Sisällys 1. Nutukka -hanke 2. Bikva-arviointi osana kehittämistyötä 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 4. Johtopäätöksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys 1. Nutukka -hanke 2. Bikva-arviointi osana kehittämistyötä 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 4. Johtopäätöksiä"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1. Nutukka -hanke 1.1. Johdanto 1.2. Hankkeen tavoitteet Koulutukset Koulutusmalli 1.5. Opetussuunnitelma 1.6. Opetusmateriaali ja menetelmäpaketti toiminnalliseen ja aktivoivaan opetukseen 2. Bikva-arviointi osana kehittämistyötä 2.1. Tausta ja lähtökohdat 2.2. Arvioinnin tavoitteet 2.3. Arvioinnin suorittajan rooli ja osallistuminen projektiin 2.4. Periaatteet ja arviointiprosessi 2.5. BIKVA menetelmän toimivuuden arviointia 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 3.1. Oikeus ja voimavarat opiskella 3.2. Koulutuspolulle 3.3. Ulos eristyneisyydestä 3.4. Sukupuolen huomioiminen 3.5. Tukea itsenäistymiseen 3.6. Suomen kieltä ja elämäntaitoja laajasti 3.7. Verkosto mahdollisuutena Verkoston oppiminen ja yhteistyö Tukirakenteita opettajien ja ohjaajien työhön Tiedottamisen ja vaikuttamisen painopisteitä Yhteenveto 4. Johtopäätöksiä 4.1. Joustava koulutusmalli 4.2. Yleissivistävä koulutus polkuna ammattiopintoihin 4.3. Kehittyvät opetusmateriaalit ja menetelmät 4.4. Verkosto yhteisömenetelmänä 5. Kaksi vuotta Nutukasta mitä nuorille kuuluu? 5.1. Johdanto ja arvioinnin tavoitteet Nuorten teemahaastattelu/ -kysely 5.3. Nuorten teemahaastattelun/ kyselyn antia 6. Nuorten osallisuuden ja osallistumisen tukeminen osana Nutukka-kurssia 7. Suositus arvioinnista Lähteet 1

3 1. Nutukka - hanke 1.1. Johdanto Seuraavassa kuvataan Viittakivi Oy:n koordinoiman ja Euroopan Pakolaisrahaston osittain rahoittaman Nutukka Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa hankkeen piirissä vuosina tehtyä kehittämistyötä, sen arviointia ja tuloksia. Tarkoituksemme on nostaa esiin kokemuksemme ja antaa suosituksia arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella Nutukka koulutusten toteuttamisesta ja kehittämisestä jatkossa Hankkeen tavoitteet Vuoden 2006 alusta käynnistyneen Viittakivi Oy:n koordinoiman ja Euroopan Pakolaisrahaston osittain rahoittaman Nutukka hankkeen taustalla oli huoli yksin Suomeen tulleiden nuorten turvapaikanhakijoiden ja niiden pakolaisnuorten pärjäämisestä, joiden perusvalmiudet ovat heikot tai joilta puuttuu perheen sosiaalinen tuki. Projektin vuosittaisten hankesuunnitelmien mukaiset tavoitteet ovat olleet: 1.3 Koulutukset a) Kehittää turvapaikanhakijoina ja pakolaisina Suomeen tulleiden nuorten aikuistumiseen ja itsenäistymiseen tarvittavia perusvalmiuksia b) Tarjota tukea haavoittuvassa asemassa oleville, yksin Suomessa oleskeleville pakolaisnuorille c) Luoda ohjausmalli / vapaatavoitteisen koulutuksen malli nuoren itsenäisen elämän ja vastuullisen toiminnan vahvistamiseksi. d) Luoda verkostotyön malli ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä näiden nuorten kanssa työskentelevien eri asiantuntijoiden kesken. e) Pakolaisten nuorten turvapaikanhakijoiden yleissivistävän koulutuksen mallin, opetussuunnitelman ja ohjauksen mallin levittäminen ja vakiinnuttaminen. Ensimmäisen hankevuoden pilotit toteutettiin Turun kristillisen opiston ja Turun vastaanottokeskuksen yhteistyönä sekä Viittakiven opiston ja Perniön vastaanottokeskuksen yhteistyönä. Toisen hankevuoden pilotit toteutettiin ensimmäisen vuoden tapaan Turussa ja sen lisäksi Seurakuntaopiston ja Perniön ja Oravaisten vastaanottokeskusten sekä Ehjä ry:n yhteistyönä Järvenpäässä. Kolmantena hankevuonna koulutusta pyrittiin vakiinnuttamaan järjestämällä koulutusta Turun kristillisessä opistossa uudelle opiskelijaryhmälle yhteistyössä Turun vastaanottokeskuksen kanssa sekä Seurakuntaopistossa, jossa Nutukka-opiskelijat jatkoivat opiskeluaan ja jossa lisättiin ammatillisen koulutuksen valmiuksia. Vapaa-ajan ohjauksesta vastasi edelleen Ehjä ry. Koulutusta levitettiin Pohjois-Suomeen niin, että se toteutettiin Pohjola-opistossa yhdessä Oulun vastaanottokeskuksen kanssa. Pilotit ( ) toteutettiin 15 viikon mittaisina, kansanopistojen vapaatavoitteisena koulutuksena. Vuonna 2008 Turun ja Oulun koulutukset olivat laajuudeltaan 15 viikkoa, Seurakuntaopiston koulutus 20 viikkoa. 2

4 Koulutus Turku krist/ Turun vok Ajankohta Tunnit osallistujia Pilotti Viittakivi/ Perniön vok ja Pilotti/Seurakuntaopisto/ Ehjä ry/ Pohjola-opisto/ Oulun vok Kolmen hankevuoden aikana Nutukka-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 93 nuorta turvapaikanhakijaa. Opiskelijoista valtaosa (59 opiskelijaa) oli kurssin alkaessa vuotiaita. Lähes kaikki opiskelijat kolmea lukuun ottamatta olivat poikia. Opiskelijoita oli kaikkiaan kolmestatoista eri maasta; Afganistanista 17, Somaliasta 6 ja Etiopiasta 5, Angolasta ja Kamerunista 5, Irakista 4, Kongosta 3, Kosovosta 2, Guineasta 2, Sierra Leonesta, Sudanista ja Bosniasta yksi opiskelija. Vuosina Suomeen tilastojen mukaan tuli kaikkiaan 162 alaikäistä turvapaikanhakijaa Piloteissa keskeyttäneitä oli neljä. Pohjola-opiston kurssi oli käynnissä tätä raporttia kirjoitettaessa marraskuun alussa Keskeyttämisen syynä yhden opiskelijan kohdalla oli käännytyspäätös, yhden opiskelijan kohdalla motivaatio-ongelmat, kahden opiskelijan kohdalla siirtyminen aikuislukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Ensimmäisen jakson jälkeen Viittakiven opiston ja Perniön vastaanottokeskuksen pilotissa keskeyttäneiden osalta, täydennettiin kurssia toisen jakson alkaessa Koulutusmalli Koulutuspilotit on toteutettu kahdella koulutusmallilla: Päiväopetus, johon liittyy vastaanottokeskuksen tuki- ja ohjaustoiminta. Sisäoppilaitosmuotoinen opetus, johon liittyy vapaa-ajan ohjaus ja tuki Opetussuunnitelma Yleissisällöt olivat samanlaisia. Ensimmäisenä hankevuonna Turun kristillisen opiston opetussuunnitelmassa painottui yleisvalmiuksien rinnalla työelämään ja jatko-opintoihin orientoiva ote ja Viittakiven opiston opetussuunnitelmassa korostuivat yleisvalmiudet ja toiminnallinen toteutus. Toisena hankevuonna Seurakuntaopiston pilotissa painotettiin ilmaisutaitojen opiskelua. Sisäoppilaitoksessa kiinnitettiin toteutuksessa erityistä huomiota nuorten iltatoiminnan ohjaukseen, kun taas päiväopetuksessa opiston oppituntien ulkopuolinen ohjaus tapahtui vastaanottokeskuksessa siellä olevien työntekijöiden ohjauksessa. Opetuskokonaisuuksiin toteutuksessa käytetyt ajat vaihtelivat myös jonkin verran opistojen kesken. 3

5 1.6. Opetusmateriaali ja menetelmäpaketti toiminnalliseen ja aktivoivaan opetukseen Kahden hankevuoden aikana opettajat ja ohjaajat ovat koonneet opetusmenetelmiä ja arvioineet työtapojen ja käytetyn materiaalin toimivuutta. on verkossa osoitteessa: Sivustolla on käynyt lokakuun 2008 loppuun mennessä n 3500 kävijää. 2. Bikva -arviointi 2.1. Tausta ja lähtökohdat Arviointi on arvottamista eli arvon antamista sille, onko joku asia hyvä tai huono, hyödyllinen vai hyödytön. Perinteisesti arviointiin liittyy monipuolinen tiedonkeruu ja kerätyn aineiston tarkastelu ennalta asetettujen arviointikriteerien valossa sekä johtopäätösten ja suositusten esittäminen. Arvioinnin voi ajatella olevan itsearviointia tai sisäistä arviointia, jolloin projektin toimijat itse arvioivat omaa työtään ja projektin tilaa sekä tunnistavat siihen liittyviä kehittämissuuntia. Usein projekteihin halutaan myös ulkoinen arviointi, jolloin ulkopuolinen asiantuntija seuraa toiminnan tavoitteiden toteutumista ja tulosten saavuttamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Edellä esitettyjen näkökulmien lisäksi projektien arvioinnissa halutaan tällä hetkellä korostaa kehittämisprosessia ohjaavia ja asiakkaita/osallistujia osallistavia arviointikäytäntöjä. Asiakaslähtöisen arvioinnin BIKVA malli ((Brugerindragelse I KVAlitetsvurdering) kehitettiin alun perin sosiaalipsykiatrian alalla Tanskassa 1990-luvun lopulla vastaamaan tarpeeseen saada asiakkaat mukaan palveluiden laadun varmistamiseen. Menetelmä levisi sosiaalityön kentälle, ja sen avulla haluttiin tuoda esille asiakkaille/osallistujille merkitykselliset ja tärkeät asiat. Asiakkaiden/osallistujien kokemusten ja merkitysten esiin nostamisella haastetaan työn käytännöt ja nostetaan esille uusia ideoita palveluiden kehittämiseen ja arviointiin. Suomeen BIKVA-arviointimalli tuotiin vv , jolloin STAKES järjesti koulutusta menetelmän käyttöön. Tällä hetkellä BIKVA -mallia on sovellettu n hankkeessa tai työyhteisössä. Arviointimallia on käytetty eri-ikäisten ja hyvin erilaisten osallistujaryhmien parissa mm. arvioitaessa päihdehuollon ja lastensuojelun palveluita sekä verkostoyhteistyötä. Esimerkiksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoiman ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman MamuSetprojektin aikana vv arviointiin BIKVA-menetelmän avulla maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä kokemuksia ja kehittämisideoita eri puolilla Suomea. Arvioinnin yhteydessä todettiin BIKVA-mallin sopivan hyvin monikulttuuriseen työhön ja tarjoavan eri taustoista lähtöisin oleville maahanmuuttajille kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemuksia uudessa kotimaassa Arvioinnin tavoitteet Touko-kesäkuussa 2006 ohjausryhmän ja projektikoordinaattorin kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta Nutukan BIKVA -arvioinnin tavoitteiksi määriteltiin: a) Nuorten turvapaikanhakijoiden äänen kuuleminen ja heidän subjektiivisten kokemustensa tavoittaminen omasta elämäntilanteestaan sekä valmennusohjelmasta b) Yhteinen oppiminen sekä muutostarpeiden ja kehittämisideoiden tunnistaminen nuorten kokemusten pohjalta projektiorganisaation eri tasoilla (ohjaajat/kouluttajat, hallinnon työntekijät, ohjausryhmä) 4

6 c) Kenttätyöntekijöiden kokemusten tavoittaminen käytännön yhteistyöstä ja asiantuntijaverkoston muotoutumisesta d) BIKVA -arvioinnin avulla saadun tiedon välittäminen päättäjille ja hyödyntäminen yhteisessä kehittämistyössä projektin edetessä 2.3. Arvioinnin suorittajan rooli ja osallistuminen projektiin Nutukka projektin BIKVA arviointi toteutettiin ulkopuolisena arviointina, ja sen toteuttajaksi valittiin Hämeenlinnan setlementti ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mäkinen. Arvioitsijalla oli aikaisempaa kokemusta nuoriso-, lastensuojelu- ja maahanmuuttajatyöstä sekä erilaisten ryhmien ohjaamisesta ja projektien johtamisesta (mm. ERF-hanke vv ). BIKVA-arviointiin hän oli perehtynyt em. Suomen Setlementtiliitto ry:n MamuSet projektin yhteydessä vv Vapaan sivistystyön kenttä oli arvioitsijalle melko vierasta ja tuttua pääosin setlementtiliikkeen ja Viittakiven opiston työn kautta. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotyöstä hänellä ei ollut aiempaa kokemusta eikä hän osallistunut muulla tavoin Nutukka projektin toteutukseen ja verkostotapaamisiin. Näin arvioitsijan rooli pysyi koko BIKVA -prosessin ajan neutraalina tiedon ja kokemusten kerääjänä sekä välittäjänä. Nuorten ryhmähaastatteluissa arvioitsijan rooli oli jonkin verran aktiivisempi ja hyvän keskusteluilmapiirin luominen oli keskeistä. Nuorten haastattelutilanteissa haastattelijan aiemmasta monikulttuurisen työn kokemuksesta ja selkokielen käyttötaidosta oli hyötyä Periaatteet ja arviointiprosessi Nutukka-projektissa BIKVA-mallin tavoitteena Nutukka-projektissa oli johtaa nuorten turvapaikanhakijoiden kokemukset ja näkemykset kohti konkreettisia toimenpiteitä ja muutoksia. Nuorten BIKVA mallin tavoitteena kokemukset toimivat oppimisprosessin käynnistäjinä. Mallin avulla osallistettiin myös työntekijät, johtajat ja päättäjät. BIKVA-arvioinnissa ei ollut valmiita arviointikriteerejä vaan tavoitteena oli subjektiivinen kokemus ja laadullisen tiedon kerääminen valmennuksen toimivuudesta sekä kehittämistarpeista ja -ideoista. BIKVA-arvioinnin keskiössä olivat nuorten ryhmähaastattelut, joiden avulla haluttiin selvittää, millä tavalla päivittäiset ilmiöt koettiin ja millaisia merkityksiä niille annettiin. BIKVA-malliin keskeisesti liittyviä ryhmähaastatteluja suosittiin, koska niiden avulla haluttiin tavoittaa realistisempia nuorten arvioita toiminnan laadusta sekä välttää yksilöllisiin ja tunnepitoisiin tarinoihin uppoutuminen. Osallisten ryhmähaastatteluista saatu tieto vietiin seuraavassa vaiheessa opettajille ja ohjaajille, joiden kanssa käytiin keskusteluja nuorten kokemuksista ja käytännön työntekijöiden omasta toiminnasta. Kolmannessa vaiheessa nuorten ja käytännön tason työntekijöiden kokemukset vietiin tiedoksi johtajille, joiden kanssa käytiin läpi syitä saatuun palautteeseen ja pohdittiin, mitä saadulla tiedolla voidaan tehdä esim. organisaation kehittämisessä tai kenelle siitä pitäisi tiedottaa. Neljännessä vaiheessa arviointiprosessin aikana kertynyt tieto ja johtopäätökset saatettiin tiedoksi päättäjille ja alan keskeisille vaikuttajille, joiden kanssa pohdittiin aiempien ryhmien kokemuksia sekä mahdollisuuksia toimenpiteisiin saadun palautteen pohjalta ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vuosittaisissa arviointiraporteissa koottiin ja jäsennettiin Nutukka-projektin toimijoiden haastatteluissa esille nostamia kokemuksia sekä esitettiin niiden pohjalta johtopäätöksiä ja ehdotuksia projektin jatkoon sekä tiedotus- ja vaikuttamistoimintaan. Nuorten ja hanketoimijoiden kokemukset esitettiin koko kehittämisprosessin ajan mahdollisimman autenttisina. Niiden pohjalta 5

7 myös lukijat haastettiin tekemään omia päätelmiään Nutukka projektin huonoista ja hyvistä puolista sekä nuorten turvapaikanhakijoiden elämäntilanteesta Suomessa. Kuvailemalla osallisten subjektiivisia merkityksiä haluttiin myösi lisätä dialogia ja yhteisymmärrystä projektin nuorten, työntekijöiden, johdon ja aiheesta kiinnostuneiden päättäjien kesken. Systemaattisesti kerättyinä ja dokumentoituina ne tarjosivat vahvistusta projektin toteuttajien käytännön työn kautta kertyneelle kokemustiedolle ja kehittämisideoille. Nutukka-projektin ensimmäisen vuoden arviointihaastattelut suoritettiin kesä-joulukuussa 2006, ja niihin osallistuivat projektissa mukana olleet nuoret, käytännön ohjaus- ja opetustyön toteuttajat sekä projektin toteuttajatahojen ja sidosryhmien hallinnon ja johdon edustajat. Nuorten ryhmähaastattelut toteutettiin kurssien loppuvaiheessa keväällä 2006 Turussa ja Järvenpäässä, ja niihin osallistui yhteensä 20 nuorta. BIKVA arvioinnin avulla haluttiin tavoittaa nuorten turvapaikanhakijoiden ääni ja kokemukset Nutukka projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestetyistä koulutuspiloteista. Nuorten kokemuksia jäsennettiin ja esiteltiin muille projektin toimijoille BIKVA prosessin aikana neljän ryhmähaastattelun yhteydessä. Vuoden 2007 Nutukka projektista tehtiin kummastakin osapilotista erilliset BIKVA-arvioinnit, joiden keskiössä oli edelleen vuonna 2007 pilottikoulutuksiin osallistuneiden nuorten äänen tavoittaminen sekä heidän oma kokemuksensa koulutuksesta ja sen merkityksestä. Vuoden 2007 arvioinnissa painotettiin nuorten kokemusten lisäksi aikaisempaa enemmän myös käytännön opettajien ja ohjaajien näkemyksiä koulutuksen sisällöistä, toteutuksesta ja yhteistyökäytännöistä. Yhdessä työntekijöiden, johtajien ja projektin ohjaukseen osallistuneiden kanssa nostettiin esille kehittämisideoita ja johtopäätöksiä koulutusmallien kehittämiseen sekä vakiinnuttamiseen. Nuorten haastattelut toteutettiin Turun kristillisellä opistolla ja Seurakuntaopistolla osallistujan ryhmähaastatteluina. Keskustelut kestivät min. Haastattelun aikana keskusteltiin nuorten kokemuksista Nutukka kurssista ja omasta elämäntilanteestaan seuraavien teemojen ja lauseenjatkojen avulla: * Kertokaa omin sanoin, mikä Nutukka on * Kun ajattelet itseäsi ennen kurssia ja nyt kurssin lopussa, mikä muuttunut * Kun ajattelet itseäsi viiden vuoden päästä * Silloin viiden vuoden päästä, mitä muistat Nutukka -kurssista ja mikä oli siinä tärkein asia * Jos teillä olisi valta suunnitella uusi Nutukka kurssi * Terveisiä työntekijöille, johtajille, päättäjille Käytännön työntekijöiden haastattelu toteutettiin Helsingissä Ehjä ry:n toimistolla ja Turun Kristillisellä opistolla. Kahden tunnin keskusteluihin osallistui yhteensä 9 Ehjä ry:n ohjaajaa ja Seurakuntaopiston opettajaa sekä vapaa-ajan ohjaajaa, Turussa mukana olivat käytännön työntekijät, jotka olivat olleet säännöllisesti mukana Nutukka-kurssilaisten arjessa opistolla tai vastaanottokeskuksen ryhmäkodissa, mukana oli yhteensä 6 työntekijää. Keskustelun pohjana pidettiin nuorten kokemuksia ja työntekijöiden omia arvioita kurssista sekä siihen liittyneistä yhteistyökäytännöistä. Subjektiivisten kokemusten jakamisen lisäksi keskustelun aikana tehtiin johtopäätöksiä koulutusmallin toimivuudesta sekä nostettiin esille kehittämisideoita ja terveisiä päättäjille. Johtajien haastattelu toteutettiin Helsingissä Ehjä ry:n toimistolla, ja siihen osallistuivat Seurakuntaopiston, Ehjä ry:n sekä Oravaisten ja Perniön vastaanottokeskusten johdon edustajat, yhteensä 4 henkilöä. Turussa johtajien haastattelu suoritettiin ja siihen osallistuivat Turun kristillisen opiston ja vastaanottokeskuksen johdosta 2 henkilöä. Haastattelut kestivät 1,5 h, 6

8 jonka aikana käytiin läpi sekä nuorten että käytännön työntekijöiden haastattelukoosteet, joista priorisoitiin pääkohtia. Keskustelun tavoitteena oli tehdä aineiston pohjalta johtopäätöksiä seuraavista teemoista: * Nutukan merkitys nuorille * Oppiminen ja yhteistyö * Toimintamalli * Kehittämisideat ja tulevaisuus * Vaikuttamistoiminta, erityisesti v BIKVA menetelmän toimivuuden arviointia Nuoret kokivat ryhmähaastattelutilanteet pääosin positiivisina. Jonkin verran tilaisuuksissa oli kielivaikeuksia ja haastattelija joutui paikoin kaivamaan nuorilta arvioita koulutuksen kehittämiskohdista. Vuoden 2007 nuorten haastatteluissa käytettiin apuna teemoja, toiminnallisuutta ja mielikuvia. Nuoret kuvasivat kokemuksiaan arvioinnista seuraavasti: Tämä päivä on hyvä, kun me keskustelemme. Saimme kysyä kysymyksiä ja lisää tietoa Suomesta. Sanoimme, mikä meille tärkeä. Aina suomalaiset kysyvät, miksi tulit suomeen ja millainen maa sinulla on. Nyt joku oli kiinnostunut, mikä meidän ongelma, suunnitelma ja tulevaisuus on. Me saimme kertoa, mikä meidän kurssi on ja mitä me opimme. Työntekijät, hallinto ja ohjausryhmä kokivat saavansa arvioinnista vahvistusta omille kokemuksilleen ja kehittämisideoilleen koko hankkeen ajan, mutta vuoden 2006 kokemusten pohjalta arviointia suunnattiin entistä enemmän myös käytännön työntekijöiden kokemuksiin ja Nutukan yhteistyöverkoston merkitykseen. Tutulta tuntuu, varmaan saadaan tästä vahvistusta uuteen suunnitelmaan: Opiskelijoiden kommentit tulee miten tulee eikä niitä voi kyseenalaistaa, mutta vastaako arviointi siihen, mikä on verkostoitumisen merkitys ja lisäarvo. Se on ainakin meidän työssä tärkein ja toinen projektin keskeisistä tavoitteista. 3. Kokemuksia ja arviointituloksia 3.1. Oikeus ja voimavarat opiskella Nuoret pitivät tärkeänä mahdollisuutta opiskella Suomessa. He katsoivat opiskelun ja sen aikana parantuneen suomen kielen taidon lisäävän heidän itsenäistä selviytymistään ja henkistä hyvinvointiaan. Toisaalta opiskelu koettiin ajoittain raskaaksi, ja siihen olisi toivottu enemmän henkilökohtaista ohjausta ja mahdollisuutta keskustella omista murheista. Opiskelijahuoltoon ja nuorten ohjauksen panostaminen nähtiin oleellisena osana Nutukka-kurssia. Nuorten opiskelun tukirakenteista ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen eri toimijaryhmien kesken nähtiin keskeisenä haasteena Nutukka-kurssin jatkosuunnittelussa. 7

9 Nuoret Olen asunut suomessa yli yksi vuosi, aluksi ei ollut mitään tekemistä ja oli paljon ongelmia, nyt olen opiskelija, ei enää ole paljon ongelmia. Me käymme koulussa ja meillä on ohjelma, se on hyvä elämä. Et voi jatkaa elämää ja katsoa tulevaisuuteen, jos sinut laitetaan tähän välitilaan. Jos joku oppilas on sairas ja hänellä ongelma, haluaisin, että joku auttaa häntä. Vuosi 2007 Voin valita, mitä minä opiskella ja mikä minun ammatti. Auttaa enemmän aina kun tulee uusi (nuori turvapaikanhakija), puhua hänen kanssa enemmän, ettei hän ole yksin. Käytännön ohjaajat ja opettajat Kaiken kaikkiaan tää nutukka, meillä ei ollut sillo muuta opiskeluvaihtoa meidän nuorille, olihan tää tärkeä mahdollisuus näille nuorille. Ois ihan kauhean tärkeä asia, voisko sitä sanoa opiskelijahuolloksi, et ois järjestetty jos opiskelija tulee ja sanoo, et mulla on psyykkisiä ongelmia enkä tee tällä viikolla mitään. Vuosi 2007 oppimistaidot parantuneet koko ryhmälle, se on sellainen taito mitä tarvitaan missä vain ne on tosi ollakseen, ne on aamulla tosi tärkeenä, kun ne lähtee kouluun Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Vastauksista nousee, että opintojen ohjaukseen pitäisi panostaa ihan sieltä rakenteelliselta tasoltakin. Oppilashuoltokysymyksissä on tärkeää, jos verkosto toimii ja kaikilla on selkeät toimintaohjeet ja vastuut. Ei tarvitse kaikkien alkaa tukea ja jää turha sekoilu pois. Vuosi 2007 jos ajattelee, mitä mahdollisuuksia ton ikäisillä nuorilla yli 17-vuotiailla, ne ei pääse enää niillä omilla paikkakunnilla peruskouluun eikä ne pääse edes mavalinjalle eikä ammattikouluun, tää on ainoa tie Suosituksia jatkoon: Nutukka-kurssin oikea-aikaisuuden pohtiminen, nuori hyötyy kurssista kenties eniten, kun alkuvaiheen vastaanottotoiminta on hoidettu hyvin, sovittava selkeästi opiston ja vastaanottokeskuksen sekä muiden nuorta ohjaavien tahojen roolit ja vastuu opiskeluun liittyvien voimavarojen tukemisessa, lähtöoletuksena on oltava, että nuorilla on oikeus opiskeluun riippumatta onko kyseessä turvapaikanhakija, jolla ei ole vielä oleskelulupapäätöstä Koulutuspolulle Nuorten koulutuspolkujen aukeaminen Nutukan avulla nähtiin tärkeänä. Monet projektiin osallistuneista nuorista ovat jatkaneet opiskeluja mm. maahanmuuttajien peruskoulussa, aikuislukiossa tai ammatilliseen koulutukseen valmistavalla kurssilla. Nuoret itse olisivat halunneet saada valmennusohjelman aikana enemmän tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja myös apua työ/harjoittelupaikkojen löytämiseen. Työntekijöiden mielestä Suomen koulutuskeskeisyys 8

10 voi aiheuttaa nuorille lisäpaineita selviytymisessä uudessa tilanteessa. Työntekijät ja johtajat olivat kuitenkin yksimielisiä, että Nutukka-kurssi oli ollut nuorille turvapaikanhakijoille ainoa mahdollinen opiskeluvaihtoehto ja tärkeä ensiaskel suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutuspolulle. Haasteena nähtiin alueelliset erot ja koulutuspolulle ohjaamiseen käytettävissä olevien riittävien työaikaresurssien järjestäminen. Tulevaisuudessa nähtiin tarvetta kehittää entisestään nuorille turvapaikanhakijoille ehjiä koulutuspolkuja, jotta opiskelu tuntuisi mielekkäältä ja veisi nuorta aidosti eteenpäin. Nuoret Hänellä on hyvä idea, koska hän ajattelee tulevaisuutta. Nutukka -kurssilla me olemme oppineet, että pitää olla suunnitelma. En voi valita, koska en tiedä mikä on mahdollista. Minä en tiedä suomalainen koulujärjestelmä ja ammatti. En tiedä, mitä Suomessa voi tehdä ja missä voin opiskella. Minä haluan, että joku neuvoo minua valintojen teossa. Enemmän tietoa työpaikoista ja eri kouluista Suomessa kurssille. Vuosi 2007 Tämä oli minun ensimmäinen koulu. Kun mä oli vastaanottokeskuksessa, mä en halunnut kurssille, nyt mä en halua pois. Käytännön ohjaajat ja opettajat Tää on sellaista työtä, mikä ei tule valmiiksi, sä vain ohjaat nuorta, mutta tässä nutukassa on nuoret menny sinne ja se on loppunut ja siitä on ollu konkreettinen hyöty heille, he on päässy eteenpäin. Olen ollut huomaavinani, et oppimis- tai opiskelufiilis on kasvanut ja todellinen halu, et nyt mä voin todella tehdä jotain ja suunnitella elämää Vois kuvitella omalla kohdalla sen turhautumisen, kun ensin huomaakin, että mä osaan tän jutun ja sit joutus taas syksyllä kurssille opetteleen samoja juttuja. Vuosi 2007 mut mä uskon, että nutukka on pystynyt muuttaan tuolla oppilaitoksessa tosi monien käsityksiä, jotenkin se vaan toimii, se on uskomatonta parempi se kuin ei mitään, antaa perustaa tulevaisuuteen ja itsevarmuutta, et pystyy opiskeleen ja pääsee eteenpäin se on hyvä, että se kaikki on ollut ohjattua koulun puolelta X on pitänyt hopskeskustelut kaikille, siinä on käyty mihin heidän kannattaa Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Meillähän on kaikki nuoret päässeet jatko-opiskelemaan, jotka käyneet nutukan, mutta välillä sellainen tunne, että joidenkin ois tarvinnut päästä parempaan menee sit toiseksi vuodeksi vähän niin kuin samaan, onks se sit kauhean järkevää. Unelmia ei saa tuhota, toivoa voi ylläpitää, mutta pitää selittää nuorelle realistiset koulutusreitit. Vuosi 2007 alueellisesti hyvällä paikalla ollaa, koska meillä on koulutusta lähellä täällä ja toisaalta sitten, kun meidän sitä perustyötä on melkein sitä, et opiskelijat etsii niitä jatko-opiskelupaikkoja ja se riippuu hurjan paljon milloin turvapaikanhakija on tullu suomeen ja se ensimmäinen kurssi meillä oli niin, että opiskelijat oli olleet suomessa pidempään ja saaneet jo ennen nutukkaa suomen kielen opetusta vastaanottokeskuksessa kyl tää sellanen sopiva välivaihe on niille nuorille ja et tulee sitä ammatillista 9

11 hakea, mihin on realistista päästä, mihin he haluaa ja miten kauan he on valmiit opiskelemaan ohjausta, mitä oppilaitoksissa on eri tavalla kuin vastaanottokeskuksessa se on hyvä, et meillä on kesälle resurssoitu ohjausta, et me voidaan elokuussa katsoa ja ohjata esim. peruutuspaikkoihin, jos joku on jääny ilman opiskelupaikkaa Suosituksia jatkoon: ennen nutukka-kurssille osallistumista nuorella on ollut mahdollisuus suomen kielen perusteiden opiskeluun vastaanottokeskuksessa, nutukka kurssiin resurssoidaan riittävästi paitsi psykososiaalista tukea ja ohjausta myös opettajille työaikaa ja valmiuksia oppilaan ohjaukseen suomen koulutusjärjestelmään liittyvissä kysymyksissä, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekoon ja jatko-ohjaukseen kurssin päättymisen jälkeen Ulos eristyneisyydestä Nuorten vastauksissa korostui oman opiskeluryhmän, ja sen tarjoamien sosiaalisten suhteiden tärkeys, mutta nuoret olisivat toivoneet koulutuksen aikana enemmän kontakteja suomalaisiin nuoriin ja muihin kansanopisto-opiskelijoihin. Myös kontakteja eri etnisiin ryhmiin ja yhteisöihin toivottiin lisää. Myös käytännön ohjaajat ja opettajat sekä hallinnon edustajat näkivät tärkeänä suhteiden ja kontaktien solmimisen suomalaisiin opiskelijoihin, mutta omiin etnisiin ryhmiin ja yhteisön yhteydenpitoon suhtauduttiin varauksellisemmin. Keskusteluissa todettiin myös, että vuorovaikutus suomalaisten opiskelijoiden Nutukka-kurssilaisten välillä mahdollistui paremmin nuorten asuessa opistolla. Työntekijöiden ja opistojen tärkeäksi rooliksi nähtiin jatkossa mahdollisuuksien luominen eri taustoista tulevien nuorten kohtaamiselle ja tutustumiselle. Nuoret Täällä kurssilla on paljon ystäviä, muualla minulla ei ole ystäviä. Haluamme tutustua enemmän toisiin opiskelijoihin vain me olemme aina yhdessä. Me emme tunne, meillä ei kontakti suomessa asuviin oman maan ystäviin, Käytännön ohjaajat ja opettajat Mä jaksan nyt jankuttaa tätä samaa asiaa, et sen pitäs olla lähellä niin oikeaa elämää, oikea elämä ei ole sitä, että olet homogeenisessa ryhmässä, vaan sitä että sä kuljet ja näet erilaisia ihmisiä. Meidän talon pluspuolia, se tää just se yhteisöllisyys on täällä, se on se Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Koko ajan mietitään, minkä verran järjestetään juttua, mikä tapahtuu täällä, mä kokisin tärkeänä sitä, että ohjaus ja tuki mahdollistais integroitumista muihin. Jos ajatellaan suhdetta kulttuuri- ja uskontokuntiin, niin pitää ottaa huomioon, et monet ovat lähteneet pakoon 10

12 haluamme tutustua, mikä on heidän elämä, kun he ovat saaneet oleskeluluvan ja millainen perhe heillä on. Minä haluan tutustua lisää suomalaisiin nuoriin. Vuosi 2007 Minulla on suomalainen ystävä ja tiedän, miten suomalainen nuori elää. Paras asia suomalaisten kanssa asuminen ja yhteistyö, se on hyvä oppia, siks mä osaan silloin paljon puhekieli ja tosi paljon sanoja. Täällä vain maahanmuuttaja meidän ryhmässä, joskus voisi olla suomalainen opiskella meidän kanssa sama luokka. kansanopistoideologia. Että ois enemmän yhteistyötä ja kontakteja suomalaisten nuorten kanssa siellä opistossa,,, se on vaan mietintämyssy päähän, et keksii niitä yhteisiä toimintoja. Vuosi 2007 osa oli sitä opiston vapaaajan ohjausta, mitä on kaikille opiskelijoille, ne oli sit aika keskeisiä ja ne yhteiset tilat se oli ollut tosi tärkeää,et oli asuneet samassa koulussa suomalaisten kanssa ja he oli saanut suomalaisia kavereita, se oli mielettömän tärkeätä omaa kulttuuria ja uskontoa. Liika oman kulttuurin korostaminen aiheuttaa syrjäyttämistä arjessa ja ryhmässä. Omat yhteisöt eivät ole välttämättä aktiivisia ja järjestyneitä, se ei ole mahdollista meidän olla yhteyksissä heihin. Vuosi 2007 sit me kun vielä tiedetään, että tää integraatio ei ole helppoa, se on hyvä, jos tässä on asennetasolla tällästä kokemusta, kun me tiedetään, että suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu oman etnisen yhteisönsä yhteyteen ja miettivät, miten haluavat integroitua oman etnisen ryhmän tai kv-yhteisön joukkoon vai suomalaisten kanssa suomalaiseen Suosituksia jatkoon: nuorten ohjaukseen ja opetukseen tehdään tietoinen ja yhdessä eri työntekijä-ryhmien kanssa sovittu suunnitelma siitä, miten intergraatiota ja vuorovaikutusta eri ryhmien välillä edistetään kurssin aikana, kunnallisten ja järjestöjen toimijoiden sitouttaminen yhteistyöhön nuorten ohjauksessa ja vapaa-ajan harrastuspaikkojen tarjoamisessa, yhteistapahtumat, tutustumiskäynnit ja vierailijat tärkeitä sekä internaatti- että päiväopetuksessa, lisäksi voisi selvittää, miltä osin olisi mahdollista järjestää yhteisopetusta suomalaisten ryhmien kanssa, hyvin ohjatun työharjoittelujaksojen ja työelämäprojektien hyödyntäminen suomalaiseen elämänmenoon tutustumisessa Sukupuolen huomioiminen Tytöt ovat vähemmistönä nuorten turvapaikanhakijoiden joukossa, mikä näkyi myös heidän vähäisenä määränä Nutukka -kursseilla. Vuoden 2006 haastatteluihin osallistuneet tytöt nostivat esille kuitenkin voimakkaan toiveen tyttöjen huomioimiseen sekä koulutuksessa että vastanottokeskusten toiminnassa. Tyttöjen kokemuksen mukaan ohjelma toteutuu liian helposti vain poikien ehdoilla. Myös käytännön työntekijät kävivät aiheesta keskustelua. Hallinnon ja ohjausryhmän keskusteluissa teema ei noussut esille lainkaan. 11

13 Nuoret Jos ei ole kurssi tai työ, me vain istua ja ei tehdä mitään joskus menemme pelaamaan jalkapalloa tai uimaan. Kaikki eivät halua sama harrastu vapaa-aika, meille nuorille pitää olla enemmän vaihtoehtoja, mitä tehdä ja harrastaa. Muuten aika on pitkä. Tytöille ei ole vastaanottokeskuksessa mitään ohjelmaa. Käytännön ohjaajat ja opettajat Vapaa-aika menee poikien ehdoilla, he hallitsee tilanteita ja päättää mikä se aktiviteetti on, en ollut aivan tyytyväinen itseeni tyttöjen aktivoinnissa ja huomioimisessa. Meillä on aika paljon miesohjaajia ja kyllä me vastaanottokeskuksessa jouduimme miettimään jotain lisää meidän nuorille ja yritimme tunkea meidän tyttöjä sinne esim. ompelukerhot. Varsinkin jos puhutaan noista tytöistä, niille vois olla ratkaisuna olla suomalaiset lukiolaistytöt, et sais siihen projektiin enemmän tyttökontekstia eikä tyttöjen tarvisi olla aina marginaalissa Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Suosituksia jatkoon: vaikka kysymys on marginaalinen, se kannattaa ottaa huomioon koulutus- ja ohjaussisältöjä suunniteltaessa, koska edistää huomattavasti tyttöjen hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota, eri sukupuolta edustavan henkilökunnan rekrytointi nuorten opettajiksi ja ohjaajiksi, verkostoyhteistyö alueellisten nuoriso- ja tyttötyön toimijoiden kanssa Tukea itsenäistymiseen Nuorten kokivat saaneensa Nutukka kurssilta taitoja ja valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen Suomessa. Itsenäistymisen ja voimaantumisen esteenä koettiin oma epävarma tilanne. He kaipasivat myös enemmän mahdollisuuksia omien tunteidensa ja ongelmiensa käsittelyyn. Käytännön työntekijöiden keskuudessa itsenäistymiseen ja tukeen liittyvät toimintakäytännöt synnyttivät vilkkaan keskustelun. Hallinnon ja ohjausryhmän edustajat näkivät, että nuoresta välittäminen on tärkeää. Sopivasti tuettujen toimintakäytäntöjen luominen nähtiin projektissa ja omassa työssä keskeisenä haasteena. Nutukka-kursseilla nähtiin olevan keskeinen merkitys nuorten elämän ohjaamisessa oikeille raiteille sekä syrjäytymistä ja rikollista käyttäytymistä ehkäisevänä elementtinä. Nuoren itsenäistymisen kannalta nähtiin tärkeäksi liikkuminen itsenäisesti ja kiinnittyminen mukaan suomalaiseen työelämään. 12

14 Nuoret Nyt minä voin tehdä enemmän itse ja hoitaa minun asioita itse ilman tulkki. Haluan, että nopeampi päätös, kun olen nuori, minä halua aloittaa minun elämä suomessa. Haluan puhua minun tunne ja oleskeluluvan odottamisesta ja minun tulevaisuuden suunnittelusta jonkun ihmisen kanssa. Vuosi 2007 Minä tiedän, että minun pitää olla rohkea. Nyt minä jaksan minun oma asia paremmin ja minä hoidan minun asia. Käytännön ohjaajat ja opettajat Heidän pitäs olla mahdollisimman osallisia yhteiskuntaan ja kokea niitä vastoinkäymisiä. Kun mulla ei niin kun millään riittänyt työaika ja sit kun ne koko ajan käänty mun puoleen, työaikaa ois pitänyt olla enemmän nimenomaan siihen ohjaukseen, et välttämättä nutukan pojat ei sit saanut Kaikilla bussikortit ja he lähtevät itse aamulla, he ovat kantaneet itse vastuun siitä.. ja sit se mä pidän siitä ajatuksesta he menevät itsenäisesti kouluun Vuosi 2007 ohjaajan näkökulmasta siellä oli paljon keskustelua, et heillä oli hirveästi kysymyksiä, pitempiin keskusteluihin oli iltaisin aikaa ja se oli heille tärkeää luotettavat aikuiset, pystyy olemaan ja ilmaisemaan itseään ja kertomaan mielipiteensä ilman vaaraa, se varmaan vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja hyvinvointia et pääasia ei ollut se kielen oppiminen vaan se itsetunnon kohottaminen ja niiden valmiuksien kehittäminen kyl ne varmaan on saanut niitä. Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Nuoret saaneet aika hyvin työpaikkoja, ja mitä merkitsee kun saa palkkaa ja oman vastuun ottamista. Et me todella ollaan välittämässä, viikottaiset tapaamiset vastaanottokeskusten ja oppilaitosten kanssa auttoivat seuraamaan nuoren tilannetta. Vaikea taiteilla välissä, että pystyis antamaan tukea ja ilmaa siipien alle. Tässäkin on tärkeää se henkilökohtainen nuoren tunteminen, että niin tietää milloin riittää kädestä kiinni pitäminen ja milloin tarvitaan muuta. On selvää, että nuoret tarvii ohjausta miten osata auttaa nuorta niin, että hän pärjää, kun on lähtenyt pois vastaanottokeskuksesta. Vuosi 2007 turvallisuuden tunne antaa pohjaa selvitä myöhemmistä negatiivisista kokemuksista ja haastavista tilanteista, ihan hyvä saada positiivista pohjaa, mistä ponnistaa 13

15 Suosituksia: nutukka-kurssin aikana nuorelle pitää pystyä turvaamaan maahantulovaiheessa ja mahdollisen käännytyspäätöksen tullen riittävä ammatillinen tuki, opiston oppilashuoltotyön käytäntöjen kehittäminen nuorille turvapaikanhakijoille sopiviksi, yhteisten pelisääntöjen ja tavoitteiden luominen on tärkeää nuorten ohjaukseen sekä mahdollisiin kriisitilanteisiin, opetuksessa ja ohjauksessa nuorten itsenäisten taitojen kehittäminen on keskeistä Suomen kieltä ja elämäntaitoja laajasti Nuorten vastauksissa tärkeimmäksi Nutukka -kurssin merkitykseksi nousi selkeästi suomen kielen oppiminen ja opetus. Myös hallinnon ja ohjausryhmän jäsenet pitivät sitä keskeisenä elämänhallinnan sisältönä. Käytännön ohjaajat ja opettajat työnsä haasteelliseksi, ja olisivat mielellään panostaneet enemmän ohjauksessa ja opetuksessa myös muihin teemoihin esim. atk, arjen matematiikka, ryhmätyötaidot ja aikuistumiseen liittyvät kysymykset. Vuonna 2007 Nutukkakursseilla kehitettiin aiempaa tietoisemmin myös nuorten ohjausta ja erilaisten elämässä tarvittavien taitojen opettamista, minkä tuloksena arvioitiin nuorten valmiuksien lisääntyneen mm. itsenäiseen selviytymiseen, sosiaalisiin taitoihin ja eri opiskelutaitoihin liittyen. Nuoret Jos uusi Nutukka, on hyvä idea tehdä enemmän ohjelmaa ja retkiä paikkoihin, missä voimme puhua suomea ja nähdä, miten suomalaiset elävät. Tietokone tosi tärkeä, mutta minä en osaa sitä hyvin. Enemmän tietokoneopetusta. Vuosi 2007 Kurssi on auttanut minua elämään Suomessa. Minä tiedän suomi-perheestä ja sosiaaliturva. Parempi jos voi antaa heille matematiikkaa tai jotain peruskouluainetta, fysiikka, kemia, englanti, maantieto. Haluan lisää tietoa, mikä ja missä suomalainen harrastus Käytännön ohjaajat ja opettajat Opiskelu on myös sitä, et saa nuoret tajuamaan että selviytymisessä tarvitaan myös ryhmässä toimimisen taitoja. Opetussuunnitelma tuntui väljältä, se liikkui aika ideatasolla, että tuntu, et sais olla aika velho, että sais ne kaikki käytäntöön näin lyhyessä ajassa. Käydään nyt vaan sitä kielioppia ja monisteita, että pääsen eteenpäin, he eivät itse hahmottaneet niitä muita asioita, mitä tarvitaan aikuisena pärjäämisessä suomessa. Mun mielestä ne piti sitä itsekin tärkeänä, et siellä oli muutakin kuin suomen kielen opetusta. Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä kyllä mää näkisin, että nuoret ovat aika hyvin perillä Nutukka projektista ja olivat valmistuneita opiskeluun. Haastatteluissa suomen kielen opetusta arvostettu tärkeimpänä asiana, kyl sen itsekin näkee ja kokee tärkeimpänä asiana. Atk- ja tietotekniikkajutut välineenä käytössä laajemminkin ja vähän enemmän suomen kielen opetuksen välineenä, hyödyllisempi, onhan se aika motivoiva opiskelijoille ainaski. Opintosisältöjen kehittäminen sellaiseksi, että niitä voi hyödyntää myös muualla, ei vain suomen kieli, näin jotta ei mee hukkaan, jos joutuu lähtemään, tietoja ja 14

16 Vuosi 2007 Taide antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja kommunikaatiomahdollisuuksia, mihin ei kieli aina riitä, se vois olla hyvä ryhmäyttämisen kannalta atk:ta ois voinut olla enemmän, tulevaan sit, siinä on se koneen käyttö ja kielen käyttö se sinällään riittää yhteen kurssiin ja kyllä aikuistuneet ja itsenäistyneet tämän opiskelun aikana, he ovat matkustaneet, he ovat selvinneet omin päin suomessa ja he ovat tutustuneet suomalaisiin nuoriin sillä on suuri merkitys heidän elämässä ja minä-käsityksessä, että he ovat voineet tehdä tätä, että he ovat uskaltaneet lähteä omin päin opiskelemaan, rohkeutta se on varmasti antanut. taitoja, joita voi hyödyntää myös muualla maailmassa. Vuosi 2007 onhan se hurjan paljon enemmän kasvatusta kuin normaali kielten opetus liittyen siihen mikä on heidän ikä ja elämäntilanne, vaikka opetellaan suomea niin ne teemat liittyvät väkisin siihen, et niin ku et sit menee tunti siihen, et miks sää otat sen pipon päästä et kiinnitetään sellasii asioihi huomiota mitä aikuisille ihmisillä enää oleellista tai seurataan poissaoloja ja ilmoitetaan kotiin ja sit niistä keskustellaan ja otetaan selvää missä kaveri on ollut jos ei oo ollut kotona tai täällä. Suosituksia: nutukka-kurssien kokonaisvaltaisen oppimiskäsityksen jakaminen toteuttajien kesken ja opiston roolin muuttuminen enemmän kasvatukselliseen ja kuntouttavaan suuntaan, opiskeluun liittyvien tausta-ajatusten ja ideoiden avaaminen myös nuorille esim. innostaminen ryhmätöihin, suomen kielen opetuksen linkittäminen arkielämässä sekä myöhemmässä opiskelussa tai työssä tarvittaviin taitoihin esim. matematiikassa tai atk-opetuksessa työharjoittelu osaksi kurssia, toteuttaja-organisaation monipuolisen osaamisen ja verkostoyhteistyön hyödyntäminen edistää elämäntaitojen oppimista laajasti Verkosto mahdollisuutena vuonna 2006 Verkostotyömallin kehittäminen oli yksi Nutukka projektin keskeisistä sisällöistä. Ensimmäisenä projektivuotena nuorten haastatteluissa ei tullut esille verkoston ja erilaisten työntekijäryhmien tarjoama tuki Nutukka koulutuspilottien aikana. Käytännön työntekijät kokivat vuoden 2006 arvioinnissa verkostossa toimimisen tarpeellisena mahdollisuutena kehittää omaa työtään. Hallinnon ja ohjausryhmän jäsenet lähestyivät verkostoitumista resurssien ja niiden turvaamisen näkökulmasta mahdollisuutena, jonka hyödyntäminen vaatii erillisiä resursseja. Molemmat toimijaryhmät nostivat vuonna 2006 esille myös verkostoitumiseen liittyviä haasteita ja 15

17 kehittämistarpeita. Verkoston nähtiin tuovan voimavaroja omaan työhön, mutta toisaalta sen koettiin vievän aikaa ja muita resursseja omalta perustyöltä. Nuoret Käytännön ohjaajat ja opettajat Nutukan suurin vahvuus ainakin meillä on se verkosto, et se on se verkosto, mikä on mun mielestä ollut aivan loistava, et me tehtiin opettajien kanssa sellanen vaitiolosopimus, et voidaan puhua tästä prosessista. Tärkeää, että kaksi eri foorumia tukea nuoria ja sit henkilökunta voi vaihtaa kokemuksia ja jakaa työtehtäviä. Kuulostaa tosi mahtavalta se tuo teidän yhteistyö, kyllä meilläkin olisi pitänyt olla siihen enemmän rakennetta, en esim. ollut tiennyt, miten asiat sujunut asiat vastaanottokeskuksessa, sitten ois voinu pyrkiä vaikuttaan siihen asiaan myös viikolla. Toi meilläkin ois pitäny olla, että kerran kuukaudessa ois käyty puhua ihan yksilöiden tilanteesta ja muista yhteisistä asioista tai ainakin et ois ollut selkeästi ollut tiedossa ne väylät, et kehen ottaa yhteyttä siellä vastaanottokeskuksessa. Hallinto, johtajat, projektin ohjausryhmä Jos ajattelee sitä arkea vastaanottokeskuksessa, meillä pitäis olla yksi työntekijä, joka koordinoin ulkopuolisia suhteita. Me kokeillaan jotain sellaista koulutustoimintaa mihin ei ole aikaisemmin kokeiltu, joka on pakolaisrahaston ja vapaan sivistystyön rahoituksella mahdollista. Kyl me ainakin jotain konstia aiotaan rahoitukseen aiotaan miettiä silloin voisi miettiä rahoittaako vastaanottokeskus osan koulutuksesta, vastaanottokeskuksen intressinä on, ettei nuori makaa vastaanottokeskuksessa ja siksi tämän tyyppiseen rahoituksen järjestyminen tärkeä. Verkoston merkitys välillistä nuorille, työntekijöiden kannalta isompi merkitys, kun tukee konkreettisesti omaa työtä. Vastaanottokeskusten henkilökunnalta saatu palaute palkitsevaa, ohjaajien mukana olo tärkeä, koska tuntevat henk.koht nuoret ja heidän tiedon pohjalta koulutusten käynnistäminen helpompaa. 16

18 3.8. Verkoston oppiminen ja yhteistyö vuonna 2007 Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda verkostotyön malli ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä nuorten kanssa työskentelevien eri asiantuntijoiden kesken. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi rakennettiin yhteistyötä pilottikoulutusten toteutuksessa yhteistyökumppaneina kansanopistojen kouluttajat ja vastaanottokeskusten työntekijät sekä vuonna 2007 mukaan tulleet Ehjä ry:n ohjaajat. Hanketta kehitettiin verkostotapaamisissa, jotka sisälsivät ohjaustyön pohdintaa, ja asiantuntijaluentoja sekä ohjauksen menetelmistä että nuorten elämäntilanteesta. Lisäksi verkosto teki opintomatkan Göteborgiin toukokuussa 2007 tutustuen Ruotsin turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja Göteborgin kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksiin. Vuodelle 2007 pilottikoulutukseen Seurakuntaopistossa luotiin uusi ohjaus- ja tukirakenne, sillä nuorten vapaa-ajan ohjauksesta huolehti maahanmuuttajanuorten asumisen tukitoimintaan erikoistunut Ehjä ry. Kun yhteistyön kehittäminen ensimmäisenä hankevuonna oli koettu yhdeksi kehittämishaasteeksi, oltiin seuraavana vuonna sitä mieltä, että se oli toiminut hyvin, kontaktit olivat olleet helppoja ja selkeitä. Työntekijät olivat varsin tyytyväisiä uudentyyppiseen yhteistoimintaan, jonka vahvuutena he näkivät selkeän vastuuhenkilöiden nimeämisen ja henkilökohtaisen yhteydenpidon. Tärkeänä pidettiin myös työntekijöiden kesken tehtyjä yhteisiä sopimuksia sekä sitä, että nuorille oli pystytty selvittämään erilaisten ratkaisujen perusteluita useamman työntekijän suulla. Haasteena koettiin yhteydenpidon sovittaminen vastaamaan kulloinkin kyseessä olevan ryhmän tarpeita. Toisena hankevuonna ei heidän kokemuksensa mukaan tarvittukaan suunnitellussa määrin yhteistoimintaan perustuvaa nuorten valvontaa. Yhteydenpitoa vastaanottokeskuksen ja opistolla vapaa-ajanohjauksesta huolehtineiden ohjaajien kesken kaivattiin lisää. Yhteistyöhön ja vuoropuheluun yleisemminkin toivottiin enemmän mukaan vastaanottokeskusten ohjaajia, tilanteeseen vaikutti selvästi vastaanottokeskuksen kaukainen sijainti kouluttavasta opistosta. Myös koko Nutukka projektin yhteisiin verkostotapaamisiin olisi toivottu mukaan enemmän oman pilotin toimijoita. Työntekijät pohtivat myös eri yhteistyökumppaneiden, järjestön, oppilaitoksen ja vastaanottokeskusten, työotteiden erilaisuutta sekä työssä ja nuorten kohtaamisessa olevia eroavaisuuksia. Kouluttajat ja ohjaajat olivat kaivanneet kurssin aikana enemmän tietoa ja tukea nuorten turvapaikanhakijoiden parissa työskentelyyn sekä siihen liittyviin erityiskysymyksiin. Verkostotyön vahvuutena työntekijät kokivat erilaisen ammatillisen osaamisen ja kokemuksen, jonka jakamiseen heidän mielestään tulisi Nutukka -projektissa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Opettajien haasteena opintojen ohjaamisessa on onnistua kannustamaan nuorta herättämättä epärealistisia toiveita ja kuitenkin ylläpitää motivaatiota tilanteessa, jossa sekä oleskelulupa että mahdollisuudet päästä jatkamaan opintoja esim. ammatillisessa koulutuksessa ovat epävarmoja. Vastaanottokeskusten ohjaajille oleskelulupaprosessi ja siihen liittyvä käännytyksen uhka ovat ammatillista arkea, opistojen kouluttajille tällaisten tilanteiden kohtaaminen ja käsittely oli uutta. Turun Kristillisen opiston ja vastaanottokeskuksen Nutukka-pilotin vahvuutena oli jo vuoden 2006 arvioinnin tulosten pohjalta opiston ja vastaanottokeskuksen välinen tiivis yhteistyö, jonka perustana oli ollut se, että jo aiempina vuosina oli pidetty yhteyttä opiskelijoiden osalta. Työntekijät olivat yksimielisiä siitä, että yhteinen projekti ja verkosto ovat helpottaneet yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa. Myös vuoden 2007 osalta työntekijät katsoivat yhteistyön sujuneen pääosin erittäin hyvin ja ensimmäisen pilotin aikana muotoutuneiden toimintatapojen mukaan. Erityisesti tiedonkulkua Nutukan toimijoiden kesken kiiteltiin. Yhteistyön ajateltiin olleen sillä tavoin tehokasta, että sen avulla olisi pystytty puuttumaa esiin nouseviin pulmiin. Isoimpana muutoksena mainittiin työntekijöiden liikkuminen molemmissa toimintaympäristöissä, opistolla ja 17

19 vastaanottokeskuksessa. Myös johtajat pitivät hyvänä vastaanottokeskuksen ja opiston yhteisiä opettajia. Yhteistyön sujumisen kannalta oleellisena molemmissa ryhmissä pidettiin tiedonkulkua, molemminpuolista joustavuutta ja yhteistyökumppaneiden tuttuutta Yhteistyön kehittämisideaksi nostettiin säännöllisten, mahdollisesti viikoittaisten palavereiden järjestäminen, mikä varmistaisi opiskelijoiden ongelmatilanteiden nopean käsittelyn ja opiskelijoiden puhuttamisen tarvittaessa tulkkeja käyttäen. Johtajat arvioivat yhteisen projektin olevan erittäin tärkeä toimintamallin ja verkoston edelleen kehittämisessä, ja arvioivat siinä onnistumistaan. Myös projektin järjestämä opintomatka Göteborgiin nousi esille, ja sieltä oltiin saatu konkreettisia ideoita oman toiminnan ja suomalaisen turvapaikanhakusysteemin kehittämiseen. Johtajat korostivat sitä, että Nutukka on ollut helppo malli sen vuoksi, että siinä opistolla on selvästi omat jo olemassa olleet tehtävät koulutuksen ja ohjaamisen järjestäjinä ja vastaanottokeskuksella taas asumisen järjestäminen ja elämänhallinnan ohjaus. Opiskelijat asuvat siellä missä he asuisivat normaalistikin. Johtajien mukaan Nutukka poikkeaa järjestetyistä kielikoulutuksista nimenomaan ohjaukseen käytetyn ajan takia. Hankkeen verkosto ja sen tuoma lisäresurssi on mahdollistanut sen, että ohjausaikaa on tavanomaisia kursseja enemmän. Hankkeen verkostopäivien katsottiin lisänneen henkilöstön yleistä tietämystä Tukirakenteita opettajien ja ohjaajien työhön vuonna 2008 Yhteistyöhön ja yhteydenpitoon liittyvinä kehittämisideoina työntekijät nostivat vuoden 2007 BIKVA -arvioinnissa esille säännölliset viikkopalaverit opettajien ja viikonloppuohjaajien kesken, kaikkien nuorten parissa toimivien yhteiset verkostotapaamiset sekä suunnittelu- ja seurantakokoukset, työnohjauksen ja Nutukan oman sähköisen ympäristön kehittämisen. Sähköisessä ympäristössä he voisivat käydä luottamuksellisia keskusteluja, joissa voisi kertoa kuulumisia, mielipiteitä ja kokemuksia. Sähköiseen foorumiin voisi tallentaa myös opetussuunnitelmien päivitykset ja hiljaista tietoa. Johtajien mielestä työntekijöiden esille nostama maahanmuuttajatyön teemoja ja nuorten turvapaikanhakijoiden parissa työskentelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelyyn Nutukka - projektin puitteissa voisi olla enemmän tarvetta kuin mitä on osattu arvioida. Myös oman pilotin toimijoiden välisiä yhteistapaamisia voitaisiin jatkossa lisätä siten, että niihin pääsisi mukaan mahdollisimman moni nuorten parissa työtä tekevä ohjaaja ja opettaja. Johtajat keskustelivat myös työntekijöiden työnohjauksen tarpeellisuudesta ja järjestämistavoista. He olivat yksimielisiä siitä, että työnohjauksellisia tukielementtejä tarvitaan myös opistojen puolella nuoria ohjaaville ja opettaville. Osittain työnohjauksellisia teemoja oli käsitelty koko projektin verkostopäivillä Turussa, mutta sinne eivät kaikki opettajat ja ohjaajat päässeet mukaan. Nutukka projektissa käytössä olleita ohjaajien ja opettajien työn tukirakenteita kuvattiin BIKVA-arvioinnissa seuraavasti: meidän ohjaajien (Ehjä ry.) kohdalla se tapahtui sillain, että meidän mamuohjaaja oli siinä taustalla ja heidän oli mahdollista käydä hänen kanssaan läpi viikonlopun asiat maanantaina ja sitä kautta purkaa ne asiat, me oltiin silleen järjestetty heti se purkumahdollisuus, jota he myös käytti. joka maanantai oli ainakin toinen työntekijä sit varmaan siihen liittyen, että kaikki näkee toisensa face-to face, kun on se erilaista operoida jonkun kanssa, jonka on joskus tavannut, kun et sä soitat jollekin, jota et tunne 18

20 Vuosien 2006 ja 2007 arvioinnin esille nostamien tarpeiden pohjalta Nutukan kolmantena toimintavuotena päätettiin selkiyttää aikaisempien vuosien arvioinnissa opettajien ja ohjaajien esille nostamaa työhön perehdyttämisen, lisäkoulutuksen, työnohjauksen ja verkostoitumisen merkitystä sekä kehittämisideoita. Työnohjauskysymyksiä käsiteltiin kevään verkostotapaamisessa Järvenpäässä ja lisäksi Seurakuntaopistolla toteutettiin pienimuotoinen työnohjauskokeilu työnohjaaja Aila Wallinin johdolla. Lisäksi projektikoordinaattorin ja projektiarvioitsijan toimesta toteutettiin toukokuussa sähköpostikysely Nutukan opettajille ja ohjaajille. Kyselyssä haluttiin selvittää tilanteita ja asioita, joissa työntekijät olisivat toivoneet enemmän tukea omaan työhönsä. Kyselyssä työntekijöiden tuki käsitettiin laajasti sisältäen perehdytyksen, työnohjauksen, lisäkoulutuksen ja verkostoitumisen keinoja. Kyselyn palautti määräaikaan mennessä viisi työntekijää, jotka edustivat kaikkia Nutukkaprojektiin osallistuneita taustaorganisaatioita. Joukossa oli sekä vasta projektissa aloittaneita että pidempään mukana olleita opettajia ja ohjaajia. Seurakuntaopistolla työnohjaustapaamisia järjestettiin viisi kertaa, joista ensimmäinen käytettiin työnohjauksen periaatteiden läpikäymiseen. Työnohjaukseen osallistui viisi maahanmuuttajaryhmiä opettavaa opettajaa, Työnohjaajana toimineen Aila Wallinin raportin mukaan työnohjauskokeilu ei onnistunut kovinkaan hyvin sen lyhytkestoisuuden ja ryhmän jäsenten heikon sitoutuneisuuden vuoksi. Työnohjaus koettiin kuitenkin tärkeänä sekä seurakuntaopiston kokeiluun osallistuneiden että muiden Nutukka-projektissa toimineiden työntekijöiden näkökulmasta, joten sen toteutusta tulisi suunnitella ja organisoida jatkossa eri-tyyppisesti sitoutumatta liikaa perinteisen työohjauksen periaatteisiin. Verkostoitumiseen, uusien Nutukka-kurssien käynnistämiseen ja työntekijöiden perehdyttämiseen liittyviä teemoja käsiteltiin myös projektin verkostotapaamisessa Oulussa projektikoordinaattorin ja arvioitsijan johdolla. Verkostotapaamiseen osallistui yhteensä 25 henkilöä, ja joukossa oli uusia Nutukka-kursseja käynnistäviä työntekijöitä Lieksasta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kajaanista. Jatkossa nuorten turvapaikanhakijoiden parissa toimivien kansanopistojen ja vastaanottokeskusten (?) henkilöstön työn tukirakenteiden kehittämisessä voisi pohjana toimia Nutukka projektin loppuarviointiin liittyneeseen kyselyyn vastanneiden kokemukset ja toiveet: Toiveet toiminnan käynnistämiseen ja työhön perehdyttämiseen: Yleistietoa Nutukka-koulutuksesta. Aikaa työn suunnitteluun. Laajempaa ja yksityiskohtaisempaa opetussuunnitelmaa, oppiaineiden sisältöselvitys. Uusille työntekijöille alkuinfo pakolaistaustaisista nuorista yleensä sekä pakolaisuuden psyykkisistä vaikutuksista. Opiskelijoita koskeva tietopaketti tutustumisen helpottamiseksi. Tietopaketti, jossa selviäisi mm. projektissa toimivien nimet ja milloin heidän puoleensa voi kääntyä esim. jos halutaan tarkastaa tämän hetkinen budjetti, kuka tietää, tietopaketissa olisi hyvä olla myös vähän projektin historiaa ja aiempi toiminta. 19

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OPPIMISPOLUN RAKENTUMINEN SEURAKUNTAOPISTOLLA 22.1.2008 1

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OPPIMISPOLUN RAKENTUMINEN SEURAKUNTAOPISTOLLA 22.1.2008 1 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OPPIMISPOLUN RAKENTUMINEN SEURAKUNTAOPISTOLLA NUTUKKA MAVA MAMU-OPSO 22.1.2008 1 YLEISTÄ NUTUKKA-PROJEKTISTA NUTUKKA-PROJEKTI NUORET TURVAPAIKANHAKIJAT KANSANOPISTOSSA 2005-2008

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010

Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010 projekti Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010 Euroopan pakolaisrahasto (rahoittaja) Rovaniemen kaupunki, koulupalvelukeskus (hallinnointi, omarahoitus) SPR

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta. Petri Puroaho

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta. Petri Puroaho Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Petri Puroaho Taustalla syksyn 2014 yhteistyö Keskeiset yhteistyön odotukset TE-toimiston ja välityömarkkinoiden välillä: Yhteydenotto Te-toimiston kanssa palvelun aikana

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot