TÄ? mi lukion jälkeen. Tietoa ammatillisista perusopinnoista lukion päättäneille

Transkriptio

1 TÄ? mi lukion jälkeen Tietoa ammatillisista perusopinnoista lukion päättäneille

2 Toimitus: Kirsi Mäkinen Taitto: Kimmo Säikkä Julkaisija: Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi/vasite-hanke Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Turun kaupunki ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Mitä lukion jälkeen? Tietoa ammatillisista perusopinnoista lukion päättäneille 1 Johdanto Ammatillinen koulutus Ammatilliset opinnot nuorisoasteen yo-pohjaisilla linjoilla Opinnot ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Koulutusmuodot aikuiskoulutuksessa Opintoihin hakeutuminen Opiskelun tuet ja kustannukset Koulutuksen järjestäjiä Turun seudulla

4 1 JOHDANTO Lukion jälkeen on monia mahdollisuuksia hankkia ammatillinen pätevyys. Korkeakoulujen lisäksi tutkinnon suorittamiseen ja ammatin hankkimiseen on myös muita väyliä. Ammatillinen koulutus tarjoaa nopean ja joustavan tien ammatin hankkimiseen ja on varteenotettava vaihtoehto lukion suorittaneelle nuorelle. Opiskeleminen on käytännönläheistä ja opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Vaihtoehtoisia tapoja tutkinnon suorittamiseen on lukuisia aina oppilaitosmuotoisesta lähiopiskelusta työpaikalla tapahtuvaan oppisopimuskoulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on viime vuosina jatkuvasti kasvattanut suosiotaan. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan monipuolista käytännön osaamista ja ammatilliset perustaidot hallitsevia työntekijöitä. Ammatillinen koulutus on pyrkinyt vastaamaan tähän haasteeseen kehittämällä ammattitaitovaatimuksia ja opetusta tulevaisuuden osaamistarpeita vastaaviksi. Ammatillinen koulutus antaa työelämässä tarvittavan vahvan ammattiosaamisen ja hyvien työllistymismahdollisuuksien lisäksi hyvän pohjan opintojen jatkamiselle korkeakouluissa. Esimerkiksi noin kolmannes ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittaneista on suorittanut ammatillisen perustutkinnon. Myös yliopistoihin on mahdollista hakeutua ammatillista väylää pitkin. Tässä oppaassa kerrotaan ammatillisesta koulutuksesta ja sen keskeisistä piirteistä nuorisoasteen yo-pohjaisilla linjoilla ja aikuiskoulutuksessa. Lisäksi kerrotaan ammatillisiin opintoihin hakeutumisesta, opiskelun kustannuksista, opintososiaalisista etuuksista sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Turun seudulla. 4

5 2 AMMatILLInEn KoULUtUS Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta. Ammatillisissa perustutkinnoissa opitaan ja osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen sekä alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkinnon voi suorittaa sekä ammatillisten oppilaitosten nuorisoasteen yopohjaisilla linjoilla että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen nimellinen laajuus on 120 opintoviikkoa, joka vastaa noin kolmen vuoden opiskelua. Lukion käyneillä nuorilla tutkinnon suorittamiseen kuluva aika on lyhyempi riippuen opintojen etenemistahdista, aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ja muutaman työelämässä vietetyn vuoden jälkeen voi ammatillista osaamistaan täydentää ja kehittää suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon sekä saada todistuksen ammattilaisen osaamisesta. Tutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintoina. Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Ammatilliset perustutkinnot näyttötutkintoperusteinen Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Ammattitutkinnot näyttötutkinto Nuorisoaste, yo-linjat Ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelmaperustainen Erikoisammattitutkinnot näyttötutkinto 5

6 3AMMatILLISEt opinnot nuorisoasteen Yo-PohjaISILLa LInjoILLa Ammatilliset perustutkinnot nuorisoasteen koulutuksessa ovat kaikki laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja niihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työelämän edellyttämän osaamisen yhdellä tutkinnon osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Opinnot rakentuvat oppilaitoksessa tapahtuvasta lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja työssäoppimisesta. Muita nuorisoasteen koulutuksen erityispiirteitä ovat opintojen päätteeksi tehtävä opinnäytetyö sekä osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöin. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen Ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen päällekkäisyyttä vähennetään aiemmin hankittua osaamista tunnistamalla ja tunnustamalla, jonka tarkoitus on tehdä opiskelu mielekkäämmäksi. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää opiskella uudestaan. Aiemmin suoritettuja lukio-opintoja, työkokemusta tai muutoin hankittua osaamista voidaan hyväksyä osaksi opintoja, jos ne ovat sisällöllisesti ja tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaisia. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla päällekkäisopinnot vähenevät ja koulutusajat lyhenevät. Siirryttäessä lukiosta ammatilliseen koulutukseen opintoja voidaan hyväksilukea vähintään 30 opintoviikkoa. Lähiopetus ja itsenäinen opiskelu Lähiopetuksena opiskellaan koulussa opettajan johdolla sekä tutkintokohtaisia ammatillisia opintoja että koulutusohjelmittain eriytyviä opintoja. Osa opinnoista on ammattitaitoa täydentäviä ja osa vapaavalintaisia opintoja. Lähiopetuksen aikana opitaan työn ja teorian kautta alakohtaista ammatillista osaamista ja luodaan pohjaa työssäoppimiselle. Osa opiskelusta suoritetaan itsenäisesti opettajan antamien ohjeiden mukaan. 6

7 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija tekee käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa ja osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn ja työelämän edellyttämän osaamisen. Näyttöjä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitoksen ja työelämän edustajien yhteistyönä ja niistä suurin osa sijoittuu työssäoppimisjaksoille. Kun tutkintoon sisältyvät opinnot ja ammattiosaamisen näytöt on hyväksytysti suoritettu, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Kun työkokemusta ei ole vielä paljon, näyttötodistuksesta on hyötyä työpaikkaa hakiessa, sillä se on työnantajalle osoitus vastavalmistuneen ammatillisesta osaamisesta. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tutkinnon perusteiden mukaista oppimista, joka tapahtuu ensisijaisesti työpaikoilla tai vaihtoehtoisesti oppilaitoksen omissa oppimisympäristöissä. Työssäoppimisen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa eli opiskelija suorittaa vähintään puoli vuotta opinnoistaan työpaikalla. Työssäoppiminen on yleensä jaettu eri opintovuosille ja -jaksoille, joille on asetettu omat oppimistavoitteet. Työpaikoilla opitaan työtä tekemällä keskeisiä tulevassa ammatissa ja työelämässä tarvittavia taitoja sekä luodaan tärkeitä kontakteja työllistymistä silmällä pitäen. Työnantajille työssäoppiminen on mahdollisuus hankkia alalle soveltuvia uusia työntekijöitä. Hyvin suoritettu työssäoppimisjakso voi myöhemmin poikia opiskelijalle kesätöitä tai esimerkiksi mahdollisuuden tehdä opinnäytetyö ko. yritykselle. Opinnäytetyö Ammatillisiin perusopintoihin sisältyy opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opinnäytetyö voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus, esimerkiksi kirjallinen työ, multimedia- tai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote, joka vastaa tutkinnon tavoitteita. Opinnäytetyön voi tehdä yksilö- tai ryhmätyönä tai laajempana projektina koulutusalakohtaisten ohjeiden mukaisesti. Työn tekeminen voi alkaa jo opiskelun alkuvaiheessa tai esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä. 7

8 4 OPInnot ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Selkein ero aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen koulutuksen välillä on se, että aikuiskoulutuksessa ammatillinen perustutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka sisältö ja kesto määräytyvät tutkinnon suorittajan aiemman osaamisen ja koulutuksen perusteella. Näyttötutkinnot Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisia varten luotu joustava tapa suorittaa ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suorittamiseen ei ole erityisiä ikä-, työkokemus- tai koulutusvaatimuksia. Näyttötutkinnoissa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan tunnistaa riippumatta siitä, onko tutkinnon perusteissa vaadittava osaaminen kertynyt opintojen, työkokemuksen tai muun toiminnan kuten harrastustoiminnan kautta. Tutkintoon valmistavaa koulutusta annetaan usein joko oppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkintotasot: Perustutkinnot: osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnot: osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito, tutkinnon suorittaminen edellyttää noin kolmen vuoden työkokemusta sekä alan peruskoulutusta tai sitä vastaavien tietojen ja taitojen hallintaa. Erikoisammattitutkinnot: osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta, tutkinnon suorittaminen edellyttää noin viiden vuoden työkokemusta, alan peruskoulutusta tai sitä vastaavien tietojen ja taitojen hallintaa sekä lisäksi täydentäviä tai syventäviä opintoja. 8

9 Opintojen henkilökohtaistaminen ja valmistava koulutus Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka keskeisenä tehtävänä on selvittää, mitä tutkinnon perusteissa vaadittavaa osaamista hänellä jo on ja mitä vielä tarvitaan. Aiempi osaaminen, joka voidaan osoittaa esimerkiksi virallisin todistuksin (esimerkiksi yo-todistus, atk-ajokortti tai hygieniapassi) tai työssä tai harrastustoiminnassa saavutetun osaamisen pohjalta, voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkinnon suorittamista. Sen pohjalta laaditaan henkilökohtainen suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi. Uudelle alalle suuntautuvan tutkinnon suorittajan kohdalla tämä tarkoittaa useimmiten valmistavaan koulutukseen osallistumista. Tutkintotilaisuudet Tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti. Pääsääntöisesti tutkintotilaisuudet tapahtuvat työpaikoilla oikeiden työtehtävien ääressä. Tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivat yhdessä työantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat. Myös tutkinnon suorittaja arvioi itse omaa osaamistaan. Osoitettuaan tutkintotilaisuuksissa hyväksytysti kaikkien tutkinnon osien osaamisen on tutkinto suoritettu. Työssäoppimisella on tärkeä sija valmistavassa koulutuksessa. Koulutukseen voi sisältyä työssäoppimisen jaksoja riippuen opiskelijan aiemmasta ammatillisesta osaamisesta. 9

10 45 KoULUtUSMUodot aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutus eroaa nuorten koulutuksesta opintojen järjestämistavan mukaan. Opiskella voi kokopäiväisesti, työn ohella tai monimuotoisesti päivisin, iltaisin tai viikonloppuisin. Myös etä- ja verkko-opiskelu ovat viime vuosina lisääntyneet. Tutkintoon johtava koulutus on jaettu omaehtoiseen aikuiskoulutukseen, työvoimakoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Sekä opintoihin hakeutuminen että opiskelun tuet ja kustannukset eroavat koulutusmuodoittain. Omaehtoinen aikuiskoulutus Omaehtoista aikuiskoulutusta ohjaavat opiskelijan motivaatio ja päätös opiskella. Koulutus on suunnattu ammattitaidon vahvistamisesta ja tutkintojen suorittamisesta kiinnostuneille. Omaehtoisena koulutuksena voi suorittaa niin ammatillisia perustutkintoja kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opintoihin hakeudutaan omatoimisesti ottamalla yhteyttä koulutuksen järjestäjään. Koulutus voi olla kokopäiväistä lähiopiskelua tai esimerkiksi työn ohella tapahtuvaa monimuoto-opiskelua. Opiskelu tapahtuu pääosin oppilaitoksessa, mutta opiskeluun sisältyy aina myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Koulutuksen kesto määräytyy henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Aiemmin koulutuksessa, työssä tai muutoin hankittu osaaminen kartoitetaan ennen koulutuksen alkamista. Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus on suunniteltu ensisijaisesti työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Opiskelija voi suorittaa työvoimapoliittisena koulutuksena ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Opetukseen kuuluu yleensä ammattiopintoja ja näihin liittyviä yleisopintoja sekä lähes aina työssäoppimis- tai työharjoittelujaksoja työpaikoilla. Koulutuksen sisältö vastaa yleensä muun aikuiskoulutuksen, kuten omaehtoisen aikuiskoulutuksen opetussisältöjä. 10

11 Oppisopimuskoulutus Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, johon sisältyy ammatillinen koulutus. Oppisopimuskoulutukseen pääsyn edellytys on aina työpaikka ja työnantajan suostumus. Oppisopimuksesta tehdään kirjallinen sopimus, jonka allekirjoittavat opiskelija, työnantaja ja oppisopimustoimisto. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintoja ja opiskella kaikkiin eri alojen perustutkintoihin. Oppisopimuskoulutus kestää yleensä perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 2-3 vuotta ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa noin 1-2 vuotta. Koulutus perustuu työssä oppimiseen, joten suurin osa oppisopimuskoulutuksesta (n %) tapahtuu työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Oppisopimusopiskelijaa ohjaa työpaikalla tehtävään nimetty työpaikkakouluttaja. Hän toimii opiskelijan tukena työssä oppimisen aikana ja perehdyttää opiskelijan yritykseen, työympäristöön ja työtehtäviin. Työpaikkakouluttaja osallistuu opintojen suunnitteluun opiskelijan, oppisopimuskoulutuksen järjestäjän ja opettajan kanssa sekä toimii yhdyshenkilönä työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen välillä. Työssä oppimisen lisäksi opiskeluun kuuluu tietopuolista opetusta, joka tapahtuu useimmiten ammatillisessa oppilaitoksessa tai aikuiskoulutuksessa. Tietopuolisen koulutuksen määrä riippuu koulutuksen tavoitteista ja opiskelijan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta. Opiskelu on usein monimuotoista eli siihen kuuluu olennaisena osana erilaisia kehittämis- ja projektitöitä, ohjattua etäopiskelua ja etätehtäviä. 11

12 6 OPIntoIhIn hakeutuminen Yhteishaku ja joustava valinta Lukion jälkeen voi hakea nuorisoasteen ylioppilaspohjaiselle linjalle, jos koulutuksen järjestäjä on varannut ylioppilaille tarkoitettuja opiskelupaikkoja. Nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen haetaan lukion päättötodistuksella. Suurimpaan osaan ammatillisista perustutkinnoista haetaan ammatillisen koulutuksen yhteishaussa joko keväällä tai syksyllä. Koulutuksen järjestäjä voi valita osan opiskelijoista ammatilliseen koulutukseen erityisen syyn perusteella, vaikka hänen pisteensä eivät riittäisi sisäänpääsyyn normaalihaussa. Erityisiä syitä voivat olla mm. Terveydelliset syyt: Hakija voi vedota terveydellisiin syihin, jos hänellä on esim. pitkäaikaissairaus, jonka takia koulutusmahdollisuudet ovat harvassa ja haettava koulutus on ainoa, johon hakua terveydentila ei estä. Harrastustoimintaan liittyvät syyt: Jos hakijalla on harrastuksen kautta kertynyttä, osoitettavissa olevaa erityislahjakkuutta tai osaamista ko. alalta, voi hakija käyttää tätä joustavan valinnan periaatetta. Työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt: Jos hakijan perheellä tai vanhemmilla on yritys, johon hakijalla on mahdollisuus työllistyä opintojen jälkeen. Muut syyt: Ylioppilastutkinnon suorittanut voi hakea peruskoulupohjaiseen ammattikoulutukseen, jos aikuiskoulutuksessa ei ole vastaavaa koulutusta tarjolla ja nuorisoasteen koulutuksessa ei ole yo-kiintiötä. Urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen: Jos hakijan urheiluharrastus on vaatinut paljon sitoutumista ja opiskelumenestys on tiiviin harjoittelun vuoksi jäänyt alhaisemmaksi kuin hänen kykytasonsa edellyttäisi, voidaan urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen hyväksyä valinnan perusteeksi. 12

13 Omaehtoinen aikuiskoulutus Ammatilliseen aikuisille suunnattuun perus- ja lisäkoulutukseen haetaan pääsääntöisesti ottamalla suoraan yhteyttä siihen oppilaitokseen, josta kiinnostavaa koulutusta löytyy. Pääsyvaatimukset ja hakuajat vaihtelevat. Työvoimakoulutus Työvoimakoulutukseen haetaan työvoimatoimiston kautta, joka myös valitsee opiskelijat. Koulutushakemus täytetään joko sähköisesti tai koulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta saatavalla hakulomakkeella. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutukseen haetaan hankkimalla ensin oppisopimustyöpaikka. Kun tuleva oppisopimuspaikka on hankittu, tehdään varsinainen oppisopimus paikallisen oppisopimustoimiston, työnantajan ja opiskelijan kesken. Kun oppisopimus on solmittu, paikallinen oppisopimustoimisto varaa paikan oppilaitoksesta ja auttaa koulutuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä. 13

14 7OPISKELUn tuet ja KUStannUKSEt Opiskelukustannukset ja etuudet Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen on maksutonta. Perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan ja mahdollisuus saada koulumatkatukea. Lisäksi opiskelija on oikeutettu maksuttomiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotka järjestetään yhdessä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opiskelijoille voi kuitenkin tulla kustannuksia esimerkiksi henkilökohtaisten työvälineiden ja työasun hankinnoista sekä opiskelun aikana tarvittavista opiskeluvälineistä ja työkirjoista. Aikuiskoulutuksessa opiskelijat maksavat lisäksi näyttötutkintoon liittyvän tutkintomaksun (58 vuonna 2011). Ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa opiskelijan maksettavaksi jää kohtuullinen kurssimaksu, tutkintomaksu ja mahdolliset työvälineja oppimateriaalikustannukset. Opintojen rahoitus Omaehtoinen koulutus Opintotukea voi saada ammatillisen peruskoulutuksen tai lisäkoulutuksen opiskelija, jonka opinnot ovat päätoimisia. Opintojen katsotaan olevan päätoimisia, mikäli tutkinnon laajuus on vähintään 3 opintoviikkoa/opintokuukausi. Opintotukea voidaan maksaa, mikäli opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Tuki määräytyy tarveharkinnan mukaan ja siihen vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto ja tulot. Opintotukeen sisältyvät opintoraha, asumislisä sekä valtion takaama opintolaina. Työvoimakoulutus Koulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta työmarkkinatukea ja lisäksi ylläpitokorvausta. Ylläpitokorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa koko koulutusajalta, mutta ei kuitenkaan lomajaksoilta. Tietyin ehdoin on opiskelijan mahdollista saada ylläpitokorvausta korotettuna. Oppisopimuskoulutus Opiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimustoimisto voi lisäksi maksaa tietopuolisten teoriajaksojen ajalta opintososiaalisina etuina päivärahaa, matkakuluja sekä majoituskorvausta. 14

15 8 KoULUtUKSEn järjestäjiä TURUn SEUdULLa Ammatilliset oppilaitokset Valtaosa ammatillisiin perustutkintoihin johtavasta koulutuksesta ja ammatillisesta lisäkoulutuksesta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa. Useimmat ammatilliset oppilaitokset järjestävät ammatillista koulutusta sekä nuorisoasteen ylioppilaspohjaisilla linjoilla että näyttötutkintoina aikuiskoulutuksessa. Lisätietoa sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen puolella suoritettavista opinnoista löydät suoraan oppilaitoksen sivuilta. TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI ÅBO YRKESINSTITUT, Nuorisoaste Puh TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI ÅBO YRKESINSTITUT, Aikuiskoulutus Puh TAO, TURUN AMMATTIOPISTOSÄÄTIÖ Puh RASEKO (Raision seudun koulutuskuntayhtymä): Raision ammattiopisto Puh Raision kauppaopisto Puh Naantalin ammattiopisto Puh AMMATTIOPISTO LIVIA: Maaseutuopisto, Paimio ja Piikkiö Puh Sosiaali- ja terveysopisto, Kaarina Puh Kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Parainen Puh AXXEL UTBILDNING, Parainen Puh Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Puh Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa järjestetään näyttötutkintoperusteista ammatillista koulutusta aina peruskoulutuksesta lisäkoulutukseen. TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Puh RAISION AIKUISKOULUTUSKESKUS TIMALI Puh

16 KoULUtUKSEn järjest OppisopimUskoUlUtUksen järjestäjät Oppisopimustoimistoista saa tietoa kaikista oppisopimukseen liittyvistä asioista, kuten oppisopimuksen tekemisestä, ammatillisten tutkintojen suorittamisesta oppisopimuksella sekä oppisopimuskoulutuksen suunnittelusta. TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO Puh RAISION OPPISOPIMUSTOIMISTO Puh AXXELL, OPPISOPIMUSTOIMISTO - AXXELL UTBILDN- ING, Parainen Puh TyövoimakoUlUtUs Työvoimakoulutus on työikäisen väestön koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa sijoittumista työmarkkinoille. Koulutus tapahtuu ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, muissa ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa tai yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimesta. TURUN TE-TOIMISTO Puh , RAISION TE-TOIMISTO Puh , KAARINAN TE-TOIMISTO Puh , TURUNMAAN TE-TOIMISTO, Parainen Puh , Kansanopistot Kansanopistot ovat erilaisten kannatusyhdistysten, säätiöiden tai järjestöjen ylläpitämiä oppilaitoksia, jotka antavat myös ammatillista koulutusta. Kansanopistoissa järjestetään sekä ammatillista peruskoulutusta että ammatillista lisäkoulutusta. PAASIKIVI-OPISTO Puh VARSINAIS-SUOMEN KANSANOPISTO Puh TURUN KRISTILLINEN OPISTO Puh

17 ÄjIÄ TURUn SEUdULLa Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammatilliset erikoisoppilaitokset ovat teollisuuden ja kaupan alan oppilaitoksia. Suurin osa niistä keskittyy järjestämään koulutusta ylläpitäjäyrityksen tarpeisiin. Valtaosa koulutuksesta on ammatillista lisäkoulutusta, mutta joissakin erikoisoppilaitoksissa järjestetään myös ammatillista peruskoulutusta. AEL Turku Puh TYA-OPPILAITOKSET Puh RASTORCOLLEGE Turun yksikkö Puh Lisätietoa Opetushallitus. Koulutusopas Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus sekä vapaa sivistystyö. koulutusoppaat/koulutusopas.pdf Opetushallitus. Aikuiskoulutusopas Turun ammatti-instituutti. Aikuiskoulutus. Aikuisopiskelijan opas. Turun ammatti-instituutti. Hakuopas Opetushallitus. Näyttötutkinto-opas 2011: 17

18

19

20 Lukion jälkeen on korkeakoulujen lisäksi myös muita mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen ja ammatin hankkimiseen. Ammatillinen koulutus on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja tulevaisuudessa ammattiosaajista arvioidaan olevan pulaa. Ammatillisia tutkintoja voi opiskella niin nuorisoasteen yo-pohjaisilla linjoilla kuin aikuiskoulutuksen puolella näyttötutkintoina. Tutkintojen perusteet ovat koulutusväylästä riippumatta samat, mutta kummallakin koulutusmuodolla on omat erityispiirteensä. Tässä oppaassa kerrotaan ammatillisen koulutuksen keskeisistä piirteistä niin nuorisoasteen puolella kuin aikuiskoulutuksessa. Lisäksi kerrotaan ammatillisiin opintoihin hakeutumisesta, opiskelun kustannuksista, opintososiaalisista etuuksista sekä koulutuksen järjestäjistä Turun seudulla. Oppaan on toteuttanut VaSiTe-hanke, jonka tavoitteena on edistää toiselta asteelta valmistuneiden sekä ilman koulutusta olevien nuorten työelämään ja koulutukseen sijoittumista Turun seutukunnassa välisenä aikana. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki.