Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin

Transkriptio

1 Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin JUHTA Hannes Rauhala, Espoon kaupunki, mukana hankkeessa myös Turun ja Vantaan kaupungit

2 Tämän projektin tavoitteet Tukea Espoon, Turun ja Vantaan integraatioyhteistyön suunnittelua käytännön kokeilun avulla Varmistaa käytännön käyttötapausten avulla teknologiaratkaisun kyvykkyys ja saada käyttötapauksien toteutuksesta lisää syötettä kuntien hallintamallin laatimiseen (esim. liittymäkirjastot) Testata, onnistuuko uudenlaisen kuntien integraatioalustan ja sen liittymäkirjastojen sekä muiden tarvittavien osioiden hallinta niin, että sitä voi käyttää useampi kunta. Saada käyttötapauksien toteutuksen kokemuksista lisää syötettä kuntien yhteistyön mahdollistavan tuotantovaiheen hallintamallin suunnitteluun (lähtökohtanaan Parasta palvelua -hallintamalli, jota sovelletaan tässä tarvittavin muutoksin) Tukea kuntien kansalliseen palveluarkkitehtuuriin siirtymistä jakamalla Kuntien integraatioalusta -projektin tuloksia kansallisen palveluarkki-tehtuurin kehittäjäryhmässä (esim. VRK, kuntasektorin KA-ryhmä)

3 Käyttötapauksin koestaminen Yleiset KAPA:aan liittyvät Espoon & Turun & Vantaan sähköisen asioinnin alustaan: tunnistautuminen ja maksaminen, henkilön puolesta asiointi (VTJ) VARANTO-hankeeseen liittyvät (pelastuslaitokset, mukana tämänhetkisen tiedon mukaan kaikki Suomen pelastuslaitokset) Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmään liittyvät käyttötapaukset (Vantaa ja Espoo), täällä mahdollisia mm. KELA:n etuisuustiedot PSOP-KAPA liittymä. Tämän liittymän toteutus rahoitetaan toisaalla, mutta ko. liittymää voitaneen käyttää hallintamallin suunnittelussa mikäli tämä on järkevää Projektin ohjausryhmä valitsee projektissa toteutettavat käyttötapaukset, yllä erittäin potentiaaliset käyttötapaukset. Valinnat riippuvat myös käyttötapauksiin liittyvien projektien aikataulusta ja siitä, ovatko tämän projektin aikataulut synkronoitavissa ko. projektien kanssa

4 Hyötypotentiaali Säästöt per vuosi Nykyiset tietojärjestelmät ,99 Uudet tietojärjestelmät ,00 Yhteensä ,99 Integraatioihin kohdistuvan osuuden vuosikustannuksista on arvioitu olevan %:a tietojärjestelmän koosta riippuen Hyötypotentiaalin integraatiokustannusten osalta siirryttäessä kuntien integraatioalustaan on arvioitu olevan % tietojärjestelmän koosta riippuen. Kokonaiskustannukset Integraatiokustannukset Säästöt Integraatioista Suuret tietojärjestelmät , , ,26 Keskisuuret tietojärjestelmät , , ,01 Pienehköt , , ,72 Yhteensä , , ,99 Investointikustannukset Integraatiokustannukset Säästöt integraatioista Uusien tietojärjestelmien osalta integraatioihin kohdistuvan osuuden on arvioitu olevan 20 %:a kokonaisuudesta. Hyötypotentiaaliksi integraatioihin kohdistuvan osuuden osalta siirryttäessä kuntien integraatioalustaan on oletettu olevan 35 %:a Kuntakonsortion vuosittaiseksi hyötypotentiaaliksi noin euroa, joka on merkittävä. Tässä hyötypotentiaalissa on mukana Espoon osalta uudet ja vanhat tietojärjestelmät mutta Turusta ja Vantaalta vain uudet.

5 Miksi kuntien integraatioalusta? Integraatiokustannusten merkittävä laskupotentiaali Palvelujen digitalisoinnin nopeuttaminen toiminnan hyötyjen realisoituminen nopeammin eurohyöty Pitkällä tähtäimellä tilaajien neuvotteluvoiman kasvattaminen Kansallisesti skaalautuva toimintamalli ja ratkaisut Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja kansalliseen palveluväylään liittyminen Yhteentoimivuuden paraneminen Mahdollistaa, vähentää kustannuksia Mahdollistaa, vähentää kustannuksia, nopeuttaa Digitalisaatiolla tarkoitetaan liiketoimintamallien ja toimintamallien systeemistä (merkittävää, isoa, radikaalia, täydellistä, totaalista) muutosta perustuen uusiin teknologioihin, erityisesti laajamittaiseen digitalisointiin. Palvelujen digitalisoinnilla tarkoitetaan palvelujen ja niihin liittyvien prosessien kehittämistä tai palvelukanavien ja sähköisen asioinnin monipuolistamista digitalisoimalla palveluratkaisuja olemassa olevien toimintamallien ja liiketoimintamallien puitteissa.