KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, KONEISTAJA LEVYSEPPÄ-HITSAAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, KONEISTAJA LEVYSEPPÄ-HITSAAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 9/2010

2 2 Sisällys 1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Koneistajan perustutkinnon muodostuminen ammatilliset tutkinnon osat Levyseppähitsaajan perustutkinnon muodostuminen ammatilliset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 20 ov (yhteiset opinnot) ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT JATKO-OPINTOKELPOISUUS HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUS KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT (30 OV) Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) Koneistuksen perustyöt (10 ov) Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) TUTKINTONIMIKEKOHTAISESTI PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 20 OV koneistus (20 ov) Levy- ja hitsaustyöt (20 ov) KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 40 OV CNC-jyrsintä (10 ov) CNC-sorvaus (10 ov) CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus (10 ov) Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (10 ov) Levy- ja teräsrakennetyöt (10 ov) Levy- ja hitsausalan cnc-valmistus (10 ov) Tuotantoteknologia (10 ov) (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA OSOITETAAN AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ÄIDINKIELI, 4 OV TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, 1 OV VIERAS KIELI, A-KIELI, 2 OV MATEMATIIKKA, 3 OV FYSIIKKA JA KEMIA, 2 OV YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO, 1 OV LIIKUNTA, 1 OV TERVEYSTIETO, 1 OV TAIDE JA KULTTUURI, 1 OV VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN PAKOLLISTEN TUTKINNON OSIEN VALINNAISET LISÄOSAT YMPÄRISTÖTIETO, 4 OV YRITYSTOIMINTA, 4 OV VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI MUUT MÄÄRÄYKSET OPINTO-OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS... 85

3 3 6.3 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS LIITE AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 88

4 4 1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää NC-ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet niiden käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla. Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Avaintaitojen kaikille yhteiset tavoitteet on määritelty kohdassa 1.3. Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin kohdassa 4 ne sisältyvät seuraavien ammattitaitovaatimusten mukaan:. Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan. Hän tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä. Hän osaa ratkaista työssään esiin tulevia ongelmia sekä tehdä valintoja ja päätöksiä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi.

5 5 Tutkinnon suorittanut tekee työtään sovitulla tavalla, huolellisesti, tarkasti ja vastuuntuntoisesti sekä noudattaa työaikoja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvostaa omaa ja muiden työtä. Hän on suvaitsevainen ja toimii toisia kohtaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Omalla toiminnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Hän noudattaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja työkoneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita sekä varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnon suorittanut huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja ergonomisesti oikeita työasentoja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Tutkinnon suorittanut asennoituu työhönsä niin, että toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Hän on oma-aloitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovatiivisesti ja yritteliäästi. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen ja arvioida omaan työhönsä liittyviä palkka-, materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti. Tutkinnon suorittanut työskentelee tietoisena siitä, että tuotteen ulkonäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä on ratkaiseva merkitys lopputuloksessa. Hän tunnistaa kauniit muodot ja rakenteet sekä tiedostaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset sekä osaa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää erikoistumisalueensa mukaisen numeerisesti ohjatun koneen ohjelmointiohjelmaa tai jotain käyttö- ja kunnossapitojärjestelmän tiedonhallintaohjelmaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja taltioinnissa sekä raportoinnissa ja viestinnässä. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan poraus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatöitä sekä manuaalisilla että numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä. Valmistustekniikan koulutusohjelman

6 6 keskeistä osaamista ovat myös laadunvalvontaan liittyvät konepajatekniset mittaukset ja mittalaitteiden kalibroinnit. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Koneistuksen perustyöt 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa 20 ov Koneistaja Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 40 ov CNC-sorvaus 10 ov CNC-jyrsintä 10 ov CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov CNC-valmistus 10 ov Levy- ja hitsausalan Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Toinen kotimainen kieli, suomi 2 ov Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta 0 4

7 16 ov 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 7 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja, jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia Koneistajan perustutkinnon muodostuminen ammatilliset tutkinnon osat Ammatillisen tutkinnon osat, työssäoppiminen, niiden jakautuminen eri vuosille ja näyttöjen suorituspaikat Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Koneistaja Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 120 ov yht. ov 1v 2v 3v TO Näyttö oppil. O yritys TO Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 6 4TO 4 O/TO Koneistuksen perustyöt 10 ov 10 O/TO Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 6 4TO 4 O/TO Tutkintonimekkeittäin eriytyvät pakolliset tutkinnon 20 osat Koneistaja Koneistus 20 ov O/TO 2TO Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 CNC-jyrsintä 10 ov O/TO CNC-sorvaus 10 ov O/TO CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov O Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10TO 10 TO Tuotantoteknologia (työssäoppiminen) 10ov Yhteensä Yrittäjyyskasvatuksen osalta osastolla päädyttiin seuraavaan jakaumaan: 2 ov asiakas- ja harjoitustöiden yhteydessä 1 ov ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä 2 ov työssäoppimisen yhteydessä Opinnäyte 2 ov tehdään kolmantena lukuvuotena valinnaisten tutkinnon osien osana.

8 1.2.2 Levyseppähitsaajan perustutkinnon muodostuminen ammatilliset tutkinnon osat 8 Ammatillisen tutkinnon osat, työssäoppiminen, niiden jakautuminen eri vuosille ja näyttöjen suorituspaikat Valmistustekniikan koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto Levyseppähitsaaja Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov yht. ov 120 ov 1v 2v 3v TO Näyttö oppil. O yritys TO Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 6 4TO 4 O/TO Koneistuksen perustyöt 10 ov 4 6 O/TO Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 6 4TO 4 O/TO Tutkintonimekkeittäin eriytyvät pakolliset tutkinnon 20 osat Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 20 ov O/TO 2 TO Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hits. 10 ov O/TO Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov O/TO Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov O/TO Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10TO 10 TO Tuotantoteknologia (työssäoppiminen) 10ov Yhteensä Yrittäjyyskasvatuksen osalta osastolla päädyttiin seuraavaan jakaumaan: 2 ov asiakas- ja harjoitustöiden yhteydessä 1 ov ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä 2 ov työssäoppimisen yhteydessä Opinnäyte 2 ov tehdään kolmantena lukuvuotena valinnaisten tutkinnon osien osana.

9 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 20 ov (yhteiset opinnot) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja niiden jakautuminen eri vuosille. Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat ja niiden jakautuminen eri vuosille. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ja niiden jakautuminen eri vuosille. Koneistaja - Levyseppähitsaaja yht. ov 1v 2v 3v Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 Pakolliset tutkinnon osat 16 Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 1 Vieras kieli, englanti Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 1 Liikunta 1 1 Terveystieto 1 1 Taide ja kulttuuri 1 1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon 4 osien valinnaiset lisäosat Valitaan erikseen vuosittaisesta valintatarjottimesta 2 2 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 Valitaan erikseen vuosittaisesta valintatarjottimesta 5 5 Yhteensä Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 1.3 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky.

10 10 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Opetushallitus (Suomen

11 11 ympäristöopisto SYKLI) on toimittanut kestävän kehityksen opetusmateriaalin, jota hyödynnämme koneistajien ja levyseppähitsaajien opetuksessa. Käytettävä aineisto löytyy kirjasta: Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren 2009, Kestävää ammatillista koulutusta näkökulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Sivut Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.4 JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Vuosittain laadittavat lukusuunnitelmat toimivat pohjana opiskelijan henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle. Lukusuunnitelmat täydentyvät opintojen edetessä mm. valinnaisuuksilla ja työssäoppimisella. Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjassa on menettelyohje, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta. Menettelyohjeessa laadintaprosessi on tarkemmin eritelty.

12 YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatus on laaja kokonaisuus käsitteenä sisältäen huomattavan monitahoisia näkemyksiä asiasta. Yrittäjyyden ja oppimisen välinen keskustelu on virittynyt 1990-luvulla pienyritysten kasvavan yhteiskunnallisen merkityksen vauhdittamana sekä itse yrittäjyyden pedagogisten perusteiden pohdinta on alkanut vasta 2000-luvun puolella. Selkeinä ongelmina näkyy edelleen, että oppimisen tutkiminen on yrittäjyydelle vierasta sekä vastaavasti yrittäjyyden ilmeneminen kasvatustieteessä on jokseenkin outoa. Viime vuosina on kuitenkin vakiintunut yksiselitteinen ns. yrittäjyyden muotoja kuvaava jako, joka on selkeyttänyt asiaa sekä luonut yhteisiä perusteita eri tahojen näkemyksille. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Yrittäjyyden muodot: 1. Omaehtoinen yrittäjyys, yksilön yrittäjämäinen toimintatapa, vanhin yrittäjyyden muoto. 2. Ulkoinen yrittäjyys, yrityksen omistaminen tai johtaminen, kaupallinen toiminta 3. Sisäinen yrittäjyys, organisaation kollektiivinen toimintatapa tai yksilön toimintatapa organisaatiossa. Kouluympäristössä sekä yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisessä ammatillisiin opintoihin tulee asia nähdä opiskelijan näkökulmasta, jolloin puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä. Opettaja on myös selkeästi sisäinen yrittäjä kouluympäristössä, joka on kuitenkin jo huomattavan pitkälle edennyt tällä saralla. Opiskelijan näkökulmasta olennaista onkin ns. perusosaamisen kehittäminen. Perusosaamisen voidaan todeta syntyvän erilaisten taitojen yhdistymisen kautta. Ammatillisessa koulutuksessa voidaan taidot luokitella eräänlaisiksi rakennusaineiksi opiskelijalle. Rakennusaineita: - Elämänhallinta - Kommunikointitaidot - Työelämätaidot - Luovuus - Älykkyys - Motivaatio - Oppiminen - Riskinsieto - Kokemus Olennaista on, että yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämistä opintoihin ei nähtäisi pelkästään kaupallisesti vaan ajatukset voisivat olla seuraavanlaisia: - Yrittäjyys on osa jokaisen elämää - Positiivinen ajattelutapa luo mahdollisuuksia - Yrittäjyys on luovaa toimintaa - Ajattelu + tekeminen on yrittäjyyttä - Omien vahvuuksien tunnistaminen oleellista - Vahvuuksilla toimiminen luo mahdollisuuksia kehittyä - Jokainen on itsensä ja omien tekemisiensä toimitusjohtaja

13 Yrittäjyyteen liittyy myös vääränlaisia uskomuksia, jotka eivät tue yrittäjyyskasvatusta joita ovat mm: 13 - Kaikista ei ole yrittäjiksi - Yrittäjä on työnsä vanki - On tehtäviä tai toimialoja, joihin yrittäjyys ei sovi - Yrittäjyys on syntymässä saatu geenivirhe, ellei sitä ihmisellä ole, ei kasvatuksella asiaa voida auttaa - Yrittäjyys ei sovi kouluun, koska se korostaa liikaa kaupallisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen osalta osastolla päädyttiin seuraavaan jakaumaan: 2 ov asiakas- ja harjoitustöiden yhteydessä 1 ov ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä 2 ov työssäoppimisen yhteydessä

14 14 2 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMA- TILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 2.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT (30 ov) Asennuksen ja automaation perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa Sisältö, ajoitus, kohteet ja oppimisen arviointi Sisältö: Tutkinnon osan suorittaja osaa Ajoitus/v Arviointikohteet Oppimisen arviointimenetelmät Työn hallinta lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet Lähiopetus: Harjoitustyöt oppimisen jatkuva arviointi Asennus koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä asentaa pneumatiikkajärjestelmiä Sähkötekniikka sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuus Lähiopetus: Harjoitustyöt oppimisen jatkuva arviointi Lähiopetus: Harjoitustyöt Oppimisen jatkuva

15 15 suhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella arviointi Osaamisen arviointi / Ammattiosaamisen näyttö Näyttö Dokumenttien hallinta Työsuunnitelman laatiminen Työturvallisuuden hallinta Kokoonpanojärjestyksen oikeaoppisuus laite asennuksissa Kierteet, tunnistaminen, tekeminen Laadunvarmistus, mekaaninen toiminta, ulkonäkö Sähkötekniikan hallinta, turvallisuus, mittaus Itsearviointi arviointikohteittain (yrittäjyyden ja kestävän kehityksen arviointi) Näyttöpaikka Oppilaitos/yritys Arviointi Kohteet 1 4 Kriteerit T1,H2,K3 Arvioijat opiskelija/ opettaja ja/tai työelämän edustaja Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja - tarvitsee ohjausta - tarvitsee ohjausta -työskentelee itsenäisesti alkuun pääsyssä suunnitelman mu- - suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella - suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan kaan - asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista Opiskelija / tutkinnon suorittaja - tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia - asentaa kaavion mukaan harjoitusalus- - asentaa pyörivän liikkeen koneenosia - asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja - asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja

16 16 Sähköasennukset Työvälineiden käyttö talle pneumatiikan kytkentöjä - kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein - käyttää mittauksiin yleismittaria - käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja - asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan - käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja - tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat - tulkitsee sähkökaavioita - saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset - huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta - tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin - tietää materiaalien valintaperusteet - käsittelee materiaaleja oikein - ratkaisee materiaalivalintoja - ennakoi materiaalitarpeen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Opiskelija / tutkinnon suorittaja - osaa lukea yksinkertaisia - osaa tulkita osa- ja osa- ja kokoon- kokoonpanopiirustus- panopiirustuksia ja ten eri projektioita hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden - osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit - tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa - ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisien suureiden merkityksen - tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita - tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset - päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa - osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia - tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita - saa aikaan laadukkaan lopputuloksen - tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan Opiskelija / tutkinnon suorittaja - noudattaa työturvallisuusmääräyksigonomisesti - työskentelee er- - huolehtii työympäris- oikein tön siisteydestä ja järjestyksestä - kysyy tarvittaessa neu- - osaa arvioida omaa - parantaa työsuori- voa - ottaa huomioon toiset työntekijät työtään - toimii vuorovaikutteisesti tustaan työn edetessä - on aktiivinen Ammattietiikka - huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä - huolehtii työvälineidenhuollosta - toimii laatujärjestelmän mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat

17 17 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustan oleva tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Koneistuksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Sisältö, ajoitus, kohteet ja oppimisen arviointi Sisältö: Tutkinnon osan suorittaja osaa Ajoitus/v Arviointikohteet Oppimisen arviointimenetelmät Koneenpiirrustus piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitse teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen 1 koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon Koneistuksen yleistiedot osaa porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen osaa eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstapahtumassa osaa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet Sorvaus sorvaa lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein sorviin Jyrsintä asettaan jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen Lähiopetus: Harjoitustyöt oppimisen jatkuva arviointi Lähiopetus: Harjoitustyöt oppimisen jatkuva arviointi Lähiopetus: Harjoitustyöt Oppimisen jatkuva arviointi Lähiopetus: Harjoitustyöt

18 18 ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein Poraus käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitottaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään Yleiset taidot mm laadun hallinta ja työturvallisuus viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen Oppimisen jatkuva arviointi Lähiopetus: Harjoitustyöt Oppimisen jatkuva arviointi Lähiopetus: Harjoitutyöt Oppimisen jatkuva arviointi Osaamisen arviointi / Ammattiosaamisen näyttö Näyttö Tiedon hallintaa mittaava teoriakoe Työvaihesuunnitelman laadinta näyttötehtävästä sisältäen laskutoimitukset, lastuamisarvot, välineet, kiinnitykset, terät, työjärjestyksen, mittavälineet. Näyttötehtävän mittatarkkuus 0,1 - yleistoleranssi. Sorvaus ulkopuoliset lieriö- ja kartiopinnat, viisteet ja urat Jyrsintä, tasopinnat ja urat. Osaa suunnitella työstön vaatimat kiinnitykset Poraus, poran teroitus ja tehtävän poraukset Näyttötehtävän mittauspöytäkirja (mittaaminen ja laatuvaatimukset) Itsearviointi arviointikohteittain (mittauspöytäkirjan lisäksi mm. yrittäjyyden ja kestävän kehityksen arviointi) Näyttöpaikka Oppilaitos/yritys Arviointi Kohteet 1 4 Kriteerit T1,H2,K3 Arvioijat opiskelija/ opettaja ja/tai työelämän edustaja Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta

19 19 ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan (arvioinnin kohteet) 1. työprosessin hallinta 2. työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta 3. työn perustan oleva tiedon hallinta 4. elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Opiskelija / tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti alkuun pääsyssä suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen - kysyy tarvittaessa neuvoa tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä - osaa arvioida omaa työtään hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät - parantaa työsuoritustaan työn edetessä Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakonetta ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa valmistaa kuvan mukaan levylle piirroittamansa kappaleen itsenäisesti, missä on kierrereikiä ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reistä tulee toleranssien

20 20 Jyrsintä Mittaaminen pienellä ohjauksella terottaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäissesti mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja - tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnäteenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen Koneistus osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä..) osaa valita työskoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarvitsee ohjausta laadunvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisien suureiden merkityksen tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla erisuureiden vaikutusta toimintaan 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Opiskelija / tutkinnon suorittaja noudattaa työturvallisuusohjeitgonomisesti työskentelee er- pitää työpaikkansa oikein siistinä ja järjestykses- sä - kysyy tarvittaessa - osaa arvioida omaa - parantaa työsuoritustaan neuvoa työtään työn edetessä ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä oikein toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta

21 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Sisältö, ajoitus, kohteet ja oppimisen arviointi Sisältö: Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAGhitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 1 Ajoitus/v Arviointikohteet Oppimisen arviointimenetelmät Lähiopetus: Harjoitustyöt oppimisen jatkuva arviointi

22 22 Osaamisen arviointi / Ammattiosaamisen näyttö Näyttö piirrevytyötottaminen, levytyöt polttoleikkaus hitsaus, kaasu, puikko ja MAGhitsausprosesseilla Näyttöpaikka Oppilaitos/yritys Arviointi Kohteet 1 4 Kriteerit T1,H2,K3 Arvioijat opiskelija/ opettaja ja/tai työelämän edustaja Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Eri liitostavoista kaksi voidaan näyttää ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan 1. työprosessin hallinta 2. työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta 3. työn perustana olevan tiedon hallinta 4. elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien hallinta Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Opiskelija/ tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta työn tarvitsee jonkin verran työskentelee itsenäisesti aloituksessa ohjausta työvaiheesta kysyy tarvittaessa neuvoa. toiseen siirryttäessä pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee omaaloitteisesti. Opiskelija/ tutkinnon suorittaja osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla osaa käyttää työvälineitä leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan tekee siistin leikkausjäljen

23 23 Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaisesti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet Poraus Polttoleikkaus osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happiasetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen osaa tehdä omaaloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät Hitsaus osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jännitettä ja induktanssia Juottaminen Mittaaminen osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti saa aikaan juotosliitoksen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. osaa hitsata levyjen liitoshitsejä kaasuhitsauksella ja MAGhitsausprosessilla tekee vettä pitävän juotoksen tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta.

24 24 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus Opiskelija/ tutkinnon suorittaja osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista tunnistaa teräs-, RSTja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa osaa itsenäisesti lukea työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia. osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja osaa mitoittaa taivutusja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista osaa itsenäisesti valita turvallisimmat työtavat käyttää kaasuja huolellisesti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti Oppiminen ja ongelmanratkaismerkkejsa tarvitsee ohjausta ja esi- osaa kysyä tarvittaes- ratkaisee työhön liitty- neuvoa viä ongelmia Vuorovaikutus ja ottaa huomioon toiset toimii vuorovaikuttei- on aktiivinen työssään