Sisällys 1. Nutukka -hanke 2. Bikva-arviointi osana kehittämistyötä 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 4. Johtopäätöksiä

Transkriptio

1

2 Sisällys 1. Nutukka -hanke 1.1. Johdanto 1.2. Hankkeen tavoitteet Koulutukset Koulutusmalli 1.5. Opetussuunnitelma 1.6. Opetusmateriaali ja menetelmäpaketti toiminnalliseen ja aktivoivaan opetukseen 2. Bikva-arviointi osana kehittämistyötä 2.1. Tausta ja lähtökohdat 2.2. Arvioinnin tavoitteet 2.3. Arvioinnin suorittajan rooli ja osallistuminen projektiin 2.4. Periaatteet ja arviointiprosessi 2.5. BIKVA menetelmän toimivuuden arviointia 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 3.1. Oikeus ja voimavarat opiskella 3.2. Koulutuspolulle 3.3. Ulos eristyneisyydestä 3.4. Sukupuolen huomioiminen 3.5. Tukea itsenäistymiseen 3.6. Suomen kieltä ja elämäntaitoja laajasti 3.7. Verkosto mahdollisuutena Verkoston oppiminen ja yhteistyö Tukirakenteita opettajien ja ohjaajien työhön Tiedottamisen ja vaikuttamisen painopisteitä Yhteenveto 4. Johtopäätöksiä 4.1. Joustava koulutusmalli 4.2. Yleissivistävä koulutus polkuna ammattiopintoihin 4.3. Kehittyvät opetusmateriaalit ja menetelmät 4.4. Verkosto yhteisömenetelmänä 5. Kaksi vuotta Nutukasta mitä nuorille kuuluu? 5.1. Johdanto ja arvioinnin tavoitteet Nuorten teemahaastattelu/ -kysely 5.3. Nuorten teemahaastattelun/ kyselyn antia 6. Nuorten osallisuuden ja osallistumisen tukeminen osana Nutukka-kurssia 7. Suositus arvioinnista Lähteet 1

3 1. Nutukka - hanke 1.1. Johdanto Seuraavassa kuvataan Viittakivi Oy:n koordinoiman ja Euroopan Pakolaisrahaston osittain rahoittaman Nutukka Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa hankkeen piirissä vuosina tehtyä kehittämistyötä, sen arviointia ja tuloksia. Tarkoituksemme on nostaa esiin kokemuksemme ja antaa suosituksia arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella Nutukka koulutusten toteuttamisesta ja kehittämisestä jatkossa Hankkeen tavoitteet Vuoden 2006 alusta käynnistyneen Viittakivi Oy:n koordinoiman ja Euroopan Pakolaisrahaston osittain rahoittaman Nutukka hankkeen taustalla oli huoli yksin Suomeen tulleiden nuorten turvapaikanhakijoiden ja niiden pakolaisnuorten pärjäämisestä, joiden perusvalmiudet ovat heikot tai joilta puuttuu perheen sosiaalinen tuki. Projektin vuosittaisten hankesuunnitelmien mukaiset tavoitteet ovat olleet: 1.3 Koulutukset a) Kehittää turvapaikanhakijoina ja pakolaisina Suomeen tulleiden nuorten aikuistumiseen ja itsenäistymiseen tarvittavia perusvalmiuksia b) Tarjota tukea haavoittuvassa asemassa oleville, yksin Suomessa oleskeleville pakolaisnuorille c) Luoda ohjausmalli / vapaatavoitteisen koulutuksen malli nuoren itsenäisen elämän ja vastuullisen toiminnan vahvistamiseksi. d) Luoda verkostotyön malli ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä näiden nuorten kanssa työskentelevien eri asiantuntijoiden kesken. e) Pakolaisten nuorten turvapaikanhakijoiden yleissivistävän koulutuksen mallin, opetussuunnitelman ja ohjauksen mallin levittäminen ja vakiinnuttaminen. Ensimmäisen hankevuoden pilotit toteutettiin Turun kristillisen opiston ja Turun vastaanottokeskuksen yhteistyönä sekä Viittakiven opiston ja Perniön vastaanottokeskuksen yhteistyönä. Toisen hankevuoden pilotit toteutettiin ensimmäisen vuoden tapaan Turussa ja sen lisäksi Seurakuntaopiston ja Perniön ja Oravaisten vastaanottokeskusten sekä Ehjä ry:n yhteistyönä Järvenpäässä. Kolmantena hankevuonna koulutusta pyrittiin vakiinnuttamaan järjestämällä koulutusta Turun kristillisessä opistossa uudelle opiskelijaryhmälle yhteistyössä Turun vastaanottokeskuksen kanssa sekä Seurakuntaopistossa, jossa Nutukka-opiskelijat jatkoivat opiskeluaan ja jossa lisättiin ammatillisen koulutuksen valmiuksia. Vapaa-ajan ohjauksesta vastasi edelleen Ehjä ry. Koulutusta levitettiin Pohjois-Suomeen niin, että se toteutettiin Pohjola-opistossa yhdessä Oulun vastaanottokeskuksen kanssa. Pilotit ( ) toteutettiin 15 viikon mittaisina, kansanopistojen vapaatavoitteisena koulutuksena. Vuonna 2008 Turun ja Oulun koulutukset olivat laajuudeltaan 15 viikkoa, Seurakuntaopiston koulutus 20 viikkoa. 2

4 Koulutus Turku krist/ Turun vok Ajankohta Tunnit osallistujia Pilotti Viittakivi/ Perniön vok ja Pilotti/Seurakuntaopisto/ Ehjä ry/ Pohjola-opisto/ Oulun vok Kolmen hankevuoden aikana Nutukka-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 93 nuorta turvapaikanhakijaa. Opiskelijoista valtaosa (59 opiskelijaa) oli kurssin alkaessa vuotiaita. Lähes kaikki opiskelijat kolmea lukuun ottamatta olivat poikia. Opiskelijoita oli kaikkiaan kolmestatoista eri maasta; Afganistanista 17, Somaliasta 6 ja Etiopiasta 5, Angolasta ja Kamerunista 5, Irakista 4, Kongosta 3, Kosovosta 2, Guineasta 2, Sierra Leonesta, Sudanista ja Bosniasta yksi opiskelija. Vuosina Suomeen tilastojen mukaan tuli kaikkiaan 162 alaikäistä turvapaikanhakijaa Piloteissa keskeyttäneitä oli neljä. Pohjola-opiston kurssi oli käynnissä tätä raporttia kirjoitettaessa marraskuun alussa Keskeyttämisen syynä yhden opiskelijan kohdalla oli käännytyspäätös, yhden opiskelijan kohdalla motivaatio-ongelmat, kahden opiskelijan kohdalla siirtyminen aikuislukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Ensimmäisen jakson jälkeen Viittakiven opiston ja Perniön vastaanottokeskuksen pilotissa keskeyttäneiden osalta, täydennettiin kurssia toisen jakson alkaessa Koulutusmalli Koulutuspilotit on toteutettu kahdella koulutusmallilla: Päiväopetus, johon liittyy vastaanottokeskuksen tuki- ja ohjaustoiminta. Sisäoppilaitosmuotoinen opetus, johon liittyy vapaa-ajan ohjaus ja tuki Opetussuunnitelma Yleissisällöt olivat samanlaisia. Ensimmäisenä hankevuonna Turun kristillisen opiston opetussuunnitelmassa painottui yleisvalmiuksien rinnalla työelämään ja jatko-opintoihin orientoiva ote ja Viittakiven opiston opetussuunnitelmassa korostuivat yleisvalmiudet ja toiminnallinen toteutus. Toisena hankevuonna Seurakuntaopiston pilotissa painotettiin ilmaisutaitojen opiskelua. Sisäoppilaitoksessa kiinnitettiin toteutuksessa erityistä huomiota nuorten iltatoiminnan ohjaukseen, kun taas päiväopetuksessa opiston oppituntien ulkopuolinen ohjaus tapahtui vastaanottokeskuksessa siellä olevien työntekijöiden ohjauksessa. Opetuskokonaisuuksiin toteutuksessa käytetyt ajat vaihtelivat myös jonkin verran opistojen kesken. 3

5 1.6. Opetusmateriaali ja menetelmäpaketti toiminnalliseen ja aktivoivaan opetukseen Kahden hankevuoden aikana opettajat ja ohjaajat ovat koonneet opetusmenetelmiä ja arvioineet työtapojen ja käytetyn materiaalin toimivuutta. on verkossa osoitteessa: Sivustolla on käynyt lokakuun 2008 loppuun mennessä n 3500 kävijää. 2. Bikva -arviointi 2.1. Tausta ja lähtökohdat Arviointi on arvottamista eli arvon antamista sille, onko joku asia hyvä tai huono, hyödyllinen vai hyödytön. Perinteisesti arviointiin liittyy monipuolinen tiedonkeruu ja kerätyn aineiston tarkastelu ennalta asetettujen arviointikriteerien valossa sekä johtopäätösten ja suositusten esittäminen. Arvioinnin voi ajatella olevan itsearviointia tai sisäistä arviointia, jolloin projektin toimijat itse arvioivat omaa työtään ja projektin tilaa sekä tunnistavat siihen liittyviä kehittämissuuntia. Usein projekteihin halutaan myös ulkoinen arviointi, jolloin ulkopuolinen asiantuntija seuraa toiminnan tavoitteiden toteutumista ja tulosten saavuttamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Edellä esitettyjen näkökulmien lisäksi projektien arvioinnissa halutaan tällä hetkellä korostaa kehittämisprosessia ohjaavia ja asiakkaita/osallistujia osallistavia arviointikäytäntöjä. Asiakaslähtöisen arvioinnin BIKVA malli ((Brugerindragelse I KVAlitetsvurdering) kehitettiin alun perin sosiaalipsykiatrian alalla Tanskassa 1990-luvun lopulla vastaamaan tarpeeseen saada asiakkaat mukaan palveluiden laadun varmistamiseen. Menetelmä levisi sosiaalityön kentälle, ja sen avulla haluttiin tuoda esille asiakkaille/osallistujille merkitykselliset ja tärkeät asiat. Asiakkaiden/osallistujien kokemusten ja merkitysten esiin nostamisella haastetaan työn käytännöt ja nostetaan esille uusia ideoita palveluiden kehittämiseen ja arviointiin. Suomeen BIKVA-arviointimalli tuotiin vv , jolloin STAKES järjesti koulutusta menetelmän käyttöön. Tällä hetkellä BIKVA -mallia on sovellettu n hankkeessa tai työyhteisössä. Arviointimallia on käytetty eri-ikäisten ja hyvin erilaisten osallistujaryhmien parissa mm. arvioitaessa päihdehuollon ja lastensuojelun palveluita sekä verkostoyhteistyötä. Esimerkiksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoiman ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman MamuSetprojektin aikana vv arviointiin BIKVA-menetelmän avulla maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä kokemuksia ja kehittämisideoita eri puolilla Suomea. Arvioinnin yhteydessä todettiin BIKVA-mallin sopivan hyvin monikulttuuriseen työhön ja tarjoavan eri taustoista lähtöisin oleville maahanmuuttajille kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemuksia uudessa kotimaassa Arvioinnin tavoitteet Touko-kesäkuussa 2006 ohjausryhmän ja projektikoordinaattorin kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta Nutukan BIKVA -arvioinnin tavoitteiksi määriteltiin: a) Nuorten turvapaikanhakijoiden äänen kuuleminen ja heidän subjektiivisten kokemustensa tavoittaminen omasta elämäntilanteestaan sekä valmennusohjelmasta b) Yhteinen oppiminen sekä muutostarpeiden ja kehittämisideoiden tunnistaminen nuorten kokemusten pohjalta projektiorganisaation eri tasoilla (ohjaajat/kouluttajat, hallinnon työntekijät, ohjausryhmä) 4

6 c) Kenttätyöntekijöiden kokemusten tavoittaminen käytännön yhteistyöstä ja asiantuntijaverkoston muotoutumisesta d) BIKVA -arvioinnin avulla saadun tiedon välittäminen päättäjille ja hyödyntäminen yhteisessä kehittämistyössä projektin edetessä 2.3. Arvioinnin suorittajan rooli ja osallistuminen projektiin Nutukka projektin BIKVA arviointi toteutettiin ulkopuolisena arviointina, ja sen toteuttajaksi valittiin Hämeenlinnan setlementti ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mäkinen. Arvioitsijalla oli aikaisempaa kokemusta nuoriso-, lastensuojelu- ja maahanmuuttajatyöstä sekä erilaisten ryhmien ohjaamisesta ja projektien johtamisesta (mm. ERF-hanke vv ). BIKVA-arviointiin hän oli perehtynyt em. Suomen Setlementtiliitto ry:n MamuSet projektin yhteydessä vv Vapaan sivistystyön kenttä oli arvioitsijalle melko vierasta ja tuttua pääosin setlementtiliikkeen ja Viittakiven opiston työn kautta. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotyöstä hänellä ei ollut aiempaa kokemusta eikä hän osallistunut muulla tavoin Nutukka projektin toteutukseen ja verkostotapaamisiin. Näin arvioitsijan rooli pysyi koko BIKVA -prosessin ajan neutraalina tiedon ja kokemusten kerääjänä sekä välittäjänä. Nuorten ryhmähaastatteluissa arvioitsijan rooli oli jonkin verran aktiivisempi ja hyvän keskusteluilmapiirin luominen oli keskeistä. Nuorten haastattelutilanteissa haastattelijan aiemmasta monikulttuurisen työn kokemuksesta ja selkokielen käyttötaidosta oli hyötyä Periaatteet ja arviointiprosessi Nutukka-projektissa BIKVA-mallin tavoitteena Nutukka-projektissa oli johtaa nuorten turvapaikanhakijoiden kokemukset ja näkemykset kohti konkreettisia toimenpiteitä ja muutoksia. Nuorten BIKVA mallin tavoitteena kokemukset toimivat oppimisprosessin käynnistäjinä. Mallin avulla osallistettiin myös työntekijät, johtajat ja päättäjät. BIKVA-arvioinnissa ei ollut valmiita arviointikriteerejä vaan tavoitteena oli subjektiivinen kokemus ja laadullisen tiedon kerääminen valmennuksen toimivuudesta sekä kehittämistarpeista ja -ideoista. BIKVA-arvioinnin keskiössä olivat nuorten ryhmähaastattelut, joiden avulla haluttiin selvittää, millä tavalla päivittäiset ilmiöt koettiin ja millaisia merkityksiä niille annettiin. BIKVA-malliin keskeisesti liittyviä ryhmähaastatteluja suosittiin, koska niiden avulla haluttiin tavoittaa realistisempia nuorten arvioita toiminnan laadusta sekä välttää yksilöllisiin ja tunnepitoisiin tarinoihin uppoutuminen. Osallisten ryhmähaastatteluista saatu tieto vietiin seuraavassa vaiheessa opettajille ja ohjaajille, joiden kanssa käytiin keskusteluja nuorten kokemuksista ja käytännön työntekijöiden omasta toiminnasta. Kolmannessa vaiheessa nuorten ja käytännön tason työntekijöiden kokemukset vietiin tiedoksi johtajille, joiden kanssa käytiin läpi syitä saatuun palautteeseen ja pohdittiin, mitä saadulla tiedolla voidaan tehdä esim. organisaation kehittämisessä tai kenelle siitä pitäisi tiedottaa. Neljännessä vaiheessa arviointiprosessin aikana kertynyt tieto ja johtopäätökset saatettiin tiedoksi päättäjille ja alan keskeisille vaikuttajille, joiden kanssa pohdittiin aiempien ryhmien kokemuksia sekä mahdollisuuksia toimenpiteisiin saadun palautteen pohjalta ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vuosittaisissa arviointiraporteissa koottiin ja jäsennettiin Nutukka-projektin toimijoiden haastatteluissa esille nostamia kokemuksia sekä esitettiin niiden pohjalta johtopäätöksiä ja ehdotuksia projektin jatkoon sekä tiedotus- ja vaikuttamistoimintaan. Nuorten ja hanketoimijoiden kokemukset esitettiin koko kehittämisprosessin ajan mahdollisimman autenttisina. Niiden pohjalta 5

7 myös lukijat haastettiin tekemään omia päätelmiään Nutukka projektin huonoista ja hyvistä puolista sekä nuorten turvapaikanhakijoiden elämäntilanteesta Suomessa. Kuvailemalla osallisten subjektiivisia merkityksiä haluttiin myösi lisätä dialogia ja yhteisymmärrystä projektin nuorten, työntekijöiden, johdon ja aiheesta kiinnostuneiden päättäjien kesken. Systemaattisesti kerättyinä ja dokumentoituina ne tarjosivat vahvistusta projektin toteuttajien käytännön työn kautta kertyneelle kokemustiedolle ja kehittämisideoille. Nutukka-projektin ensimmäisen vuoden arviointihaastattelut suoritettiin kesä-joulukuussa 2006, ja niihin osallistuivat projektissa mukana olleet nuoret, käytännön ohjaus- ja opetustyön toteuttajat sekä projektin toteuttajatahojen ja sidosryhmien hallinnon ja johdon edustajat. Nuorten ryhmähaastattelut toteutettiin kurssien loppuvaiheessa keväällä 2006 Turussa ja Järvenpäässä, ja niihin osallistui yhteensä 20 nuorta. BIKVA arvioinnin avulla haluttiin tavoittaa nuorten turvapaikanhakijoiden ääni ja kokemukset Nutukka projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestetyistä koulutuspiloteista. Nuorten kokemuksia jäsennettiin ja esiteltiin muille projektin toimijoille BIKVA prosessin aikana neljän ryhmähaastattelun yhteydessä. Vuoden 2007 Nutukka projektista tehtiin kummastakin osapilotista erilliset BIKVA-arvioinnit, joiden keskiössä oli edelleen vuonna 2007 pilottikoulutuksiin osallistuneiden nuorten äänen tavoittaminen sekä heidän oma kokemuksensa koulutuksesta ja sen merkityksestä. Vuoden 2007 arvioinnissa painotettiin nuorten kokemusten lisäksi aikaisempaa enemmän myös käytännön opettajien ja ohjaajien näkemyksiä koulutuksen sisällöistä, toteutuksesta ja yhteistyökäytännöistä. Yhdessä työntekijöiden, johtajien ja projektin ohjaukseen osallistuneiden kanssa nostettiin esille kehittämisideoita ja johtopäätöksiä koulutusmallien kehittämiseen sekä vakiinnuttamiseen. Nuorten haastattelut toteutettiin Turun kristillisellä opistolla ja Seurakuntaopistolla osallistujan ryhmähaastatteluina. Keskustelut kestivät min. Haastattelun aikana keskusteltiin nuorten kokemuksista Nutukka kurssista ja omasta elämäntilanteestaan seuraavien teemojen ja lauseenjatkojen avulla: * Kertokaa omin sanoin, mikä Nutukka on * Kun ajattelet itseäsi ennen kurssia ja nyt kurssin lopussa, mikä muuttunut * Kun ajattelet itseäsi viiden vuoden päästä * Silloin viiden vuoden päästä, mitä muistat Nutukka -kurssista ja mikä oli siinä tärkein asia * Jos teillä olisi valta suunnitella uusi Nutukka kurssi * Terveisiä työntekijöille, johtajille, päättäjille Käytännön työntekijöiden haastattelu toteutettiin Helsingissä Ehjä ry:n toimistolla ja Turun Kristillisellä opistolla. Kahden tunnin keskusteluihin osallistui yhteensä 9 Ehjä ry:n ohjaajaa ja Seurakuntaopiston opettajaa sekä vapaa-ajan ohjaajaa, Turussa mukana olivat käytännön työntekijät, jotka olivat olleet säännöllisesti mukana Nutukka-kurssilaisten arjessa opistolla tai vastaanottokeskuksen ryhmäkodissa, mukana oli yhteensä 6 työntekijää. Keskustelun pohjana pidettiin nuorten kokemuksia ja työntekijöiden omia arvioita kurssista sekä siihen liittyneistä yhteistyökäytännöistä. Subjektiivisten kokemusten jakamisen lisäksi keskustelun aikana tehtiin johtopäätöksiä koulutusmallin toimivuudesta sekä nostettiin esille kehittämisideoita ja terveisiä päättäjille. Johtajien haastattelu toteutettiin Helsingissä Ehjä ry:n toimistolla, ja siihen osallistuivat Seurakuntaopiston, Ehjä ry:n sekä Oravaisten ja Perniön vastaanottokeskusten johdon edustajat, yhteensä 4 henkilöä. Turussa johtajien haastattelu suoritettiin ja siihen osallistuivat Turun kristillisen opiston ja vastaanottokeskuksen johdosta 2 henkilöä. Haastattelut kestivät 1,5 h, 6

8 jonka aikana käytiin läpi sekä nuorten että käytännön työntekijöiden haastattelukoosteet, joista priorisoitiin pääkohtia. Keskustelun tavoitteena oli tehdä aineiston pohjalta johtopäätöksiä seuraavista teemoista: * Nutukan merkitys nuorille * Oppiminen ja yhteistyö * Toimintamalli * Kehittämisideat ja tulevaisuus * Vaikuttamistoiminta, erityisesti v BIKVA menetelmän toimivuuden arviointia Nuoret kokivat ryhmähaastattelutilanteet pääosin positiivisina. Jonkin verran tilaisuuksissa oli kielivaikeuksia ja haastattelija joutui paikoin kaivamaan nuorilta arvioita koulutuksen kehittämiskohdista. Vuoden 2007 nuorten haastatteluissa käytettiin apuna teemoja, toiminnallisuutta ja mielikuvia. Nuoret kuvasivat kokemuksiaan arvioinnista seuraavasti: Tämä päivä on hyvä, kun me keskustelemme. Saimme kysyä kysymyksiä ja lisää tietoa Suomesta. Sanoimme, mikä meille tärkeä. Aina suomalaiset kysyvät, miksi tulit suomeen ja millainen maa sinulla on. Nyt joku oli kiinnostunut, mikä meidän ongelma, suunnitelma ja tulevaisuus on. Me saimme kertoa, mikä meidän kurssi on ja mitä me opimme. Työntekijät, hallinto ja ohjausryhmä kokivat saavansa arvioinnista vahvistusta omille kokemuksilleen ja kehittämisideoilleen koko hankkeen ajan, mutta vuoden 2006 kokemusten pohjalta arviointia suunnattiin entistä enemmän myös käytännön työntekijöiden kokemuksiin ja Nutukan yhteistyöverkoston merkitykseen. Tutulta tuntuu, varmaan saadaan tästä vahvistusta uuteen suunnitelmaan: Opiskelijoiden kommentit tulee miten tulee eikä niitä voi kyseenalaistaa, mutta vastaako arviointi siihen, mikä on verkostoitumisen merkitys ja lisäarvo. Se on ainakin meidän työssä tärkein ja toinen projektin keskeisistä tavoitteista. 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 3.1. Oikeus ja voimavarat opiskella Nuoret pitivät tärkeänä mahdollisuutta opiskella Suomessa. He katsoivat opiskelun ja sen aikana parantuneen suomen kielen taidon lisäävän heidän itsenäistä selviytymistään ja henkistä hyvinvointiaan. Toisaalta opiskelu koettiin ajoittain raskaaksi, ja siihen olisi toivottu enemmän henkilökohtaista ohjausta ja mahdollisuutta keskustella omista murheista. Opiskelijahuoltoon ja nuorten ohjauksen panostaminen nähtiin oleellisena osana Nutukka-kurssia. Nuorten opiskelun tukirakenteista ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen eri toimijaryhmien kesken nähtiin keskeisenä haasteena Nutukka-kurssin jatkosuunnittelussa. 7

9 Nuoret Olen asunut suomessa yli yksi vuosi, aluksi ei ollut mitään tekemistä ja oli paljon ongelmia, nyt olen opiskelija, ei enää ole paljon ongelmia. Me käymme koulussa ja meillä on ohjelma, se on hyvä elämä. Et voi jatkaa elämää ja katsoa tulevaisuuteen, jos sinut laitetaan tähän välitilaan. Jos joku oppilas on sairas ja hänellä ongelma, haluaisin, että joku auttaa häntä. Vuosi 2007 Voin valita, mitä minä opiskella ja mikä minun ammatti. Auttaa enemmän aina kun tulee uusi (nuori turvapaikanhakija), puhua hänen kanssa enemmän, ettei hän ole yksin. Käytännön ohjaajat ja opettajat Kaiken kaikkiaan tää nutukka, meillä ei ollut sillo muuta opiskeluvaihtoa meidän nuorille, olihan tää tärkeä mahdollisuus näille nuorille. Ois ihan kauhean tärkeä asia, voisko sitä sanoa opiskelijahuolloksi, et ois järjestetty jos opiskelija tulee ja sanoo, et mulla on psyykkisiä ongelmia enkä tee tällä viikolla mitään. Vuosi 2007 oppimistaidot parantuneet koko ryhmälle, se on sellainen taito mitä tarvitaan missä vain ne on tosi ollakseen, ne on aamulla tosi tärkeenä, kun ne lähtee kouluun Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Vastauksista nousee, että opintojen ohjaukseen pitäisi panostaa ihan sieltä rakenteelliselta tasoltakin. Oppilashuoltokysymyksissä on tärkeää, jos verkosto toimii ja kaikilla on selkeät toimintaohjeet ja vastuut. Ei tarvitse kaikkien alkaa tukea ja jää turha sekoilu pois. Vuosi 2007 jos ajattelee, mitä mahdollisuuksia ton ikäisillä nuorilla yli 17-vuotiailla, ne ei pääse enää niillä omilla paikkakunnilla peruskouluun eikä ne pääse edes mavalinjalle eikä ammattikouluun, tää on ainoa tie Suosituksia jatkoon: Nutukka-kurssin oikea-aikaisuuden pohtiminen, nuori hyötyy kurssista kenties eniten, kun alkuvaiheen vastaanottotoiminta on hoidettu hyvin, sovittava selkeästi opiston ja vastaanottokeskuksen sekä muiden nuorta ohjaavien tahojen roolit ja vastuu opiskeluun liittyvien voimavarojen tukemisessa, lähtöoletuksena on oltava, että nuorilla on oikeus opiskeluun riippumatta onko kyseessä turvapaikanhakija, jolla ei ole vielä oleskelulupapäätöstä Koulutuspolulle Nuorten koulutuspolkujen aukeaminen Nutukan avulla nähtiin tärkeänä. Monet projektiin osallistuneista nuorista ovat jatkaneet opiskeluja mm. maahanmuuttajien peruskoulussa, aikuislukiossa tai ammatilliseen koulutukseen valmistavalla kurssilla. Nuoret itse olisivat halunneet saada valmennusohjelman aikana enemmän tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja myös apua työ/harjoittelupaikkojen löytämiseen. Työntekijöiden mielestä Suomen koulutuskeskeisyys 8

10 voi aiheuttaa nuorille lisäpaineita selviytymisessä uudessa tilanteessa. Työntekijät ja johtajat olivat kuitenkin yksimielisiä, että Nutukka-kurssi oli ollut nuorille turvapaikanhakijoille ainoa mahdollinen opiskeluvaihtoehto ja tärkeä ensiaskel suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutuspolulle. Haasteena nähtiin alueelliset erot ja koulutuspolulle ohjaamiseen käytettävissä olevien riittävien työaikaresurssien järjestäminen. Tulevaisuudessa nähtiin tarvetta kehittää entisestään nuorille turvapaikanhakijoille ehjiä koulutuspolkuja, jotta opiskelu tuntuisi mielekkäältä ja veisi nuorta aidosti eteenpäin. Nuoret Hänellä on hyvä idea, koska hän ajattelee tulevaisuutta. Nutukka -kurssilla me olemme oppineet, että pitää olla suunnitelma. En voi valita, koska en tiedä mikä on mahdollista. Minä en tiedä suomalainen koulujärjestelmä ja ammatti. En tiedä, mitä Suomessa voi tehdä ja missä voin opiskella. Minä haluan, että joku neuvoo minua valintojen teossa. Enemmän tietoa työpaikoista ja eri kouluista Suomessa kurssille. Vuosi 2007 Tämä oli minun ensimmäinen koulu. Kun mä oli vastaanottokeskuksessa, mä en halunnut kurssille, nyt mä en halua pois. Käytännön ohjaajat ja opettajat Tää on sellaista työtä, mikä ei tule valmiiksi, sä vain ohjaat nuorta, mutta tässä nutukassa on nuoret menny sinne ja se on loppunut ja siitä on ollu konkreettinen hyöty heille, he on päässy eteenpäin. Olen ollut huomaavinani, et oppimis- tai opiskelufiilis on kasvanut ja todellinen halu, et nyt mä voin todella tehdä jotain ja suunnitella elämää Vois kuvitella omalla kohdalla sen turhautumisen, kun ensin huomaakin, että mä osaan tän jutun ja sit joutus taas syksyllä kurssille opetteleen samoja juttuja. Vuosi 2007 mut mä uskon, että nutukka on pystynyt muuttaan tuolla oppilaitoksessa tosi monien käsityksiä, jotenkin se vaan toimii, se on uskomatonta parempi se kuin ei mitään, antaa perustaa tulevaisuuteen ja itsevarmuutta, et pystyy opiskeleen ja pääsee eteenpäin se on hyvä, että se kaikki on ollut ohjattua koulun puolelta X on pitänyt hopskeskustelut kaikille, siinä on käyty mihin heidän kannattaa Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Meillähän on kaikki nuoret päässeet jatko-opiskelemaan, jotka käyneet nutukan, mutta välillä sellainen tunne, että joidenkin ois tarvinnut päästä parempaan menee sit toiseksi vuodeksi vähän niin kuin samaan, onks se sit kauhean järkevää. Unelmia ei saa tuhota, toivoa voi ylläpitää, mutta pitää selittää nuorelle realistiset koulutusreitit. Vuosi 2007 alueellisesti hyvällä paikalla ollaa, koska meillä on koulutusta lähellä täällä ja toisaalta sitten, kun meidän sitä perustyötä on melkein sitä, et opiskelijat etsii niitä jatko-opiskelupaikkoja ja se riippuu hurjan paljon milloin turvapaikanhakija on tullu suomeen ja se ensimmäinen kurssi meillä oli niin, että opiskelijat oli olleet suomessa pidempään ja saaneet jo ennen nutukkaa suomen kielen opetusta vastaanottokeskuksessa kyl tää sellanen sopiva välivaihe on niille nuorille ja et tulee sitä ammatillista 9

11 hakea, mihin on realistista päästä, mihin he haluaa ja miten kauan he on valmiit opiskelemaan ohjausta, mitä oppilaitoksissa on eri tavalla kuin vastaanottokeskuksessa se on hyvä, et meillä on kesälle resurssoitu ohjausta, et me voidaan elokuussa katsoa ja ohjata esim. peruutuspaikkoihin, jos joku on jääny ilman opiskelupaikkaa Suosituksia jatkoon: ennen nutukka-kurssille osallistumista nuorella on ollut mahdollisuus suomen kielen perusteiden opiskeluun vastaanottokeskuksessa, nutukka kurssiin resurssoidaan riittävästi paitsi psykososiaalista tukea ja ohjausta myös opettajille työaikaa ja valmiuksia oppilaan ohjaukseen suomen koulutusjärjestelmään liittyvissä kysymyksissä, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekoon ja jatko-ohjaukseen kurssin päättymisen jälkeen Ulos eristyneisyydestä Nuorten vastauksissa korostui oman opiskeluryhmän, ja sen tarjoamien sosiaalisten suhteiden tärkeys, mutta nuoret olisivat toivoneet koulutuksen aikana enemmän kontakteja suomalaisiin nuoriin ja muihin kansanopisto-opiskelijoihin. Myös kontakteja eri etnisiin ryhmiin ja yhteisöihin toivottiin lisää. Myös käytännön ohjaajat ja opettajat sekä hallinnon edustajat näkivät tärkeänä suhteiden ja kontaktien solmimisen suomalaisiin opiskelijoihin, mutta omiin etnisiin ryhmiin ja yhteisön yhteydenpitoon suhtauduttiin varauksellisemmin. Keskusteluissa todettiin myös, että vuorovaikutus suomalaisten opiskelijoiden Nutukka-kurssilaisten välillä mahdollistui paremmin nuorten asuessa opistolla. Työntekijöiden ja opistojen tärkeäksi rooliksi nähtiin jatkossa mahdollisuuksien luominen eri taustoista tulevien nuorten kohtaamiselle ja tutustumiselle. Nuoret Täällä kurssilla on paljon ystäviä, muualla minulla ei ole ystäviä. Haluamme tutustua enemmän toisiin opiskelijoihin vain me olemme aina yhdessä. Me emme tunne, meillä ei kontakti suomessa asuviin oman maan ystäviin, Käytännön ohjaajat ja opettajat Mä jaksan nyt jankuttaa tätä samaa asiaa, et sen pitäs olla lähellä niin oikeaa elämää, oikea elämä ei ole sitä, että olet homogeenisessa ryhmässä, vaan sitä että sä kuljet ja näet erilaisia ihmisiä. Meidän talon pluspuolia, se tää just se yhteisöllisyys on täällä, se on se Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Koko ajan mietitään, minkä verran järjestetään juttua, mikä tapahtuu täällä, mä kokisin tärkeänä sitä, että ohjaus ja tuki mahdollistais integroitumista muihin. Jos ajatellaan suhdetta kulttuuri- ja uskontokuntiin, niin pitää ottaa huomioon, et monet ovat lähteneet pakoon 10

12 haluamme tutustua, mikä on heidän elämä, kun he ovat saaneet oleskeluluvan ja millainen perhe heillä on. Minä haluan tutustua lisää suomalaisiin nuoriin. Vuosi 2007 Minulla on suomalainen ystävä ja tiedän, miten suomalainen nuori elää. Paras asia suomalaisten kanssa asuminen ja yhteistyö, se on hyvä oppia, siks mä osaan silloin paljon puhekieli ja tosi paljon sanoja. Täällä vain maahanmuuttaja meidän ryhmässä, joskus voisi olla suomalainen opiskella meidän kanssa sama luokka. kansanopistoideologia. Että ois enemmän yhteistyötä ja kontakteja suomalaisten nuorten kanssa siellä opistossa,,, se on vaan mietintämyssy päähän, et keksii niitä yhteisiä toimintoja. Vuosi 2007 osa oli sitä opiston vapaaajan ohjausta, mitä on kaikille opiskelijoille, ne oli sit aika keskeisiä ja ne yhteiset tilat se oli ollut tosi tärkeää,et oli asuneet samassa koulussa suomalaisten kanssa ja he oli saanut suomalaisia kavereita, se oli mielettömän tärkeätä omaa kulttuuria ja uskontoa. Liika oman kulttuurin korostaminen aiheuttaa syrjäyttämistä arjessa ja ryhmässä. Omat yhteisöt eivät ole välttämättä aktiivisia ja järjestyneitä, se ei ole mahdollista meidän olla yhteyksissä heihin. Vuosi 2007 sit me kun vielä tiedetään, että tää integraatio ei ole helppoa, se on hyvä, jos tässä on asennetasolla tällästä kokemusta, kun me tiedetään, että suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu oman etnisen yhteisönsä yhteyteen ja miettivät, miten haluavat integroitua oman etnisen ryhmän tai kv-yhteisön joukkoon vai suomalaisten kanssa suomalaiseen Suosituksia jatkoon: nuorten ohjaukseen ja opetukseen tehdään tietoinen ja yhdessä eri työntekijä-ryhmien kanssa sovittu suunnitelma siitä, miten intergraatiota ja vuorovaikutusta eri ryhmien välillä edistetään kurssin aikana, kunnallisten ja järjestöjen toimijoiden sitouttaminen yhteistyöhön nuorten ohjauksessa ja vapaa-ajan harrastuspaikkojen tarjoamisessa, yhteistapahtumat, tutustumiskäynnit ja vierailijat tärkeitä sekä internaatti- että päiväopetuksessa, lisäksi voisi selvittää, miltä osin olisi mahdollista järjestää yhteisopetusta suomalaisten ryhmien kanssa, hyvin ohjatun työharjoittelujaksojen ja työelämäprojektien hyödyntäminen suomalaiseen elämänmenoon tutustumisessa Sukupuolen huomioiminen Tytöt ovat vähemmistönä nuorten turvapaikanhakijoiden joukossa, mikä näkyi myös heidän vähäisenä määränä Nutukka -kursseilla. Vuoden 2006 haastatteluihin osallistuneet tytöt nostivat esille kuitenkin voimakkaan toiveen tyttöjen huomioimiseen sekä koulutuksessa että vastanottokeskusten toiminnassa. Tyttöjen kokemuksen mukaan ohjelma toteutuu liian helposti vain poikien ehdoilla. Myös käytännön työntekijät kävivät aiheesta keskustelua. Hallinnon ja ohjausryhmän keskusteluissa teema ei noussut esille lainkaan. 11

13 Nuoret Jos ei ole kurssi tai työ, me vain istua ja ei tehdä mitään joskus menemme pelaamaan jalkapalloa tai uimaan. Kaikki eivät halua sama harrastu vapaa-aika, meille nuorille pitää olla enemmän vaihtoehtoja, mitä tehdä ja harrastaa. Muuten aika on pitkä. Tytöille ei ole vastaanottokeskuksessa mitään ohjelmaa. Käytännön ohjaajat ja opettajat Vapaa-aika menee poikien ehdoilla, he hallitsee tilanteita ja päättää mikä se aktiviteetti on, en ollut aivan tyytyväinen itseeni tyttöjen aktivoinnissa ja huomioimisessa. Meillä on aika paljon miesohjaajia ja kyllä me vastaanottokeskuksessa jouduimme miettimään jotain lisää meidän nuorille ja yritimme tunkea meidän tyttöjä sinne esim. ompelukerhot. Varsinkin jos puhutaan noista tytöistä, niille vois olla ratkaisuna olla suomalaiset lukiolaistytöt, et sais siihen projektiin enemmän tyttökontekstia eikä tyttöjen tarvisi olla aina marginaalissa Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Suosituksia jatkoon: vaikka kysymys on marginaalinen, se kannattaa ottaa huomioon koulutus- ja ohjaussisältöjä suunniteltaessa, koska edistää huomattavasti tyttöjen hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota, eri sukupuolta edustavan henkilökunnan rekrytointi nuorten opettajiksi ja ohjaajiksi, verkostoyhteistyö alueellisten nuoriso- ja tyttötyön toimijoiden kanssa Tukea itsenäistymiseen Nuorten kokivat saaneensa Nutukka kurssilta taitoja ja valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen Suomessa. Itsenäistymisen ja voimaantumisen esteenä koettiin oma epävarma tilanne. He kaipasivat myös enemmän mahdollisuuksia omien tunteidensa ja ongelmiensa käsittelyyn. Käytännön työntekijöiden keskuudessa itsenäistymiseen ja tukeen liittyvät toimintakäytännöt synnyttivät vilkkaan keskustelun. Hallinnon ja ohjausryhmän edustajat näkivät, että nuoresta välittäminen on tärkeää. Sopivasti tuettujen toimintakäytäntöjen luominen nähtiin projektissa ja omassa työssä keskeisenä haasteena. Nutukka-kursseilla nähtiin olevan keskeinen merkitys nuorten elämän ohjaamisessa oikeille raiteille sekä syrjäytymistä ja rikollista käyttäytymistä ehkäisevänä elementtinä. Nuoren itsenäistymisen kannalta nähtiin tärkeäksi liikkuminen itsenäisesti ja kiinnittyminen mukaan suomalaiseen työelämään. 12

14 Nuoret Nyt minä voin tehdä enemmän itse ja hoitaa minun asioita itse ilman tulkki. Haluan, että nopeampi päätös, kun olen nuori, minä halua aloittaa minun elämä suomessa. Haluan puhua minun tunne ja oleskeluluvan odottamisesta ja minun tulevaisuuden suunnittelusta jonkun ihmisen kanssa. Vuosi 2007 Minä tiedän, että minun pitää olla rohkea. Nyt minä jaksan minun oma asia paremmin ja minä hoidan minun asia. Käytännön ohjaajat ja opettajat Heidän pitäs olla mahdollisimman osallisia yhteiskuntaan ja kokea niitä vastoinkäymisiä. Kun mulla ei niin kun millään riittänyt työaika ja sit kun ne koko ajan käänty mun puoleen, työaikaa ois pitänyt olla enemmän nimenomaan siihen ohjaukseen, et välttämättä nutukan pojat ei sit saanut Kaikilla bussikortit ja he lähtevät itse aamulla, he ovat kantaneet itse vastuun siitä.. ja sit se mä pidän siitä ajatuksesta he menevät itsenäisesti kouluun Vuosi 2007 ohjaajan näkökulmasta siellä oli paljon keskustelua, et heillä oli hirveästi kysymyksiä, pitempiin keskusteluihin oli iltaisin aikaa ja se oli heille tärkeää luotettavat aikuiset, pystyy olemaan ja ilmaisemaan itseään ja kertomaan mielipiteensä ilman vaaraa, se varmaan vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja hyvinvointia et pääasia ei ollut se kielen oppiminen vaan se itsetunnon kohottaminen ja niiden valmiuksien kehittäminen kyl ne varmaan on saanut niitä. Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Nuoret saaneet aika hyvin työpaikkoja, ja mitä merkitsee kun saa palkkaa ja oman vastuun ottamista. Et me todella ollaan välittämässä, viikottaiset tapaamiset vastaanottokeskusten ja oppilaitosten kanssa auttoivat seuraamaan nuoren tilannetta. Vaikea taiteilla välissä, että pystyis antamaan tukea ja ilmaa siipien alle. Tässäkin on tärkeää se henkilökohtainen nuoren tunteminen, että niin tietää milloin riittää kädestä kiinni pitäminen ja milloin tarvitaan muuta. On selvää, että nuoret tarvii ohjausta miten osata auttaa nuorta niin, että hän pärjää, kun on lähtenyt pois vastaanottokeskuksesta. Vuosi 2007 turvallisuuden tunne antaa pohjaa selvitä myöhemmistä negatiivisista kokemuksista ja haastavista tilanteista, ihan hyvä saada positiivista pohjaa, mistä ponnistaa 13

15 Suosituksia: nutukka-kurssin aikana nuorelle pitää pystyä turvaamaan maahantulovaiheessa ja mahdollisen käännytyspäätöksen tullen riittävä ammatillinen tuki, opiston oppilashuoltotyön käytäntöjen kehittäminen nuorille turvapaikanhakijoille sopiviksi, yhteisten pelisääntöjen ja tavoitteiden luominen on tärkeää nuorten ohjaukseen sekä mahdollisiin kriisitilanteisiin, opetuksessa ja ohjauksessa nuorten itsenäisten taitojen kehittäminen on keskeistä Suomen kieltä ja elämäntaitoja laajasti Nuorten vastauksissa tärkeimmäksi Nutukka -kurssin merkitykseksi nousi selkeästi suomen kielen oppiminen ja opetus. Myös hallinnon ja ohjausryhmän jäsenet pitivät sitä keskeisenä elämänhallinnan sisältönä. Käytännön ohjaajat ja opettajat työnsä haasteelliseksi, ja olisivat mielellään panostaneet enemmän ohjauksessa ja opetuksessa myös muihin teemoihin esim. atk, arjen matematiikka, ryhmätyötaidot ja aikuistumiseen liittyvät kysymykset. Vuonna 2007 Nutukkakursseilla kehitettiin aiempaa tietoisemmin myös nuorten ohjausta ja erilaisten elämässä tarvittavien taitojen opettamista, minkä tuloksena arvioitiin nuorten valmiuksien lisääntyneen mm. itsenäiseen selviytymiseen, sosiaalisiin taitoihin ja eri opiskelutaitoihin liittyen. Nuoret Jos uusi Nutukka, on hyvä idea tehdä enemmän ohjelmaa ja retkiä paikkoihin, missä voimme puhua suomea ja nähdä, miten suomalaiset elävät. Tietokone tosi tärkeä, mutta minä en osaa sitä hyvin. Enemmän tietokoneopetusta. Vuosi 2007 Kurssi on auttanut minua elämään Suomessa. Minä tiedän suomi-perheestä ja sosiaaliturva. Parempi jos voi antaa heille matematiikkaa tai jotain peruskouluainetta, fysiikka, kemia, englanti, maantieto. Haluan lisää tietoa, mikä ja missä suomalainen harrastus Käytännön ohjaajat ja opettajat Opiskelu on myös sitä, et saa nuoret tajuamaan että selviytymisessä tarvitaan myös ryhmässä toimimisen taitoja. Opetussuunnitelma tuntui väljältä, se liikkui aika ideatasolla, että tuntu, et sais olla aika velho, että sais ne kaikki käytäntöön näin lyhyessä ajassa. Käydään nyt vaan sitä kielioppia ja monisteita, että pääsen eteenpäin, he eivät itse hahmottaneet niitä muita asioita, mitä tarvitaan aikuisena pärjäämisessä suomessa. Mun mielestä ne piti sitä itsekin tärkeänä, et siellä oli muutakin kuin suomen kielen opetusta. Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä kyllä mää näkisin, että nuoret ovat aika hyvin perillä Nutukka projektista ja olivat valmistuneita opiskeluun. Haastatteluissa suomen kielen opetusta arvostettu tärkeimpänä asiana, kyl sen itsekin näkee ja kokee tärkeimpänä asiana. Atk- ja tietotekniikkajutut välineenä käytössä laajemminkin ja vähän enemmän suomen kielen opetuksen välineenä, hyödyllisempi, onhan se aika motivoiva opiskelijoille ainaski. Opintosisältöjen kehittäminen sellaiseksi, että niitä voi hyödyntää myös muualla, ei vain suomen kieli, näin jotta ei mee hukkaan, jos joutuu lähtemään, tietoja ja 14

16 Vuosi 2007 Taide antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja kommunikaatiomahdollisuuksia, mihin ei kieli aina riitä, se vois olla hyvä ryhmäyttämisen kannalta atk:ta ois voinut olla enemmän, tulevaan sit, siinä on se koneen käyttö ja kielen käyttö se sinällään riittää yhteen kurssiin ja kyllä aikuistuneet ja itsenäistyneet tämän opiskelun aikana, he ovat matkustaneet, he ovat selvinneet omin päin suomessa ja he ovat tutustuneet suomalaisiin nuoriin sillä on suuri merkitys heidän elämässä ja minä-käsityksessä, että he ovat voineet tehdä tätä, että he ovat uskaltaneet lähteä omin päin opiskelemaan, rohkeutta se on varmasti antanut. taitoja, joita voi hyödyntää myös muualla maailmassa. Vuosi 2007 onhan se hurjan paljon enemmän kasvatusta kuin normaali kielten opetus liittyen siihen mikä on heidän ikä ja elämäntilanne, vaikka opetellaan suomea niin ne teemat liittyvät väkisin siihen, et niin ku et sit menee tunti siihen, et miks sää otat sen pipon päästä et kiinnitetään sellasii asioihi huomiota mitä aikuisille ihmisillä enää oleellista tai seurataan poissaoloja ja ilmoitetaan kotiin ja sit niistä keskustellaan ja otetaan selvää missä kaveri on ollut jos ei oo ollut kotona tai täällä. Suosituksia: nutukka-kurssien kokonaisvaltaisen oppimiskäsityksen jakaminen toteuttajien kesken ja opiston roolin muuttuminen enemmän kasvatukselliseen ja kuntouttavaan suuntaan, opiskeluun liittyvien tausta-ajatusten ja ideoiden avaaminen myös nuorille esim. innostaminen ryhmätöihin, suomen kielen opetuksen linkittäminen arkielämässä sekä myöhemmässä opiskelussa tai työssä tarvittaviin taitoihin esim. matematiikassa tai atk-opetuksessa työharjoittelu osaksi kurssia, toteuttaja-organisaation monipuolisen osaamisen ja verkostoyhteistyön hyödyntäminen edistää elämäntaitojen oppimista laajasti Verkosto mahdollisuutena vuonna 2006 Verkostotyömallin kehittäminen oli yksi Nutukka projektin keskeisistä sisällöistä. Ensimmäisenä projektivuotena nuorten haastatteluissa ei tullut esille verkoston ja erilaisten työntekijäryhmien tarjoama tuki Nutukka koulutuspilottien aikana. Käytännön työntekijät kokivat vuoden 2006 arvioinnissa verkostossa toimimisen tarpeellisena mahdollisuutena kehittää omaa työtään. Hallinnon ja ohjausryhmän jäsenet lähestyivät verkostoitumista resurssien ja niiden turvaamisen näkökulmasta mahdollisuutena, jonka hyödyntäminen vaatii erillisiä resursseja. Molemmat toimijaryhmät nostivat vuonna 2006 esille myös verkostoitumiseen liittyviä haasteita ja 15

17 kehittämistarpeita. Verkoston nähtiin tuovan voimavaroja omaan työhön, mutta toisaalta sen koettiin vievän aikaa ja muita resursseja omalta perustyöltä. Nuoret Käytännön ohjaajat ja opettajat Nutukan suurin vahvuus ainakin meillä on se verkosto, et se on se verkosto, mikä on mun mielestä ollut aivan loistava, et me tehtiin opettajien kanssa sellanen vaitiolosopimus, et voidaan puhua tästä prosessista. Tärkeää, että kaksi eri foorumia tukea nuoria ja sit henkilökunta voi vaihtaa kokemuksia ja jakaa työtehtäviä. Kuulostaa tosi mahtavalta se tuo teidän yhteistyö, kyllä meilläkin olisi pitänyt olla siihen enemmän rakennetta, en esim. ollut tiennyt, miten asiat sujunut asiat vastaanottokeskuksessa, sitten ois voinu pyrkiä vaikuttaan siihen asiaan myös viikolla. Toi meilläkin ois pitäny olla, että kerran kuukaudessa ois käyty puhua ihan yksilöiden tilanteesta ja muista yhteisistä asioista tai ainakin et ois ollut selkeästi ollut tiedossa ne väylät, et kehen ottaa yhteyttä siellä vastaanottokeskuksessa. Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Jos ajattelee sitä arkea vastaanottokeskuksessa, meillä pitäis olla yksi työntekijä, joka koordinoin ulkopuolisia suhteita. Me kokeillaan jotain sellaista koulutustoimintaa mihin ei ole aikaisemmin kokeiltu, joka on pakolaisrahaston ja vapaan sivistystyön rahoituksella mahdollista. Kyl me ainakin jotain konstia aiotaan rahoitukseen aiotaan miettiä silloin voisi miettiä rahoittaako vastaanottokeskus osan koulutuksesta, vastaanottokeskuksen intressinä on, ettei nuori makaa vastaanottokeskuksessa ja siksi tämän tyyppiseen rahoituksen järjestyminen tärkeä. Verkoston merkitys välillistä nuorille, työntekijöiden kannalta isompi merkitys, kun tukee konkreettisesti omaa työtä. Vastaanottokeskusten henkilökunnalta saatu palaute palkitsevaa, ohjaajien mukana olo tärkeä, koska tuntevat henk.koht nuoret ja heidän tiedon pohjalta koulutusten käynnistäminen helpompaa. 16

18 3.8. Verkoston oppiminen ja yhteistyö vuonna 2007 Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda verkostotyön malli ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä nuorten kanssa työskentelevien eri asiantuntijoiden kesken. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi rakennettiin yhteistyötä pilottikoulutusten toteutuksessa yhteistyökumppaneina kansanopistojen kouluttajat ja vastaanottokeskusten työntekijät sekä vuonna 2007 mukaan tulleet Ehjä ry:n ohjaajat. Hanketta kehitettiin verkostotapaamisissa, jotka sisälsivät ohjaustyön pohdintaa, ja asiantuntijaluentoja sekä ohjauksen menetelmistä että nuorten elämäntilanteesta. Lisäksi verkosto teki opintomatkan Göteborgiin toukokuussa 2007 tutustuen Ruotsin turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja Göteborgin kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksiin. Vuodelle 2007 pilottikoulutukseen Seurakuntaopistossa luotiin uusi ohjaus- ja tukirakenne, sillä nuorten vapaa-ajan ohjauksesta huolehti maahanmuuttajanuorten asumisen tukitoimintaan erikoistunut Ehjä ry. Kun yhteistyön kehittäminen ensimmäisenä hankevuonna oli koettu yhdeksi kehittämishaasteeksi, oltiin seuraavana vuonna sitä mieltä, että se oli toiminut hyvin, kontaktit olivat olleet helppoja ja selkeitä. Työntekijät olivat varsin tyytyväisiä uudentyyppiseen yhteistoimintaan, jonka vahvuutena he näkivät selkeän vastuuhenkilöiden nimeämisen ja henkilökohtaisen yhteydenpidon. Tärkeänä pidettiin myös työntekijöiden kesken tehtyjä yhteisiä sopimuksia sekä sitä, että nuorille oli pystytty selvittämään erilaisten ratkaisujen perusteluita useamman työntekijän suulla. Haasteena koettiin yhteydenpidon sovittaminen vastaamaan kulloinkin kyseessä olevan ryhmän tarpeita. Toisena hankevuonna ei heidän kokemuksensa mukaan tarvittukaan suunnitellussa määrin yhteistoimintaan perustuvaa nuorten valvontaa. Yhteydenpitoa vastaanottokeskuksen ja opistolla vapaa-ajanohjauksesta huolehtineiden ohjaajien kesken kaivattiin lisää. Yhteistyöhön ja vuoropuheluun yleisemminkin toivottiin enemmän mukaan vastaanottokeskusten ohjaajia, tilanteeseen vaikutti selvästi vastaanottokeskuksen kaukainen sijainti kouluttavasta opistosta. Myös koko Nutukka projektin yhteisiin verkostotapaamisiin olisi toivottu mukaan enemmän oman pilotin toimijoita. Työntekijät pohtivat myös eri yhteistyökumppaneiden, järjestön, oppilaitoksen ja vastaanottokeskusten, työotteiden erilaisuutta sekä työssä ja nuorten kohtaamisessa olevia eroavaisuuksia. Kouluttajat ja ohjaajat olivat kaivanneet kurssin aikana enemmän tietoa ja tukea nuorten turvapaikanhakijoiden parissa työskentelyyn sekä siihen liittyviin erityiskysymyksiin. Verkostotyön vahvuutena työntekijät kokivat erilaisen ammatillisen osaamisen ja kokemuksen, jonka jakamiseen heidän mielestään tulisi Nutukka -projektissa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Opettajien haasteena opintojen ohjaamisessa on onnistua kannustamaan nuorta herättämättä epärealistisia toiveita ja kuitenkin ylläpitää motivaatiota tilanteessa, jossa sekä oleskelulupa että mahdollisuudet päästä jatkamaan opintoja esim. ammatillisessa koulutuksessa ovat epävarmoja. Vastaanottokeskusten ohjaajille oleskelulupaprosessi ja siihen liittyvä käännytyksen uhka ovat ammatillista arkea, opistojen kouluttajille tällaisten tilanteiden kohtaaminen ja käsittely oli uutta. Turun Kristillisen opiston ja vastaanottokeskuksen Nutukka-pilotin vahvuutena oli jo vuoden 2006 arvioinnin tulosten pohjalta opiston ja vastaanottokeskuksen välinen tiivis yhteistyö, jonka perustana oli ollut se, että jo aiempina vuosina oli pidetty yhteyttä opiskelijoiden osalta. Työntekijät olivat yksimielisiä siitä, että yhteinen projekti ja verkosto ovat helpottaneet yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa. Myös vuoden 2007 osalta työntekijät katsoivat yhteistyön sujuneen pääosin erittäin hyvin ja ensimmäisen pilotin aikana muotoutuneiden toimintatapojen mukaan. Erityisesti tiedonkulkua Nutukan toimijoiden kesken kiiteltiin. Yhteistyön ajateltiin olleen sillä tavoin tehokasta, että sen avulla olisi pystytty puuttumaa esiin nouseviin pulmiin. Isoimpana muutoksena mainittiin työntekijöiden liikkuminen molemmissa toimintaympäristöissä, opistolla ja 17

19 vastaanottokeskuksessa. Myös johtajat pitivät hyvänä vastaanottokeskuksen ja opiston yhteisiä opettajia. Yhteistyön sujumisen kannalta oleellisena molemmissa ryhmissä pidettiin tiedonkulkua, molemminpuolista joustavuutta ja yhteistyökumppaneiden tuttuutta Yhteistyön kehittämisideaksi nostettiin säännöllisten, mahdollisesti viikoittaisten palavereiden järjestäminen, mikä varmistaisi opiskelijoiden ongelmatilanteiden nopean käsittelyn ja opiskelijoiden puhuttamisen tarvittaessa tulkkeja käyttäen. Johtajat arvioivat yhteisen projektin olevan erittäin tärkeä toimintamallin ja verkoston edelleen kehittämisessä, ja arvioivat siinä onnistumistaan. Myös projektin järjestämä opintomatka Göteborgiin nousi esille, ja sieltä oltiin saatu konkreettisia ideoita oman toiminnan ja suomalaisen turvapaikanhakusysteemin kehittämiseen. Johtajat korostivat sitä, että Nutukka on ollut helppo malli sen vuoksi, että siinä opistolla on selvästi omat jo olemassa olleet tehtävät koulutuksen ja ohjaamisen järjestäjinä ja vastaanottokeskuksella taas asumisen järjestäminen ja elämänhallinnan ohjaus. Opiskelijat asuvat siellä missä he asuisivat normaalistikin. Johtajien mukaan Nutukka poikkeaa järjestetyistä kielikoulutuksista nimenomaan ohjaukseen käytetyn ajan takia. Hankkeen verkosto ja sen tuoma lisäresurssi on mahdollistanut sen, että ohjausaikaa on tavanomaisia kursseja enemmän. Hankkeen verkostopäivien katsottiin lisänneen henkilöstön yleistä tietämystä Tukirakenteita opettajien ja ohjaajien työhön vuonna 2008 Yhteistyöhön ja yhteydenpitoon liittyvinä kehittämisideoina työntekijät nostivat vuoden 2007 BIKVA -arvioinnissa esille säännölliset viikkopalaverit opettajien ja viikonloppuohjaajien kesken, kaikkien nuorten parissa toimivien yhteiset verkostotapaamiset sekä suunnittelu- ja seurantakokoukset, työnohjauksen ja Nutukan oman sähköisen ympäristön kehittämisen. Sähköisessä ympäristössä he voisivat käydä luottamuksellisia keskusteluja, joissa voisi kertoa kuulumisia, mielipiteitä ja kokemuksia. Sähköiseen foorumiin voisi tallentaa myös opetussuunnitelmien päivitykset ja hiljaista tietoa. Johtajien mielestä työntekijöiden esille nostama maahanmuuttajatyön teemoja ja nuorten turvapaikanhakijoiden parissa työskentelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelyyn Nutukka - projektin puitteissa voisi olla enemmän tarvetta kuin mitä on osattu arvioida. Myös oman pilotin toimijoiden välisiä yhteistapaamisia voitaisiin jatkossa lisätä siten, että niihin pääsisi mukaan mahdollisimman moni nuorten parissa työtä tekevä ohjaaja ja opettaja. Johtajat keskustelivat myös työntekijöiden työnohjauksen tarpeellisuudesta ja järjestämistavoista. He olivat yksimielisiä siitä, että työnohjauksellisia tukielementtejä tarvitaan myös opistojen puolella nuoria ohjaaville ja opettaville. Osittain työnohjauksellisia teemoja oli käsitelty koko projektin verkostopäivillä Turussa, mutta sinne eivät kaikki opettajat ja ohjaajat päässeet mukaan. Nutukka projektissa käytössä olleita ohjaajien ja opettajien työn tukirakenteita kuvattiin BIKVA-arvioinnissa seuraavasti: meidän ohjaajien (Ehjä ry.) kohdalla se tapahtui sillain, että meidän mamuohjaaja oli siinä taustalla ja heidän oli mahdollista käydä hänen kanssaan läpi viikonlopun asiat maanantaina ja sitä kautta purkaa ne asiat, me oltiin silleen järjestetty heti se purkumahdollisuus, jota he myös käytti. joka maanantai oli ainakin toinen työntekijä sit varmaan siihen liittyen, että kaikki näkee toisensa face-to face, kun on se erilaista operoida jonkun kanssa, jonka on joskus tavannut, kun et sä soitat jollekin, jota et tunne 18

20 Vuosien 2006 ja 2007 arvioinnin esille nostamien tarpeiden pohjalta Nutukan kolmantena toimintavuotena päätettiin selkiyttää aikaisempien vuosien arvioinnissa opettajien ja ohjaajien esille nostamaa työhön perehdyttämisen, lisäkoulutuksen, työnohjauksen ja verkostoitumisen merkitystä sekä kehittämisideoita. Työnohjauskysymyksiä käsiteltiin kevään verkostotapaamisessa Järvenpäässä ja lisäksi Seurakuntaopistolla toteutettiin pienimuotoinen työnohjauskokeilu työnohjaaja Aila Wallinin johdolla. Lisäksi projektikoordinaattorin ja projektiarvioitsijan toimesta toteutettiin toukokuussa sähköpostikysely Nutukan opettajille ja ohjaajille. Kyselyssä haluttiin selvittää tilanteita ja asioita, joissa työntekijät olisivat toivoneet enemmän tukea omaan työhönsä. Kyselyssä työntekijöiden tuki käsitettiin laajasti sisältäen perehdytyksen, työnohjauksen, lisäkoulutuksen ja verkostoitumisen keinoja. Kyselyn palautti määräaikaan mennessä viisi työntekijää, jotka edustivat kaikkia Nutukkaprojektiin osallistuneita taustaorganisaatioita. Joukossa oli sekä vasta projektissa aloittaneita että pidempään mukana olleita opettajia ja ohjaajia. Seurakuntaopistolla työnohjaustapaamisia järjestettiin viisi kertaa, joista ensimmäinen käytettiin työnohjauksen periaatteiden läpikäymiseen. Työnohjaukseen osallistui viisi maahanmuuttajaryhmiä opettavaa opettajaa, Työnohjaajana toimineen Aila Wallinin raportin mukaan työnohjauskokeilu ei onnistunut kovinkaan hyvin sen lyhytkestoisuuden ja ryhmän jäsenten heikon sitoutuneisuuden vuoksi. Työnohjaus koettiin kuitenkin tärkeänä sekä seurakuntaopiston kokeiluun osallistuneiden että muiden Nutukka-projektissa toimineiden työntekijöiden näkökulmasta, joten sen toteutusta tulisi suunnitella ja organisoida jatkossa eri-tyyppisesti sitoutumatta liikaa perinteisen työohjauksen periaatteisiin. Verkostoitumiseen, uusien Nutukka-kurssien käynnistämiseen ja työntekijöiden perehdyttämiseen liittyviä teemoja käsiteltiin myös projektin verkostotapaamisessa Oulussa projektikoordinaattorin ja arvioitsijan johdolla. Verkostotapaamiseen osallistui yhteensä 25 henkilöä, ja joukossa oli uusia Nutukka-kursseja käynnistäviä työntekijöitä Lieksasta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kajaanista. Jatkossa nuorten turvapaikanhakijoiden parissa toimivien kansanopistojen ja vastaanottokeskusten (?) henkilöstön työn tukirakenteiden kehittämisessä voisi pohjana toimia Nutukka projektin loppuarviointiin liittyneeseen kyselyyn vastanneiden kokemukset ja toiveet: Toiveet toiminnan käynnistämiseen ja työhön perehdyttämiseen: Yleistietoa Nutukka-koulutuksesta. Aikaa työn suunnitteluun. Laajempaa ja yksityiskohtaisempaa opetussuunnitelmaa, oppiaineiden sisältöselvitys. Uusille työntekijöille alkuinfo pakolaistaustaisista nuorista yleensä sekä pakolaisuuden psyykkisistä vaikutuksista. Opiskelijoita koskeva tietopaketti tutustumisen helpottamiseksi. Tietopaketti, jossa selviäisi mm. projektissa toimivien nimet ja milloin heidän puoleensa voi kääntyä esim. jos halutaan tarkastaa tämän hetkinen budjetti, kuka tietää, tietopaketissa olisi hyvä olla myös vähän projektin historiaa ja aiempi toiminta. 19