Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet. Professori Anssi Keinänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet. Professori Anssi Keinänen anssi.keinanen@uef.fi"

Transkriptio

1 Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet Professori Anssi Keinänen

2 Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet, 4 op Osaamistavoitteet: Jakson suorittanut opiskelija ymmärtää lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteita ja peruskäsitteitä sekä tutkimuksen lähtökohtia. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet ymmärtää lakien laadintaa, toteutumista ja vaikutuksia sekä oikeuden suhdetta yhteiskuntaan. Sisältö: Lakien laadinta, lakien toteutuminen ja vaikutukset, oikeussosiologisen tutkimuksen lähtökohdat, viranomaistoiminta. Suoritustavat: Johdattelevat luennot. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja kirjallisuuden tenttiminen yleisenä tenttipäivänä. Oppimateriaalit: Tala, Jyrki (2005) Lakien laadinta ja vaikutukset. Edita. Alvesalo, Anne Ervasti, Kaijus (2006) Oikeus yhteiskunnassa näkökulmia oikeussosiologiaan. Edita.

3 Luentojen rakenne Mitä on oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus oppiaineena? Johdattelua lainsäädäntötutkimukseen Lakien laadinnan perusteita Lakien toteutuminen ja vaikutukset Lain implementaatio ja kohdetahojen reagointi Mitkä ovat oikeussosiologia ja oikeussosiologisen tutkimuksen lähtökohdat? Empiirinen oikeustutkimus

4 Mitä on lainsäädäntötutkimus? Ensinnäkin lainsäädäntötutkimus on lainsäädäntöä kokonaisuutena koskevaa tutkimusta Tällöin etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miksi tarvitaan rikosoikeutta vahingonkorvausoikeuden lisäksi? miksi viimeaikoina sääntelyä on vähennetty? (vai onko?) miten ja millaisin toimintatavoin lakeja ja muita säännöksiä valmistellaan? voidaanko asia hoitaa muuten kuin lailla? (vaihtoehtoiset sääntelykeinot) Miksi ylipäänsä asiasta pitää säännellä? Toiseksi lainsäädäntötutkimus on yksittäisiä laki- tai säädöshankkeita koskevaa tutkimusta Tällöin etsitään vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: miksi ja miten säädökset syntyvät? miten ne toteutuvat ja vaikuttavat? Ovatko vaikutukset toivottuja, ennakoimattomia?

5 Mitä on oikeustaloustiede? Oikeustaloustiede = Economic Analysis of Law eli lainsäädännön tutkimista taloustieteen menetelmin - Käyttäytymistä tutkiva tiede (teoreettisesti ja empiirisesti) - Yksilöiden reagointi kannustimiin, hyödyn maksimointi, niukkuus, tehokkuus, vaihdanta, tasapaino ovat avainkäsitteitä De lege lata tutkimus (ns. positiivinen tutkimusote) millaista on voimassaoleva lainsäädäntö? Miten se on muotoutunut? miten se vaikuttaa toimijoiden käyttäytymiseen? miten lainsäädännön muutos vaikuttaa? tai de lege ferenda tutkimus (ns. normatiivinen tutkimusote) Millaista lainsäädännön pitäisi olla? Pitääkö tulonjako huomioida lainsäädännössä? Ovatko vaikutukset toivottavia?

6 Miten oppiaine eroaa muista oikeustieteen pääaineista? Oikeustiede: lainopillinen näkökulma Perinteisen oikeustieteen kiinnostuksen kohteena ovat säännösten soveltamiseen, tulkintaan ja systematisointiin liittyvät kysymykset OTT&LST: instrumentaalinen näkökulma Lait ja lakiuudistukset nähdään keinona saavuttaa tiettyjä yhteiskunnallisia tavoitteita Lainsäädäntötutkimus avartaa kysymyksenasettelua ja näkökulmaa säädösten synty- ja toteutusvaiheeseen. Minkälainen on hyvä laki kysymykset (better regulation - keskustelu)?

7 Millaisiin tehtäviin oppiaine luo valmiuksia? Oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin Yhteiskuntasuunnitteluun liittyviin tehtäviin Lainvalmisteluun ja toimeenpanoon Lainsäädännön kehittämistehtäviin Lainsäädäntöön vaikuttamiseen (esim. etujärjestöt) Yritysoikeussuunnitteluun liittyviin tehtäviin (esim. henkilöstöpäälliköt) Tutkimus- ja opetustehtäviin

8 Miksi LST & OTT:ttä kannattaa opiskella? arviointitiedon ja -tutkimuksen merkitys on korostunut päätöksenteossa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla alan erityisasiantuntijoista on pula yliopistollinen perustutkimus alalla on hyvin vähäistä Oppiainetta voi opiskella vain Itä-Suomen yliopistossa Sinusta tulee erityisasiantuntija! Kun valitset oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen pääaineekseni tai sivuaineekseni, aineen opiskelu ei sulje pois alan perinteisiä työllistymisvaihtoehtoja, vaan avaa aivan uusia mahdollisuuksia!

9 LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUSTA: johdantoa Lain elinkaari Lainvalmistelu: uuden säännöksen tarve, suunnitellaan sisältö ja laaditaan ehdotukselle perustelut Lainvalmistelu Päätöksenteko Lain toteuttaminen ja vaikutukset Päätöksenteko: säädösehdotuksen antamisesta ja hyväksymisestä. Ratkaiseva päätösvalta kuuluu parlamentille. Lain muuttaminen. Muutokset yhteiskunnassa, lainvalmistelun virheet yms. Lakien vaikutusten tunteminen tärkeää. Lain toteutus (implementointi) ja vaikutukset: viranomaisten ja tuomioistuimien toimet lain toteuttamiseksi sekä vuorovaikutus viranomaisen ja sääntelyn kohteen välillä. Eri tyyppiset vaikutuksey yhteiskunnassa

10 LAKIEHDOTUKSEN KÄSITTELY = päätöksenteko Hallituksen esitys Kansanedustajan lakialoite LÄHETEKESKUSTELU ERIKOISVALIOKUNTA ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely SUURI VALIOKUNTA TOINEN KÄSITTELY Eduskunnan vastaus tai kirjelmä Kuva 10 / 13 10

11 Lainvalmistelu ei poikkea muusta päätöksenteosta vrt. yrityksen päätöksen teko 1) Ongelman määrittely 6) Implementoi valittu vaihtoehto 2) Määrittele arviointikriteerit 5) Valitse sopivin vaihtoehto 3) Analysoi toimintavaihtoehdot 4) Arvioi vaihtoehtojen vaikutukset

12 Säädetyn oikeuden tunnuspiirteitä Oikeussääntelyn tavoitteellisuus Oikeussääntelyn normatiivisuus: oikeussääntelyä pitää noudattaa, ajatteleepa yksilö tai viranomainen säännön sisällöstä, mitä tahansa. Oikeussääntelyn sanktiotuki: Säännösten noudattamista tuetaan ja tehostetaan erilaisilla sanktioilla: rangaistukset, kiellot, vahingonkorvaus, erilaiset viivästyksestä johtuvat haittaseuraamukset, tai teettäminen, kun joku laiminlyö hänelle kuuluvan toimintavelvoitteen, sopimuksen, muun oikeustoimen tai hallintopäätöksen pätemättömyys Oikeudellinen sääntely kommunikaationa: sääntelyn sisällön selkeys, täsmällisyys ja ymmärrettävyys ovat merkitseviä Oikeussääntelyn kirjallinen muoto Oikeussääntely laaditaan yleiskielellä Oikeussääntelyssä käytetään yleisluonteisia, abstrakteja käsitteitä ja tunnusmerkkejä Oikeussääntelyn periaatteellinen tilapäisyys Oikeussääntelyn väistämätön yhteys muuhun oikeusjärjestelmän kokonaisuuteen Oikeussääntelyn taustalla oleva erimielisyys

13 Viranomaisella on käytössään laaja keinovalikoima Taso Seuraamus Kuvaus Lievä puuttuminen: huokuttelu, suostuttelu, tavuttelu Neuvonta Ohjemateriaali Koulutus Viranomainen vastaa yritysten ja kuluttajien kyselyihin (reaktiivisuus). Tai vastaavasti viranomainen neuvoo ja ohjeistaa tahoja heidän velvollisuuksistaan ennalta (proaktiivisuus). Ohjeistus, joka on saatavilla esimerkiksi viranomaisen nettisivuilta. Viranomaiset pitävät koulutustilaisuuksi sääntelyn kohdetahoille uudusta lainsäädännöstä. Viranomaiset selittävät, miksi lakia on muutettu, miten sitä pitää soveltaa ja mitä seuraa lain rikkomisesta. Varoitus tai huomautus Toimenpiteiden arviointi, aineiston kerääminen, tarkastaminen, tutkinta Sääntöjen rikkojan julkistaminen Viranomainen varoittaa tai huomauttaa yritystä tai henkilöä siitä, että he rikkovat sääntelyehtoja ja heitä voidaan sen vuoksi rangaista. Aineiston kerääminen: yritystä velvoitetaan tuottamaan tietoa viranomaisille toimistaan. Tarkastaminen: viranomainen tekee tarkastuksia selvittääkseen yritysksen toiminnan laillisuutta. Tutkinta: viranomainen tutkii yrityksen toimintaa epäilyksen vuoksi. Viranomainen julkistaa sääntelyn rikkojan nimen aiheuttaen mainekustannuksia sääntelyn rikkojalle. Täytäntöönpantava sitoumus Korjauskehoitus Toimintakielto Rikkomusmaksu Vahingonkorvaus Kieltomääräys kun sääntelyn ehtoja on rikottu, viranomainen hyväksyy rangaistuksen uhalla rkkojan esityksen toimenpideehdotukset tilanteen korjaamiseksi. Viranomainen vaatii tahoa noudattamaan sääntelyä tietyn aikarajan puitteissa seuraamusuhalla. Viranomainen vaatii tahoa keskeyttämään toimintansa siksi ajaksi, kunnes toiminta täyttää sillä asetetut vaatimukset. Viranomainen määrää rikkomismaksun ehtojen rikkomisesta. Rikkoja voi maksaa tai riitauttaa asian oikeuteen. Ehtojen rikkoja joutuu vahingonkorvausvastuuseen toimistaan haittaa kärsineelle. Oikeus määrää vahingonkorvauksen suuruuden. Viranomainen vaatii yrityksen tai henkilön lopettamaan toimintansa kokonaan ehtojen rikkomisten myötä. Negatiivinen lupa, Henkilöltä tai yritykseltä kielletään toiminta, joka ei muuten vaadi viranomaisen lupaa. Ankara puuttuminen Ankara täytäntöönpano Toimintaluvan, akkreditoinnin tai sertifikaatin peruuttaminen Rikosoikeudellinen seuraamus Ehtoja rikkoneelta evätään toimintalupa, sertifikaatti tai akkreditointi ja sitä kautta ehkäistään tai vaikeutetaan toiminnan jatkuminen. Ehtojen rikkojaa vastaan nostetaan rikossyyte. Syytteen nostaminen perustuu julkisvallan intressiin. Rikkojaa voidaan rangaista sakolla tai vapausrangaistuksella. Yritykselle voidaan tuomita yhteisösakkoa.

14 Instrumentaalinen käsitys oikeussääntelystä Oikeudellinen sääntely ymmärretään julkisen päätöksentekijän käytettävissä olevaksi toimintavälineeksi. Toimija edistää tavoitteitaan, korjaa epäkohtia tai pyrkii ohjaamaan toimijoiden käyttäytymistä. Lakiuudistus pyrkii lisäämään turvallisuutta, tasaamaan tuloeroja, edistämään elinympäristön laatua, vahvistamaan oikeusturvaa, parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Lailla pyritään luomaan kannustimia ihmisille ja yrityksille, jotta ne toimisivat halutulla tavalla. Helo: on kuvattava vallitseva tilanne ja sen ongelmat sekä miksi juuri ehdotettu lakihanke on niihin perustelluin ratkaisu. Asianmukaisen lainvalmistelun vähimmäisvaatimuksena on, että ehdotettu säädös on tarpeellinen, sillä saavutetaan halutut tavoitteet, ja se on paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdistää tavoitteet, vaihtoehtoiset ratkaisut, vaikutukset, implementaation (tukitoimineen)

15 Oikeussääntelyllä on myös yleisluontoisempia tehtäviä ja vaikutuksia vakauden, ennakoitavuuden, ja yhtenäisyyden edistäminen, turvallisuuden ja järjestyksen takaaminen samoin kuin ristiriitojen kanavoiminen ratkaistavaksi säänneltyjen, neutraalien menettelytapojen avulla.

16

17 Oikeudellisen sääntelyn vaihtoehdot Instrumentalismi taustalla: millä erilaisilla ja vaihtoehtoisilla keinoilla tavoitteisiin voidaan päästä. Perinteisen lainsäädännön ongelmia: regulaatioloukku, informaatio-ongelma Voi johtaa monimutkaisiin ja joustamattomiin lakeihin, alalle tulon esteiden syntyminen kilpailun väheneminen Standardien asettaminen vaikeaa Täytäntöönpano ei ole kustannuksetonta

18 Vaihtoehtoja perinteiselle sääntelylle eli hallinnolliselle ohjaukselle ei-sääntelyä Informaatio-ohjaus ja opastus (tiedottaminen, neuvonta, suostuttelu) Kannustimet / markkinaperusteinen ratkaisu Yhteissääntely (toimijat ja julkisvalta yhdessä) Itsesääntely Suositukset Joustavat direktiivit Esimerkkejä: asiamiehet ja valtuutetut, ryhmäkanne, asianajajaliiton oma sääntely, hyvät käytänteet

19 Vaihtoehtojen hyödyntämisen tavoitteet lainvalmistelussa Vaihtoehtojen hyödyntämistä lainvalmistelussa nykyistä paremmin perustellaan tavallisesti seuraavilla tavoitteilla. 1) Vaihtoehtojen avulla voidaan parantaa sääntelyn tuloksellisuutta suhteessa lakiuudistuksen tavoitteenasetteluun. 2) Vaihtoehtoisten keinojen ansiosta voidaan päästä aiempaa kustannustehokkaampaan sääntelyyn. Käsitys sääntelyn kustannuksista ja niiden merkityksestä eri tahoille (julkinen valta; yritystoiminta; yksityishenkilöt) on eri valtioissa syventymässä samalla, kun sääntelyn määrä jatkaa kasvuaan. 3) Vaihtoehtoisten sääntelykeinojen odotetaan olevan perinteistä sääntelyä joustavampia erityyppisten toimijoiden erilaisia tarpeita ja toisaalta olosuhteiden nopeaa muutosta ajatellen. Tällöin myös sääntelyn hyväksyttävyys ja valmius sääntöjen noudattamiseen paranevat. 4) Vaihtoehtojen on myös toivottu vähentävän sääntelyn kokonaismäärää tai ainakin hillitsevän sen kasvua; toistaiseksi on kuitenkin ohuesti näyttöä tämän tavoitteen edistämisestä.

20 Lainvalmistelun työvaiheita Viisi päävaihetta Aloite lainsäädäntötoimeen Esivalmistelu Perusvalmistelu Lausunto- ja kuulemisvaihe Jatkovalmistelu Näiden työvaiheiden tuloksena syntyy valmis säädösehdotus, joka sisältää yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja varsinaiset säädösehdotukset (hallituksen esitys). HE voidaan saattaa lainsäädäntömenettelyssä päätöksentekijöiden ratkaistavaksi (eduskunta)

21 Aloitteet: hallitusohjelma, erilaiset toimintaohjelmat ja ministeriöiden suunnitelmat tulevasta toiminnasta (pääasiassa). Myös: eduskunnan kannanotot (valiokunta), etu- ja kansalaisjärjestöt, laillisuusvalvojat, viranomaiset, media Nyt myös EU ja muu kv. toiminta. Onnettomuudet, väkivallan teot, yllättäviksi koetut tuomioistuinratkaisut Politiikkojen ja virkamiespäättäjien varassa, miten ehdotuksiin reagoidaan.

22 Esivalmistelu: yleensä virkatyönä ministeriössä. Säädösaloitteesta kerätään lisää tietoa ja arvioidaan asiaa eri näkökulmista. Tarkoitus muodostaa kanta siihen, onko asiasta tarpeen ryhtyä lainsäädäntötoimiin vai ei. Jos vastaus on myönteinen, annetaan toimeksianto lainvalmistelua varten. Perusvalmistelu: lainvalmistelun tärkein ja vaativin vaihe: sisältää vaiheet uudistustarpeen harkinnasta yksityiskohtaisten perusteluiden ja pykäläehdotusten laadintaan. Tuottaa valmiin ratkaisuehdotuksen asiasta ja perustan lausunto- ja kuulemismenettelylle.

23 Lausunto- ja kuulemisvaihe: Suomessa pääasiassa kirjallisia lausuntoja säädösehdotuksesta (myös erityisiä kuulemistilaisuuksia järjestetään). Tuottaa lainvalmistelijalle hyödyllistä kritiikkiä ja palautetta (eri tahoilla sisäistä tietoa). Lisäinformaatio on maksutonta. Mahdollistaa aidon vaikuttamisen, tietoisuus leviää (varautuminen), sääntelyn hyväksyttävyys kasvaa. Kuulemisvaiheen jälkeen poliittinen ja virkamiesjohto päättää, jatketaanko ehdotuksen valmistelua, ja mihin muutoksiin on aihetta, ja miten asiaa viedään eteenpäin. Jatkovalmistelu: samantapainen kuin perusvalmistelu. Koska jatkovalmistelussa tähdätään ehdotukseen, joka viedään ratkaistavaksi lainsäädäntömenettelyssä, pyrkimyksellä lakiteknisesti hyviin ja valmisteltuihin ehdotuksiin on painoa enemmän kuin perusvalmistelussa. Työvaiheen konkreettisena tuloksena syntyy lakiehdotus (HE, joka noudattaa jäsentelyltään ja tietosisällöltään annettuja lainvalmisteluohjeita) Siirto päätöksentekoprosessiin HUOM. lainvalmisteluohjeet löytyy oikeusministeriön sivuilta.

24 Esimerkki valiokuntakuulemisesta Erittä in paljon Melk o paljo n Melk o vähä n Erittäi n vähän Hallituksen esitystä valmistelleen ministeriön Puheenjohta jat edustajilla Neuvokset Muiden ministeriöiden edustajilla Puheenjohta jat Neuvokset Muilla viranomaisilla (esim. kunta-, maakuntaliitot) Neuvokset Puheenjohta jat Riippumattomilla asiantuntijoilla (esim. professorit, Puheenjohta jat tutkijat) Neuvokset Työnantajajärjestöillä Puheenjohta jat Neuvokset Palkansaajajärjestöillä Puheenjohta jat Neuvokset Muilla elinkeinoelämää edustavilla tahoilla Puheenjohta jat Neuvokset Kansalaisjärjestöjä edustavilla intressiryhmillä Puheenjohta jat Neuvokset Muuttuja Kerroin p-arvo Marginaalivaikutus LaVM 4,149 0, LiVM 7,817 0, MmVM 6,447 0, PeVM 0,688 0,826-9 PuVM 4,516 0, SiVM 0,755 0,804-7 StVM 1,859 0, TaVM 2,889 0, TyVM 5,179 0, UaVM 35,959 0, VaVM 2,894 0, YmVM 6,032 0, sivua 0,658 0, sivua 1,703 0, tai useampi sivua 4,516 0, Yhtä lakia koskeva muutos 1,311 0,658 7 Useampia lakeja koskeva muutos 2,057 0, Uusi laki 0,326 0, Uusi laki ja muiden lakien muutoksia 1,136 0,875 3 Muu 0,076 0, Opposition edustajien osuus 0,990 0,768 0 Oma ministeriö 1,683 0, Muu ministeriö 1,154 0,366 4 Muu viranomainen 1,085 0,468 2 Riippumattomat asiantuntijat 1,607 0, Intressiryhmän edustajat 1,053 0,325 1 Muiden valiokuntien lausuntojen lkm. 3,446 0,002 31

25 Sääntelyn tarve Yhteiskunnallinen epäkohta (EU lainvalmisteluohjeet) Markkinahäiriöt Sääntelyhäiriöt Tala - Yhteiskunnan olosuhteet ovat muuttuneet - Ihmisten käsitykset, ajattelutavat ja arvostukset ovat muuttuneet - Tieteen, teknologian ja talouden kehityksen myötä syntyy uusia ongelmia - Yhteiskunnassa kehitellään uudenlaisia, aikaisemmasta poikkeavia lainsäädäntöratkaisuja (tuloksellisuus) - Huom: HE on mainospuhe, onko syyt, joilla sääntelyä perustellaan tosiasiallisia syitä vai myyntipuheita

26 Baldwin & Cave Weimer &Vining den Hertog Cooter & Ulen Syy EU IAG Monopoli/ luonnollinen monopoli * * * * * Windfall-voitto * Ulkoisvaikutukset * * * * * * Informaation epätäydellisyys (moraalinen uhkapeli, negatiivinen valikoituminen) * * * * * * Palveluiden saatavuus ja jatkuvuus * Kilpailua vähentävä käyttäytyminen ja saalistushinnoittelu * Julkishyödyke, yhteisresurssit * * * * * * transaktiokustannukset * Epätasapainoinen neuvotteluvoima * Niukkuus ja järkeistäminen * Oikeudenmukainen tulonjako ja sosiaalipolitiikka * * * Rationalisointi ja koordinointi * * Suunnittelu * Kilpailun puuttuminen/ heikko kilpailu/ liiallinen kilpailu * * * markkinoiden puuttuminen/ epätäydelliset markkinat * * Varallisuusoikeuksien/oikeudellisen ympäristön puutteellinen määrittely * Huonosti määritellyt tavoitteet ja päämäärät * Ennakoimattomat vaikutukset * Sääntelyloukku * Implementointi- ja täytäntöönpano-ongelmat * Sosiaalisten alaryhmien syntymisen vähentäminen * * endogeeniset preferenssit * Peruuttamattomuus, tulevat sukupolvet, eläimet ja luonto * Intressiryhmien edut ja rent-seeking -käyttäytyminen * * Sunstein

27 Sääntelyn syyt vuoden 2009 hallituksen esityksissä Sääntelyn syy Osuus HE:stä Kilpailu 28,0 Informaatio 26,6 Tulonjako/sos.pol 14,5 Julkishyödyke 1,4 Ulkoisvaikutukset 5,0 Transaktiokustannukset 3,2 Sääntelytarkkuus 20,6 Implementaatio 33,7 Inflaatio 9,6 Tekninen muutos 18,1 Hallinnollinen tehokkuus 33,3 Ministeriö Kilpailu Tulonjak o Hallinnolline n tehokkuus Informaati o Liikenne ja viestintä 49,9-37,5 21,9 Maa ja metsä 18,2 4,6 45,5 31,8 Oikeusmin 21,9 3,1 40,6 28,1 Opetusmin 23,5 11,8 47,1 11,8 Puolustus 20,0-80,0 40,0 Sisäasiainmin 18,2 9,1 63,6 45,5 Sosiaali- ja terveys 19,3 50,9 24,6 17,5 Työ- ja elinkeino 39,3 14,3 25,0 35,7 Ulkoasianministeriö 0,0-20,0 20,0 Valtiovarainmin 30,0 5,0 25,0 35,0 Ympäristömin 46,2-23,1 7,7 Yhteensä 28,0 14,5 33,3 26,6 p-arvo 0,093 0,00 0,039 0,205

28 Lakiuudistusten tavoitteenasettelu Tarkoitetaan tosiasiallista ja oikeudellista asiaintilaa, jonka on määrä toteutua lakiuudistusten myötä. Instrumentalismi korostaa tavoitteiden asetantaa Miksi tavoitteet kannattaa pohtia ja määritellä kunnolla? Yhteys ongelmaan: onko tavoitteet suhteessa haitan suuruuteen ja haitan aiheuttajaan (syy) sääntelykeinoihin: tavoitteet määrittelevät sääntelykeinot, mutta sääntelykeinot vastaavasti ohjaavat tavoitteiden asetantaa (mitkä ovat realistiset tavoitteet?) arviointikriteereihin: vaihtoehtoisten sääntelykeinojen arviointikriteerit (tehokkuus, vaikutus, avoimuus, oikeusturva tai - varmuus) ovat on suhteutettava tavoitteisiin vaikutusten jälkiseurantaan: ilman selkeitä tavoitteita, ei voida arvioida toimenpiteen onnistumista: saavutettiinko tavoitteet halutussa aikataulussa.

29 tavoitteen asettelun yleisluonteisuus ja epämääräisyys Lakiehdotuksissa ei yleensä täsmennetä kriteereitä, joiden avulla voisi arvioida jälkikäteen tavoitteiden toteutumista Esim. vuonna 2009; 285 HE; 19 oli arvio alueellisesta vaikutuksista; 1 arvio oli numeerinen! Vaikeuttaa kriittistä keskustelua tavoitteenasettelun ja lakiehdotuksen sisällön, sen tarjoamien keinojen, välisestä suhteesta. Perusteluissa ei kuvata sitä yhteyttä ja vaikutusmekanismia, jonka välityksellä ehdotetut säännökset saavat aikaan tavoiteltavan asiantilan. Toisaalta tavoitteenasettelun yleisluonteisuus tasoittaa tietä säännösten joustavalle, uusiin oloihin ja tilanteisiin mukautuvalle soveltamiselle. Voi olla myös useita tavoitteita: esim. prosessi-, oikeusturva jne. Vaikeuttaa eri vaihtoehtojen vertaamista ja valitun sääntelyn toimivuuden arviointia.

30 Lainvalmistelun tietopohja 1. Lainvalmistelussa tarvitaan tietoa vallitsevasta lainsäädännöstä ja sen taustasta 2. Tietoa tarvitaan vallitsevan lainsäädännön soveltamiskäytännöstä 3. Tarpeellisena informaationa on monipuolinen tieto ko. alan tosiasiallisesta tilanteesta, käytännön olosuhteista ja siellä todetuista ongelmista 4. Tietoa tarvitaan esillä olevaa asiaa koskevasta ulkomaisesta oikeussääntelystä. Suunniteltaessa uusia säännöksiä tarvitaan arvioinnin ja kokemuksenvaraista tietoa erilaisten sääntelykeinojen vahvuuksista ja heikkouksista, säädösten implementoinnin mahdollisista riskeistä ja ongelmista sekä asianomaisen alan ominaispiirteistä ja yleisestä toimintapolitiikasta

31 Todellisuus: hyvä tietopohja? Useita rajoittavia tekijöitä lainvalmistelussa - Aikapula - Resurssipula - Osaamispula - Olemassa oleva tieto on aukollista, epävarmaa ja kiistanalaista (informaatio-ongelma) Esim. rikollisuuden syyt? Tuloerojen vaikutus? Lainvalmistelua tehdään aina jossain määrin epävarman ja kiistanalaisen tiedon pohjalta Riippuvaisuus säänneltävän kohteen tuottamasta informaatiosta. Kenen etua sääntely ajaa?

32 Implementaation tukikeinoja Implementaatio on tärkeä osa lain vaikutuksia. Implementaatiolla tarkoitetaan soveltavan viranomaisen ja kohdetahon reagointia lainsäädäntöön. Lainvalmistelussa tulisi eritellä, mitä ongelmia, vahvoja puolia ja kriittisiä tekijöitä implementaatioon liittyy ja millaista tukea tai vastarintaa kyseisen säädösehdotuksen toteuttamiseen voi kohdistua. Lainlaatijan käytössä olevia implementaation tukikeinoja ovat: Alemman asteisten määräysten antaminen Tiedottaminen Ohjeiden antaminen Koulutus, joka kohdistuu säännösten soveltajiin ja muihin, implementaation kannalta avainasemassa oleviin ryhmiin Neuvonta, jota voidaan antaa säännösten soveltajille tai kohdetahoille Yhteiset toimenpiteet ja niiden suunnittelu muiden kyseisen lain kannalta keskeisten viranomaisten tai yksityisten toimijoiden, kuten asiantuntija-, etu- tai kansalaisjärjestöjen kanssa Julkisuuden hyväksikäyttö informaation levittämiseksi tärkeistä yksittäistapauksesta tai lain toteutusvaiheesta esiin tulleista seikoista Palauteinformaation keruu ja hyödyntäminen säännösten implementoinnissa, mikä taas voi antaa pohjaa uusille tukitoimille Kannustimien hyödyntäminen (palkinnot/tunnustukset) Lain toteutumisen järjestelmällinen seuranta ja sen vaikutusten tutkimus, joilla on usein lisäksi säännösten implementointia tukeva vaikutus.

33 Hyvä laki: Tala Eri lähestymistavat Taloustiede: laki edistää taloudellista tehokkuutta ja kasvua, nojautuu markkinoiden toimintaperiaatteisiin ja kannustimiin eikä aiheuta tarpeettomia, yllättäviä ja ylenmääräisiä kustannuksia kenellekään Politiikkatutkimus: säädökset laaditaan avoimen ja demokraattisia periaatteita kunnioittavan menettelyn kautta, jolla samalla edistetään sääntelyn hyväksyttävyyttä Oikeustiede: säännösten selkeys, yksiselitteisyys ja johdonmukaisuus suhteessa muuhun oikeusjärjestelmään vahvistaa oikeussääntelyn ennakoitavuutta, yhdenvertaisuutta säännösten soveltamisessa ja minimoivan lain soveltamisen ja tulkinnan ongelmia

34 Lakien laatukriteerit: tutkijoiden ehdotuksia Lon L. Fuller 1)yleiset oikeussäännöt kyetään ylipäänsä laatimaan 2)säännökset julkaistaan 3)laki ei ole taannehtiva 4)laki on ymmärrettävä 5)laki ei sisällä keskenään ristiriitaisia säännöksiä 6)laki ei vaadi kohteeltaan mahdottomia 7)laki ei muutu niin nopeasti, ettei sitä voi noudattaa 8)laki toimeenpannaan sisältönsä mukaisesti Böhert Hugger 1)lain tarpeellisuus on kiistaton 2)lainvaikutukset vastaavat tavoitteita 3)kustannukset pysyvät ennakoidussa rajoissa 4)julkinen organisaatio kykenee toteuttamaan lain lojaalisti ja kansanläheisesti 5)lain kohdetahot hyväksyvät sen ja noudattavat sitä Patricia Popelier 1)laki on julkinen 2)säännösten sisältö on selvä 3)laki sopii yhteen muuhun sääntelyyn 4)lain voimassaoloaika on selvä 5)laki kunnioittaa väestön legitiimejä odotuksia 6)laki on realistinen eikä vaadi kohteiltaan mahdottomia

35 Lakien laatukriteerit: lainvalmistelun kehittäjien ehdotuksia Alankomaiden hallinnon ohjeet 1)sääntely on välttämätöntä ja suhteellista 2)yhteensopivuus hierarkkisesti ylempään sääntelyyn 3)parlamentin roolin ensisijaisuus 4)vakaus, ennustettavuus 5)sääntelyn toteutettavuus 6)sääntelyn tehokkuus 7)sääntelyn johdonmukaisuus, yhtenäisyys muuhun sääntelyyn nähden 8)selvyys, yksinkertaisuus, läpinäkyvyys 9)hyvä tietopohja perustana 10)yleisön on helppo tavoittaa säännökset EU:n komissio: eurooppalainen hallintotapa 1)säädöksen suhteellisuus 2)sääntelyn läheisyys (kohteet osallistuneet laadintaan) 3)yhtenäisyys muuhun sääntelyyn nähden 4)oikeusvarmuus eli oikeusvaikutusten selvyys ja ennakoitavuus 5)ajanmukaisuus: laadittu ajoissa, sisältö asianmukainen 6)sääntely antaa yleisille eduille korkeatasoisen suojan 7)sääntelyn toteutettavuus valvonnan, noudattamisen kannalta EU:n ministerineuvoston asiantuntijaryhmä 1)sääntelyn välttämättömyys (muihin keinoihin nähden) 2)suhteellisuus tavoitteisiin, hyötyihin ja rasituksiin nähden 3)toissijaisuus: mahdollisimman lähellä kohteita 4)läpinäkyvyys: laaja kuuleminen lainvalmistelussa 5)vastuunalaisuus: tunnistetaan päättäjät 6)tavoitettavuus, johdonmukaisuus, ymmärrettävyys 7)yksinkertaisuus, helppokäyttöisyys

36 EK 2007: Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja Valtioneuvoston kanslia asetti Parsa-hankkeen eli Paremman sääntelyn ohjelman vuonna 2005 elinkeinoelämän järjestöjen aloitteen pohjalta. Työryhmä luovutti elokuussa 2006 toimintasuosituksensa. Suomessa säädösympäristö on työryhmän mukaan kehittymässä sääntelykierteen tilaan. Tämä johtaa siihen, että lainsäädännön tehokkuus vähenee, eikä se ole enää hallittavissa. Suomen säädösvalmistelun keskeisimpiä ongelmia on OECD:n mukaan ollut myös se, että lainsäädännön valmistelu ei ole riittävän suunnitelmallista. Parsan toimintaohjelmassa esitettiin mm. sitoutumista yhteensä 11 lainsäädäntöperiaatteeseen. Näistä seitsemän ensimmäistä koskee sitä, miten lainsäädännöllä voidaan edistää hyvinvointia ja kilpailukykyä, neljä muuta sitä, miten lainsäädännöllä tulisi edistää kansantalouden kasvuedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä. Lainsäädännöllä tulee Parsa-hankkeen mukaan edistää muun muassa yritysten markkinoille pääsyä ja ylläpitää Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana.

37 Parsa-hankkeen 11 lainsäädäntöperiaatetta: 1. Säädösvalmistelun ja lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja avointa sidosryhmien osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava. 2. Sääntelyn sisällön ja systemaattisen rakenteen on oltava hallittavaa ja ymmärrettävää. 3. Sisällön on oltava joustavaa ja soveltamisalaltaan selkeää. 4. Sääntelyn on edistettävä oikeusvarmuutta ja luottamusta - lainsäädännön tulee johtaa tarkoitettuihin vaikutuksiin. 5. Suhteellisuuden tulee toteutua toimijoiden velvoitteissa ja viranomaisvalvonnassa nykyistä paremmin. 6. Eri osa-alueiden on vaikutettava toisiinsa johdonmukaisella tavalla. 7. Sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. 8. Lainsäädännön tulee tukea osaamisen muodostumista ja edistää työoloja ja hyvinvointia. 9. Lainsäädännön tulee edistää markkinoille pääsyä ja tuottavuutta ja ottaa huomioon erilaiset intressit. 10. Lainsäädännön tulee ylläpitää ja parantaa Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana ja luoda suomalaiselle elinkeinotoiminnalle kilpailuetuja. 11. Lainsäädännöllä tulee osaltaan huolehtia julkisen talouden kestävyydestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

38 Lainlaatijan tarkastuslistan kysymykset Onko ongelma määritelty oikein? Ovatko valtion toimet perusteltuja ongelman ratkaisemiseksi? Onko sääntely paras keino ongelman ratkaisemiseksi? Onko vaikutukset selvitetty kattavasti? Onko taloudelliset ja muut eri yhteiskuntaryhmiin kohdistuvat vaikutukset esitetty avoimesti? Jos sääntelyn on todettu olevan paras keino ongelman ratkaisemiseksi, onko valittu sääntelytaso oikea? Onko sääntelyn ulottuvuutta ja voimassaoloaikaa sekä siihen liittyviä alueellisia tekijöitä koskevat seikat otettu huomioon? Mikä viranomainen tai yksityisoikeudellinen organisaatio on sopivin toimenpiteentoteuttajaksi? Onko sidosryhmillä tai niiden edustajilla ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä? Onko sääntely selkeää, johdonmukaista ja ymmärrettävää? Onko säädösten täytäntöönpano ja toimivuuden seuranta ennakoitu valmistelussa?

39 Lain vaikutukset Vaikutuksia voi olla useamman tyyppisiä 1) Lain vaikutukset eri oikeussubjektien materiaaliseen elämänpiiriin 2) Lain vaikutukset viranomaisten tehtäväpiirissä 3) Lain vaikutukset oikeudellisiin menettelytapoihin 4) Lain vaikutukset ihmisten tietoisuuden, arvojen ja moraalin kannalta

40 Hallituksen esitysten laatimisohjeet Vaikutukset eri elämänalueilla Taloudelliset vaikutukset - Julkistaloudelliset vaikutukset - Vaikutukset kotitalouksiin - Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinoelämään - Kokonaistaloudellinen selvitys olennaisesti kansantalouteen vaikuttavista esityksistä Vaikutukset viranomaisten tehtäviin ja menettelytapoihin - Vaikutukset viranomaisten tehtäviin - Vaikutukset viranomaisten organisaatioihin - Vaikutukset yksilön asemaan ja oikeuksiin viranomaisissa Ympäristövaikutukset - Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäiseen vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten arkielämään - Vaikutukset eri ihmisryhmien asemaan - Vaikutukset asenteisiin tai suhtautumistapoihin - Työllisyysvaikutukset - Rikollisuusvaikutukset - Aluekehitysvaikutukset - Vaikutukset tasa-arvon ja perusoikeuksien kannalta - Vaikutukset eri sukupuolten kannalta

41 Vaikutusarviointi säädösvalmistelun eri vaiheissa

42 Säädösehdotusten vaikutusten tarkastelukehikko Aluevaikutusten arviointi LAKI Toimenpide Altistus Alue Alueellinen herkkyys Lainsäädännönvaikutukset (taloudelliset, viranomaistoiminta, ympäristö, muut yhteiskunnalliset vaikutukset) tarkoitetut ei tarkoitetut ennakoidut ei ennakoidut Alueellinen vaikutus Vaikutukset kohdealalla Vaikutukset muualla Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Myönteiset sivuvaikutukset Kielteiset sivuvaikutukset

43 Vaikutus vai vaikuttavuus? Määrä T M t+3 M t+2 M t+1 M t-1 Kuinka kaukana ollaan tavoitteesta eri ajankohtina? Tavoite Vaikutus = toteutunut muutos eri ajankohtina Lähtötilanne t-1 t (=lakimuutos) t+1 t+2 t+3 t+4 Aika

44 Kehitystrendin huomioiminen analyyseissä Henkirikosten määrä M t-1 H t+1 Lähtötilanne Lainsäädännön todellinen vaikuttavuus Hypoteettinen määrä Kehitystrendi t-3 t-2 t-1 t (=lakimuutos) t+1 t+2

45 Ongelmia vaikuttavuuden arvioinnissa Ei ole asetettu tavoitteeksi (tiettyä vaikutusta) Ei tiedetä tosiasiallisia tavoitteita Tavoitteet ovat laadullisia Vaikutuksia ei osata arvioida tarkasti (esim. hallinnollisen taakan keveneminen) Vaikutuksia ei osata yhteismitallistaa (raha)

46 Kausaalisuuden tulkinnan ja mittaamisen ongelmia - Vaikutusmekanismien tunnistaminen A B 1) Kausaalisuus A X B 2) Yhteinen tekijä tarkoittaa yhteyttä tarkoittaa kausaalisuutta A? B X 3) Sekoittava tekijä

47 Kokonaiskuva lain vaikutuksista ja niitä määrittävistä tekijöistä Lain tavoitteen asettelu: Asiantila (tosiasiallinen, oikeudellinen), jonka määrä toteutua Lain sisältö: Sääntelyn strategia ja keinot: kiellot, käskyt, luvat, toimintamahdollisuudet, oikeudelliset seuraamukset Lain implementaatio: Lain vaikutukset: - Oikeussubjektien materiaalinen elämänpiiri - Viranomaistehtävät, -toiminta - Oikeudelliset menettelytavat - Tietoisuus, arvot, moraali Julkisen vallan toimenpiteet (hallinto, tuomioistuimet), vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Lain kohdetahojen reagointi: Noudattaminen, ei-noudattaminen Hyödyntäminen, ei-hyödyntäminen Hyväksyntä, torjunta, valinpitämättömyys, tietämättömyys

48 Neljänlaisia sääntelystrategioita 1) Oikeussubjektien toimintaan kohdistetaan suora normatiivinen ohjaus kieltojen, käskyjen, lupa- ja kelpoisuussääntelyn myötä. 2) Oikeussubjektien toimintaan kohdistuu taloudellinen ohjaus verojen, maksujen, tukien ja etuuksien, avustusten, viivästysseuraamusten tai muiden, laissa säädettyjen kannustimien ja rasitusten avulla. 3) Informaatio-ohjaus, jossa julkinen valta pyrkii tietojen, neuvonnan, suostuttelun tai asenteisiin vaikuttamisen avulla vaikuttamaan oikeussubjektien käyttäytymiseen ja valintoihin. 4) Oikeussubjektien omaehtoisiin toimenpiteisiin (itsesääntelyyn tai yhteissääntely) perustuva ohjaus.

49 Käytännön lainvalmistelua voi hyödyttää seuraava nelijako. Toimintavälineet, joiden käyttö ei edellytä lainkaan (uutta) oikeussääntelyä. esim. informaatio-ohjaus, koulutus, neuvonta Sääntely, joka ei pyri ohjaamaan suoraan ja välittömästi oikeussubjekteja kieltojen, toimintavaatimusten, rajoitusten tai lupaehtojen avulla, vaan epäsuorasti ja välillisesti, toimijoiden omien valintojen kautta (verot, maksut, kiintiöt, tuet, tietyt julkiset palvelut; lopputulosperustainen eli Performance based -sääntely). Oikeussääntely, joka tosin pyrkii ohjaamaan suoraan oikeussubjekteja mutta jossa hyödynnetään uudenlaisia sääntelyinstrumentteja tai aiempia keinoja uudella tavalla (esimerkiksi säännösten valvontaa, menettelyä tai sanktioiden valintaa koskevissa sääntelyratkaisuissa). Perinteinen, tavanomaisille ja vakiintuneille lainvalmisteluratkaisuille perustuva oikeussääntely (tätä kuvataan kansainvälisesti etenkin yritystoiminnan sääntelyssä käsitteillä Classic Regulation tai Command and Control).

50 Huomioitavia seikkoja Kenellä informaatio etu? Miksi julkisvalta pystyy korjaamaan sen, mihinkä markkinat eivät kykene? Vaikutusviive (esim. asbestin vaarallisuus aktualisoituu 20 vuoden päästä) Onko kyseessä informaatioon liittyvä ongelma? (info-ohjaus) Onko rikkojalla mahdollisuutta maksaa aiheuttamaansa haittaa? Tunnistetaanko haitan aiheuttaja? Luodaanko markkinoille tulon esteitä? (itsesääntely)

51 Mitä hyviä ja huonoja puolia vaihtoehtoiseen sääntelyyn liittyy? Uusien sääntelymuotojen etuina tuodaan esille usein seuraavia seikkoja Sääntöjen laadinnan korkeatasoinen asiantuntemus Sääntöjen laadintaan, usein myös toimeenpanoon osallistuminen synnyttää eräänlaisen omistusoikeuden tunteen tai siteen sääntelyyn Voidaan asettaa säänneltävää toimintaa koskeva vaatimustaso korkeammalle kuin tavanomaisessa lainsäädännössä Sääntöjen parempi joustavuus Jos sääntöjen toteuttaminen kuuluu ainakin osaksi yksityisten toimijoiden vastuulle, valvonnan ja toimeenpanon ajatellaan olevan tehokkaampaa kuin perinteisessä viranomaisvalvonnassa Sääntöjen laadinnan otaksutaan voivan tapahtuvan nopeammin ja joustavammin kuin perinteisen säädetyn oikeuden Uusien sääntelymuotojen uskotaan säästävän julkisen vallan kustannuksia sääntöjen laadinnassa kuin tarvittavien toimeenpanojärjestelmien täytäntöönpanossa Yksityiset toimijat ovat tasavertaisemmassa asemassa suhteessa julkiseen valtaan Voidaan parantaa alan mainetta ja arvostusta ja estää julkisen vallan liiallista puuttumista kyseisen alan asioihin Asiantuntemusta, sääntöjen tehokasta toteutumista, joustavuutta ja tasaarvoisuuden edistämistä koskevat argumentit lienevät eduista painavimpia

52 Sääntelyn uusiin muotoihin liitetään tavallisimmin seuraavia ongelmia: Sääntelyn puutteellinen kattavuus ja siitä johtuva tehottomuus Sanktioinnin heikkouksiin liittyvät ongelmat Asianomaisen alan tai toimijaryhmän omien, erityisten intressien liiallinen painotus sääntöjen sisällöstä ja niiden toteuttamisjärjestelmästä Sääntelyn laadinta ei ole avointa ja julkista Samat puutteet voi esiintyä kuin perinteisessä sääntelyssä Sääntelyn taso määräytyy heikomman mukaan Missä määrin ulkopuolinen seuranta, arviointi ja kriittinen julkisuus kohdistuvat sääntelyn uusiin muotoihin Missä määrin yleisö tuntee luottamusta näihin sääntelymuotoihin

53 Näkökulmia lakien noudattamiseen Lakien laaja, omaehtoinen noudattaminen on välttämätöntä. - Viranomaisten valvontaresurssit ovat rajalliset - Kysymys lainsäädännön ja julkisen toiminnan hyväksyttävyydestä Lakien noudattaminen on aina vajavaista. - Kaikkea sääntelyä rikotaan tai sitä jätetään noudattamatta - Tätä arvioidaan harvoin lainvalmistelussa - Voi heikentää noudattamismoraalia - Tärkeä tunnistaa ns. tärkeät lait Lakien noudattaminen on yksilöllistä ja suhteellista. - Asenteet ja tietämys ovat erilaisia - Toiselle sääntely on taakka, toiselle mahdollisuus

54 OECD Reviews of Regulatory Reform: Regulatory Policies in OECD Countries: From Interventionism to Regulatory Governance 2002: The Netherlands Table of Eleven (T11) key determinants of compliance, s. 79 Hollannin taulukko yhdestätoista (lain/sääntöjen)noudattamisen avaintekijästä Oma-aloitteiset (lain/sääntöjen)noudattamisen ulottuvuudet (tekijät, jotka vaikuttavat vapaaehtoisen noudattamisen esiintyvyyteen eli noudattaminen, jota esiintyisi myös täytäntöönpanon puuttuessa) T1. Tietoisuus säännöistä: Kohderyhmän tuntemus laeista ja säännöksistä, lakien ja säännösten ymmärrettävyys (laatu). T2. Kustannusten ja hyötyjen huomioonottaminen: Aineelliset ja ei-aineelliset hyödyt ja kustannukset, jotka aiheutuvat sääntelyn rikkomisesta tai havainnoimisesta. T3. Hyväksynnän taso: Missä määrin kohderyhmä (yleisesti) hyväksyy politiikan, lait ja säännökset. T4. Normatiivinen sitoutuminen: Luontainen halukkuus tai kohderyhmän tapa noudattaa lakeja ja säännöksiä. T5. Epävirallinen kontrolli: Mahdollisuus, että kohderyhmän vaatimustenvastainen käyttäytyminen tullaan havaitsemaan ja tuomitsemaan kolmansien osapuolten taholta (non-government authorities = ei hallituksen viranomaiset), ja sanktioiden mahdollisuus ja vakavuus, jotka tulevat kolmansilta osapuolilta (esim. asiakkaiden tai urakoitsijoiden menettäminen, maineen menettäminen). Kontrollin ulottuvuudet (toimeenpanon vaikutukset lain/sääntöjen noudattamiseen) T6. Epävirallisen raportin todennäköisyys (Informal report probability): Mahdollisuus, että rikkomus tulee tietoisuuteen muulloin kuin virallisen tutkimuksen aikana ja tulee virallisesti raportoiduksi (whistle blowing = ilmianto) T7. Kontrollin todennäköisyys (Control probability): Todennäköisyys, että joutuu hallinnollisen (paperilla) tai aineellisen (fyysisen) tarkastuksen kohteeksi, jonka suorittavat viranomaiset. T8. Selvityksen/tutkinnan todennäköisyys (Detection probability): Rikollisen/laittoman toiminnan selville saaminen hallinnollisen (tilin)tarkastuksen tai aineellisen tarkastuksen aikana, jonka suorittavat viranomaiset. (Sen havaitsemisen todennäköisyys, että lakia/säännöksiä ei ole noudatettu silloin, kun jonkinlaista valvontaa sovelletaan). T9. Valikointi: (Lisääntynyt) valvonnan ja paljastumisen mahdollisuus, mikä on seurausta riskianalyysistä ja kohdistamisesta yrityksiin, henkilöihin tai alueille (laajuus, jolla tarkastajat onnistuvat tarkastamaan rikoksentekijöitä useammin kuin niitä, jotka noudattavat lakia). Seuraamusten ulottuvuudet (sanktioiden vaikutukset lain/sääntöjen noudattamiseen) T10. Sanktion todennäköisyys: Todennäköisyys, että sanktio tullaan määräämään silloin, kun rikkomus on havaittu valvonnan ja rikostutkinnan kautta. T11. Sanktion ankaruus: Sanktion vakavuus ja tyyppi ja sanktioon liittyvät haittavaikutukset, jotka syntyvät määrättäessä sanktioita, esim. kunnioituksen ja maineen menettäminen.

55 Selitystapoja lakien noudattamiselle Rationaalisen valinnan malli - Kukin toimija noudattaa lakia, koska se on hänen etujen mukaista (kustannushyötyanalyysi) - Toimija selvittää toimintavaihtoehdot, niiden seuraukset todennäköisyyksineen ja valitsee vaihtoehdon, joka maksimoi hänen etunsa. - Ei poissulje sitä, että toimija huomioi myös muut ihmiset (läheiset) - Oletus rationaalisuudesta ei ole (aina) realistinen - Vaihtoehtoja ja vaikutuksia ei tunnisteta - Ei maksimoida omaa etua vaan tyydytään hyvään lopputulemaan - Jos tosi, niin kannustimilla saadaan haluttu lopputulema Normatiivinen malli - Yksilön omaksumat normatiiviset käsitykset määräävät hänen valintojaan ja ratkaisuitaan - Käsitykset voivat olla peräisin oikeuden, moraalin tai hyvän tavan säädöksistä - Ne ilmaisevat mikä on hyvää, soveliasta, lainmukaista - Toimijan käytös voi olla oman edun vastaista - Mikä on sopivaa käytöstä? (vrt. esim. poliittiset puolueet ja niiden arvot!) - Mikäli oikeusjärjestelmää kunnioitetaan yleisesti, niin yksittäistä lakiakin noudatetaan vaikka se olisi vastoin yksilön normia

56 Kognitiivinen malli - Oikeussääntöjen noudattamista selittävät eri toimijoiden käyttäytymistä ohjaavat, ei-tietoisella tasolla vaikuttavat käsitykset. - Yksilö kokee valintansa ja toimintansa itsestään selviksi, tavallaan jopa välttämättömäksi. - Yksilön omaksumat sosiaaliset roolit ja asioiden merkitykset johtavat oikeussääntöjen noudattamiseen; ei siksi, että se olisi edullista tai koska siihen on normatiivinen velvollisuus - Oikeus luo ja ylläpitää yhteisössä merkitysrakenteita. - Oikeus saa ihmiset sisäistämään ja omaksumaan tarjoamansa merkitykset ja käsitykset siinä määrin, etteivät ihmiset erota niistä omia käsityksiään tai tarkoituksiaan. Ehdollisen suostumuksen malli Mikä saa yksilöt noudattamaan oikeussääntöjä, jotka asettavat heille merkittäviä ja kuormittavia velvoitteita. Mallin mukaan ihmiset noudattavat mainitunlaisia sääntöjä kahdella ehdolla: 1) julkisyhteisön toiminta on kansalaisten kannalta luottamuksen arvoista eli täyttää ehdot, joiden vallitessa julkisen vallan toimintaan voi luottaa 2) myös muut kansalaiset myötävaikuttavat omalla panoksellaan sääntöjen tai päätösten edellyttämään toimintaan (vastavuoroisuuden periaate, ei vapaamatkustajuutta) Malli korostaa yksilön yhteyttä muihin ihmisiin ja osallistumista yhteisön elämään. Sääntöjä noudatetaan, jos julkisvalta toimii hyvin ja muutkin noudattavat sääntöjä. Ollakseen luottamuksenarvoista julkisyhteisön päätösten tulee pohjautua monipuoliseen tietoon ja harkintaan, ihmisille asetetut lupaukset tulee pitää ja julkisen vallan toimenpiteet tulee toteuttaa puolueettomasti ja ei-syrjivästi. Jos lakeja toteutetaan epäyhdenmukaisesti ja jotkin ryhmät hyötyvät paljon säännösten rikkomisista ja heille asetettujen velvoitteiden laiminlyönneistä, on vaikea synnyttää vastavuoroisuuden odotusta ja kokemusta.

57 Eri tekojen hyväksyttävyys Descriptive Statistics N Minimum Maximum Mean Std. Deviation wave number ,00,000 Justifiable: claiming government benefits ,07 1,714 Justifiable: avoiding a fare on public transport ,28 1,926 Justifiable: cheating on taxes ,14 1,911 Justifiable: someone accepting a bribe ,60 1,321 Justifiable: homosexuality ,90 3,447 Justifiable: prostitution ,13 2,402 Justifiable: abortion ,47 2,780 Justifiable: divorce ,75 2,557 Justifiable: euthanasia ,81 2,932 Justifiable: suicide ,27 2,508 Justifiable: For a man to beat his wife ,27,760 Valid N (listwise) 946

58

59 Maksutta ajaminen Vaimon hakkaaminen Lahjonta Prostituutio Muuttuja Veropetos Ikä (15-29 v.) vuotta 0,040-0,483-0,014-0,194 0, vuotta -0,557-0,971-0,025-0,264-0,088 Sukupuoli (mies) Nainen -0,570-0,129-0,209-0,219-1,163 Asuinpaikan Asuinpaikka: ,177 0,076 0,014 0,185 0,362 koko Asuinpaikka: ,385 0,525 0,005 0,398 0,674 (alle 5000) Asuinpaikka: ,219 0,441-0,035 0,280 0,596 Asuinpaikka: ,361 0,785-0,028 0,404 1,338 Sivilisääty Avoliitto 0,420 0,936-0,065 0,145 0,534 (avioliitto) Eronnut 0,247 0,313 0,101-0,035 0,246 Leski -0,370-0,122-0,143 0,016 0,451 Yksinasuvat 0,554 1,234 0,088 0,188 1,170 Lasten Lasten lkm:1-2 0,385 0,609 0,034 0,041 0,486 lukumäärä (0 kpl) Lasten lkm:3 + 0,429 0,581 0,112 0,140 0,383 Sosialinen Alempi keskiluokka -0,363-0,266 0,039-0,255-0,442 status (ylä/ylempi keskiluokka) Työväestö -0,324-0,074 0,060-0,379-0,042 Tulotaso Tulot: ,260-0,163 0,031-0,281 0,520 (alle ) Tulot: ,336-0,096 0,170-0,214 0,470 Tulot: ,353-0,038 0,169-0,303 0,397 Työmarkkina- Osa-aikainen 0,183 0,006 0,297 0,293 0,897 asema Yrittäjä 0,091 0,387 0,043 0,383 0,652 (koko aikainen) Eläkeläinen -0,142-0,366 0,270-0,074-0,333 Työvoiman ulkopuolella (kotirouvat) -0,054-0,403 0,187 0,318 0,017 Opiskelija -0,360-0,240 0,096-0,072-0,376 työtön 0,023-0,330 0,367 0,212 0,354 Vakio 2,565 2,021 1,115 1,903 2,290 Diagnostiikka N Selitysaste 9,0 16,5 16,5 5,2 13,8 Keskiarvo 2,13 2,23 1,28 1,59 3,19

Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV

Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV 5.10.2009 Erikoissairaanhoitolaki 31 3 momentti Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalijohto - Socialledning ry 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Leila Suvantola Kauppa- ja oikeustieteiden tdk, oikeustieteet Joensuun yliopisto 13.10.2006 Taloudelliset ohjauskeinot luonnon monimuotoisuuden suojelussa Tutkimuskysymykset:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

Lainsäädäntötutkimus. Prof. Anssi Keinänen

Lainsäädäntötutkimus. Prof. Anssi Keinänen Lainsäädäntötutkimus Prof. Anssi Keinänen Mitä on? Monitieteinen pääaine Lainsäädäntötutkimus jäsentyy kahteen pääalueeseen: Lainsäädäntöä kokonaisuutena koskevaan tutkimukseen: esim. miksi tarvitaan rikosoikeutta

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Ylilääkäri Riitta Aejmelaeus Valvira.fi,

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettely Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista Laki ympäristövaikutusten arvioinnista

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Työryhmä ja sen tehtävä Työryhmä asetettiin 15.10.2014 Mietintö valmistui 18.11.2015 Lausuntokierros

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokouksen seminaari Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 1. SÄÄDÖSTULVA JA BYROKRATIA YRITYSTEN TAAKKANA: GLOBAALI VITSAUS? EU Acquis:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 29.5.2017 2016/0404(COD) LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Helena Lamponen Yhteistoiminta-asiamies Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 30.3.2010/216, voimaan 1.7.2010 Yhteistoimintalaki

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

lääketieteessä seminaari 28.3.2012

lääketieteessä seminaari 28.3.2012 Avoimuus Lisää tähän otsikko ja sidonnaisuudet lääketieteessä seminaari 28.3.2012 PK-johtaja Pentti Mäkinen Miksi sidonnaisuudet ovat ongelma Päätöksenteon riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot