Lausunto Lappeenrannan kaupungille - Hallituksen esitysluonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto Lappeenrannan kaupungille - Hallituksen esitysluonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä 90/09.05/2016 Khall kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, puh , s-posti vesa.huuskonen@parikkala.fi Lappeenrannan kaupunki on pyytänyt Etelä-Karjalan kuntien lausuntoa halli tuk sen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä siten, et tä kuntien lausunnot ovat Lappeenrannan kaupungin kirjaamossa (kirjaamo@lappeenranta.fi) viimeistään Lappeenrannan kaupun ki, joka toimii pelastustoimen järjestäjänä koko Etelä-Karjalan alueella isän tä kun ta mal li-pe ri aat teel la, toimittaa kuntia kuultuaan lausuntonsa si sämi nis te ri öön viimeistään Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen järjestämisestä. La kia sovellettaisiin pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, oh jaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa ole van lain mukaan kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alu eel lis ta pelastuslaitosta. Pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan mää rät tä väk si viiden maakunnan tehtäväksi. Ne järjestäisivät pe las tus toimen yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Etelä-Karjalan kohdalla jär jes tä mis vas tuu olisi Uudenmaan maakunnalla. Pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen sekä palvelujen saa tavuu den ja laadun parantaminen edellyttää pelastustoimen ja sen oh jaus järjes tel män uudelleenorganisointia maakunnissa. Uudelleenorganisoinnin yh tey des sä pelastustoimen ohjausjärjestelmää esitetään tarkistettavaksi siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti yh denmu kai sin perustein, taloudellisesti ja tehokkaasti. Pelastustoimen or ga nisoi mi nen sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen kans sa yhdenmukaisen aluejaon ja järjestämismallin pohjalta on puolestaan vält tämä tön, koska sillä turvataan pelastustoimen mahdollisuus jat kos sa kin suorittaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä ja kiireellisiä ensivastetehtäviä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa erikseen sovi taan. Pelastustoimen järjestämislain antamisen jälkeen on tarkoitus uudistaa nykyi nen pelastuslaki tavoitteena pelastustoimen toimintamallien kansallinen yh te näis tä mi nen sekä ohjausmallin tehostaminen ja pelastustoimen teh tävä ku van tarkistaminen viranomaisyhteistyön tiivistämisen näkökulmasta. Pe las tus lain uudistaminen toteutetaan siten, että uudistettu pelastuslaki tuli si voimaan vuoden 2019 alussa maakuntien ja uudistettujen pe las tus laitos ten aloittaessa toimintansa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Pelastustoimen nykyinen järjestämismalli Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnan vastaavat pelastustoimen tehtävistä la ki sää tei ses sä yhteistyössä muodostaen alueellisia pelastustoimia. Alu een

2 pelastustoimen tehtävät on annettu kuntien sopimalla tavalla kun ta yh ty mälle tai yksittäiselle kunnalle kuten Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kau pungil le. Alueella tulee olla pelastuslaitos, joita Suomessa on 22. Alu een pelastustoimi voi käyttää apunaan sopimuspalokuntia (esimerkiksi va paapa lo kun tia), joiden tehtäviin ei kuitenkaan sisällyttää vi ran omais val tuuk sien käyttöä vaativia tehtäviä. Pelastuslaitokset ovat tehneet noin 500 vapaaehtoisen pa lo kun nan kanssa pa lo kun ta so pi muk sen, joiden hälytysosastoissa on noin hä ly tys kelpois ta henkilöä. Sopimuspalokunnat omistavat ja/tai hal lin noi vat myös huomat ta vaa kiinteistö- ja kalusto-omaisuutta. Pelastuslaitoksilla ja niiden sopimuspalokunnilla on vuosittain noin pe las tus teh tä vää ja lisäksi lähes kaikki sosiaali- ja terveystoimen vastuulla ole vaa yli ensivastetehtävää. Näissä ensivastetehtävissä am bu lanssin korvaa yleisimmin ensivastekoulutuksen saanut paloauton mie his tö. Lisäksi pelastuslaitokset hoitavat pelastuslaitoksen ambulansseilla kii reel lisiä ensihoitotehtäviä vuosittain arviolta noin Tätä pe las tus toi men ensihoitotehtävien järjestämisvastuuta ei kuitenkaan ole Kainuun, Etelä-Poh jan maan, Etelä-Karjalan eikä Lapin alueilla. Etelä-Karjalassa en sihoi to teh tä vät on sisällytetty Eksoten palvelukokonaisuuteen eli tiiviisti so siaa li- ja terveystoimen yhteyteen. Pelastustoimen nykyisen järjestämismallin ongelmiksi on nähty vaikeus saa da ratkaisuja, jotka johtaisivat valtakunnallisiin ja yhdenmukaisiin toimin ta mal lei hin sekä yhdenmukaisiin tietojärjestelmiin ja palvelutarjontaan. Pe las tus toi mes sa ei myöskään ole riittävästi panostettu tutkimukseen ja ke hit tä mi seen. Lakiesityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Ehdotetun lain tarkoituksena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyt töä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Ke hit tä mis ta voitteik si on asetettu pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallisen johta mi sen, suunnittelun, ohjauksen, valvonnan ja koordinoinnin vah vis ta minen sekä siviiliviranomaisten ja pelastustoimen välisen koordinaation selkiyt tä mi nen laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Lisäksi tavoitellaan alan koulu tus jär jes tel män uudistamista ja sopimuspalokuntajärjestelmän ke hit tämis tä osana kustannustehokkuuden parantamista. Pelastustoimen odo te taan jatkossakin toimivan osana kiireellisen en si hoidon palveluketjua. Tä män edellytyksenä on, että pelastustoimi ja ensihoito or ga ni soi daan maa kun nis sa samaan oikeushenkilöön. Täten la ki esi tyk sessä ehdotetaan, et tä pelastustoimen järjestämisvastuu annetaan en si hoi don jär jes tä mi ses tä vastaavan viiden maakunnan tehtäväksi. Toisin sa noen nämä viisi maa kun taa järjestäisivät pelastustoimen sosiaali-ja ter vey denhuol lon jär jes tä mi ses tä annetun lain (-/201-/) 10 :ssä tarkoitetulla ta val la ja maakunnat so pi si vat järjestämisen rahoittamisesta yh teis työ alueit tain järjes tä mis vas tuus sa olevan maakunnan kanssa, jossa palveluiden tuot ta mises ta vas tai si kyseisen maakunnan palvelulaitos. Yhteistyöalueen maa kunnan te ki si vät yhteistyösopimuksen valtuustokausittain. Laissa säädettäisiin pal ve lu ta sos ta, jossa tulisi huomioida erilaiset kan sal liset, alueelliset ja paikalliset tar peet ja uhat. Yhteistyöalueen pal ve lu ta so-

3 pää tös kuitenkin tehtäisiin jär jes tä mi ses tä vastaavan maakunnan val tuustos sa, Etelä-Karjalan kohdalla siis Uudenmaan maakuntavaltuustossa. Lakiehdotuksen mukaisesti pelastustoimen pää- ja sivutoiminen henkilöstö siir tyi si vastaavien viiden maakunnan palvelukseen kuitenkin sijoittuen pääosin nykytilannetta vastaavasti. Nykyiset palokuntasopimukset (va paa pa lokun nat ym.) siirrettäisiin myös järjestämisvastuumaakunnille läh tö koh taises ti säilyttäen näiden palokuntien asemapaikat nykyisellään. Kuntien omis ta mat paloasemat jäisivät edelleen kuntien omistukseen ja vuok ra sopi muk set solmittaisiin järjestämisvastuussa olevien maakuntien kanssa. Pa lo au tot ja muu kalusto siirtyisi järjestämisvastuussa oleville maakunnille. Ruo ko lah den VPK:n sopimukset siirtyisivät siis Uudenmaan maakunnalle, jos ta tulisi myös palokunnan paloautojen ja muun kaluston omistaja sekä pa lo ase man vuokralainen. Lakiesityksen arviointia Parikkalan kunnan näkökulmasta Ehdotettu uusi malli pelastustoimen järjestämisestä ja tuottamisesta maakun nal li ses sa järjestelmässä on vahvasti sidoksissa ensihoidon jär jes tä miseen ja pelastuslaitosten vastuulla oleviin ensivastetehtäviin, koska tällä het kel lä yli 80 % pelastustoimen tehtävävolyymistä kohdistuu näihin. Pe lastus toi mes sa on noin 1300 päätoimista ensihoitajaa ja lähes kaikki pa lo miehet tekevät ensivastetehtäviä. Lakiesityksen mukaisen jär jes tä mis mal lin keskeinen perustelu on siis se, et tä pelastustoimen järjestäminen yh tei sel lä aluejaolla sosiaali- ja ter veystoi men ensihoitopalvelujen kanssa voi tai siin turvata pelastustoimen ja so siaa li- ja terveystoimen synergiaedut se kä pelastuslaitosten mahdollisuudet jat kos sa kin hoitaa ensihoitopalveluun kuu lu via tehtäviä. Lakiesityksen perus te luis sa lisäksi arvioidaan, että en si hoi to kyt ken nän häviäminen tar koittai si yksinomaan ensihoitotehtävissä toi mi vien vajaan 1200 henkilön vähen ty mis tä pelastustoimesta ja lisäksi pa lo mies ten tehtäväkuvan ka pe nemis ta sekä pelastuslaitosten suur on net to muus val miuk sien olennaista heiken ty mis tä. Etelä-Karjalan maakunnasta katsoen tilanne ensihoidon ja pe las tus lai toksen yhteistyön osalta on kuitenkin erilainen kuin pääosassa muuta Suomea. Etelä-Karjalassa ensihoidon järjestämis- ja toteutusvastuu on kun tayh ty mä nä toimivalla Eksotella. Eksote on voimakkaasti panostanut en si hoidon kehittämiseen. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla en si hoi to yk siköt muodostavat liikkuvia terveydenhuoltoyksiköitä, joilla on aiempaa selväs ti paremmat valmiudet asiakkaiden hoitotarpeen arviointiin ja hoi to toimen pi tei den suorittamiseen. Tätä valmiutta on luonnollisesti syytä edel leen kehittää yhteistyössä ensihoidon vastuulääkäreiden ja alan kou lu tus yk siköi den kanssa. Tulevassa maakuntamallissa Eksoten tyyppiset kuntayhtymät on kuitenkin pu ret ta va ja sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyy maa kun nille. Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja ter veys palve lu jen järjestäminen ja tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotan nos ta vastaa maakunnan palvelulaitos. Maakunnan hoitaessa so te-tehtä viä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat va lin nan va paut ta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden pii ris sä, maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omis ta man

4 yhtiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Esillä olevan sote-järjestämislain esityksen mukaan sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämisvastuu siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maa kunnal le poikkeuksena ensihoito, jonka osalta järjestämisvastuu on yli opis tosai raa laa ylläpitävillä viidellä maakunnalla. Ratkaisua on ter vey den huol tojär jes tel män organisoinnin näkökulmasta perusteltu päivystysrakenteen uudis ta mi sel la. Uudistetun päivystysrakenteen mukaisesti vaativa ja laaja-alai nen päivystys kootaan 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä yllä pi tä vään sairaalaan, joista yksi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Lap peen ran nas sa. Muut keskussairaalat jatkavat erikoissairaanhoidon ja pe rus ter vey den huol lon yhteispäivystysyksikköinä. Näin ollen päi vys tys verkos toa suunnitellaan valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, joka edellyttäisi ken täl lä liikkuvan ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja resurssien käyt töä yli maakuntarajojen, siis viiden yliopistosairaalamaakunnan vastuul le. Nyt siis vaikuttaa sille, että koko pelastustoimen järjestämismallin uu dis tamis ta on lähdetty suunnittelemaan ensihoidon organisoinnin näkökulmasta pe rus tel len uudistusta tietysti myös pelastustoimen johtamisjärjestelmästä saa ta vil la säästöillä paketoimalla nykyisten pelastuslaitosten jär jes tä misvas tuu viidelle maakunnalle. Parikkalan kunnan lausuntoehdotus Etelä-Karjalan näkökulmasta pelastustoimen lakiesityksessä ehdotettu järjes tä mis mal li on epätyydyttävä. Kyse ei ole ainoastaan siitä millä tavalla pe las tus toi men taloudellinen ohjaus tapahtuisi, siis Uudenmaan maa kunnan vai Etelä-Karjalan maakunnan kautta. Oleellisempaa on se, miten nyt jo laadukas ja edelleen kehittyvä pelastus- ja ensihoitojärjestelmä saadaan pal ve le maan vieläkin tehokkaammin koko maakuntaa. Ongelmaa en si hoidon osalta ei voi aiheutua siitä, että Etelä-Karjalan keskussairaala on yksi 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävistä sairaaloista. Jos maakunnat muuallakin vastaisivat pelastustoimesta, ensihoitoyksiköillä ja niitä konsultoivilla sairaanhoitoyksiköillä pitäisi olla kyky päättää mihin laa jan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan tai muuhun sairaalaan tai terveyskeskukseen potilas kuljetetaan. Ongelman pikemmin aiheuttaa se, miten maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta vastaava maa kun nan palvelulaitos ensihoidon tuottaa. Siis annettaisiinko en si hoi topal ve lu jen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön hoidettavaksi vai voisi vat ko yksityiset ensihoitoyritykset osallistua palvelujen tuottamiseen. Sen sijaan nykyisen pelastuslaitoksen toiminta voisi jatkua pääosin en nal laan joskin nyt maakunnan omistuksessa ja ohjauksessa. Maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen sekä tämän lausun to pyyn nön kohteena olevan pelastustoimen järjestäminen tulee päättää yh te nä kokonaisuutena. Pelastustoimen järjestämislakiluonnokseen pä tevät samat yleiset arvioinnit, joita Parikkalan kunta tuo esiin lausuessaan maa kun ta- ja sote-uudistusta koskevissa lausuntopyynnöissä: pal ve lujen kokoaminen vain joidenkin maakuntien järjestettäväksi vievät maa kuntien aseman hyvin kauaksi Euroopan paikallisen itsehallinnon pe rus kir jas sa määritellystä paikallisen itsehallinnon käsitteestä eli oikeudesta ja kel poisuu des ta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista

5 asiois ta omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Parikkalan kunta edellyttää, että pelastustoimen järjestäminen vas tai suudes sa kin toteutetaan maakuntapohjaisesti niin, että ensihoito voi jatkaa osa na sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja toteutusvastuuta. Pe las tustoi men valtakunnallinen ohjaus, koordinointi ja johto suuronnettomuus- tai krii si ti lan teis sa voidaan toteuttaa sisäasiainministeriön ja/tai alue hal lin to viras to jen toimesta ja avulla. Tiedoksi: Sisäministeriön lausuntopyyntö Kunnanjohtajan ehdotus: Parikkalan kunnanhallitus hyväksyy edellä esi tetyt näkemykset kun nan lausuntona toimitettavaksi Lappeenrannan kau pungil le siten, että kun nan joh ta jal le annetaan valtuudet muokata lausuntoa Ete lä-kar ja lan pe las tus lau sun to huomioiden, joka valmistuu viikon 42 ai kana. Kunnanjohtajan ehdotus kokouksessa: Parikkalan kunnanhallitus hyväksyy edel lä esi te tyt näkemykset kun nan lausuntona toimitettavaksi Lap peen rannan kau pun gil le. Päätös: Hyväksyttiin.