Psykoterapian käyttöarvo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoterapian käyttöarvo"

Transkriptio

1 PUHEENVUORO Jukka Valkonen Psykoterapian käyttöarvo Monet ihmiset tarvitsevat apua ja tukea masennusoireidensa lievittämiseen ja masennuksesta toipumiseen. Jotkut päätyvät etsimään tätä apua psykoterapiasta. Tiedämme, että psykoterapia on keskimääräisesti tarkasteltuna vaikuttava hoitomuoto masennukseen (Konsensuslausuma 2007). Myös lääkäreille annettujen Käypä hoito -suosituksien mukaan psykoterapia on osa masennuksen hyvää hoitoa (Suomen Psykiatriyhdistys ry 2004). Käypä hoito -suositukset perustuvat pääosin kliinisinä kokeina toteutettuihin satunnaistettuihin ryhmävertailuihin, jotka tarjoavat näyttöä keskimääräisistä ja määrällisesti mitatuista oiremuutoksista ja häiriötason muutoksista. Satunnaistetuissa ryhmävertailuissa eri terapiamuotojen välillä on löytynyt vain vähäisiä eroja (Wampold 2001). Tulosta on selitetty joko niin, että terapiamuotojen vaikuttavuudessa ei ole eroja tai niin, että ryhmävertailujen logiikka peittää mahdolliset erot. Jälkimmäisestä tulkinnasta seuraava tiedontarvealue, jota kliiniset kokeet eivät tavoita, kohdistuu terapiaan hakeutuvien ja terapiaan osallistuneiden ihmisten yksilöllisiin elämäntilanteisiin, kokemuksiin ja merkityksenantotapoihin (Leiman 2004). Narratiivinen lähestymistapa tarjoaa yhden näkökulman tällaisen tutkimustehtävän ratkaisemiseen. Sen kautta rakentuu kuva psykoterapian käyttöarvosta eli siitä, miten ihmiset kykenevät käyttämään terapiaa hyväkseen omien tarpeidensa ja merkityksenantotapojensa näkökulmasta. Artikkeli perustuu väitöskirjatyöhöni (Valkonen 2007), jossa tarkasteltiin psykoterapian tuloksellisuutta laadullisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimus toteutettiin osana Helsingin Psykoterapiaprojektia (Knekt & Lindfors 2004), ja se perustui neljäntoista projektin tutkimuspotilaan haastatteluihin ja heidän omiin arvioihinsa masennusoireidensa muutoksista. Puolet tähän tutkimukseen valikoituneista oli osallistunut alle vuoden kestäneeseen voimavarasuuntautuneeseen terapiaan ja puolet 2 3 vuotta kestäneeseen psykodynaamiseen psykoterapiaan. Tähän tutkimukseen mukaan otettu aineisto oli kerätty ennen terapian alkua ja heti terapian päätyttyä. 36 Kuntoutus

2 Sisäiset tarinat Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana on näkemys ihmisestä tarinoiden kautta itseensä, elämäänsä ja ympäröivään todellisuuteen orientoituvana oliona. Olen käyttänyt Vilma Hänniseltä (1999) lainaamaani sisäisen tarinan käsitettä kuvaamaan ajatusta, jonka mukaan ihminen omaksuu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin välityksellä tietynlaisen tai tietynlaiset valmiudet tulkita sekä oman mielen sisäisiä tapahtumia että ulkoisessa maailmassa tapahtuvia asioita. Tämä ajatus perustuu esimerkiksi Jerome Brunerin (1987) esittämään näkemykseen, jonka mukaan ihmisillä on taipumus tuottaa kokemuksistaan tai teoistaan ajallisesti järjestyneitä juonellisia tulkintoja. Bruner (1986) kutsuu tätä ihmisen kognitiivisen toiminnan muotoa narratiiviseksi ajatteluksi. Hänninen käyttää tällaisesta ajattelun ominaisuudesta käsitettä sisäinen tarina. Hänninen näkee sisäisen tarinan hypoteettisena ihmisen mielensisäisenä rakenteena tai prosessina, jonka mukaisesti ihminen ymmärtää itseään ja elämäänsä, kuten myös toisten ihmisten toimintaa, ja jonka mukaan asiat ja tapahtumat saavat merkityksiä. Sisäinen tarina rakentuu siis ympäröivän kulttuurin ja sosiaalisten verkostojen tarjoamien kertomusten ja ihmisen elämäntilanteiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kuulemamme ja kohtaamamme kertomukset auttavat meitä tulkitsemaan tapahtumia ja kokemuksiamme ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Jotkin kertomukset osoittautuvat päteviksi, tai osa ympäristömme tarjoamista mallitarinoista muuttuu jostain muista syistä sisäisiksi tarinoiksemme. Vain harvoin, jos koskaan, tulemme täysin tietoisiksi näistä omaksumistamme tulkintatavoista, eikä sisäistä tarinaamme voi siten yksiselitteisesti todentaa tai osoittaa oikeaksi. Tähän hypoteettiseen sisäiseen tarinaan sisältyy myös käsitys hyvästä elämästä, joka antaa samalla suunnan ja päämäärän omalle toiminnallemme. Sisäinen tarina ei siten vain representoi tapahtunutta, vaan se on läsnä jo elämässä itsessään. Intentionaalinen toiminta, valintojen tekeminen erilaisissa elämäntilanteissa ja moraaliset päätökset perustuvat tämän näkemyksen mukaan tällaiseen tarinamuotoiseen käsitykseen itsestämme ja maailmasta ympärillämme. Tutkimukseni keskeinen tulos on, että psykoterapian voi nähdä paikkana kertoa terapiaan hakeutuneen kannalta mahdollisimman hyvää tarinaa. Sitä, millainen tuo hyvä tarina kenellekin on tai voisi olla, tulee kuitenkin arvioida jokaisen ihmisen omien merkityksenantotapojen ja pyrkimysten näkökulmasta. Tämä taas edellyttää sitä, että me ymmärrämme ainakin jollakin tavalla sitä, miten ihmiset orientoituvat terapiaan ennen hoidon alkua. Löysin tutkimukseeni valikoituneiden ihmisten alkuhaastatteluista kolme erilaista juonenkulun logiikkaa, joiden mukaisesti 1) ihmiset perustelivat hakeutumistaan psykoterapiaan, 2) he kertoivat itsestään ja ongelmistaan ja 3) he asettivat odotuksia tulevalle terapialle. Nimesin nämä juonityypit elämänhistorialliseksi, situationaaliseksi ja moraaliseksi sisäiseksi tarinaksi. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi, millaisia nämä erilaiset sisäisen tarinan muodot olivat ja millaisia kriteerejä niistä seurasi tai voisi seurata psykoterapiassa kerrottavalle hyvälle tarinalle. Kuntoutus

3 Elämänhistoriallinen sisäinen tarina Joillekin hyvä tarina on koherentti. Psykoterapian lähtökohtana on tällöin tavalla tai toisella puutteellinen, epäyhtenäinen tai epäjohdonmukainen kertomus, ja terapia voi auttaa eheyttämään tällaista katkennutta tai katkelmallista elämäntarinaa. Osa Psykoterapiaprojektiin hakeutuneista ihmisistä näki masennuksensa liittyneen aiemmin elämässä tapahtuneisiin haitallisiin asioihin. Tietyt lapsuuden kokemukset tai elämänolosuhteet olivat häirinneet omaa kehitystä tai jääneet muutoin vaivaamaan mieltä. Usein nämä ihmiset kokivat, etteivät he osanneet tarkemmin kertoa, mitä lopulta oli tapahtunut tai mistä ongelmat olivat saaneet alkunsa. Heillä oli kuitenkin jonkinlainen aavistus siitä, että heidän elämässään oli täytynyt tapahtua jotain sellaista, joka antaisi samalla selityksen heidän ongelmilleen. Psykoterapian toivottiin tällöin auttavan koherentin elämäntarinan konstruoimisessa ja elämäntarinan katkosten eheyttämisessä. Psykoterapia voisi tästä näkökulmasta auttaa ihmistä löytämään jossain määrin totuudenmukaisen selityksen omille ongelmilleen. Kutsuin tutkimuksessani tällaista orientaatiota psykoterapiaan elämänhistorialliseksi sisäiseksi tarinaksi. Situationaalinen sisäinen tarina Toisille taas hyvä tarina on emansipatorinen. Psykoterapian tehtävä olisi tällöin auttaa ihmistä löytämään omaan tilanteeseen sellaisia tarinallisia tulkintoja, jotka vahvistavat omia voimavaroja ja auttavat ihmistä vapautumaan ajattelua ja toimintaa rajoittavista malleista. Osa Psykoterapiaprojektiin hakeutuneista ihmisistä selitti masennustaan nykyiseen elämäntilanteeseen liittyvillä tekijöillä. Nykyiset ihmissuhteet, työ- tai opiskeluongelmat, asuminen tai taloudellinen tilanne tekivät elämäntilanteen vaikeaksi ja aiheuttivat tai ylläpitivät masennusta. Psykoterapiaan hakeutumista perusteltiin tällöin usein sillä, että omaan elämäntilanteeseen liittyvien haasteiden ja omien voimavarojen välinen tasapaino oli järkkynyt. Elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia pidettiin sinänsä luonnollisina osina kenen tahansa elämää. Nämä ihmiset eivät myöskään odottaneet pääsevänsä masennuksestaan kokonaan eroon, vaan mielialojen vaihtelut nähtiin elämään kuuluvina ilmiöinä. Kyseisessä tilanteessa ongelmat vain ylittivät omat voimavarat. Psykoterapian toivottiin auttavan ratkaisemaan omaan elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia tai vahvistavan omia voimavaroja, jotta tasapaino ja elämänhallinta palautuisivat. Annoin tällaiselle orientaatiolle nimeksi situationaalinen sisäinen tarina. Moraalinen sisäinen tarina Kolmas tulkinta hyvästä tarinasta on moraalinen. Hyvä tarina on tällöin sellainen, jossa omalle elämälle kyetään löytämään tarkoitus ja merkitys. Osa Psykoterapiaprojektin tutkimuspotilaista perusteli psykoterapiaan hakeutumistaan tyytymättömyydellä itseensä ja omaan elämäänsä. Nämä ihmiset kokivat itsensä kykenemättömiksi vastaamaan niihin odotuksiin, joita he olivat itselleen asettaneet tai joita he kokivat ympäröivän kulttuurin elämälleen asettavan. Osalla jo nämä odotukset olivat hukassa: he näkivät masennuksensa liittyvän siihen, että he eivät tienneet, mitä he elämältään halusivat tai mihin heidän tu- 38 Kuntoutus

4 lisi elämässään pyrkiä. Aktii vinen toimijuus eli kokemus siitä, että ihminen pystyisi itse vaikuttamaan elämäänsä ja kokemuksiinsa, jäi tällöin puutteelliseksi. Toisaalta masennus voitiin liittää siihen, että elämässä oli tehty vääriä valintoja. Moraalisen vastuun tilanteesta ja sen ratkaisemisesta koettiin viime kädessä olevan itsellä. Psykoterapiaa tarvittiin kuitenkin avuksi, jotta oman elämän päämäärät selkeytyisivät ja ympäröivästä kulttuurista löytyisi sellaisia innoittavia kertomuksia, joihin voisi liittyä ja joiden kautta omaa elämää voisi arvioida. Toivottavaa tietysti olisi, että oma elämä näyttäytyisi tällöin arvokkaana ja merkityksellisenä ja että tällainen tarinallinen tulkinta tarjoaisi kokemuksen elämäntarkoituksesta. Kutsuin tutkimuksessani tällaista terapian lähtökohtaa moraaliseksi sisäiseksi tarinaksi. Psykoterapian merkitykset Kuten olen edellä todennut, sisäisen tarinan näkökulmasta psykoterapian tehtävänä on auttaa ihmistä kertomaan omalta kannaltaan mahdollisimman hyvää tarinaa (kuva 1). Edellä myös esitin, että hyvän tarinan kriteerit voivat eri ihmisille olla erilaisia. Jollekin hyvä tarina on koherentti, joku toinen odottaa tarinalta emansipatorisuutta ja jollekin kolmannelle hyvä tarina on sellainen, joka auttaa löytämään elämäntarkoituksen. Mitä sitten näille erilaisille sisäisille tarinoille ja niihin liittyville odotuksille tapahtui psykoterapiassa? Löysin kolme erilaista logiikkaa, joiden mukaisesti ihmisten sisäiset tarinat kehittyivät psykoterapian aikana. Joskus tarinat kävivät toteen. Psykoterapia osoittautui sellaiseksi, kuin sen oli kuviteltu ja toivottu olevan, ja masennuksen oireet Elämäntarkoitus Hyvä tarina Koherenttisuus Emansipaatio Kuva 1. Psykoterapian merkitykset hyvän tarinan kertomisessa. Kuntoutus

5 helpottuivat odotusten mukaisesti. Tällaisia tilanteita tuli esille silloin, kun elämänhistoriallisen sisäisen tarinan mukaisesti terapiaan orientoitunut ihminen ohjautui pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan tai kun situationaalisen sisäisen tarinan mukaisin odotuksin orientoitunut ihminen ohjautui voimavarasuuntautuneeseen terapiaan. Näissä tapauksissa näytti siis siltä, että psykoterapiamuoto vastasi ihmisen omia tulkintoja ongelmistaan ja ihmisten itsestään kertomat tarinat etenivät tällöin odotusten mukaisella tavalla. Elämänhistoriallinen sisäinen tarina eheytyi, situationaalinen sisäinen tarina vapautti minuutta uhkaavista ja toimintaa rajoittavista tulkinnoista. Joissakin tapauksissa ihmisten itsestään kertomat tarinat jäivät sen sijaan kesken. Terapian päättyessä ihminen kertoi käytännöllisesti katsoen samaa tai samanlaista tarinaa kuin terapian alkaessa. Ongelmat olivat ennallaan, ja omat odotuksetkin liittyivät samanlaisiin muutoksiin kuin ennen terapian alkua. Tällaisia tapauksia tuli tyypillisesti esille silloin, kun tutkimusasetelma oli ohjannut ihmisen sellaiseen terapiamuotoon, joka ei vastannut hänen odotuksiaan ja toiveitaan. Näytti siis siltä, että näissä tapauksissa psykoterapiamuodon tulkinnat ihmisestä ja hänen ongelmistaan eivät kohdanneet ihmisen omia käsityksiä, eikä käsityksissä tapahtunut muutoksia terapian aikana. Näin tapahtui esimerkiksi silloin, kun elämänhistoriallisen sisäisen tarinan mukaisesti orientoitunut ihminen ohjautui voimavarasuuntautuneeseen terapiaan tai kun situationaalisen sisäisen tarinan mukaisesti orientoitunut ihminen ohjautui psykodynaamiseen psykoterapiaan. Kumpikaan tässä tutkimuksessa mukana olleista terapiamuodoista ei näyttänyt kohtaavan erityisen hyvin moraalisen sisäisen tarinan mukaisia käsityksiä ja odotuksia. Viittaan tässä yhteydessä yksinkertaisuuden vuoksi vain terapiamuotoihin, vaikka kyse voi yhtälailla, tai ehkä jopa ensisijaisesti, olla ainutkertaisista terapiaprosesseista, joissa erilaisilla vuorovaikutukseen liittyvillä tekijöillä on voinut olla vähintään yhtä suuri merkitys kuin terapiamuotoon palautuvilla tekijöillä. Kolmas psykoterapian saama merkitys liittyi tarinoiden muuttumiseen. Sisäiset tarinat etenivät terapian myötä mutta eri suuntaan kuin, mitä ihmiset olivat kuvitelleet. Näissä tapauksissa ihmiset kertoivat siis terapian päättyessä tavalla tai toisella uudenlaista tarinaa itsestään ja ongelmistaan, jolloin myös heidän odotuksensa psykoterapian suhteen olivat muuttuneet. Joidenkin kohdalla muutos oli seurausta siitä, että tutkimusasetelman osoittama psykoterapiamuoto ei ollut vastannut aluksi ihmisen omia käsityksiä, mutta terapiaprosessin myötä hän oli kuitenkin syystä tai toisesta oppinut ja omaksunut terapian tarjoamia uusia käsitteitä ja välineitä oman tilanteensa ja ongelmiensa tulkintaan. Toinen tilanne, jossa sisäinen tarina näytti rekonstruoituvan, oli sellainen, että terapiamuoto oli odotusten mukaista, mutta oireet ja ongelmat eivät tästä huolimatta helpottuneet. Omat käsitykset ja kokemukset olivat ristiriitaisia, ja lievittääkseen tätä ristiriitaa (kognitiivista dissonanssia) ihminen joutui muuttamaan omia käsityksiään. Tulkitsemalla ongelmia uudella tavalla oireiden jatkuminen tuli ymmärrettäväksi, ja samalla uusi tulkinta tarjosi mahdollisuuden odottaa ongelmien helpottuvan tulevaisuudessa, 40 Kuntoutus

6 vaikkakin ongelmien ratkaiseminen saattoi edellyttää jatkossa muunlaisia toimenpiteitä kuin psykoterapiaa. Johtopäätöksenäni esitän, että ihmisten käsityksillä ja odotuksilla näyttää olevan merkitystä terapian onnistumiselle. Olisi siis perusteltua selvittää ennen terapian alkua, millaisia merkityksenantotapoja ja odotuksia ihmisillä on tulevan terapian suhteen ja millainen terapiamuoto auttaisi terapiaan hakeutuvan mielestä häntä parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta tutkimukseni tulosten perusteella näytti siltä, että joskus myös ihmisen odotusten vastainen terapia voi osoittautua hyödylliseksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että terapeutin ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde tai jokin muu tekijä saa ihmisen jatkamaan työskentelyä, vaikka se ei tuntuisikaan alkuun vastaavan omia käsityksiä ja odotuksia. Psykoterapian käyttöarvo liittyy siis siihen, millaisen tarinallisen tulkintakehyksen, tai Hännisen (1999) termein sisäisen tarinan, osaksi terapia asettuu. Elämänhistoriallisessa kontekstissa psykoterapian tehtävänä on eheyttää katkennutta tai katkelmallista tarinaa, situationaalisessa kontekstissa psykoterapian tulisi vapauttaa pakottavista ja toimintaa rajoittavista mallitarinoista ja moraalisessa kontekstissa psykoterapian tulisi tukea ihmisen mahdollisuuksia liittyä arvokkaisiin ja tavoiteltaviin kulttuurisiin kertomuksiin. Kuntoutuksen käyttöarvo? Mitä tekemistä tällä sitten on yleisemmin kuntoutuksen kanssa? Psykoterapiahan itsessään on osa mielenterveyskuntoutusta, ja merkittävä osa psykoterapiasta toteutetaan Suomessa jo muodollisesti Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta. Tämä kuntoutuksen osa-alue näyttää yhä vain kasvavan. Kuntoutus pitää sisällään kuitenkin paljon muutakin. Psykoterapiassa ja kuntoutuksessa laajemminkin ymmärrettynä on kuitenkin sellainen yhteinen piirre, että niissä molemmissa pyritään käytännössä aina jonkinlaiseen muutokseen. Narratiivisen lähestymistavan anti tämän muutoksen tarkasteluun on siinä, että muutosta voidaan lähestyä ihmisen omien elämänselitysten ja merkityksenantotapojen näkökulmasta. Aila Järvikosken ja Kristiina Härkäpään (1995) määritelmän mukaan kuntoutuksen tavoitteena on tukea ihmisen elämänprojektien toteutumista. Se kelpaa tästä näkökulmasta varsin mainiosti myös psykoterapian tavoitteeksi. Tarvitsemme jatkossakin monipuolista näyttöä kuntoutuksen vaikuttavuudesta ryhmävertailujen ja määrällisesti mitattavien muutosten avulla. Tässä tehtävässä tieteelliset yleistykset ja keskimääräisyyksiin perustuvat mittarit ovat luonnollisesti korvaamattomia apuvälineitä. Näiden lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös kykyä eläytyä yksittäisen kuntoutujan elämäntilanteeseen ja tapaan nähdä maailma. Tämän tavoittamiseksi meillä tulisi olla riittävästi kärsivällisyyttä ja aikaa kuunnella ihmisen kertomuksia itsestään, ongelmistaan ja odotuksistaan. Näin kuntoutuksella olisi käyttöarvoa myös ihmisen omien pyrkimysten ja tarpeiden näkökulmasta. Tämä ei tietystikään ole uusi asia käytännön työtä tekeville kuntoutuksen asiantuntijoille. Juuri näin monet hyvät työntekijät toimivat tälläkin hetkellä omassa työssään. Viestini onkin ehkä enemmän suunnattu kuntoutuk- Kuntoutus

7 sen mallitarinoita tuottaville ja ylläpitäville tutkijoille, suunnittelijoille ja päättäjille. Erilaiset ammatilliset ja tieteelliset selitykset ihmisten ongelmista ja kuntoutumisen mekanismeista ovat luonnollisesti tarpeen asiakastyössäkin, mutta näyttää kuitenkin siltä, että ihmisten tarvitsemaa muutosta, kutsutaan sitä sitten kasvuksi tai kuntoutumiseksi, edistää se, jos nämä professionaaliset mallitarinat ja ihmisten omat sisäiset tarinat kohtaavat. Joskus näin voi käydä onnellisen sattuman seurauksena, joskus taas yhteisiin tulkintoihin tai edes yhteisesti hyväksyttyihin tulkintoihin pääseminen saattaa edellyttää pitkää ja vaativaa neuvottelua. On kokonaan eri asia, sallivatko tehokkuusvaatimuksemme ja palvelustandardimme tällaisen työotteen. Kyse lienee pitkälti siitä, arvioimmeko me kuntoutuksen vaikutuksia asiakkaiden kokeman käyttöarvon vai jonkin muun kriteerin mukaan. VTT Jukka Valkonen toimii erikoistutkijana Kuntoutussäätiössä. Lähteet Bruner J (1986) Actual minds, possible worlds. Cambridge: Harvard University Press. Bruner J (1987) Life as narrative. Social Research, 54 (1), Hänninen V (1999) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopisto. Järvikoski A & Härkäpää K (1995) Mitä kuntoutus on? Teoksessa A Suikkanen, K Härkäpää, A Järvikoski, T Kallanranta, K Piirainen, M Repo & J Wikström (toim.) Kuntoutuksen ulottuvuudet. Porvoo: WSOY. Knekt P & Lindfors O (toim.) (2004) A Randomized trial of the effect of four forms of psychotherapy on depressive and anxiety disorders. Design, methods, and results on the effectiveness of short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy during a one-year follow-up. Helsinki: Kela. Konsensuslausuma (2007) Psykoterapia. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Duodecim, 123, Leiman M (2004) Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Duodecim, 120, Suomen Psykiatriyhdistys ry (2004) Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim, 119, Valkonen J (2007) Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Wampold BE (2001) The great psychotherapy debate. Models, methods, and findings. Mahwah: Lawrence Ehrlbaum Associates. 42 Kuntoutus

Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Kuntoutussäätiö. Jukka Valkonen

Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Kuntoutussäätiö. Jukka Valkonen Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Kuntoutussäätiö Jukka Valkonen Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Jukka Valkonen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS 77/2007 Julkaisija: Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Kuntoutussäätiö. Jukka Valkonen

Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Kuntoutussäätiö. Jukka Valkonen Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Kuntoutussäätiö Jukka Valkonen Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina Jukka Valkonen KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS 77/2007 Julkaisija: Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Narratiivinen tutkimus

Narratiivinen tutkimus Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN TARINALLISTA TARKASTELUA

KUNTOUTUKSEN TARINALLISTA TARKASTELUA KUNTOUTUKSEN TARINALLISTA TARKASTELUA Tarinateatteriohjaajan peruskoulutus Riitta Tiainen Lopputyö 16.10.2008 Tarinainstituutti SISÄLLYS Alkutarina KUNTOUTUKSESTA 3 Kuntoutuksen kehityspolkuja 4 Lopputyön

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA

KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA TIETEELLINEN ARTIKKELI ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON PEKKA HEINO TUULA TOIKKA ILONA AUTTI-RÄMÖ KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA Johdanto Psykoterapia on terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot