. Sen lisäksi täytyy kansainvälisille rahoitusorganisaatioille saada riittävät varat nykyisten ongelmien hoitamiseen ja tulevien välttämiseen. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan tukea edistämällä maailmankauppaa, investointeja ja estää protektionistisia tendenssejä. Rahoituksellisina keinoina sovittiin, että IMF:n pääomat kolminkertaistetaan 750 mrd. dollariin. Erityisnosto-oikeuksien määrää sovittiin nostettavaksi 250 mrd:iin dollariin. Kehityspankeille taataan lisäpääomia vähintään 100 mrd. dollaria. Lisäksi sovittiin, että IMF:n hallinnassa olevia kultavaroja voidaan myydä siten, että niiden avulla pystytään luomaan luototustukea ainakin 1100 mrd:n dollarin edestä. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet toteutetaan välittömästi, jotta niiden maail- mantaloutta elvyttävä vaikutus saadaan vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikissa merkittävissä taloudellisissa toimenpiteissä toimitaan yhdessä, jotta koordinoitu lopputulos on mahdollisimman tehokas. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä vahvistetaan luomalla uusia organisaatioita ra- hoitustarkastukseen ja huolehtimalla menettelyistä, joiden avulla kansalliset rahoitustarkastusviranomaiset voivat työskennellä yhdessä. Kaikessa rahoitussääntelyssä kiinnitetään huomiota siihen, että ne ehkäisevät ylenmääräisen riskinoton. Uusi viranomainen, Financial Stability Board, saa vahvan toimivallan ja sen puitteisiin luodaan makrotaloudellinen ja rahoitusjärjestelmän aikaisen-varoituksenjärjestelmä, joka estää nykyisen kaltaisten tilanteiden mahdollisuudet. Laajennetun rahoitusvalvonnan piiriin otetaan nyt myös tuottorahastot, hedge fundit, jotka ovat luoneet osan nykyisistä ongelmista. Liiallisen velkavivun käyttö tulee myös valvonnan alle. Taloudellista yhteistoimintaa estävät lainsäädännölliset periaatteet joutuvat tuli- linjalle. Tärkeintä tällä saralla ovat ns. veroparatiisit. OECD on juuri laatinut luettelon maista, jotka eivät noudata kansainvälisiä verotusta koskevia sopimuksia ja säädöksiä. Kokouksen päätösten perusteella näyttää siltä, että ainakin ilmeisimmät veroparatiisien käyttöön liittyvät väärinkäytökset jatkossa pystytään kansainvälisesti estämään. Taloustilanne muuttuu koko ajan ja enimmäkseen huonompaan suuntaa. Pörssikursseista jotkut jo lukevat merkkejä tilanteen paranemisesta, mutta liian monia rahoitusjärjestelmän uumeniin peitettyjä ongelmia on vielä paljastumatta, jotta

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ voisi huokaista helpotuksesta. Asioiden mittasuhde on valtava, ja samaa on syytä odottaa myös tilannetta korjaavilta toimiltakin. Jo vuodenvaihteessa tehtyjen elvytyspäätösten suuruusluokka lähes kaikissa teollisuusmaissa oli luokkaa euroa jokaista kotitaloutta kohden. Se kuinka paljon näistä rahoista tulee todellisuudessa kansalaisten maksettavaksi, riippuu siitä, kuinka hyvin taloutta elvyttävissä toimissa onnistutaan. Lähteitä: The London Summit Amartya Sen: Capitalism Beyond the Crisis NYRB, March 26, International Monetary Fund: World Economic Outlook, April 22, Kirjoittajan yhteystiedot: Lauri Ali-Mattila Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut p Kuva: EU-alueen työttömyysasteet helmikuussa 2009 (Lähde: Eurostat)

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Nils Halla Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tienpidon toimintaympäristökertomus vuodelta 2008 Toimituksen katsauksessa vedetään yhteen vuoden 2008 tapahtumia tienpidon näkökulmasta. Mukana on kyllä jonkin verran myös arviota kuluvan vuoden näkymistä. Yhteenveto Taloudellinen yleistilanne muuttui syksyllä 2008 täysin toiseksi kuin alkuvuonna vielä melko suotuisana pidetty kehitysnäkymä. Globaali taloussuhdanne taittui syvään taantumaan, ja myös Suomessa taloudellinen toiminta alkoi hiipua. Alkuvuoden 2008 talouden veto pysyi vielä hyvänä. Näkymät vuodelle 2009 ovat hyvin epävarmat. Kokonaistuotanto taantuu Suomessa v. 2009, sen jälkeen on mahdollisuuksia tuotannon vähittäiseen elpymiseen. Riippuu täysin siitä, milloin vienti alkaa taas vetää. Mm. tärkein kauppakumppani v Venäjä on ajautunut syvään taantumaan. Julkinen talous oli Suomessa taantumaa ajatellen kohtuullisessa kunnossa, mutta taantuman torjunnassa mm. valtion velkaantuminen kasvaa nopeasti. Kuluttajien luottamus taloudellisiin näkymiinsä romahti, vaikutukset kulutuksen supistumiseen vielä epäselvät. Autokauppa hiljeni vuoden lopussa, odotukset vuodelle 2009 tilanteeseen nähden kuitenkin kohtalaiset. Yksityistä kulutusta alkaa joka tapauksessa rajoittaa kotitalouksien velkaantuminen, toisaalta korkotaso pysynee alhaalla vuoden pari. Metsäteollisuus Suomessa on voimakkaassa rakennemuutoksessa: tehtaita suljetaan, työvoimaa vähennetään tai lomautetaan, investoinnit vähissä. Venäjä lykkäsi puutullien voimaantuloa, ja todennäköisesti jopa luopuu aiotuista korkeista tulleista. Riippuvuus Venäjän puusta on kuitenkin olennaisesti vähenemässä. Suomessa raakapuuhuolto sujui v suuremmitta ongelmitta. Muuttoliike maassa väheni. Pendelöinti kasvaa noin prosentin vuosivauhdilla. Nykyään joka kolmas liikkuu kotikuntansa ulkopuolelle töihin. Suuri määrä kuntaliitoksia oli valmisteilla ja toteutui v alussa. Kansalaisten matkat palveluihin ovat yleisesti pitenemässä. Liikenteen suoritteessa taantuma alkoi näkyä v lopussa ja etenkin tavaraliikenne vähenee v Myös henkilöliikenteessä taantuma näkyy, joskin toisaalta alentuneet polttoaineiden hinnat vaikuttavat toiseen suuntaan. Pitemmällä aikavälillä ainakin henkilöliikenne kasvanee melko vakaasti mm. väestönkasvun seurauksena. Ilmastonmuutoksen torjunta oli tulossa EU:n kautta koko voimalla myös liikennealan velvoitteeksi, mutta taantuma voi lykätä tai lieventää hankkeita. Tarkastelu Taantuma iski syksyllä 2008 Suomen talous oli vuonna 2008 edelleen hyvässä vedossa syksyyn saakka, jolloin vienti alkoi jyrkästi supistua globaalin talouden ajautuessa syvään taantumaan. Vientivetoisena taloutena Suomen si-

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ nänsä hyväkuntoinen yritys- ja julkistalous ei voinut välttyä taantuman vaikutuksilta. Näkymät jokseenkin kaikilla toimialoilla ovat epävarmoja ja investoinnit vähissä. Metsäteollisuudessa taantuma nopeuttaa jo muutenkin alkaneita rakennemuutoksia tuotannon vähentämisineen. Mutta myös teknologia- ja metalliteollisuus joutuu lomautuksin ja irtisanomisin sopeutumaan muuttuneeseen kysyntätilanteeseen. Talouskasvua (BKT) oli 0,9 prosenttia. Teollisuuden tuottavuuskehitys oli hidastuvaa, tosin työvoimakustannukset nousivat suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa korkeahkoista palkankorotuksista huolimatta. V talouden arvioidaan supistuvan, mutta vuonna 2010 saattaisi jo olla mahdollista käänne kasvuun. Pitkän ajan kasvu on kuitenkin hidastuvaa. Kotimaiset investointinäkymät ovat v heikot, joskin elvytysrahaa on liikkeellä. Taantumaan jouduttaessa yritysten rahoitusasema oli melko hyvä ja vaihtotasekin oli ylijäämäinen. Ylijäämäisenä vuosia ollut julkinen talous velkaantuu taantuman hoidossa. Vaihtosuhteen paranemista haitannut euron pysyminen vahvana suhteessa dollariin on sekin taaksejäänyttä. Toisaalta vientikilpailijamaa Ruotsin valuutta on devalvoitunut, ja helpottaa siten sikäläistä vientiä. Vaikka kotitalouksien tulot kasvoivat nimellisesti 6,3 prosenttia, niin korkean inflaation takia reaalitulojen kasvu jäi vuonna ,7 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste oli yli sadan prosentin (velkaa yli vuositulojen määrän). Säästämisaste oli edelleen negatiivinen, ja jo useana vuotena peräkkäin. Kulutus on ollut siis tuloja suurempaa. Palkkasumma on kaikkiaan kasvanut parantuneen työllisyyden ansiosta. Työttömyysaste oli edelleen laskussa ja lähenteli 6 %:n rajaa. Taantuma alkoi kuitenkin huonontaa työllisyyttä ja v työttömyysprosentti noussee kahdeksaan ja suuremmaksikin. Toisaalta paikoin esiintynyt työvoimapula helpottuu. Teollisuustuotanto putosi vuoden 2007 lopun huippuluvuista ja vuoden 2008 lopulla pudotus oli jyrkkää. Rakentamisessa volyymi pysyi kokonaisuudessaan v tasolla. Etenkin asuntorakentaminen on pysähtynyt, ja näkymät uudisrakentamisessa ovat vuodelle 2009 heikot. Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jossa ylikapasiteettia puretaan, väkeä irtisanotaan tai lomautetaan. Taustalla ovat kysynnän pysyväkin heikkeneminen, ja osittain puuraaka-ainehuollon pitkän ajan ongelmat, mm. Venäjän puutullihankkeet, jotka tosin näyttävät siirtyvän ja ehkä raukeavankin. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä vähenee, ja lomautukset v aikana ovat yleisiä. Suuria infrahankkeita valmistui: E18 Muurla-Lohja -moottoritie ja Tampereen läntisen kehätien rakentamisen 2. vaihe, samoin Vuosaaren sataman työt. Rakennuskustannukset nousivat v maltillisesti, n. 1,5 %. Infrastruktuuri-investoinnit kasvoivat vuonna 2008 noin 5 prosenttia. Näkymät alalla ovat vuodelle 2009 heikentyneet (investoinnit -4 %), tosin valtion elvytysrahoitusta suunna-

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 taan mm. liikenneväylien rakentamiseen, mutta suuremmat hankkeet pääsevät täyteen vauhtiin vasta v Yrittäjien rahoitustilanne on vaikeutumassa ja kuntien kyky ja halu infrarakentamiseen epäilyttää. Rahoituskorot ovat kyllä laskussa, mutta rahoitusyhtiöiden rahoitushalukkuus on nihkeää. Suomalaisten rakennusyritysten kansainväliset mahdollisuudet etenkin Venäjän suunnassa ovat periaatteessa suotuisat, mutta taantuma on huonontanut nopeasti näkymiä. Kuntien yleiset kehitysnäkymät synkkenivät syksyllä Kuitenkaan tilannetta ei pidetä kunnissa aivan niin huonona kuin taantumissa ja 2000-luvun alussa. Odotukset ovat useimmilla toiminta-aloilla negatiiviset. Heikoin luottamus talouteen on Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Vahvimmin luotettiin talouteen suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla seuduilla. Teollisuuden investointien arvioidaan laskevan kaikkialla, samoin asuntorakentamisen. Kaupan ja palvelujen investointien suhteen odotukset ovat ristiriitaisia. Työllisyysnäkymiä arvioitiin myönteisemmäksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa. Helsingin seudulla työllisyysodotukset ovat huonoimmat. Taantuman edetessä euro on heikentynyt dollariin nähden. Euroalueen kasvussa oli jo näkynyt piristymisen merkkejä, mutta taantuma käänsi kehityksen. Inflaatiopaineet ovat nyt tosin vähäiset, ja energian hinta vaihteeksi alentunut. EKP:n koronalennukset jatkunevat v. 2009, joskaan aivan nollatasolle ei Euroopassa mentäne. Julkinen talous velkaantuu Suomen talous oli taantumaan jouduttaessa paremmassa kunnossa kuin yleensä muissa EU-maissa. Julkinen sektori oli noin 2 prosenttia ylijäämäinen (valtion talous oli vajaa 2 % ylijäämäinen ja kuntien taloudetkin lähellä tasapainoa). Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 3 %:ssa. Julkisen sektorin ylijäämäisyys kadonnee elvytystoimien myötä. Talousongelmien takia kuntien yhdistymisen hyödyt ovat laajalti pohdittavana. V valmistauduttiin suureen määrään kuntaliitoksia v alussa (32, kuntien määrä väheni 67:llä, Manner-Suomessa on nyt 348 kuntaa), ja lisää on valmisteilla. Aluekehitys tasaantumassa, maassamuutto väheni Tilastokeskus uusi väestöennusteensa v. 2007, ja sen mukaan väestö kasvaa vuosina :lla eli 9 %. Nopeutuvan väestönkasvun takana on erityisesti lisääntyvä maahanmuutto. Niinpä v väkiluku kasvoi henkilöllä, ja suurin syy oli, että maahanmuuttoja oli enemmän kuin maastamuuttoja. Kuntien välinen muuttoliike, henkilöä, oli hieman alempi kuin ennätysvuonna v Vähenemä painottui vuoden loppukuukausiin. Maakunnissa väkiluku kasvoi etenkin Uudellamaalla,

18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Keski- Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Väestö väheni eniten Etelä- Savossa, muita vähenemäalueita olivat Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa sekä Kainuu ja Lappi. Väestöennusteen mukaan väestöä on jatkossa aikaisempaa enemmän tärkeimpien pääteiden vaikutuspiirissä. Väestöennusteen mukaan suuressa osassa väestökatokuntia väestö vähenee noin neljänneksen ja aktiiviväestö vielä selvästi enemmän. Näissä kunnissa on paljon jo nyt vähäliikenteisiä yhdysteitä. Nopeinta väestön kehitys oli edelleen kehyskunnissa. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuskunnissa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Pendelöinti kasvaa noin prosentin vuosivauhdilla. Nykyään joka kolmas liikkuu kotikuntansa ulkopuolelle töihin. Vilkkaimmat pendelöintikunnat ovat Turun ympäristössä (useimmissa yli 70 % ajaa naapurikuntiin töihin), vahvin pendelöintialue on kuitenkin pääkaupunkiseutu. YTV-alueelle sukkuloi jo yli työntekijää päivittäin. Todennäköisin pendelöijä on korkeasti koulutettu. Yhdyskuntarakenne kaupunkiseuduilla hajaantuu. Toimivan joukkoliikenteen rajaksi on esitetty 20 as/ha. Tällaisen väestön osuus on jatkuvasti pienentynyt useimmilla Suomen kaupunkiseuduilla. Helsingissä ja Kuopiossa tilanne on parempi, ja etenkin Helsingissä yhdyskuntarakennetta on onnistuttu jonkin verran tiivistämäänkin. Myös Jyväskylässä ja Tampereella kehitys on ollut melko vakaata. Autokanta kasvoi, mutta liikenne väheni Uusien autojen kauppa kävi v hyvin, vaikka hiljenikin syksyllä. Uusia autoja hankittiin n (henkilöautoja ). Tammi-helmikuun hyvässä henkilöautomyynnissä on tosin autoveron voimaantulon aiheuttamaa siirtymää vuodelta Vuoden 2008 alun autoverouudistus ei itse asiassa juurikaan lisännyt myyntiä, sen sijaan siirtymä dieselautoihin oli huomattava. Autokanta kasvoi vuonna ,4 % (vuonna ,3 %). Autokanta oli v lopussa 3,13 miljoonaa. Näistä liikenteessä oli n. 91 %. Vuodelle 2009 henkilöautojen myyntiarvio on autoa. Vuonna 2007 liikenne vielä kasvoi pääteillä 3 %, mutta v kasvu taantui hienoiseksi vähenemäksi (-0,1 %). Henkilö- ja pakettiautoliikenne väheni tuon 0,1 % ja raskas liikenne 0,3 % (v kasvua oli raskailla 3,8 %). Vuoden alkupuoliskon korkeat polttoaineiden hinnat ehkä vaikuttivat, koska hintojen huomattavasti laskettua vuoden lopussa, henkilöautoliikenne kasvoi joulukuussa 0,3 % vuodentakaisesta. Liikenne lisääntyi maanteillä Turun, Savo-Karjalan ja Oulun tiepiireissä. Taloustaantuman jyrkentyessä vuoden lopulla raskas liikenne väheni joulukuussa jopa 7,3 % (Kaakkois-Suomessa pääteillä 13,4 %). Vuoden 2002 jälkeen lii-

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 kenteen alueellinen kehitys on tasoittunut. Viime vuoden tilanteessa liikenteen muutos oli kasvavaa Varsinais-Suomessa, Päijät- Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja taantuvaa erityisesti Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Bensiinin myynti väheni v paljon, 5,5 %. Vähenemää oli pitkin vuotta, ei pelkästään alkuvuoden huippuhintojen aikaan. Dieselöljyä kuitenkin myytiin 2 % enemmän kuin v Kasvuun on epäilemättä suurena syynä henkilöautokannan dieselöityminen, n. puolet uusista autoista on dieselmoottorilla. Hiilidioksidipäästöjä painottava verotus on alkanut muuttaa autokantaa vähemmän polttoainetta kuluttavaksi. Autojen hankintapäätöksissä ympäristönäkökohdat ovat aiempaa enemmän mukana. Ajokorttikannassa kasvuvaraa Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on likimain samalla tasolla USA:n kanssa, mutta vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on pienempi kuin USA:ssa ja myös pienempi kuin Ruotsissa. Lähivuosina ajokortillisten osuus vanhemmissa ikäluokissa (yli 60 vuotiaiden) kasvaa voimakkaasti. Merkillepantavaa on, että aivan nuorimmissa ikäluokissa ajokorttien määrä on myös kasvussa. Mopokorttien määrän kasvu on 2000-luvulla ollut nopeaa. Sääolot Ympäristö Vuosi 2008 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin ja sateinen. Vuoden keskilämpötila oli 1-2 astetta tavanomaista korkeampi, Lounais-Suomi oli lämpimintä aluetta. Talvi 2007/2008 oli ennätyksellisen leuto. Lounais- ja etelärannikolla termistä talvea ei ollut kuin muutama päivä. Eteläisimmässä Suomessa ei varsinaista pysyvää lumipeitettä saatu ollenkaan, ja muualla Etelä- ja Keski- Suomessa lumipeite oli keskimääräistä ohuempi. Myös syksy 2008 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Talvi 2008/2009 alkoi leutona. Koko vuoden sademäärä oli keskimääräistä suurempi koko maassa, ja monin paikoin mitattiin uusia sademääräennätyksiä. Ilmatieteen laitos arvioi, että Suomessa ilmastonmuutos kasvattaa tulevaisuudessa sademääriä. Myös vuoden kaltaisten talvien ennakoidaan yleistyvän ja runsaslumisia pakkastalvia on entistä harvemmin. Suomen ympäristön tila on nykyään yleisesti ottaen parempi kuin vuotta sitten. Suurin uhka suotuisalle kehitykselle on ilmastonmuutos. EU:n ilmastopolitiikan tavoitteena on, että keskilämpötila maailmassa ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutos on maapallolla sinänsä aina käynnissä ja nykyisen kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntymisen aiheuttaman lisämuutoksen pysäyttäminen on jo osittain myöhäistä, ja syksyllä 2008 alkanut globaali taloustaantuma voi vielä

20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ hidastaa tarvittavia toimia. Tosin taantumatilanteessa esimerkiksi fossiilienergian käyttö vähenee. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi yli tavoitetason, ja Suomen on hankittava lisää päästöoikeuksia. Suomessa energiankulutus asukasta kohden on kansainvälisesti erittäin suurta. Syynä ovat energiaintensiivinen teollisuus, pohjoinen sijainti ja pitkät etäisyydet. Käynnissä oleva metsäteollisuuden rakennemuutos tosin vähentää teollisuusenergian tarvetta, mutta nousussa oleva kaivannaisteollisuus jatkojalostuksineen taas lisää. Tavoitteena on kääntää energian kulutuksen kasvu laskuun ja lisätä voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden osuutta (38 % vuonna 2020). Liikenteen osuutena on vähentää päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä v tasosta. Tiehallinnon strategiset asiakkaat Peruskoululaiset (7-15 v.) Peruskoululaisia on nykyään noin Manner-Suomessa on peruskouluja 3400 kappaletta. Lukumäärä vähenee taajamistumisen ja kuntataloudellisten syiden vuoksi. Kymmenessä vuodessa on poistunut 1000 koulua. Säännöllisten koulukuljetusten piirissä on noin lasta. Kuntien palvelurakenteen muutos pidentää monin paikoin koulumatkoja. Koululaisten päivittäisistä noin 1,2 miljoonasta koulumatkasta on käytettävissä varsin vähän tietoja. Työmatkalaiset Henkilöautoilla tehtyjen työmatkojen osuus on edelleen hienoisessa kasvussa, ja on tällä hetkellä noin 68 prosenttia. Työmatkojen pituudet ovat kasvussa. Työmatkan pituus ei yleensä riipu kaupunkiseudun koosta, joskin työmatkat ovat eniten pidentyneet Helsingin kaupunkiseudun reunoilla. Pisimmät työmatkat tehdään Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan kaupunkiseuduilla. Henkilöliikennepalvelujen tuottajat Linja-autoliikenne on noin 10 prosenttia koko Suomen henkilöliikennesuoritteesta ja 57 prosenttia joukkoliikenteen suoritteesta. Linja-autoliikenteessä tehdään vuosittain n. 320 miljoonaa matkaa. Luku on ollut pitempään hieman laskussa, mutta pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät v kasvuun, ja kasvu jatkunee v Taksiliikenteessä on n ajoneuvoa. Takseista 55 prosenttia toimii kaupungeissa ja 45 prosenttia maaseudulla ja vuosittainen liikennesuorite on n. 700 milj. ajoneuvokm. Taksien osuus julkisesta liikenteestä on kahdeksan prosenttia. Taksikysyntä hivenen laski huippuvuodesta Linjaautoliikennöijät ovat huolestuneita tekeillä olevan joukkoliikennelain vaikutuksista bussiyrittämiseen.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan viennissä päädyttiin v lopulta v tasolle. Alkuvuoden hyvä kasvu romahti etenkin joulukuussa. Tuonti kasvoi 4 %, joskin joulukuussa tuonninkin arvo laski 15 %. Venäjä nousi kokonaiskauppavaihdossa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Maantietransitossa tavaramäärä kasvoi 3 %, vaikka viimeisen neljänneksen tavaramäärä jäi 14 % alhaisemmaksi kuin v Henkilöautoja kulki Venäjälle loka-joulukuussa kpl vähemmän kuin v (koko vuonna kuitenkin kpl, 10 % enemmän kuin v. 2007). Kotkan asema selvästi suurimpana transitotavaroiden tuontipaikkana vahvistui. Vaalimaa oli edelleen suljettu autokuljetuksilta. Imatran ja Nuijamaan kuorma-autoliikenne kasvoi 9 ja 12 %, Vaalimaan 4 %. Venäjän talous taittui syksyllä jyrkkään taantumaan, ja näkymät ovat huonot öljyn hinnan pysyessä alhaalla. Myös muun vientikaupan näkymät ainakin vuodelle 2009 ovat varsin synkät. Metsäteollisuuden puunhankinta Metsäteollisuudessa jatkettiin tuotannon vähentämishankkeita, ja lisää on tulossa v Puutullineuvotteluissa Venäjän kanssa ei ratkaisua saatu, mutta Venäjä lykkäsi korkeiden tullien voimaantuloa vuodella, ja ehkä luopuukin niistä. Toisaalta supistuvan metsäteollisuuden puunhankinta kotimaasta sujui ilmeisesti varsin hyvin, joten tarve tuontiin Venäjältä vähenee. Leuto talvi 2007/2008 ja lämmin syksy vaikeuttivat raakapuun kuljetuksia. Vuonna 2008 paperiteollisuuden tuotanto väheni lähes 8 % ja vähenee v. jopa 20 %. Puutuotepuolella tuotanto supistui v n. 12 % ja supistuu v ehkä 15 %. Tavarankuljetuspalveluiden tuottajat Tavaroiden kuljetukset maanteillä vähenivät etenkin vuoden loppuneljänneksellä (raskas liikenne -5 %, koko vuosi -0,3 %, vuonna ,8 %) talouden taantuman alkaessa vaikuttaa. Logistiikan kannalta merkittävintä oli Vuosaaren sataman avautuminen. Vantaan, Keravan ja esim. Mäntsälän logistiikkarakentaminen keskittää etenkin kaupan liikennettä. Aiemmin nopeasti noussut kuljetusten kustannustaso laski v ,5 %, perävaunuyhdistelmien jopa 1,6 % (todellinen kuljetusten hintataso laskenut tilastolukuja enemmän). Kevyempien kuljetusajoneuvojen kustannukset vielä nousivat v ,3-3 %. Venäjän logistiikka kehittyy, mutta pysyy jatkossakin omaleimaisena omine pelisääntöineen. Vihreä logistiikka on voimistuva trendi. Lähteinä mm.: VM/Suhdannekatsaus, Suomen Pankki/Talouden näkymät, Etla/Suhdannekatsaus, EK, Tullin tilastot, Tilastokeskuksen tilastot ja kuntabarometri, Tiehallinnon tilastot, AKE, Helsingin Sanomat, Tekniikka&Talous, Kauppalehti, The Economist, Newsweek

22 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kuva 1: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain jaksoilla ja Alueellisen kehityksen tasoittuminen näkyy. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 2: Bensiini 95:n hintakehitys Suomessa vuosina

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 1/2009 Nils Halla Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Henkilökohtaista joukkoliikennettä: PRT Viime numerossa oli esillä automatisoituihin autoihin perustuva henkilökuljetusjärjestelmä. Vaikka tällaisen vapaasti kaduilla ja teillä liikkuvan automaattijärjestelmän vaatimaa tekniikkaa alkaa jo olla varhaisessa kokeiluvaiheessa, ei näitä järjestelmiä liene odotettavissa laajempaan yleiseen käyttöön ainakaan lähivuosikymmenenä. Sen sijaan lähempänä käytännön toteutusta on omaa kulkuväyläänsä käyttävä ja siihen sidottu henkilöpikakuljetusjärjestelmä (personal rapid transit, PRT) 1. Katsotaanpa tilannetta PRT-rintamalla. PRT voidaan määritellä kysyntäohjatusti halutun välin pysähtymättä kulkevaksi liikennemuodoksi, joka käyttää yksittäisiä, pieniä ajoneuvoyksiköitä niitä varten erikseen olevalla radalla, joka voi olla kiskot tai ajotie. Järjestelmässä on päärata ja lukuisa määrä asemia, jotka liittyvät päärataan rampeilla. Käyttövoimana on sähkö, joka saadaan radan virtakiskosta tai akuista. Ajoneuvoyksikön henkilömäärä on esitetyissä suunnitelmissa yleensä 1-6, tavallisimmin 4. PRT on parin viime vuosikymmenen aikana ollut melko suosittu kehittelykohde, ja useita konseptisuunnitelmia on esitetty. Joistakin on tehty myös osittain tai kokonaan toimivia prototyyppejä. Paljosta konseptikehittelystä huolimatta tähän mennessä ainoa rakennettu ja toimiva PRT-järjestelmä on ollut Morgantownissa Länsi-Virginiassa oleva Länsi-Virginian yliopiston kolme kampusta yhdistävä järjestelmä. Se otettiin käyttöön jo v ja on toiminut nyt yli kolme vuosikymmentä varsin luotettavasti (käytettävyysaste 98 %). Järjestelmässä on 73 ajoneuvoyksikköä, ja v marraskuussa järjestelmällä oli noin käyttäjää päivässä. Järjestelmän pituus on n. 13 km ja asemia on viisi. Kuva 1: Morgantownin puoli-prt-radan vaunuja asemalla. 1 Termi automaattinen henkilökuljetus (personal automated transport, PAT) tarkoittaa samaa. Myös nimi podcar on käytössä.

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot