4. OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMAT

Transkriptio

1 4. OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMAT Opetussuunnitelma koskee opettajankoulutuslaitoksen tarjoamaa koulutusta, jota järjestetään seuraavasti: 1) luokanopettajien koulutus. 2) aineenopettajien kelpoisuuteen vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot (60 op), 3) ohjausalan koulutus. Luokanopettajien koulutuksen pääaineena on kasvatustiede. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat sivuaineena kasvatustieteen pedagogiset aineopinnot. 1. OPETTAJANKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Suomenkielisen opettajankoulutuksen juuret ovat 150 vuoden takana, kun Jyväskylän seminaarissa aloitettiin kansakoulunopettajien koulutus ja Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä aineenopettajien koulutus. Kun silloista koulutusta luonnehti käytännöllisyys ja kansalaisten perustaitojen opettamiseen keskittyminen, nykykoulutuksessa korostuvat kriittinen ja kyseenlaistava ote, tutkimusperustaisuus, oppimisympäristöjen moninaisuus ja kansainvälisyys yhdistettynä käytännön opettajan työhön. Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä ja asiantuntijoita kasvatusalalle. Tulevaisuuden koulua rakentava toimintakulttuuri syntyy opettajankouluttajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, joka koostuu paitsi samanmielisyydestä myös näkemysten ja intressien ristiriidoista. Opettajaksi opiskeluun kuuluu myös osallistuminen koulun ja opettajankoulutuksen suunnasta käytävään keskusteluun. Suomalaisen koulun tehtävänä on kasvattaa kansalaisia, jotka ottavat vastuun entistä oikeudenmukaisemman ja kestävään kehitykseen perustuvan maailman rakentamisesta. Siksi on keskeistä, miten koulu motivoi kehittämään ajattelun tapoja, kuten oppimaan oppimisen taitoja, luovuutta, monipuolisia tiedonhakutaitoja, metakognitiota, sekä työskentelytapoja, kuten kykyä toimia vastuullisesti erilaisissa ryhmissä. Opettajana toimiminen edellyttää monitahoista ymmärrystä oppimisesta ja sen ehdoista. Oppimisympäristön odotusten ja oppijan tarpeiden tulee sopia tarkoituksenmukaisesti yhteen. Tämän edistämiseksi on opettajan ymmärrettävä kouluyhteisö työssä oppimisen mahdollistavana paikkana ja oppilaiden monenlaisuus opetuksen voimavarana. Tässä pyrkimys opettajankoulutuksen ja koulutyön analogiaan on keskeinen: opettajankoulutuksessa tulee ohjata oppimista niillä kehittyvillä ja uudistuvilla käytännöillä, joita opiskelijoille siellä opetetaan. Näin toimintakulttuuri itsessään tukee oppimista. Opettajankoulutuslaitos toteuttaa ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa: Opiskelun tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään oppimiseen liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Tällöin tarvitaan kykyä yhdistää toisiinsa erilaisia tieteellisiä teorioita sekä autenttisia arkikokemuksesta nousevia näkökulmia, koska oppimisen ilmiötä ei voi syvällisesti ymmärtää vain yhdestä näkökulmasta.

2 Opettajankoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä autonomisiksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Tavoitteena on vahva akateeminen identiteetti ja sen antama perusta osallistua oman alansa tieteelliseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Opettajan työ edellyttää sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa että kykyä perustella, miksi toimii valitsemallaan tavalla. Opettajan työn ytimessä on oppilaan ja ryhmän kehityksen ymmärtäminen ja tukeminen. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu erityisesti opetusharjoitteluissa, joissa opettajan työtä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Koulutuksen tavoitteena on seuraavien osaamisalueiden kehittyminen: 1. Eettinen osaaminen: Opiskelija pystyy tunnistamaan ja analysoimaan toimintaansa eettiseltä kannalta ja toimimaan ristiriitatilanteissa eettisten periaatteiden pohjalta. 2. Intellektuaalinen osaaminen: Opiskelija perustaa toimintansa ja ammatillisen kehittymisensä tieteelliselle ajattelulle. 3. Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija haluaa ja kykenee toimimaan yhteistoiminnallisesti vuorovaikutustilanteissa ja ryhmissä. Opiskelija on kykenevä ja kiinnostunut kuuntelemaan toista ja kykenevä viestimään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa. 4. Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen: Opiskelija kykenee arvioimaan yhteisön arvoja ja toimintakäytänteitä ja osallistuu niiden kehittämiseen, esim. kykenee näkemään asioita toisin, arvioimaan ja muuttamaan niitä. Opiskelija tunnistaa koulua ja kasvatusta koskevia käytänteitä ja monikulttuurisuuden ilmentymiä. 5. Pedagoginen osaaminen: Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja. 6. Esteettinen osaaminen: Opiskelija ymmärtää ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Hän pystyy luomaan välitöntä ja ennalta määrittelemätöntä aistimista merkitsevän esteettisen todellisuussuhteen ympäröivään maailmaan. 2. LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN TAVOITTEET 2.1.Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa arvioida omaa pedagogista osaamistaan ja ymmärrystään ja asettaa itselleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita - jäsentää eri oppiaineiden opetuksen lähtökohtia ja tavoitteita ja arvottaa niitä - tunnistaa erilaisia oppimisprosesseja, niiden edellytyksiä ja tukemisen keinoja - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisprosesseja ja opetuskokonaisuuksia sekä oppimisympäristöjä - tunnistaa opetuksen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia rakenteellisia ehtoja - omaa valmiudet yksilön ja ryhmän kohtaamiseen, ryhmäprosessien arviointiin sekä kollegiaaliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön 2.2.Kasvatustieteen maisterin tutkinnon osaamistavoitteet Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

3 - on muodostanut kokonaiskuvan ihmisen kasvusta, kehityksestä ja kasvu- ja oppimisympäristöstä, kasvatuksen muodoista ja koulutusjärjestelmistä sekä rakentanut johdonmukaisen oman kasvatusfilosofian - pystyy jäsentämään kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä systeemisesti integroiden erilaisia kokemuksellisia, tieteellisiä ja käytännöllisiä näkökulmia - osaa tunnistaa, eritellä, ratkaista ja arvioida asiantuntija-alueeseensa liittyviä tieteellisiä ja käytännöllisiä ongelmia ottaen huomioon ratkaisujen kasvatukselliset, eettiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset - osaa toimia tehtäväalueensa kehittämiseksi ja hankkia jatkuvasti tehtäväalueella tarvittavaa tieteellistä ja käytännöllistä tietoa - on kykenevä opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin itsenäisesti ja työyhteisön jäsenenä - omaa tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät valmiudet. 3. LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN TUTKINTORAKENNE JA KOULUTUKSEN SISÄLLÖT Luokanopettajan kelpoisuus (ks. asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998) edellyttää KM-tutkintoa (300 op), johon sisältyvät perusopetuksessa opetettavien aineiden ja integroivien oppimiskokonaisuuksien monialaiset opinnot (vähintään 60 op; POM-opinnot)sekä opettajan pedagogiset opinnot harjoitteluineen (vähintään 60 op). Tutkintoon kuuluu pakollisena sivuaineena opiskeltavan POM-kokonaisuuden ohella muita valinnaisia sivuaineita (oman tiedekunnan tai muiden tiedekuntien tarjoamasta sivuainevalikoimasta) sekä kieli- ja viestintäopintoja. Sivuaineopintojen laajuudesta riippuen tutkinto voi sisältää myös perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tai erityisopettajan / erityisluokanopettajan kelpoisuuden. Maisterintutkinto antaa valmiudet tieteellisille jatkoopinnoille. Opetuskielinä voivat olla suomi ja englanti. Opettajankoulutuksessa kansainvälistymisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen integroituu opetussuunnitelman toimintakulttuuriin ja opiskeltaviin autenttisiin ilmiöihin.

4 LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN (300 op) RAKENNE JA SISÄLLÖT KASVATUSTIETEEN KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO MAISTERIN TUTKINTO op op Kasvatustieteen opinnot 63 op Kasvatustieteen opinnot 80 op Perusopinnot 25 op Aineopinnot 38 op Syventävät opinnot 80 op KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö 5 op* OKLA215 Vuorovaikutus ja oppiminen 6 op* KTKP010 Oppiminen ja ohjaus 5 op* KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 5 op* OKLA315 Työyhteisö ja yhteiskunta 5 op KTK0006 Opetushallinnon opinnot 1 op* OKLS215 Syventävät ilmiöopinnot 1: Yksilö, ryhmäilmiöt ja oppiminen 8 (4 + 4) op OKLS315 Syventävät ilmiöopinnot 2: Kouluyhteisö ja yhteiskunta 6 op* KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto 5 op* KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus (opetusharjoittelu 1) 5 op* Perusopetuksessa opetettavien aineiden monialaiset opinnot (POM) 60 op Vapaavalintaiset opinnot 12 op Sivuaineopinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 20 op OKLA615 Tieteellisen tiedon rakentuminen: Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op OKLA616 Tieteellisen tiedon rakentuminen: Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op OKLA620 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op (sekä kypsyynäyte) OKLA516 Osaaminen ja asiantuntijuus (opetusharjoittelu 2) 6 op* OKLS420 Syventävät ilmiöopinnot 3: Itsenäinen työskentelyjakso 7 op OKLS615 Tutkimusmenetelmät 3 op OKLS635 Opinnäyteseminaari 1 ja OKLS636 Opinnäyteseminaari 2 10 op (5+5) OKLS640 Opinnäytetyö 30 op (sekä OKLS641 kypsyysnäyte) OKLS535 Osaaminen ja asiantuntijuus (opetusharjoittelu 3 8 op ja OKLS545 opetusharjoittelu 4 8 op) 16 op* 35 op 5 op *Opettajan pedagogisia opintoja 60 op OPETTAJANKOULUTUKSESSA OPISKELTAVAT JA TUTKITTAVAT ILMIÖT

5 Opettajankoulutuksen opinnot sekä luokanopettaja- että aineenopettajakoulutuksessa rakentuvat viidestä ilmiöstä: Vuorovaikutus ja yhteistyö Vuorovaikutus on ilmiö, jossa tarkastellaan ihmisiä suhteessa toisiinsa. Se kietoutuu kasvatusalan koulutukseen ja siinä rakentuvaan kasvatusalan asiantuntijuuteen monella tavalla: (1) osaamisena, (2) osallisuutena ja osallistumisena sekä (3) kohtaamisen tiloina. Ilmiön tutkimisessa nämä tarkastelunäkökulmat limittyvät ja täydentävät toisiaan. Ilmiötä tarkastellaan lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys ilmiön eri ulottuvuuksissa on olennainen. Vuorovaikutus ja yhteistyö osaamisena tarkastelee niitä vuorovaikutussuhteisiin liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita, joita ihminen tarvitsee edistääkseen sekä yksilöiden että yhteisöjen oppimista, kasvua ja kehitystä, muutosta ja hyvinvointia. Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on kykyä toimia kasvatuksellisessa ja ohjauksellisessa vuorovaikutussuhteessa lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Lisäksi se on kykyä toimia asiantuntijana ja kumppanina perheen, työyhteisön ja moniammatillisen verkoston kanssa. Osaaminen ilmenee taitona havainnoida, kuunnella, antaa ja vastaanottaa palautetta, tunnetaitoina, kykynä ilmaista itseä sekä viestiä monikanavaisesti. Vuorovaikutus ja yhteistyö osallistumisena ja osallisuutena tarkastelee kohtaamista ja kohtaamattomuutta sekä dialogisuutta ja yksiäänisyyttä ja niiden välisiä jännitteitä. Tällöin ilmiön tarkastelussa olennaisia ovat motiivit, keinot, tavat ja strategiat, jotka ilmentävät, rakentavat tai murentavat suhdetta muihin. Osallistumiseen ja osallisuuteen liittyy olennaisesti myös yksilön ja ryhmän suhteiden, ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentamisen (esimerkiksi yhdessä oppiminen) tutkiminen ja ymmärtäminen. Kohtaamisen tilat ovat konkreettisia ja fyysisiä, abstrakteja ja näkymättömiä, sekä virtuaalisia tiloja. Tällöin vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiön tarkastelussa otetaan huomioon kohtaamisen kulttuuriset ehdot, esimerkiksi arvot, normit ja tavat. Tarkastelun kohteena ovat myös prosessit ja lainalaisuudet, jotka määrittävät kasvatusalan professioille ominaisten suhteiden luonnetta ja dynamiikkaa (esimerkiksi vastuu- ja valtasuhteet, jaettu tiedon rakentaminen). Oppiminen ja ohjaus Oppiminen ja ohjaus muodostavat monikerroksisen ilmiökokonaisuuden, jota voidaan jäsentää monella eri tavalla. Lähtökohtana ovat oppijoiden ja oppimisprosessien monenlaisuus, mistä seuraa myös oppimisen kompleksinen luonne. Oppimista voidaan tarkastella yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla sekä niiden välisessä vuorovaikutuksessa. Oppimisen luonteen ymmärtämisessä ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset ovat tärkeitä. Ne kiinnittävät oppimisen tarkastelun syvempiin filosofisiin sitoumuksiin ja ohjaavat käytännön pedagogisissa ratkaisuissa, joista yhtenä esimerkkinä on inklusiivisuuden korostaminen tämän päivän kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oppiminen on kontekstisidonnaista, elinikäistä, elämänlaajuista, formaalia tai informaalia. Ihminen oppii erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi kotona, päivähoidossa, koulutuksessa, työssä ja harrastuksissa. Kyky eritellä oppimisympäristöjä on tarpeen oppimisen luonteen ymmärtämiselle ja esteettömien oppimisympäristöjen rakentamiselle.

6 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen rakentuu oppijoiden kehitysvaiheen ja yksilöllisten ominaisuuksien tunnistamiselle ja huomioimiselle sekä oppimisympäristön analyysille. Oppimisen ja ohjauksen prosesseja voidaan eritellä monenlaisilla pedagogisilla käsitteillä ja teorioilla. Näihin ovat sidoksissa opetussuunnitelma-ajattelu ja kasvattajan henkilökohtaiset käyttöteoriat. Oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät osaavaa eriyttämistä ja arviointia, ja kykyä käyttää hyväksi ohjaamistapojen kirjoa. Kasvatustieteen asiantuntijan on syytä tuntea myös elinkäisen ja elämänlaajuisen ohjauksen järjestelmiä, joita ovat esimerkiksi oppilaanohjaus, ammatinvalinnanohjaus, sekä elinikäinen uraohjaus. Oppiminen on sidoksissa kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisiin tehtäviin: kulttuurin ja yhteisöjen jatkuvuuden ja muutoksen turvaamiseen. Siten kasvatus, koulutus ja oppiminen ovat myös poliittisia kysymyksiä. Yhteiskunnallinen koulutuspolitiikka ja siihen sidoksissa oleva valtakunnallisten opetussuunnitelmien laatiminen ovat valtakamppailua ja intressineuvotteluita. Kasvatus, yhteiskunta ja muutos Kasvatus, yhteiskunta ja muutos -ilmiökokonaisuudessa tutkitaan yhteiskunnan muuttuvia käytänteitä ja rakenteita, jotka luovat mahdollisuudet ja asettavat reunaehdot kasvatukselle, koulutukselle sekä laajemmin koko sosialisaatioprosessille. Kasvatus ja koulutus ylläpitävät ja uusintavat yhteiskuntaa, kuitenkin sitä samalla uudistaen - traditio luo jännitteisen pohjan pysyvyyden ja muutoksen välille. Sen vuoksi kasvatusta ja koulutusta tarkastellaan ajallisuuden kautta, mikä avaa niihin menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmat. Kasvatuksen ja koulutuksen käytänteet ovat sidoksissa myös vallitsevaan sosiohistorialliseen tilanteeseen, kulttuuriin, politiikkaan, ideologioihin ja valtarakenteisiin. Nämä asettavat kasvatukselle yhteiskunnalliset ja rakenteelliset ehdot, joiden tutkimisen ohella ilmiökokonaisuudessa pohditaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, inkluusion, tasaarvon, moninaisuuden sekä toiseuden ja eriarvoistumisen kysymyksiä. Kasvatus, yhteiskunta ja muutos -ilmiökokonaisuuden tutkimuskohteita ovat lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden; kasvatuksen, koulutuksen ja sosialisaation; yhteiskunnan ja työelämän sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen ambivalenttiset ilmiöt. Huomiota kiinnitetään lapsuudessa, nuoruudessa ja perheessä tapahtuneisiin muutoksiin. Näitä ovat perhemuotojen monipuolistuminen, kasvatuksen ja ihmisen elämänkulun institutionalisoituminen, lasten ja nuorten oikeuksien vahvistuminen sekä kasvuympäristöjen moninaistuminen. Lähtökohtana on lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden tarkastelu historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena konstruktiona. Tällöin kasvatus ja koulutus eri ikävaiheissa nähdään kytkeytyneenä politiikan, kulttuurin ja työelämän muutoksiin, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden reunaehtoihin sekä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Muutos ilmenee yhteiskunnan modernisoitumisena eri muodoissaan, kuten yksilöllistymisenä ja globalisoitumisena, elämäntapojen ja arvomaailman erilaistumisena, sekä valinnanvapauden lisääntymisenä. Muutoksia ja niihin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan, tarkennetaan ja problematisoidaan tutkivalla ja kyselevällä otteella. Tieteellinen ajattelu ja tieto

7 Tieteellinen tieto on keskeinen osa asiantuntijuutta erityisesti akateemisissa ammateissa. Tieteellisen tiedon rakentumista on tarkasteltu mm. tieteenfilosofiassa, tieteellisen ajattelun ja yleisemminkin korkeakouluopetuksen ja -oppimisen tutkimuksessa sekä aikuisen kognitiivisen kehityksen tutkimuksessa. Ilmiöön liittyviä teemoja ovat näin ollen psyykkinen ja sosiaalinen kehitys, oppiminen aikuisuudessa, tieteellinen ajattelu, tieteellisen tiedon olemus sekä ammattietiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö. Kasvatustiedettä tarkastellaan tieteenalana suhteessa muihin tieteenaloihin. Opiskelija oppii muodostamaan käytännössä esille tulevista ongelmista teoreettisia, tutkittavia kysymyksiä ja rakentamaan näin tutkimusperustaista tietoa. Hän oppii myös arvioimaan ja tulkitsemaan havaintojaan kriittisesti ja tutkimaan erilaisia ilmiöitä myös itse tutkimuksellisten periaatteiden ohjaama. Osaaminen ja asiantuntijuus Asiantuntijuus ilmiönä on monitahoinen ja sitä on tutkittu monen tieteenalan perspektiivistä kuten psykologisesta, sosiologisesta ja filosofisesta näkökulmasta. Psykologisesti painottuneessa tutkimuksessa asiantuntijuutta on tarkasteltu erityisesti korkeatasoisen osaamisen kehittymisenä, kun taas sosiaalitieteellisesti orientoitunut tarkastelu on kohdistunut asiantuntijuuteen yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Filosofian näkökulmasta puolestaan kiinnostavaa on esimerkiksi kysymys asiantuntijuuden ja asiantuntijatiedon luonteesta sekä toimintaan liittyvästä etiikasta. Asiantuntijuuteen ja sen kehittymiseen liittyviä teemoja ovat esimerkiksi oppiminen koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla, erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa oppiminen, ammatillinen identiteetti ja toimijuus sekä organisaatioiden johtaminen ja kehittäminen. Teemojen opiskelu kytketään opiskelijan oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiseen. Kasvatustieteellisen asiantuntijuuden rakentuminen on prosessi, joka jatkuu opintojen ja koko ammatissa toimimisen ajan. Opinnoissa tuetaan opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja kasvua eettisesti kestävään kasvatustieteelliseen toimijuuteen. Opinnoissa pohditaan, kehitetään ja suunnataan omaa asiantuntijuutta kasvatustieteellisellä alalla. Oma asiantuntijana olemisen tapa kehittyy tulemalla tietoiseksi omista arvoista, asenteista, tunteista, kiinnostuksen kohteista ja toimintaa ohjaavista periaatteista. Lisäksi tullaan tietoiseksi siitä, että kasvatusalan asiantuntijuus ei kehity tyhjiössä, vaan se rakentuu sosiaalisesti, ja ammatillista toimintaa määrittävät erilaiset reunaehdot, kuten lait, asetukset ja opetussuunnitelmat. 4. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINTOJAKSOT KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT 20 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon kuuluu 20 op tiedekunnan yhteisiä orientoivia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja.

8 KTKO101 JOHDATUS YLIOPISTO-OPISKELUUN JA HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN Osaamistavoitteet: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: - Arviointi: Hyväksytty-hylätty 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on orientoitunut yliopistoympäristöön kykenee integroitumaan yliopistoyhteisöön ja sitoutumaan yliopisto-opintoihin osaa laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (ehops) tuntee yliopiston tarjoamat opinto- ja hyvinvointipalvelut on tietoinen yliopisto-opiskelun taidoista ja tavoista Tutustuminen yliopistoympäristöön ja -yhteisöön Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Yliopisto-opiskelussa tarvittavat opiskelutaidot ja -tavat Keskeisimmät opinto- ja hyvinvointipalvelut Tutkintorakenteen ja opetussuunnitelman hahmottaminen Omien opintojen suunnittelu (ehops) Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Aktiivinen osallistuminen ja HOPSin laatiminen KTKO103 JOHDATUS KASVATUSTIETEISIIN Osaamistavoitteet: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää kasvatustieteiden osa-alueet ja niiden tutkimuskohteet tunnistaa kasvatustieteiden yhtymäkohdat lähitieteisiin tarkastella ajankohtaista kasvatuskeskustelua kasvatustieteellisten peruskäsitteiden avulla Kasvatustieteiden osa-alueet Lähitieteet Tutkittavat ilmiöt Peruskäsitteet Luento Oppimistehtävä Opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali Hyväksytty-hylätty OKLV211 KASVATUSALAN VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN 1 Osaamistavoitteet: 4 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen kasvatusalan opiskelussa ja asiantuntijatehtävissä osaa analysoida viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä ja

9 Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: muotoja koulutus- ja akateemisessa yhteisössä on kehittänyt osaamistaan sekä tieteellisten tekstien vastaanottajana että tuottajana on omaksunut sellaiset tieteellisen viestinnän perusvalmiudet, joita hän pystyy hyödyntämään yliopisto-opinnoissaan ymmärtää tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen konventioiden välttämättömyyden tiedeyhteisön toiminnan kannalta Vuorovaikutusosaamisen erittely Kasvatusalan konteksteissa esiintyvien vuorovaikutus- ja ryhmäilmiöiden havainnointi, tutkiminen sekä niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Opintotehtävät ja/tai tentti Opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali Hyväksytty-hylätty Toinen kotimainen kieli, 3 op XRUK002/XRUK902 SVENSKA FÖR PEDAGOGER / SKRIFTLIG, MUNTLIG 3 op osaa osaa viestiä ymmärrettävästi ja luontevasti omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen hallitsee oman tieteenalan ja yleiskielen sanastoa ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä oppii hyödyntämään kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä Arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain Perehtyminen oman alan ruotsinkieliseen sanastoon Suullinen alustus ja kirjallisia tehtäviä Opetustavat: Toiminnallista itsenäistä työskentelyä, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Suoritustavat: Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista, itseopiskelutehtävien tekemistä, suullisen alustuksen pitämistä ja kirjallisen loppukokeen läpäisemistä. Oppimateriaalit: - Arviointi: TT (tyydyttävät tiedot), HT (hyvät tiedot) Lain ja asetusten (424/2003, 481/2003, 794/2004) perusteella merkitään opintorekisteriin tutkintoon kuuluvan ruotsin kurssin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset omina erillisinä arvosanoina.

10 Vieras kieli, 3 op XENK002 ACADEMIC READING AND COMMUNICATION SKILLS Osaamistavoitteet/ Learning outcomes: Sisältö/Contents: 3 op By the end of the course participants are expected to select and apply strategies in different reading, speaking and listening situations, distinguishing between formal and informal situations in academic and workplace contexts work purposefully in groups, negotiating and building on the contributions of others to complete tasks present information clearly and persuasively to others locate and retrieve information in your field from a variety of resources (e.g. libraries catalogues, databases, Internet) identify the purposes of texts, analysing and evaluating how writers structure and organise ideas to shape meaning for particular audiences and readers compare and summarise information from different texts and use it to form your own ideas, arguments and opinions use dictionaries and online tools critically for developing your vocabulary and field-specific vocabulary be aware of different cultural norms and communication styles that may lead to misunderstanding or conflict. This course is designed to develop academic reading, communication and presentation skills for academic and professional contexts relating to your own field and future profession. Effective strategies for critical reading and research reporting are also included. Compulsory course for undergraduate degrees in the Education Sciences Second year students (and above) Classroom teaching, small group activities, self-access tasks Opetustavat/Modes of study: Suoritustavat/ Completion mode: Oppimateriaalit: Arviointi: Assessment is on a scale 1-5. Attendance and active participation, successful completion of assignments. KTKO104 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Osaamistavoitteet: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää yliopiston tarjoamia tietotekniikkapalveluita ja työvälineohjelmia osaa käyttää pilvipalveluita työskennellessään yksin ja yhteistyössä muiden kanssa osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa eettisesti opiskelijana ja kasvatusalan asiantuntijana ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan merkityksen kasvatusalan asiantuntijatehtävissä ja osaa käyttää erilaisia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia

11 Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: hallitsee tiedonhaun perusteet Tärkeimmät työvälineohjelmat, pilvipalvelut, oppimisympäristöt, tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja merkitys, eettiset periaatteet, tiedonhaku Luennot ja pienryhmäopiskelu Oppimistehtävät tai näyttökoe Opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali Hyväksytty-hylätty KTKO105 JOHDATUS TILASTOLLISEEN TUTKIMUKSEEN Osaamistavoitteet: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata tilastollisen tutkimuksen tavoitteita ja peruskäsitteitä tunnistaa erilaisia tilastollisen tutkimuksen asetelmia ja niissä käytettäviä menetelmiä eritellä tilastollisen tutkimuksen tiedonkeruun ja mittaamisen tapoja Tilastolliset tunnusluvut Tilastollisen tutkimuksen lukutaito Tilastollinen päättely Luennot Oppimistehtävät ja/tai tentti Opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali Hyväksytty-hylätty OKLPEO KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 op Osaamistavoitteet: Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista - tunnistaa kokemuksiaan, käsityksiään, tunteitaan ja toimintatapojaan vuorovaikutuksessa - osaa tarkastella asiantuntijuuden rakentumista kasvatusalalla - osaa jäsentää kasvatusalan ilmiöitä tieteellisesti KTKP050 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ (*ped) 5 op osaa havainnoida erilaisia vuorovaikutustilanteita, eritellä niitä valituista näkökulmista ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista soveltaa ymmärrystään ja taitojaan vuorovaikutuksesta

12 ristiriitatilanteissa Vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen Vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen Oma vuorovaikutusosaaminen Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Goffman, E Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. 2. Huttunen, R Dialogiopetuksen filosofia. Teoksessa R. Huttunen. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 153, JA Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T Dialogisuuden lupaus ja rajat. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, (artikkelit netistä ladattavissa) 3. Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki: WSOYpro Oy. KTKP010 OPPIMINEN JA OHJAUS (*ped) 5 op osaa tarkastella elinikäistä oppimista ja ohjausta eri tilanteissa sekä omia kokemuksiaan niistä tieteellisten käsitteiden avulla eritellä keskeisiä tieteellisen tutkimuksen näkökulmia oppimisen tutkimukseen (erilaiset oppimiskäsitykset, niiden käsitteet ja pedagogiset seuraukset) nähdä oppimisympäristöjen laaja-alaisuuden ja moninaisuuden tarkastella oppimisympäristöjä ja oppimisprosesseja oppijan näkökulmasta jäsentää opetuksen eriyttämisen periaatteita ja käytäntöjä käyttää oppimisen arvioinnin erilaisia menetelmiä Oppimiskäsitykset ja niiden pedagogiset seuraukset Formaali, nonformaali ja informaali oppiminen Erilaiset oppimisympäristöt Yksilölliset erot oppimisessa ja opetuksen eriyttäminen Oppimisen arvioinnin erilaiset menetelmät Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Dowling, M Young children's personal, social and emotional development. 3rd ed. Thousand Oaks, CA : Sage Publications. TAI Nurmi J. & ym Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.

13 2. Rauste-von Wright L., von Wright J. & Soini T Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. TAI Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. TAI Woolfolk, A (tai uudempi painos). Educational Psychology. Boston (Mass.): Allyn & Bacon. (luvut 6, 7, 8 ja 9) 3. Puolimatka, T Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: minuuden rakentamisen filosofia. Ryttylä: Suunta kirjat. 4. Saloviita T Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-Kustannus. KTKP020 KASVATUS, YHTEISKUNTA JA MUUTOS (*ped) Osaamistavoitteet: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa, miten kasvatus ilmenee yhtäältä yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytänteiden osana ja toisaalta niitä muuttavana voimana tarkastella sosialisaatioprosessiin liittyviä kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kasvatus- ja koulutusinstituutioita kasvatussosiologian käsitteitä ja teorioita käyttäen eritellä lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niissä tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia Kasvatus- ja koulutusinstituutiot ja -järjestelmät Kasvatuksen ja koulutuksen suhde valtarakenteisiin, kulttuureihin ja ideologioihin Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena konstruktiona Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimistehtävät ja/tai tentti Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L Kasvatussosiologia. 5. uud. painos. Jyväskylä: PS-kustannus. 2. Hoikkala, T. & Paju, P Apina pulpetissa. Helsinki: Gaudeamus. 3. Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino. 4. Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen: iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino. KTKP040 TIETEELLINEN AJATTELU JA TIETO (*ped)

14 5 op osaa eritellä arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun perusteita ja eroja tarkastella tutkimusten tieteenfilosofisia ja tieto-opillisia perusoletuksia arvioida omia tietoa ja todellisuutta koskevia uskomuksiaan kuvata kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologisia päälinjoja ja erilaisia tutkimusmenetelmiä poimia tutkimuksista olennaisia tietoja ja tulkita niitä rakentaa omaa asiantuntijuuttaan tutkimuksiin ja tutkimiseen perustuen Tieteellisen ajattelun tunnuspiirteet Tutkimuksen lukutaito Kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset päälinjat Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Heikkinen, L. T., Huttunen, R., Niglas, K. & Tynjälä, P Kartta kasvatustieteen maastosta. Kasvatus (5), Hurtig, J., Laitinen M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS- Kustannus. 3. Kakkuri-Knuuttila, M.-L. & Heinlahti, K Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Helsinki: Gaudeamus. 4. Raatikainen, P Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus. TAI Töttö, P Paljonko on paljon. Luvuilla argumentoinnista empiirisessä tutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. KTKP030 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS: OPETUSHARJOITTELU 1 (*ped) 5 op osaa tunnistaa oman roolinsa aktiivisena asiantuntijuuden rakentajana reflektoida kokemuksiaan ja tunnistaa omia havainnointi- ja toimintatapojaan tunnistaa ja arvioida koulun toimintakulttuurin vakiintuneita käytänteitä ja itsestäänselvyyksiä sekä niiden suhdetta oppimiseen Kasvatustieteellisen asiantuntijuuden jäsentämistä asiantuntijuuden teorioiden sekä omien uskomusten, tunteiden ja toimintatapojen refleksiivisen analyysin avulla. Koulun arjen seuraamista sekä lyhyiden oppimistilanteiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu ja opetusharjoittelu

15 Suoritustavat: Oppimateriaalit: Arviointi: Oma opetus, oppimistehtävät ja harjoitteluraportti Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Collin, K., Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynjälä, P. (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOY. 2. Eteläpelto, A., Collin, K. & Saarinen, J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. 3. Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa: Kansanvalitusseura. Hyväksytty hylätty OKLKAO KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 38 op Osaamistavoitteet: Aineopinnot suoritettuaan opiskelija: - osaa arvioida omaa pedagogista osaamistaan ja ymmärrystään ja asettaa itselleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita - tunnistaa oppimiseen ja motivaatioon vaikuttavia oppijan ja oppimisympäristön keskeisiä piirteitä, riskejä ja tukemisen keinoja sekä yhteiskunnallisia opetuksen ja kasvatuksen rakenteellisia ehtoja - omaa valmiudet yksilön ja ryhmän kohtaamiseen, ryhmäprosessien arviointiin sekä kollegiaaliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisprosesseja ja opetuskokonaisuuksia - osaa tehdä pienimuotoisen kasvatustieteellisen tutkimuksen ja raportoida sen OKLA215 VUOROVAIKUTUS JA OPPIMINEN (*ped) Osaamistavoitteet: Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: 6 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa integroida kokemuksiaan ja käsityksiään vuorovaikutuksen ja oppimisen tutkimiseen tutkia vuorovaikutuksen ja oppimisen ilmiöitä ja jäsentää niitä teoreettisten käsitteiden avulla Vuorovaikutuksen ja oppimisen ilmiöiden kytkennät Osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentuminen Oppimisympäristöt, yksilölliset erot oppimisessa ja opetuksen eriyttäminen Osaamisen ja ymmärryksen rakentuminen Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimistehtävät ja/tai tentti Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, M., Nummenmaa, A. R. & Rasku-Puttonen, H. (toim.) 2006.

16 Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. 2. Metsäpelto, R.-L. & Feldt, T Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PSkustannus. 3. Schmuck, R. & Schmuck, P Group processes in the classroom. 8. painos. Boston: McGraw Hill. TAI Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. (soveltuvin osin) + Salovaara, R. & Honkonen, T Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-Kustannus. TAI Gordon, T Toimiva koulu. Helsinki: LK-kirjat. 4. Peterson, J. M. & Hittie, M Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon. TAI Peterson, J. M. & Hittie, M Inclusive teaching. The journey towards effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon. 5. Nikkola, T., Rautiainen, M. & Räihä, P. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Tampere: Vastapaino. 6. Woolfolk, A Educational psychology. (10. tai uudempi painos). Boston, Mass: Allyn and Bacon. 7. Bransford, J. D. & ym. (toim.) Miten opimme. Helsinki: WSOY 8. Hakkarainen, K., Lonka, K. ja Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Helsinki: WSOY (6.painos tai uudempi) OKLA315 TYÖYHTEISÖ JA YHTEISKUNTA 5 op osaa: integroida kokemuksiaan ja käsityksiään työyhteisön ja palvelujärjestelmän tutkimiseen tutkia työyhteisön ja yhteiskunnan ilmiöitä ja jäsentää niitä teoreettisten käsitteiden avulla Yhteiskunnalliset kehystekijät Yhteistoiminnallisuus Työyhteisön kehittäminen, työssä oppiminen ja moniammatillinen yhteistyö Yhteistyö perheiden ja muiden tahojen kanssa Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Collinson, V. & Cook, T. F Organizational learning. Improving learning, teaching, and leading in school systems. Thousand Oaks: SAGE. 2. Ahonen, S Yhteinen koulu tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Tampere: Vastapaino. 3. Salminen, J Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos.

17 KTK0006 OPETUSHALLINNON OPINNOT 1 op : osaa kuvata koulutusta koskevaa lainsäädäntöä osaa soveltaa oman koulutustason opetustoimen lainsäädäntöä osaa käyttää Finlex-ohjelmaa Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö Perusopetus- ja lukiolainsäädäntö Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen lainsäädäntö Hallintolaki Opettajan vastuukysymykset Arviointi Lastensuojelu, oppilashuolto Opetustavat: Luennot Suoritustavat: Oppimistehtävät Oppimateriaalit: Finlex ( sekä opetusohjelmassa määritelty muu oppimateriaali Arviointi: Hyväksytty - hylätty OKLA615 TIETEELLISEN TIEDON RAKENTUMINEN: LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT 5 op osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset lähtökohdat, ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet, kerätä laadullisen tutkimusaineiston ja analysoida sitä tunnistaa laadullisen tutkimuksen erilaisia lähestymistapoja, noudattaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita Laadullisen tutkimuksen lähestymistavat ja perusoletukset, tarkoituksenmukaisuusotanta, havainnointi ja haastattelu aineistonkeruumenetelminä, analyysiprosessin perusteet (luokittelu, teemoittelu, tyypittely), tulkinta ja löydösten raportointi, eettiset ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu, näyttökoe Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Patton, M. Q Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. (soveltuvin osin) JA 2. Tuomi, J. & Sarajärvi, A tai myöhemmät painokset. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

18 OKLA616 TIETEELLISEN TIEDON RAKENTUMINEN: MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT 5 op osaa laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti, kerätä numeerisen tutkimusaineiston, esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin noudattaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita Tutkimusprosessi, tutkimusasetelmat, otantamenetelmät, mittaasteikot, muuttujien jakaumat, tilastollinen päättely, yleisimmät parametriset ja parametrittomat testit, tutkimuksen luotettavuus, raportointi, hyvä tieteellinen käytäntö, spss-ohjelmiston käyttö Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu, näyttökoe Oppimateriaalit: 1. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P (tai uudemmat painokset). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin) 2. Metsämuuronen, J (tai uudemmat painokset). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: international methelp. (soveltuvin osin) OKLA620 PROSEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA Tutkielmaopinnot koostuvat pienryhmäopiskelusta sekä itsenäisestä työskentelystä. Opintoihin liittyvän ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa kandidaatin tutkielman tai proseminaarityön laatimisessa. Kandidaatin tutkielman sijoittumista tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille ja tutkimushankkeisiin ( suositellaan ja tuetaan. 10 op osaa etsiä ja käyttää tutkimusaiheeseensa liittyvää tieteellistä kirjallisuutta hahmottaa tutkimusprosessin kulun ja tutkimuksen teon vaiheet soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä aineiston hankintaan ja analysointiin toteuttaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen laatia tutkimusraportin tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti perustella omia valintojaan ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa Tutkimusprosessin vaiheet, tiedon hankinta, empiirinen tai teoreettinen tutkielma, tieteellinen viestintä ja kielenhuolto,

19 tutkimusetiikka, tieteellinen argumentointi, opponointi Opetustavat: Pienryhmäopiskelu, itsenäinen opiskelu Suoritustavat: Seminaarityöskentely ja proseminaari/kandidaatintutkielma Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali: 1. Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi OKLA621 KYPSYYSNÄYTE (pääaineopiskelijoiden kandidaatin kypsyysnäyte kk-tutkintoa varten) (0 op) Osaamistavoitteet: Kypsyysnäytteellä (maturiteetilla) opiskelija osoittaa: hallitsevansa kandidaatin tutkielman sisältöalueet pystyvänsä kirjoittamaan itsenäisesti essee-tyyppisen kirjoitelman suomen tai ruotsin kielen hallintaa ja erinomaista kielitaitoa hallitsevansa asiantuntijatekstille ominaisen perusrakenteen, akateemisen kirjoitustyylin, oman tieteenalan konventiot, kielenhuollon sekä pohtivan ja yhtenäisen tekstin kirjoittamistaidon Oman tutkielman sisältö ja äidinkielen hallinta Opetustavat: Itsenäinen opiskelu Suoritustavat: Tentti Oppimateriaalit: Oma kandidaatintutkielma Arviointi: Hyväksytty hylätty OKLA516 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS: OPETUSHARJOITTELU 2 (* ped) 6 op osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksittäisiä oppimistilanteita laajempia kokonaisuuksia ymmärtää opetuksen suunnittelun prosessina, jossa tarkastellaan ja tulkitaan opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita eri näkökulmista osaa huomioida opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden oppimisedellytykset, kokemukset sekä intressit hahmottaa opetukselle erilaisia tavoite- ja toteutusvaihtoehtoja sekä kykenee tekemään näistä vaihtoehdoista perustellun valinnan Opetuksen suunnittelu Toteutus ja arviointi Koulun toimintakulttuuri Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Suoritustavat: Oma opetus, oppimistehtävät ja harjoitteluraportti Oppimateriaalit: Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin ja opetusohjelmassa mainittu muu oppimateriaali:

20 Arviointi: 1. Woolfolk, A (10. tai uudempi painos) Educational Psychology. Boston, Mass.: Allyn & Bacon. 2. Saloviita, T Luokka haltuun. Parhaat keinot toimivaan opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus Hyväksytty hylätty OKLPOM PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET (POM) OPINNOT 60 op Osaamistavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija - kriittisesti - tunnistaa oppiaineiden ja -sisältöjen merkityksen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta - osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet ja haasteet oppimiselle ja opettamiselle - - erityisluonteen ja osaa samalla tarkastella ja jäsentää ilmiöitä yli oppiainerajojen - osaa eritellä oppiaineiden pedagogista kulttuuria sekä oppiainekirjoon liittyviä erilaisia, esimerkiksi ideologisia ja poliittisia sidoksia - Opintojen rakenne: Opinnot rakentuvat yhteisistä johdanto- ja koontiseminaariopintojaksoista, eri oppiaineiden ydin- ja soveltavista osista sekä integroivien oppimiskokonaisuuksien opintojaksosta. Oppiaineiden ja aineryhmien ydinosat keskittyvät niihin teemoihin, sisältöihin ja ilmiöihin, jotka ovat kullekin oppiaineelle erityisiä. Kunkin oppiaineen tai aineryhmän soveltavat osat opiskellaan yhteistyössä toisten oppiaineiden, aineryhmien, kasvatustieteen, harjoittelujen tai tutkielmaopintojen kanssa. Yhteistyön muotoja avataan tarkemmin vuosittain opetusohjelmissa. Integroivat oppimiskokonaisuudet - opintojaksolla opiskellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevia integroivia oppimiskokonaisuuksia. POM-opinnot alkavat johdanto-opintojaksolla, jonka jälkeen opiskellaan eri aineiden/aineryhmien ydinosat 1. ja 2. POM-opintovuoden aikana. Soveltavat osat sekä integroivat oppimiskokonaisuudet -opintojakso opiskellaan 2. ja 3. POM-opintovuonna ydinosien jälkeen (ellei opetusohjelmassa toisin mainita). POM-opinnot päätetään koontiseminaariin. Suoritustavat ja arviointi: Opintojaksojen suoritustavat kertovat sen, mihin opintojakson arviointi perustuu. Opintojaksoilla arvioidaan opintojakson tavoitteiden mukaista osaamista ja osallistumista kurssille. OKLPOM POM11JO Johdanto monialaisiin opintoihin 4 op Ydinosan opintojaksot: 29 op - POM1YSU Suomen kieli ja kirjallisuus 3 op - POM1YHY Historia ja yhteiskuntaoppi 2 op

21 - POM1YKA Katsomusaineet 2 op - POM1YKU Kuvataide 3 op - POM1YLI Liikunta ja terveystieto 4 op - POM1YMA Matematiikka 3 op - POM1YMU Musiikki 3 op - POM1YTN Teknologiakasvatus ja tekninen työ 2 op - POM1YKS Käsityökasvatus ja tekstiilityö 2 op - POM1YYL Ympäristö- ja luonnontieto 5 op Soveltavan osan opintojaksot: - POM2SSU Suomen kieli ja kirjallisuus 3 op - POM2SHY Historia ja yhteiskuntaoppi 2 op - POM2SKA Katsomusaineet 2 op - POM2SKU Kuvataide 2 op - POM2SLI Liikunta ja terveystieto 2 op - POM2SMA Matematiikka 2 op - POM2SMU Musiikki 2 op - POM2STN Teknologiakasvatus ja tekninen työ 2 op - POM2SKS Käsityökasvatus ja tekstiilityö 2 op - POM2SYL Ympäristö- ja luonnontietoaineet 3 op POM10CC Integroivat oppimiskokonaisuudet POM11SE Monialaisten opintojen koontiseminaari POM-opinnot yhteensä 22 op 4 op 1 op 60 op POM11JO JOHDANTO MONIALAISIIN OPINTOIHIN 4 op tunnistaa oppiaineita kohtaan omaksumiaan asenteita ja valmiuksia tuntee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita hahmottaa oppiaineiden ja niiden oppimisen yhtäläisyyksiä ja eroja tiedostaa aistihavaintojen, toiminnan ja oppimistapojen merkityksen oppimisessa osaa tunnistaa oppiaineiden ideologisia ja poliittisia sidoksia. Oppiaineiden filosofia ja politiikka, monilukutaito eri oppiaineissa, tiedonkäsitykset, taidon oppiminen, eri oppiaineet kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa, esi- ja alkuopetuksen pedagogiikka Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS (6 op) POM1YSU SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN YDINOSA Osaamistavoitteet: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija

22 ymmärtää kielen merkityksen erilaisissa tilanteissa ja osana yksilön ja yhteisöjen toimintaa tiedostaa kielten merkityksen identiteettien rakentumisessa osaa tulkita ja tuottaa monimuotoisia tekstejä ja ohjata tulkinta- ja tuottamisprosesseja. Kielen tilanteisuus ja variaatio, kielet ja identiteetti, kirjallisuus ja kulttuuri, tekstit ja monilukutaito, kieli- ja viestintäasiantuntijuuden kehittyminen Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät POM2SSU SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN SOVELTAVA OSA 3 op ymmärtää kielen merkityksen (monilukutaidon) eri oppiaineissa ja niitä yhdistävänä tekijänä osaa luoda ja ohjata monilukutaitoa kehittäviä oppimisprosesseja. Monilukutaidon ja monikielisyyden pedagogiikka suhteessa sovellettavaan alueeseen Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät ja tentti HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI (4 op) POM1YHY HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN YDINOSA 2 op ymmärtää historiallisen tiedon luonteen erityispiirteet saa valmiuksia opettaa historiaa tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti ymmärtää historian ja yhteiskuntaopin tavoitteet koulussa. Historiallisen tiedon luonne, kouluhistorian ja yhteiskuntaopin tavoitteet ja tehtävä perusopetuksessa, historian oppiminen Opetustavat: Itsenäinen opiskelu Suoritustavat: Tentti POM2SHY HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN SOVELTAVA OSA Osaamistavoitteet: 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija

23 osaa laatia oppimistehtäviä historiallisen tiedon luonteen opiskeluun osaa laatia tutkivan oppimisen mukaisia prosesseja historian opiskeluun laatia yhteiskuntaopin tehtäviä kouluopetukseen. Historian tiedon luonteen opiskelua painottavien opiskelutehtävien suunnittelu tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti, yhteiskuntaopin tehtävien suunnittelu Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät KATSOMUSAINEET (4 op) POM1YKA KATSOMUSAINEIDEN YDINOSA 2 op osaa tarkastella ja rakentaa katsomusaineiden opetusta sekä sisällöllisistä että oppilaan kasvua ja identiteetin rakentumista tukevista lähtökohdista käsin tunnistaa uskonnollisen ja elämänkatsomuksellisen ilmiön perusluonteen on saanut valmiuksia katsomusaineiden pedagogiikkaan ja tuntee katsomusaineiden erityispiirteitä kykenee erittelemään ja ymmärtämään ympäröivän maailman monia merkki- ja merkitysjärjestelmiä. Maailmankatsomukselliset, kulttuuriset, eettiset ja filosofiset näkökulmat sekä kysymyksenasettelut Opetustavat: Luento ja/tai pienryhmäopiskelu. Kirjallisuus, artikkelit, sanoma- ja aikakauslehdet, valokuvat, elokuvat, Internet-sivustot sekä erilaiset korkea- ja populaarikulttuurin tuotteet. POM2SKA KATSOMUSAINEIDEN SOVELTAVA OSA Osaamistavoitteet: 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa uskontojen ja erilaisten maailmankatsomusten vaikutuksen yksilön ja yhteiskunnan elämässä ymmärtää perusopetuksen uskonnon oppiaineen monipuoliseen uskonnolliseen ja katsomukselliseen sivistykseen tähtäävät tavoitteet ja sisällöt ymmärtää elämänkatsomustiedon eettiset ja monitieteelliset lähtökohdat ja sisällöt

24 Opetustavat: Suoritustavat: Oppimateriaalit: KUVATAIDE (5 op) on saanut valmiuksia erilaisuuden kohtaamiseen ja kunnioittamiseen on selvillä kulttuurin ja ajankuvan historiallisesta olemuksellisuudesta. Katsomuksellisuusulottuvuuden laaja-alainen tarkastelu tapa- ja perinnekulttuurin sekä taiteiden ja arkielämän vaihtelevien näkökulmien avulla Pienryhmäopiskelu Oppimistehtävät ja/tai tentti Opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali. Opetussuunnitelmat, kirjallisuus, artikkelit, sanoma- ja aikakauslehdet, valokuvat, elokuvat, Internet-sivustot sekä erilaiset korkea- ja populaarikulttuurin tuotteet POM1YKU KUVATAITEEN YDINOSA 3 op ymmärtää kuvataiteen oppiaineen tavoitteet koulussa tiedostaa visuaalisen hahmottamisen merkityksen oppimisessa ymmärtää kuvakulttuurin ja kokemismaailman vaikutuksen lapsen kuvailmaisuun osaa käyttää kuvataiteen oppimateriaaleja ja kuvantuottamisvälineitä. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu, media ja kuvaviestintä Opetustavat: Pienryhmäopiskelu, itsenäinen opiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät Oppimateriaalit: Koulussa käytettävät kuvataiteen materiaalit, opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali POM2SKU KUVATAITEEN SOVELTAVA OSA 2 op ymmärtää kuvakulttuurin merkityksen (monilukutaito) eri oppiaineissa hahmottaa kuvataiteen merkityksen osana yleistä kasvatusta. vahvistaa omaa taidekäsitystään sekä ilmaisuaan. Kuvataiteen pedagogiikka Opetustavat: Pienryhmäopiskelu, itsenäinen opiskelu Suoritustavat: Oppimistehtävät Oppimateriaalit: Koulussa käytettävät kuvataiteen materiaalit, opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali