Miksi Untola antoi tukensa punaisille vuonna 1918?

Transkriptio

1 Miksi Untola antoi tukensa punaisille vuonna 1918? Helsingin työväenopisto Lue diat osoitteessa

2 Sisältö Sodan päivät 1918 Irmari Rantamalan kirjoitukset Maiju Lassilan kirjoitukset Kirjoitusten motiiveja Kirjoitusten tavoitteet Omien anarkian pelko ja sen torjuminen Vastustajan horjuttaminen Omien henkinen rohkaiseminen Punaisten rauhantunnustelut Mistä vuoden 1918 sodassa taisteltiin? Porvarillinen vai sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä? Untolan suhde porvarilliseen ja sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään Untolan suhde nationalismiin ja sosialismiin Kamppailu vapauden puolesta Untolan tulkinta työväestön vapaudesta Kamppailu kansanvallan puolesta Untolan kamppailu porvarillista yhteiskuntamoraalia vastaan

3 Sodan päivät Senaatille oikeus luoda luja järjestysvalta suojeluskuntien avulla Sotatoimet aloitetaan Brest-Litovskin rauha Saksan ja Venäjän välille Käännekohta: aloite siirtyy punaisilta valkoisille 3.4. Saksalaisten maihinnousu Hangossa 6.4. Tampere valkoisten hallintaan 8.4. Kansanvaltuuskunta Helsingistä Viipuriin Helsinki valkoisten hallintaan Kansanvaltuuskunta pääosin Viipurista Pietariin Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissota päättyy

4 Irmari Rantamalan kirjoitukset Eteenpäin! Suomalainen veri Jos Valkeat rosvot Nyt on maa myöty Uusia nimiä Työmies ja talonpoika Tuho on ovella Kenen kukkarolla? Naamioitu teloitus Oman itsensä edessä Suomalainen murhenäytelmä Ei kuolema vaan elämä Kultainen oinaan talja Punakaarti Omin voimin Suuria näkyjä Jaa ja hallitse

5 Maiju Lassilan kirjoitukset Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Tasavallan päiväkirja Melkisen epistola Tasavallan päiväkirja Melkisen epistola Melkisen epistola Melkisen epistola 4 ja

6 Untolan kirjoitusten motiiveja Läpi elämän jatkunut lojaalisuus työväestöä kohtaan Arvot ja asenteet elämää ohjaamassa Kiihotusteoria Kiihotus syynä sisällissotaan? Mielipidevaikuttamisen motiivit Totuus ja valhe Untolan ja valtavirtakulttuurin käsitysten välinen ero näkyvissä jo vuonna 1906 Oikeudenmukaisuus Työläisnaisten heikko asema Torpparien heikko asema

7 Pelko väkivallan ryöstäytymisestä ja joukkojen kääntymisestä johtajia vastaan Punainen terrori

8 Tavoitteena anarkian ehkäiseminen Viha ja kosto on edessäsi teoistamme lakkaava. Mielen mataluus on puoleesi [vapaus] samotessa olemattomaksi häviävä. Sinä yksin olet tekojemme voima Punakaartin on kiellettävä itseltään kaikki julmuus ja yksityinen kosto kuolemanrangaistuksen uhalla ja kaikkein on alistuttava siihen kieltoon Minä olen valmis asettumaan hetken tultua sen porvarillisen naisen ovelle suojelemaan sitä viimeiseen veripisaraani asti kostolta, mutta minä en myös liioittele omia voimiani Vallankumousta uhkaa sisäinen tuho, jos ei niitä julmuuksia heti ja kaikella ankaruudella tukahduteta Tukahduttakaa kaikki julmuus ja kosto sydämissänne! Me olemme jokainen vastuussa siitä, mitä nyt yksityinen meikäläinen tekee Olen luotettavan työläisen kuullut kertovan työväestön keskuudessa hiipivän [--] niitä, jotka opettavat: ensin tapetaan porvarit ja sitten omat johtajat. Työläiset! Kavahtakaa niitä ääniä, sillä ne tulevat vihollistenne likaisesta suusta Pois kosto, pois veritöiden pimeä aave mielestä!

9 Tavoitteena valkoisten keskinäisen luottamuksen horjuttaminen Talonpoikien veri vuotaa sitä vuosisatoja sortaneen vanhan eliitin hyväksi Vaasan senaatin jäsen Heikki Renvall on tukkiyhtiöitten virallinen edustaja, talonpoikien metsien ja maiden anastaja Mannerheim on venäläinen kenraali = suunnattu erityisesti aktivisteille ja jääkäreille Saksalaisten kanssa tehty sopimus= isänmaan pettäminen Talonpojat ja keskiluokka valkoisten sodankäynnin viimekätisenä rahoittajana

10 Tavoitteena punaisten henkinen rohkaiseminen Ei pitänyt vallankumousta viisaana askeleena Pyrkimys siihen, että joukot seuraisivat johtajiaan Perääntyminen tavoitteista merkitsi alistumista entiseen järjestelmään Tappion häämöttäessä rohkaisi ja valoi uskoa tulevaisuuteen Viimeiset kirjoitukset työväestölle jätetty henkinen perintö

11 Punaisten rauhantunnustelut Ensimmäinen aloite Päätoimittaja Edvard Valpas-Hänninen oli käynyt neuvotteluja rauhan aikaansaamiseksi maalaisliiton kansanedustajan Kalle Lohen kanssa maaliskuun lopulta lähtien Neuvottelut eivät johtaneet tulokseen Aloite julkaistiin Työmiehessä Kansanvaltuuskunta oli tuolloin jo Viipurissa Toinen aloite Untolan alkuun panema aloite Toimittaja Yrjö Räisänen ja maisteri J. W. Keto keräsivät sen tueksi kolmekymmentä tunnetun, sodasta pois jättäytyneen oikeistososialistin nimeä Julkaistiin Työmiehessä Aloite ei johtanut tuloksiin

12 Mistä vuoden 1918 sodassa taisteltiin? Porvarillisesta ja sosialistisesta yhteiskuntajärjestyksestä? Kansanvallasta? Vapaudesta?

13 Porvarillinen vai sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä 1 Lähde: Piilonen 1992, Punaiset Kriittisyys vallitsevaa yhteiskuntaa kohtaan Uudenaikainen, rohkean kokeileva, vallankumouksellinen Lait eivät sitovia Yhteiskuntaluokat, yhteisö, joukkovoima, tasa-arvo Kansainvälinen sosialidemokratia Materialismi, ateismi, tiede tärkeitä Kuitenkin Uskonnon ja kansallisuusaatteen merkitys kentällä Valkoiset Myönteisyys vallitsevaa yhteiskuntaa kohtaan Säilyttävä, varovainen Laillisuuden korostaminen Yksilön korostaminen, sankaripalvonta Kansallisuusaate Kirkko ja uskonto tärkeitä Kuitenkin Maallistuminen hyvällä alulla

14 Porvarillinen vai sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä 2 Untolan näkökulma Kannatti reformeilla uudistettua porvarillista yhteiskuntaa Käyttää kirjoituksissaan sanamuotoa me porvarit vielä Tarjoutuu Yrjö Räisäselle lähettämässään kirjeessä liittymään Sos. Dem. puolueeseen Irmari Rantamalan ja kylvettäjien ammattiyhdistykseen Maiju Lassilan nimellä, koska haluaa suorittaa velvollisuutensa jäsenmaksujen suhteen. Julistaa artikkelissaan Valheen profeetat täydellistä solidaarisuuttaan työväen asialle. Käyttää ainoan kerran kirjoituksessaan muotoa me Marxin lapset. Toteaa kuitenkin tässäkin, että hänellä itsellään toisin kuin työläisillä olisi ollut porvarillisessakin yhteiskunnassa hyvä olla. Käyttää itsestään muotoa minulla syrjäisellä. Vastustaa kansainvälistä suurkapitalismia, joka tarvitsee vastavoimakseen vahvan, kansainvälisen työväenliikkeen.

15 Untolan suhde nationalismiin ja sosialismiin Karnevalistisen maailmantuntemuksen idealisminvastaisuus Untola vastusti kaikkea dogmaattisuutta Vuosien kirjoituksissaan hän hyödynsi Snellmanin filosofiaa ja nationalismia pyrkiessään tukemaan työväestön omanarvontuntoa ja autonomiaa Työväestö tukeutui sosialismiin hakiessaan omanarvontuntoa ja autonomiaa Untola suhtautui tuolloin epäilevästi sosialismiin, vaikka pitikin sitä merkittävänä kansainvälisenä vapautusliikkeenä Sanoutuu selkeästi irti nationalismista porvarikirjeissään vuonna 1916

16 Kamppailu vapauden puolesta 1 Lähde: Piilonen 1992, Valkoiset Punaiset Vapaussota- termi joukkojen innostajana Kansallinen itsemääräämisoikeus venäläistämiskausien ajalta jatkuneena tavoitteena Rivimiehet kokivat käyvänsä vapaussotaa Kansainvälinen työväenliike kansallisen itsemääräämisoikeuden kannalla Vasemmistossa vallalla näkemys, että maa oli sopivan hetken tullen irrotettava Venäjästä, tämän suuntainen politiikka maaliskuusta 1917 lähtien Väite siitä, että punaisten voittaessa kansallinen riippumattomuus uhattuna Syksystä 1917 lähtien valmius ystävyyteen ja yhteistyöhön Venäjän bolševikkihallituksen kanssa Pitivät sodan kuluessa kiinni kansallisesta itsemääräämisoikeudesta Maailmanvaltiota koskeva unelma toteutuisi vasta kaukaisessa tulevaisuudessa Venäjän bolševikit perääntyivät myöhemmin vapaamielisestä kansallisuuspolitiikastaan

17 Kamppailu vapauden puolesta 2 Untolan näkökulma Tsaarin aikana työväen lakot oli murrettu voimakeinoin. Vuonna 1917 aseistetut suojeluskunnat oli perustettu torjumaan työväen oikeutettuja vaatimuksia Vapaus on sitä, että työväestö hyötyy myös itse tekemästään työstä. Sillä on päätösvalta itseään koskevissa asioissa. Se on oman elämänsä ja työnsä asiantuntija. Puolet kansasta oli alistettu palvelemaan toista puolta Henkinen vapaus on vapautta Saarijärven Paavon nöyryydestä ja pettuleipään tyytymisestä. Valkoisten sopimus Saksan kanssa alistaa maan juuri sen vapauduttua Venäjän vallasta.

18 Kamppailu kansanvallan puolesta? Lähde: Piilonen 1992, Punaiset Vanha järjestelmä turvasi yksityisen omistusoikeuden Kannattivat toimeenpanovallan keskittämistä eduskunnalle Sota nähtiin kansainvallan ja harvainvallan välisenä taisteluna Omistamisen ja yrittämisen oikeus vain valtiolla ja kunnilla Eivät uskoneet, että sosialismin hintana olisi länsimaisen kansanvallan menettäminen Leninin tulkinta neuvostodemokratian kansanvaltaisuudesta Valkoiset Suomi tammikuussa 1918 maailman demokraattisin maa Kannattivat toimeenpanovallan uskomista presidentille ja hallitukselle Näkivät punaisten tavoitteissa yksipuoluejärjestelmän ja proletaarin diktatuurin. Renvallin lausunto työväestöstä sodan jälkeisenä paarialuokkana Voimistuva vahvan hallituksen ja monarkian kaipuu

19 Untolan näkökulma Kapinan syynä yhteiskunnan epäonnistuntu johtaminen Kritisoi vanhan sivistyneistön yhteiskuntamoraalia Tutki uuden sivistyneistön yhteiskuntamoraalia (Harhamassa ja muissa teoksissa) Käynnissä ollut sota oli taistelua ylikansallista suurkapitalismia vastaan Sota oli osoitus Jumalan ja Jeesuksen varaan lasketun inhimillisen moraalin vararikosta. Ei tunnustanut eikä halunnut työväestön koskaan tunnustavan valkoisten yhteiskuntamoraalin oikeutusta Uskoi jumalista irtautumisen tehneen itselleen mahdolliseksi kuulla kärsivien äänen (myötätunto) Hävittynäkin kapina edistäisi työväen vaikutusmahdollisuuksia, koska heidän joukkovoimansa olisi pakko ottaa jatkossa huomioon

20 Keskustelu

21 Kuvalähteet Kartta: Wikimedia commons, public domain Punaisten surmaamia vankeja Viipurissa Wikimedia commons, public domain. Algot Untola: Käyttöoikeus Tapaninen Sammon ryöstö: Tuulispää 21/1918. Wikimedia commons, public domain. Finlaysonin tehdasalue: Wikimedia commons, public domain Jääkärien paraati Vaasan torilla Wikimedia commons, public domain.