ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN PERUSTAMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN PERUSTAMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN PERUSTAMISSUUNNITELMA Ohjausryhmä

2 1 1. JOHDANTO Etelä-Savossa on vuosien varrella useaan otteeseen keskusteltu maakunnallisen sosiaalija terveyspalveluiden järjestäjän perustamisesta. Tähän saakka hankkeet ovat aina jossakin vaiheessa kaatuneet yksimielisyyden puutteeseen. Uusin yritys käynnistyi vuodenvaihteessa , jolloin asia nousi uudelleen esille valtakunnallisen sote-uudistuksen vauhdittamana. Keväällä 2014 alueella oltiin jo käynnistämässä hanketta sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamiseksi, mutta hanke jäädytettiin, kun puolueiden puheenjohtajat sopivat uudesta valtakunnallisesta sote-mallista. Asiaa päätettiin kuitenkin vauhdittaa syksyllä 2014, kun uuden ratkaisun suuntaviivat selkenivät ja vastasivat pääosin Etelä-Savon kuntien näkemyksiä. Tällöin hankkeelle etsittiin muutosjohtaja ja päätettiin käynnistää varsinainen hanketyö. Hankkeeseen päättivät osallistua seuraavat kunnat (vihreä: mukana, sininen: mukana useammassa hankkeessa, punainen: ei mukana): Valtakunnallinen sote-uudistus ajautui perustuslaillisiin vaikeuksiin ja sen vuoksi laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä raukesi edellisessä eduskunnassa. Tästä huolimatta Etelä-Savon hankkeeseen osallistuvat kunnat päättivät jatkaa oman sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamisen valmistelua kuntalain pohjalta. Huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu Juha Sipilän hallitus julkisti ohjelmansa Siinä todetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta seuraavaa:

3 2 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo. SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reuhaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Selvitetään valinnanvapaus-mallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin implementoimiseksi tarvittavat lakimuutokset. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy. Mikäli selvitykset edellyttävät lakimuutoksia, ne toteutetaan vaalikauden loppuun mennessä. Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. (Juha Sipilän hallituksen ohjelma, s. 26) Etelä-Savossa tehty valmistelu vastaa tavoitteiltaan ja perusrakenteeltaan hallitusohjelmaa. Ainoat erot ovat: - Hallitusohjelmassa ei mainita, mikä juridinen organisaatio kuntaa suurempi itsehallintoalue on - Hallitusohjelman mukaan alueen valtuusto valitaan vaaleilla - Hallitusohjelman mukaan rahoitus on vielä auki ja voidaan säätää lailla. Em. seikat ovat toiminnan kokonaisuuteen nähden hallinnollisia, ja Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä voidaan tarkistaa tulevaa lainsäädäntöä vastaavaksi siinä vaiheessa, kun laki on vahvistettu. Laki tullenee voimaan vuonna 2017 ja sen mukaiset muutokset astunevat voimaan vuosina

4 3 2. VALMISTELUN ORGANISOINTI Valmistelutyö on organisoitu seuraavasti: Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana 4 kertaa ja kunnanjohtajaryhmä 6 kertaa. Kukin työryhmä on kokoontunut useita kertoja. Liitteessä 10 on luettelo ohjausryhmän ja työryhmien jäsenistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Markku Häkkänen Mäntyharjulta ja kuntajohtajaryhmän puheenjohtajana Kimmo Mikander ja Ari Liikanen Mikkelistä. Henkilöstöjärjestöt ovat keskuudestaan nimenneet ohjausryhmään 2 edustajaa/pääsopijajärjestö sekä työryhmiin 1 2 edustajaa/työryhmä. Lisäksi henkilöstön edustajille on pidetty kuukausittain erillinen informaatiotilaisuus sekä organisaatiokohtaisesti yhteistoimintalain mukaisen yt-menettelyt. Hankkeella on omat www-sivut (www.etelasavonsote.fi) ja facebook-sivu (www.facebook.com/etelasavonsote). Kunkin ohjausryhmän kokouksen jälkeen on jaettu lehdistölle tiedote hankkeen etenemisestä tai pidetty tiedotustilaisuus. Kuntajohtajaryhmä valitsi hankkeen muutosjohtajaksi hallintotieteiden maisteri, MBA Jouko Luukkosen, joka aloitti tehtävässään varsinaisesti Muutosjohtaja on kiertänyt hankkeen aikana kaikissa kunnissa pitämässä tilannekatsauksen valtuustolle tai hallitukselle sekä tutustunut kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteisiin.

5 4 3. ETELÄ-SAVON HYVINVOINNIN KUVA Liitteenä 8 on vertailutietoja Etelä-Savon kunnista. Väestökehitys Seuraavassa kaaviossa on esitetty alueen kuntien asukasluvun kehitys 2010-luvulla. Kunnista vain Mikkelin väkiluku on noussut 2010-luvulla, sekin vain 0,47 %. Muissa kunnissa väkiluku on vähentynyt 3,39 % (Mäntyharju) 7,80 % (Enonkoski).

6 5 Merkittävä syy väkiluvun laskuun on heikko syntyvyys luvulla kaikissa kunnissa kuolleisuus on ollut korkeampi kuin syntyvyys. Tämä ns. luonnollinen väestönlisäys oli paras Mikkelissä (- 0,74 %) ja heikoin Puumalassa (-8,92 %). Kuntien väkilukukehityksen selkeä puskuri on maahanmuutto, joka on ollut 2010-luvulla positiivinen kaikissa kunnissa. Sen sijaan maan sisäinen muuttoliike on positiivinen vain Mikkelissä, sielläkin vain 51 henkilöä.

7 16,4 14,6 14,9 13,4 13,1 12,6 13,0 12,6 12,9 11,0 12,6 12,0 12,3 12,2 10,5 8,8 63,7 62,3 59,7 59,8 60,1 60,1 56,9 56,8 56,3 57,9 55,1 55,2 54,2 54,1 55,2 55,5 19,9 23,1 25,4 26,8 26,8 27,3 30,1 30,5 30,8 31,1 32,3 32,8 33,5 33,7 34,3 35,7 6 Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän uusimman väestöennusteen mukaan kaikkien alueen kuntien väkiluku laskee vuoteen 2040 saakka. Lasku on pienintä Mikkelissä (- 3,1 %) ja suurinta Puumalassa (- 32,3 %). Samaan aikaan kuntien väestön ennustetaan ikääntyvän voimakkaasti. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä nousee lähes :lla. Voimakkainta nousu on Mikkelissä (86,4 %) ja vähäisintä Enonkoskella (29,9 %). Väestön ikärakenne 2014, % väestöstä 65 - v v v.

8 7 Etelä-Savon kuntien ikärakenne on jo lähtötilanteessa muuta maata vanhusvoittoisempi. Yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus on osassa kuntia lähes 2-kertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Vastaavasti alle 15-vuotiaiden osuus on alhainen, osassa kuntia lähes puolet pienempi kuin maassa keskimäärin. Kuntalaisten hyvinvointi-indikaattorit 400 Koulutustasomittain Etelä-Savon kunnissa väestön koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi.

9 8 Maakunnassa sairastavuus on selvästi maan keskiarvoa korkeampaa. Osassa kunnista sairastavuusindeksi on yli 1,5-kertainen maan keskiarvoon verrattuna. 20 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä , , ,3 13,9 13,4 13,3 13,0 12,6 12,3 12,3 11,7 11,6 11, ,0 9,8 8 8, Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on korkea. 25 Työttömät, % työvoimasta , ,2 17,0 16,4 15,9 15,0 14,5 14,3 14,3 14,3 13,8 13,7 13,7 12,7 12,4 11, Maakunnan kunnissa työttömyysaste on myös korkea muutamaa kuntaa lukuun ottamatta.

10 9 200 Toimeentulotuki, euroa / asukas Sen sijaan toimeentulotuen menot ovat alueella keskiarvoa alhaisemmat. Kuntien talous Liitteessä 1 on esitetty kooste kuntien vuoden 2014 tilinpäätöksistä. Uuden kuntalain mukaisista kriisikuntakriteereistä eniten täyttyy Pertunmaalla ja Pieksämäellä 2/4 kriteeriä. Rantasalmella täyttyy konsernin alijäämäkriteeri (-1000 /as), mikä yksin riittää kunnan joutumiseen ns. kriisikuntalistalle, jos tilannetta ei saada pikaisesti korjattua. Akuutein kuntatalouden ongelma onkin Rantasalmella ja Pieksämäellä. Useassa kunnassa (mm. Mikkelissä, Pieksämäellä ja Joroisissa) konsernin velkamäärä on korkea. Erityisesti Mikkelin ongelma on konsernin suhteellinen velkaantuneisuus. Paras kunnan talouden tilanne on Enonkoskella, Hirvensalmella ja Puumalassa. Kuntien tulevien vuosien talousnäkymiin vaikuttaa oleellisesti valtion talouden epätasapaino. Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa kirjatut talouden välittömät sopeutustoimet vaikuttavat kuntien menoihin yhteensä vuositasolla (v. 2020) noin 829 milj.. Osa toimenpiteistä helpottaa suoraan kuntataloutta, mutta osaan liittyy valtionosuuksien vähennyksiä tai niiden indeksikorotusten jäädyttämisiä. Lisäksi tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd edestä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannuksissa on merkittäviä eroja.

11 10 Alhaisin kustannustaso ( /as) on Joroisilla ja Mikkelissä, korkein Puumalassa ja Sulkavalla. Huomattava on, että nykyisissä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa erikoissairaanhoidon menot ovat noin /as korkeammat kuin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa.

12 11 Tarkasteltuna sairaanhoitopiireittäin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot ovat hieman maan keskiarvoa korkeammat. Koko maan korkeimmat nettomenot ovat Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa. Itä-Suomen alueella Etelä-Savon kustannustaso on keskitasoa. Erot tulevat pääasiassa erikoissairaanhoidosta, jossa Itä-Savo on merkittävästi muita kalliimpi ja Keski-Suomi muita edullisempi. Etelä-Savo on erikoissairaanhoidossa myös Pohjois-Savoa edullisempi. Analyysit Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluista Nordic Healthcare Group (NHG) teki syksyllä 2014 Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja organisointia koskevan selvitysraportin. Selvityksen yhteenvedossa todetaan mm.

13 12 Raportissa on laskettu, että alueella olisi mahdollista saavuttaa 5,6 % säästö sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosikustannuksissa. Säästöpotentiaali jakaantuu seuraavassa kuvassa esitetyllä tavalla.

14 13 NHG:n esittämästä säästöpotentiaalista on todettava, että mm. vanhustenhuollossa palvelurakennetta on jo kehitetty raportissa käytettyjen taustatietojen jälkeen, jolloin osa säästöistä on jo toteutumassa. Aalto-yliopiston Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo julkaisivat tammikuussa 2015 raportin Näkökulmia Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sote-uudistukseen. Raportin johtopäätöksinä todetaan: 1. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelujärjestelmä on avohoitopainotteinen. Ikäihmisten laatusuositusten tasoon verrattuna vanhusten kodin ulkopuolisissa palveluissa on noin 500 vanhusta liikaa. 2. Sote-uudistuksen suunnittelun lähtökohta on saavuttaa enintään nykyisellä resursoinnilla terveydenhuollossa noin 14 % tehon lisäys ja selvitä nykyisillä hoivalle varatuilla resursseilla 1,7 kertaisesta yli 75-vuotiaiden määrästä. Suunnittelun jännevälin on oltava noin 20 vuotta ja sen on sovittava taloudellisiin reunaehtoihin, 3. Sote-uudistuksen tärkein asia on kuntoutusjärjestelmän uusiminen tehokkaaksi ja tasalaatuiseksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että % vanhuksista asuisi itsenäisesti tuettuna omassa kodissaan. Ruotsin mallin perusteella tavoite on mahdollinen. 4. Sote-uudistus merkitsee palvelurakenteen täydellistä läpikäyntiä ja uusimista. Siihen tulisi varata riittävästi aikaa. Palvelujen integraatio merkitsee uutta tapaa tuottaa palveluja, ei pelkästään hallinnon yhdistämistä. 5. Nykyisen menokirjanpitokeskeinen talousjärjestelmä on muutettava aktiiviseksi kustannusten hallintajärjestelmäksi, joka on mukana päätöksenteon kaikilla tasoilla. Erityisesti alueellisen palveluverkon kitkaton toimivuus ja kokonaiskustannusten hallinta vaatii uutta otetta. 4. KEHITTÄMISEN SUUNNAT Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiskeskustelussa on ollut erityisesti esillä mm. seuraavia suuntauksia ja havaintoja: Integraatio Laajasti ajatellaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä tulevaisuudessa. Se merkitsee keskeisten toimintojen saamista yhteisen johdon ja budjetin alaisuuteen, jolloin hallinnolliset rajat eivät estä palvelujen järkevää järjestämistä ja ns. osaoptimointi vähenee. Asiakkaan näkökulmasta integraatio merkitsee sitä, että hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisuutena eikä häntä hyppyytetä palveluista toiseen ilman kokonaisvastuuta. Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa integraatio voi toteutua keskuskaupunki Mikkelissä kaikkien palveluiden (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut) integ-

15 14 raationa ja keskuskaupungin ulkopuolella erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ja jossakin määrin erikoissairaanhoidon integraationa. Alueella integraatio on edennyt pitkälle perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta. Ns. Esper-hankkeessa erityisesti Mikkelin osalta integraatio toteutuu myös erikoissairaanhoidon osalta. Siirtyminen laitospalveluista avopalveluihin Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on perinteisesti järjestetty varsin laitospainotteisesti. Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisissa sairaaloissa on keskimäärin paljon sairaansijoja ja myös vanhuspalvelut ovat varsin laitospainotteisia. Viime vuosina suuntaa on yritetty määrätietoisesti muuttaa, mutta olemme vielä selvästi parhaita länsimaisia vertailuvaltioita jäljessä. Avopalveluiden painottaminen edellyttää kuntouttavan otteen vahvaa läpileikkaamista kaikissa palveluissa. Hyvinvointierojen kasvaminen Tutkimusten mukaan kansalaisten hyvinvointierot ovat kasvaneet. Ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä olevien terveys ja hyvinvointi on parantunut, mutta alemmissa ryhmissä mieluummin heikentynyt. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys muodostaa myös terveysriskin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen rahoitus on osaltaan todennäköisesti lisäämässä hyvinvointieroja, kun työssäkäyvät ovat hyvin toimivan työterveyshuollon piirissä ja muut julkiset palvelut kärsivät rahoitusongelmista. Kansakunnan eheyden ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta on oleellista saada hyvinvointierojen kasvu loppumaan ja kaikkien terveys ja hyvinvointi paranemaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön merkityksen korostuminen Hyvinvointierojen kasvaminen, väestön ikääntyminen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuspaineet korostavat yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön merkitystä. Tässä työssä tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi koko yhteiskunnan laajaa panosta. Työkaluina käytetään paitsi perinteistä valistusta, myös erilaisia negaatiokeinoja (esim. haittaverot) ja positiivisia keinoja (esim. verovähennykset ja tuet). Jos tässä työssä ei onnistuta, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuspaineet uhkaavat nousta kestämättömälle tasolle. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut irtoavat kuntien tehtävistä, kunnan muissa toiminnoissa tulee muistaa korostetusti niiden merkitys ja vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Jatkossakin päävastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnalla. Erityisesti opetus-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri (vapaa-aika) palveluilla ja infrastruktuuripalveluilla on iso merkitys kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle.

16 15 Rahoitusjärjestelmän on hyvä kannustaa sekä kuntia että sosiaali- ja terveystoimea ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palkita siinä työssä onnistumisessa. 5. EHDOTETTAVA RATKAISU Enonkosken, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnille sekä Mikkelin ja Pieksämäen kaupungeille ehdotetaan, että ne perustavat liitteenä 2 olevan perussopimuksen mukaisesti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Kuntayhtymän tehtäväksi siirretään kaikki kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, eläinlääkintähuoltoa ja työterveyshuoltoa. Kuntayhtymä perustetaan alkaen, mutta se käynnistää varsinaisen toimintansa Kuntayhtymä on nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien (Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki ja Puumala) osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri. Mikäli Enonkosken, Rantasalmen ja/tai Sulkavan kunnat päättävät erota Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, kuntayhtymä on sen jälkeen myös näiden osalta erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. 6. STRATEGISET TAVOITTEET Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän strategiset tavoitteet ovat: Strategiset linjaukset - Kokonaisuuden hallinta - Palvelurakennetta muutetaan avohoitopainotteiseksi ja ennaltaehkäiseväksi - Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen ja palveluvalikon monipuolistaminen - Palveluohjaus on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan - Oman työn kehittäminen kuuluu kaikille - Asiakaslähtöisyys Strategiset tavoitteet - Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdistyvät - arvoa tuottava integraatio, moniammatillinen työ - Peruspalveluiden vahvistuminen - Asiakkuuden hallinta perustasolla, erityispalvelut tukevat - Eriarvoisuuden väheneminen - Toiminnan asiakaslähtöisyys erityinen huomio monikäyttäjäasiakkaisiin ( palveluja paljon tarvitseviin) - Kustannustehokkuus/-vaikuttavuus

17 16 Strategiset tavoitteet on kohdennettu päävastuualueittain liitteessä 5. Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on arvioitu valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja muiden rakennepoliittisten uudistusten (mm. eläkeuudistus, aluehallinnon uudistus ja keskushallinnon uudistus) vahvistavan julkista taloutta vuoteen 2030 mennessä noin yhteensä noin 3 mrd. Jos tästä noin 2 mrd olisi sote-uudistuksen vaikutusta, se vastaisi asukasluvulla suhteutettuna Etelä-Savossa (n. 2,05 %) noin 41 milj. vuoteen 2030 mennessä. Tältä ja luvussa 2 esitettyjen NHG:n ja Aalto-yliopiston raporttien pohjalta uuden kuntayhtymän taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden noin 12 milj. alenema vuoteen 2021 mennessä, mikä tarkoittaa noin 0,5 %/v tuottavuuskehitystä. 7. KESKEISET TOIMINNALLISET RATKAISUT 7.1. Hallintomalli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut esitetään organisoitavaksi kuntayhtymäpohjalta. Tätä varten perustetaan uusi kuntayhtymä, jotta toiminta voi kaikilta osin käynnistyä ns. puhtaalta pöydältä. Mikäli eduskunta aikanaan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaissa tästä hallintomallista poikkeavan ratkaisun, hallintomallia muutetaan sen jälkeen vastaamaan lainsäädäntöä Omistajaohjaus Kuntayhtymien toimintaa on usein arvosteltu siitä, että ne karkaavat kuntien päätösvallasta ja alkavat toimia liian itsenäisesti. Tämän vuoksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perussopimuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota kuntien omistajaohjaukseen. Omistajaohjaus toteutuu normaalin valtuusto- ja hallitustyöskentely lisäksi seuraavilla tavoilla: - Kuntayhtymän hallituksen kokouspiiri on sovitettava niin, että siinä on puhevaltaisena paikalla aina kaikkien kuntien edustus. - Jäsenkuntien kuntajohtajista muodostetaan erillinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata kuntayhtymän toimintaa ja asettaa sille jäsenkuntien toiminnan ja talouden edellyttämiä tavoitteita. - Mikäli kuntayhtymän päätettäväksi on tulossa yksittäisiä kuntia koskeva merkittävä toiminnallinen muutos, kuntayhtymän johdon on käytävä sen toteuttamisesta hyvissä ajoin ennakkoon neuvottelu ao. kuntien kanssa. - Ennen kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman hyväksymistä kuntayhtymän hallituksen on varattava jäsenkunnille mahdollisuus antaa siitä lausuntonsa. - Kuntayhtymän toiminnan seuranta ja raportointi toteutetaan em. kuntajohtajien neuvottelukunnan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa.

18 Toimintamalli ja organisaatio Kuntayhtymän organisaation ja toimintamallin vahvistaa kuntayhtymän valtuusto. Hankkeen aikana on valmisteltu alustava toimintamalli ja organisaatio, joka on kuvattu seuraavasti: 7.4. Päävastuualueiden strategiset tavoitteet ja lähipalvelut Kohdan 7.3. mukaisen organisaation päävastuualueille on valmisteltu alustavat strategiset tavoitteet sekä lähi-/yhteisten palvelujen määritykset. Näiden työstämistä jatketaan myöhemmässä valmistelussa ja ne hyväksyy lopullisesti kuntayhtymän valtuusto kuntia kuultuaan Yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin rooli Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat käyttivät sosiaali- ja terveyspalveluissa yksityisiä toimijoita ja palveluseteliä vuonna 2014 seuraavasti:

19 18 Asukkaita Ostopalvelut yksityisiltä Palveluseteli Enonkoski Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Sulkava Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Yhteensä Yksityisen ja kolmannen sektorin osuus alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo nyt varsin merkittävä, noin %. Kuntayhtymän toiminnassa on tarkoitus oman tuotannon ohella käyttää suunnitelmallisesti muita tuottajia (yksityiset ja kolmas sektori) sekä palveluseteliä. Kilpailuttaminen tulee järjestää siten, että se huomioi pienten yritysten mahdollisuudet tarjota palvelujaan kuntayhtymälle. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan. Kuntayhtymä on mukana Etelä-Savon järjestöjen hakemassa hankkeessa, jossa keskeisenä teemana on järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja systematisointi Henkilöstö Kuntayhtymän palvelukseen siirtyy nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstö sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö. Lisäksi kuntayhtymän tai sille tukipalveluja tuottavan yhteisön palvelukseen siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluja palveleva tukipalvelujen henkilöstö. Siirtyvä henkilöstö on alustavasti seuraava:

20 19 Asukkaita Sote-henkilöstö Tukipalvelut Yhteensä Palkkasumma Enonkoski Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Sulkava Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Yhteensä Liitteenä 3 olevassa henkilöstön siirtosopimuksessa on määritelty tarkemmin henkilöstön siirrossa noudatettavat periaatteet. Liitteenä 4 on alustavat luettelot siirtyvästä henkilöstöstä. Luetteloihin voi tulla toteuttamisvaiheessa tarkennuksia Rahoitus Kuntayhtymän toiminnan rahoituksesta määrätään perussopimuksen 18:ssa. Toiminnan rahoitus koostuu asiakasmaksuista, muista tuloista ja asukkaiden kotikunnilta perittävistä maksuosuuksista. Kuntien maksuosuudet jakaantuvat seuraavasti: - Vuonna %, vuonna %, vuonna % ja vuodesta 2020 eteenpäin 16 % kapitaatioperiaatteella ( /as) - 50 % aiheuttamisperiaatteella, joka lasketaan toimipaikoittaisista toteutuneista kustannuksista - Vuonna %, vuonna %, vuonna % ja vuodesta 2020 eteenpäin 34 % 3 vuoden aiheuttamisperiaatteella, joka lasketaan samalla tavalla kuin edellinen, mutta 3 vuoden keskiarvona. Liitteenä 6 on laskelma rahoitusperiaatteen arvioidusta vaikutuksesta kunnittain vuosina Kuntayhtymän valtuusto voi päättää ottaa käyttöön erikoissairaanhoidon kalliiden hoitojen tasausjärjestelmän. Ajatus on, että tasausjärjestelmä otetaan käyttöön, mutta tasausrajaa harkitaan korotettavaksi Kiinteistöt Kuntayhtymän aloitusvaiheessa ei toteuteta kiinteistöihin liittyviä omistusjärjestelyjä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin omistamat kiinteistöt säilyvät sen omistuksessa ja siitä muodostuu oma kiinteistökuntayhtymä. Samoin kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät niiden omistuksessa. Kuntayhtymä vuokraa kiinteistöt käyttöönsä.

21 20 Myöhemmässä vaiheessa pohditaan erikseen sairaalakiinteistön yhtiöittämistä ja mahdollisesti myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöjen siirtämistä sen omistukseen. Tämä kannattaa toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun valtakunnallisen soteuudistuksen myötä näille siirroille tulee vapautus varainsiirtoverosta (4 %). Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa vuokrauksessa käytettävät, jäsenkuntia yhtäläisesti kohtelevat vuokrausperiaatteet. Suunnitteluvaiheessa on valmisteltu seuraavat vuokrausperiaatteet: Pääomavuokra lasketaan kaavalla: Kiinteistön tasearvo x korko (euribor + 0,5 1 %) x aika (poistoaika, max 20 v). Ylläpitokulut sisällytetään vuokraan erikseen. Vuokra-aika on kiinteistön tyypistä riippuen seuraava: - Ns. isot kiinteistöt (terveyskeskus, vanhainkoti): 10 v - Ns. pienet kiinteistöt (ryhmäkodit ym): 5 v - Uudet investoinnit, jotka kuntayhtymä tilaa: poistoaika, max 20 v Kuntayhtymän käyttöön tuleva kiinteistömassa on kokonaisuudessaan seuraava (alustava tieto): Kunta m2 Tasearvo Investoinnit Enonkoski ESSHP Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Sulkava Yhteensä Taulukossa näkyvät myös vuosien suunnitellut kiinteistöihin kohdistuvat investoinnit. Niiden toteuttamisesta on erikseen kirjattu kohtaan siirtymäkauden järjestelyt.

22 Irtain omaisuus ja sopimukset Jäsenkuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tämän kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja velvoitteet sekä irtain omaisuus siirtyvät kuntayhtymälle lukien. Irtaimen omaisuuden siirto tapahtuu tasearvolla Tukipalvelut Kuntayhtymän hallituksen tulee järjestää toiminnan edellyttämät tukipalvelut. Valmisteluvaiheessa on hyväksytty tukipalvelujen toimintamallin raami, jota työstetään toteutusvaiheessa kuntakohtaisesti. Sen mukaan tukipalvelut järjestetään seuraavasti: - Kuntien ja kuntayhtymän omistamalle yhtiölle (esim. Taitoa Oy:lle): o Talouspalvelut (ulkoinen laskenta) o Henkilöstöpalvelut (palkanlaskenta) - Yhteiselle/ yhteisille tuotantoky:n ja kuntien omistamalle Tukipalvelut Oy:lle : o Tietohallinnon tukipalvelut, työasemapalvelu, call-center, ulkoverkko o Ruoka-, puhdistus- ja kiinteistönhoitopalvelut o Välinehuolto ja apuvälineet (tarkistettava rajanveto) o Hankintapalvelut - Ulkoistetaan ja kilpailutetaan o Puhelinvaihde o Pesula o Työterveys - Omana toimintana o Viestintä o Lääkehuolto o Tietohallinto (ml. käyttäjähallinta, sisäverkkopalvelut) o Henkilöstöjohtaminen (ml. palvelussuhdeasiat yms) Tietojärjestelmät ja arkistot Hankkeen aikana on kartoitettu tietojärjestelmien nykytilanne. Järjestelmiä on kaikkiaan satoja, mutta varsinaiset pääjärjestelmät ovat aika yhteneväiset: - Potilastieto: Effica (paitsi Pieksämäki Pegasos) - Sosiaalitoimi: ProConsona (paitsi Pieksämäki Effica) - Suun th: Effica (paitsi Pieksämäki Winhit) Talousjärjestelmiä useita erilaista (mm. SAP, ProEconomica ja Intime+) ja osa kunnista on ulkoistanut osan toiminnoista Kuntayhtymän toiminta voidaan aloittaa yhtenäistämällä pääjärjestelmät (Effica, ProConsona). Suuremmat järjestelmämuutokset on syytä tehdä jatkossa laajemmalla alueella, esim. KYS-Erva-alueella. Talouteen ja hallintoon tulee hankkia yhdet järjestelmät mennessä. Muita järjestelmiä yhtenäistetään ajan kuluessa

23 22 Kansallisarkiston lausunnon mukaan arkistot eivät lähtökohtaisesti siirry liikkeen luovutuksessa, vaan jäävät kunnille. Toiminnan jatkamisen kannalta tarvittavat asiakirjat voidaan lainata kuntayhtymälle. Mikäli tarve on pysyvä, asiakirjat voidaan siirtää kuntayhtymälle. Koska arkistojen tarve on jatkossa pysyvä, sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita koskevat arkistot siirretään kuntayhtymälle. Arkiston hoitamisesta sovitaan tarvittaessa ao. kunnan kanssa Kuntien ja kuntayhtymän yhteistoiminta ns. rajapinta-asioissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntayhtymä laatii alueelleen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman ja kunnat omat kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset ja suunnitelmat, jotka sovitetaan yhteen. Kuntayhtymälle nimetään yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, jonka tehtävänä on koota hyvinvointitietoa, tukea kuntien hyvinvointityöryhmiä niiden hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien laadinnassa, toimenpiteiden määrittelyssä ja seurannassa (tuki kunnan hyvinvointityöryhmälle). Kunnat päättävät itse oman hyvinvointiryhmänsä kokoonpanosta, toiminnasta ja tuesta, jolloin niillä voi olla myös oma hyvinvointikoordinaattori. Kuntayhtymän alueelle perustetaan yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Tämä korvaa nykyiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät mm. sairaanhoitopiirissä ja maakuntaliitossa. Työryhmän kokoonpanon tulee olla laaja-alainen ja ottaa huomioon myös tutkimus- ja kehittämistoimijat sekä kolmannen sektori toimijat. Etelä-Savon liitto päivittää syksyllä 2015 maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman ja kuntayhtymä on osaltaan mukana sen valmistelussa. Työllisyyden edistäminen Työllisyyden edistämisen päävastuu on jatkossakin kunnilla. Niiden vastuulla ovat mm. työllisyyttä edistävät palvelut, palkkatukityöllistäminen, kesätyöllistäminen, työpajatoiminta ja työllisyysperusteinen koulutustoiminta. Myös vastuu työmarkkinatuen kuntaosuudesta säilyy kunnilla. Kuntayhtymä on osaltaan mukana työllisyyden edistämisessä mm. seuraavilla toiminnoilla: työttömien terveystarkastukset, eläkeselvittelyt, toimintakykyä ylläpitävät toiminnat ja työkykyä palauttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteitä käytetään myös palkkatukityöllistämisessä ja oppisopimuskoulutuksessa. Yhteistoiminnan sujumiseksi sekä kunnille että kuntayhtymälle nimetään työllisyyden edistämisen vastuuhenkilöt. Lasten ja nuorten tuki Opiskeluhuolto (kouluterveydenhoitajat, -kuraattorit ja psykologit) organisoidaan osaksi kuntayhtymän toimintaa, mutta henkilöstö sijoitetaan kouluille.

24 23 Erilaisia matalan kynnyksen toimintamalleja jatketaan kuntien ja kuntayhtymän yhteistoimintana. Yhteistoiminnan sujumiseksi sekä kunnille että kuntayhtymälle nimetään vastuuhenkilöt. Maahanmuuttaja-asiat Kuntayhtymälle perustetaan maahanmuuttajayksikkö, jolla on keskitetty vastuu erityisesti pakolaisista. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kunta päättää kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelujen kokonaisuuden taloudellisen järjestämisen varmistamiseksi kuljetuspalvelujen järjestäminen ja kilpailuttaminen on jatkossa kuntien tehtävä. Kuntayhtymä toimii omien toimintojensa edellyttämien kuljetusten osalta tilaajana. Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien (mm. vammaiset, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, maahanmuuttajat ja vankilasta kotiutuvat) asumiskysymysten ratkaisemisessa päävastuu on kuntayhtymällä. Tehtävän hoitamiseksi se käyttää hallinnassaan olevien asuntojen lisäksi normaaleja vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntopolitiikka on kunnan vastuulla Kuntayhtymän markkinointinimi Valmisteluvaiheessa on ollut esillä, että kuntayhtymälle olisi hyvä löytää ytimekäs ja kuvaava markkinointinimi. Sellaista ei kuitenkaan tässä vaiheessa löytynyt, minkä vuoksi perussopimuksessa esitetään, että kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön aputoiminimen Siirtymäkauden järjestelyt Kuntayhtymän toiminta käynnistyy varsinaisesti Joustavan käynnistymisen onnistumiseksi perussopimukseen on esitetty seuraavat siirtymäkauden järjestelyt: - Hankkeen ohjausryhmä, kuntajohtajaryhmä ja muut työryhmät jatkavat toiminnan käynnistymisen valmistelua saakka. - Kuntayhtymä perustetaan , josta alkaen kuntayhtymän valtuusto ja hallitus toimivat päätösvaltaisina toimieliminä. - Kuntayhtymän johtaja ja johtoryhmän muut jäsenet nimetään mahdollisimman pian jälkeen. Kuntajohtajaryhmä voi käynnistää tehtävien täyttämiseen liittyvät prosessit välittömästi alkaen. - Siirtymäkauden ajaksi nimetään henkilöstön ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaorganisaatio. - Siirtymäkauden aikana kunnat ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sitoutuvat olemaan lisäämättä siirtyvien toimintojen henkilöstöä ilman kuntayhtymän hallituksen lupaa.

25 24 - Siirtyviin toimintoihin kohdistuvat yli investoinnit tulee hyväksyä kuntayhtymän hallituksessa. Siirtymäkauden aikana syntyvistä kuluista jäsenkunnat vastaavat asukaslukujen suhteessa Uusi vai vanha kuntayhtymä Valmistelun aikana on pohdittu, tulisiko kuntayhtymä perustaa uutena kuntayhtymänä vai muokaten nykyinen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Liitteenä 7 on yhteenveto vaihtoehtojen eduista ja haitoista. Kunnille esitetään, että kuntayhtymä perustetaan uutena kuntayhtymänä Kuntayhtymän peruspääoma Ehdotettavan perussopimuksen mukaan kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kuntayhtymän peruspääoman suuruuden. Valmistelussa on ajateltu, että peruspääoman suuruus voisi olla 10 milj.. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta peruspääoma rahoitetaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääoman alentamisella ja siirrolla uudelle kuntayhtymälle. Muiden kuntien (Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava) osalta peruspääoma rahoitetaan kuntien sijoituksella. Nämä kunnat maksavat 50 % osuudestaan kuntayhtymän käynnistäessä toimintansa vuoden 2017 alussa ja toiset 50 % sitten, kun kuntayhtymästä tulee myös niiden osalta erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri. Peruspääoma jakautuisi asukasluvun mukaan seuraavasti: Asukkaita % Osuus Enonkoski ,34 % Hirvensalmi ,08 % Joroinen ,62 % Juva ,91 % Kangasniemi ,08 % Mikkeli ,76 % Mäntyharju ,60 % Pertunmaa ,64 % Pieksämäki ,01 % Puumala ,06 % Rantasalmi ,41 % Sulkava ,49 % Yhteensä ,00 % Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä (peruspääoman alennus) Suoraan kunnilta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat) Peruspääomalle esitetään maksettavaksi korko (12 kk euribor + 0,75).

26 25 8. EHDOTUS PÄÄTÖSKÄSITTELYN AIKATAULUKSI Kunnille ehdotetaan, että kuntayhtymän perustamiseen liittyvä päätöskäsittely toteutetaan samanaikaisesti seuraavalla aikataululla: kunnissa järjestetään asiasta informaatiotilaisuus valtuustoille ja kuntalaisille asia käsitellään kuntien yhteistoimintaelimissä - Maanantaina kuntien hallitukset tekevät esityksen valtuustolle - Maanantaina kuntien valtuustot päättävät asiasta. 9. ETENEMINEN PÄÄTÖSTEN JÄLKEEN Kunnille esitetään, että samalla, kun ne hyväksyvät kuntayhtymän perustamisen, ne nimeävät omat edustajansa kuntayhtymän valtuustoon. Kuntayhtymän valtuusto kokoontuu tammikuussa 2016 ja valitsee kuntayhtymälle hallituksen, joka jatkaa valmistelua. Hallituksen esittelijänä toimii hankkeen muutosjohtaja siihen saakka, kunnes valittu kuntayhtymän johtaja/toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään. Hallituksen rinnalla toimii valmistelua avustaen perussopimuksen mukainen kuntajohtajien neuvottelukunta. Kuntajohtajaryhmä julistaa kuntayhtymän johtajan/toimitusjohtajan viran julkisesti haettavaksi heti jälkeen. Tavoitteena on saada virka täytettyä valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa Kuntayhtymän johtajan/ toimitusjohtajan viran ohella kuntajohtajaryhmä julistaa haettavaksi kuntayhtymän muut johtoryhmätason tehtävät. Nämä virat täytetään sisäisesti kuntayhtymän palvelukseen siirtyvästä tai kuntien henkilöstöstä ja täytetään niin, että kuntayhtymän johtaja/toimitusjohtaja on mukana heitä valittaessa. Hallitus vahvistaa mahdollisimman pian siirtymäkauden yhteistoimintajärjestelmän. Kuntayhtymän johtoryhmä käynnistää muun organisaation ja toiminnan valmistelun välittömästi. Tavoitteena on, että organisaatiossa jokainen tietää tulevan paikkansa mennessä. LIITTEET 1 Kuntien talous Kuntayhtymän perussopimus 3 Henkilöstön siirtosopimus 4 Luettelo siirtyvistä vakansseista 5 Päävastuualueittaiset strategiset tavoitteet 6 Rahoitusennuste kunnittain 7 Uusi vai vanha kuntayhtymä 8 Vertailutietoja Etelä-Savon kunnista 9 Taustakarttoja 10 Ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet

27 LIITE 1 KUNTIEN TALOUS TP 2014 RAJA-ARVO ENONKOSKI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASNIEMI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUUMALA RANTASALMI SULKAVA Asukkaita Vero-% (2014/2015) 20, ,5 20,25 19, , ,5/21,5 20,5 20,5 21,5 Vuosikate /as Yli/alijäämä 2014 /as Kertynyt yli/alijäämä /as Kunnan lainamäärä /as Kunnan suht.velkaantuneisuus % 17,7 17,5 48,7 45,4 41,2 56,4 38, ,3 24,8 39,9 35,6 Konsernin kertynyt yli/alijäämä /as Konsernin vuosikate /as < Konsernin lainamäärä /as 8316 (2013) Konsernin suht. Velkaantuneisuus % > 50 25, ,5 55,9 48,3 90,7 52,0 57,3 76,1 34,1 36,3 37,9 Täyttyviä kriisikuntakriteerejä (X) 1

28 Ohjausryhmä ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön aputoiminimen. Kuntayhtymän kotipaikka on Mikkeli. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Enonkoski, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. 3 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, eläinlääkintähuoltoa ja työterveyshuoltoa. Kuntayhtymä on Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen ja Puumalan kuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Mikäli Enonkosken, Rantasalmen ja/tai Sulkavan kunnat päättävät erota Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, kuntayhtymä on sen jälkeen myös näiden osalta erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

29 2 Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja. Kuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. 4 Peruspääoma Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kuntayhtymän peruspääoman suuruuden. Peruspääoma muodostuu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin peruspääoman siirrosta kuntayhtymälle sekä siihen kuulumattomien kuntien peruspääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu kuntien osuuksiin niiden asukasluvun ( ) mukaisessa suhteessa. Jäsenkuntien tulee suorittaa osuutensa peruspääomasta valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti. Peruspääomalle maksetaan korko, joka on 12 kk euribor lisättynä 0,75 %- yksikköä. Mikäli euribor-korkojen noteeraus lakkaa, kuntayhtymän valtuusto vahvistaa peruspääoman koron laskennassa käytettävän vastaavan käytettävän yleisen viitekoron. 5 Jäsenkuntien osuudet varoihin ja velkoihin Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. 6 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan toisen eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

30 3 Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan sen osuus peruspääomasta tai peruspääomaosuutta vastaava osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta riippuen siitä, kumpi näistä on alempi. Osuus maksetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden kuluessa eron voimaantulosta. 2 LUKU KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO 7 Kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat edustajansa toimikautensa ajaksi. Valtuustoon valitaan edustajia seuraavasti: Kunnan asukasluku Jäseniä tai vähemmän tai enemmän 6 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntalain 58 mukaisesti. Kuntien yhdistyessä kesken valtuuston toimikauden niiden asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan valtuusto valitsee valtuustoon jäsenet toimikautensa ajaksi. Asukaslukuna käytetään tilastokeskuksen vahvistamaa edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän asukaslukua.

31 4 8 Äänivalta Jäsenkunnan valitsemien jäsenten äänimäärä määräytyy tilastokeskuksen vahvistaman edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaisesti siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni jokaista alkavaa asukasta kohti. Yhden kunnan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 49 % kaikista äänistä. Kunnan valitsemien edustajien äänimäärä jakaantuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. 9 Valtuuston tehtävät Kuntayhtymän valtuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien säännösten mukaisesti. Kuntalaissa säädettyjen tehtävien lisäksi valtuusto: 1. päättää liikelaitoksen, yhtiön tai muun yhteisön perustamisesta ja lakkauttamisesta; ja 2. valitsee kuntayhtymän johtajan/ toimitusjohtajan ja myöntää hänelle eron. Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti kuntayhtymän hallitukselle. 3 LUKU KUNTAYHTYMÄN HALLITUS 10 Kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymässä on valtuuston valitsema hallitus, johon kuuluu 11 jäsentä sekä jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Yhdelläkään kunnalla ei tule olla enemmistöä hallituksen jäsenistä. Hallituksen kokoonpano tulee sovittaa siten, että jokaisella kunnalla on joko hallituksen varsinainen tai varajäsen tai valtuuston puheenjohtaja tai varapu-

32 5 heenjohtaja. Lisäksi kokoonpano tulee sovittaa kunnallisvaalikausittain siten, että sen aikana jokaisella kunnalla on hallituksen varsinainen jäsen tai valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Mikäli kunnalla ei ole hallituksessa varsinaista jäsentä tai edustajaa valtuuston puheenjohtajistossa, sitä edustavalla varajäsenellä on hallituksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien tulee olla eri jäsenkunnista. 11 Hallituksen tehtävät Kuntayhtymän hallituksen tehtävät määräytyvät kuntalain 39 mukaisesti. 12 Esittelijä ja nimenkirjoitus Kuntayhtymän hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja/ toimitusjohtaja. Kuntayhtymän nimenkirjoituksesta määrätään hallintosäännössä. 4 LUKU MUU ORGANISAATIO JA TOIMINTA 13 Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän operatiivista toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja/ toimitusjohtaja. 14 Organisaatio Kuntayhtymän organisaation jakautumisesta päävastuualueisiin päättää valtuusto.

33 6 15 Jäsenkuntien omistajaohjaus Jäsenkuntien omistajaohjauksen toimivuuden varmistamiseksi kuntayhtymällä on kuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kuntayhtymän toimintaa ja asettaa sille jäsenkuntien toiminnan ja talouden edellyttämiä tavoitteita. Neuvottelukunnan tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli kuntayhtymän päätettäväksi on tulossa yksittäisiä kuntia koskeva merkittävä toiminnallinen muutos, kuntayhtymän johdon on käytävä sen toteuttamisesta hyvissä ajoin ennakkoon neuvottelu ao. kuntien kanssa. 16 Muut toimielimet Kuntayhtymän hallitus nimeää kuntayhtymän alueelle kuntalain 27 mukaisen vanhusneuvoston ja 28 mukaisen vammaisneuvoston. Kuntayhtymän muista toimielimistä määrätään hallintosäännössä. 5 LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS JA RAHOITUS 17 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy kuntayhtymän talousarvion ja - suunnitelman, jossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Ennen kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman hyväksymistä kuntayhtymän hallituksen on varattava jäsenkunnille mahdollisuus antaa siitä lausuntonsa. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion se on lähetettävä viipymättä tiedoksi jäsenkunnille.

34 7 18 Kuntayhtymän rahoitus Kuntayhtymän toiminnoista aiheutuvat kustannukset katetaan asiakasmaksuilla, muilla tuloilla ja asukkaiden kotikunnilta perittävillä maksuosuuksilla. Kuntien maksuosuudet lasketaan kaikkien muiden tulojen jälkeisistä nettokustannuksista. 24 mukainen osuus eläkemenoperusteisista maksuosuuksista jaetaan entisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kesken Kuntien eläkevakuutuksen ilmoittamien jakoperusteiden mukaisesti. Tämän jälkeiset muut kuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: 1. Vuonna %, vuonna %, vuonna % ja vuodesta 2020 eteenpäin 16 % kuntien asukasluvun mukaisesti % aiheuttamisperiaatteella tilikauden toteutuneiden kulujen mukaisesti 3. Vuonna %, vuonna %, vuonna % ja vuodesta 2020 eteenpäin 34 % aiheuttamisperiaatteella laskettuna kolmen viimeisen vuoden tilikauden toteutuneiden kulujen mukaisesti. Kohdan 1 mukainen asukasluvun mukaisesti laskettava osuus jaetaan kuntien tilikautta edeltävän vuoden viimeisen päivän virallisen asukasluvun mukaisesti. Kohdan 2 mukainen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskutettava osuus lasketaan seuraavasti: Asukkaiden saamat palvelut ryhmitellään palvelusuoritteiksi, joille lasketaan tilikausittain toteutuneiden kustannusten mukaiset todelliset suoritehinnat. Suoritehintoihin sisällytetään kuntayhtymän hallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti palveluista aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi kaikki välilliset kustannukset kuten kiinteistöistä, tietojärjestelmistä ja hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Suoritehinnat lasketaan ja veloitetaan toimipaikkakohtaisesti. Näin syntyvästä kunnan osuudesta laskutetaan Y %. Kohdan 3 mukainen kolmen viimeisen päättyneen tilikauden toteutuneiden kulujen mukaisesti laskutettava osuus lasketaan samoilla periaatteilla kuin kohdan 2 mukainen osuus kuitenkin niin, että kunnan suhteellinen osuus lasketaan 3 viimeisen tilikauden keskiarvona. Kuntayhtymän aloittaessa toimintansa sitä edeltävien vuosien toteutumina käytetään tilastokeskuksen virallisen tilaston mukaisia kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannuksia.

35 8 Kuntien maksuosuudet laskutetaan kuukausittain kuntayhtymän valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvana ennakkomaksuna ja tilikauden päätyttyä suoritettavana tasauseränä. Tasauserä muodostuu toteutuneiden maksuosuuksien ja ennakkomaksujen välisestä erotuksesta. Ennakkomaksun eräpäivä on kunkin kuukauden 15. päivä. Kuntien ennakkomaksuja voidaan kuntayhtymän hallituksen päätöksellä tarvittaessa tarkistaa toimintavuoden aikana. Tarkistuksesta on sovittava ao. kunnan kanssa. Kuntayhtymän valtuusto voi päättää ottaa käyttöön erityisen kalliiden hoitojen tasausrahaston erikoissairaanhoidon osalta. 19 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat ja kuntayhtymä eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 mukaista sopimusta kuntayhtymän alijäämän kattamisesta, alijäämät katetaan jäsenkuntien viiden edellisen vuoden maksuosuuksien mukaisessa suhteessa. 20 Seuranta ja raportointi Kuntayhtymän tulee kuntalain mukaisen tilinpäätöksen lisäksi tuottaa jäsenkunnille raportti toiminnastaan ja taloudestaan vähintään neljännesvuosittain 15 mainitun neuvottelukunnan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa. 21 Investoinnit Kuntayhtymän valtuusto voi päättää, että investointien kustannukset katetaan joko kuntayhtymän ottamalla lainalla tai muulla pitkäaikaisella rahoitusjärjestelyllä tai jäsenkunnan suostumuksella sen suorittamalla peruspääoman korotuksella tai investointiavustuksella. 22 Poistosuunnitelma Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto.

36 9 23 Hallinnon ja talouden tarkastus Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisesta on voimassa, mitä kuntalaissa on säädetty. Kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan valitaan viisi jäsentä, joista yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 24 Eläkevastuut Ennen vuotta 2005 karttuneiden eläkkeiden eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa asianomainen kunta. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osalta em. maksuista vastaa kuntayhtymä. Nämä kulut kohdennetaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunnille :ssä 18 määritellyllä tavalla. 25 Kiinteistöt Kuntayhtymä tehtäviensä toteuttamisessa käytettävät kiinteistöt ovat joko kuntayhtymän omistuksessa tai kuntayhtymän käyttöönsä vuokraamia. Paikallisesti järjestettävien palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat kukin sijaintikunta järjestää ja vuokraa kuntayhtymän käyttöön. Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa vuokrauksessa käytettävät, jäsenkuntia yhtäläisesti kohtelevat vuokrausperiaatteet. Paikallisten kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista voivat jäsenkunta ja kuntayhtymä sopia edellä määrätystä poiketen sillä edellytyksellä, että jäsenkuntia kohdellaan kiinteistöihin liittyvissä asioissa yhdenvertaisesti.

ETELÄ-SAVON SOTE-ALUEEN PERUSTAMISSUUNNITELMA

ETELÄ-SAVON SOTE-ALUEEN PERUSTAMISSUUNNITELMA ETELÄ-SAVON SOTE-ALUEEN PERUSTAMISSUUNNITELMA Jouko Luukkonen 16.6.2015 16.6.2015 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 1 HANKKEEN VALMISTELUSTA 16.6.2015 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 MUKANA

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 21.9.2015 Liite 1 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA

Kaupunginhallitus 21.9.2015 Liite 1 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA Kaupunginhallitus 21.9.2015 Liite 1 ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA Kuntajohtajaryhmä 8.9.2015 1 1. JOHDANTO Etelä-Savossa on vuosien varrella useaan otteeseen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA Ohjausryhmä 16.12.2015 1 1. JOHDANTO Etelä-Savossa on vuosien varrella useaan otteeseen keskusteltu maakunnallisen sosiaalija

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISSUUNNITELMA Ohjausryhmä 16.12.2015 1 1. JOHDANTO Etelä-Savossa on vuosien varrella useaan otteeseen keskusteltu maakunnallisen sosiaalija

Lisätiedot

TYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS

TYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS TYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS 7.5.2015 Jouko Luukkonen 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma ITÄ-SUOMEN VALMISTELU Savonlinna Kv 30.3.2015: Savonlinnan suunta on Pohjois-Savo ja se osallistuu sen sote-alueen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Kj-ryhmä

TILANNEKATSAUS Kj-ryhmä TILANNEKATSAUS Kj-ryhmä 3.3.2015 Jouko Luukkonen PERUSTUSLAKIV 19.2.2015 Esitys ei täytä perustuslain kriteerejä Kansanvaltaisuus Rahoitusperiaatteet Muutettava merkittävästi, jos aiotaan hyväksyä Palautettava

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 1 (7) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus 1. Luku Kuntayhtymä 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä. 1 (7) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Perussopimus A. Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Sote-uudistuksen nykytilanne

Sote-uudistuksen nykytilanne Sote-uudistuksen nykytilanne Helsinki Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM terveyspalveluryhmä Ei muita sidonnaisuuksia Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaalija

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ohjausryhmän käsittelemä 24.8.2015 POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1 luku KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle

Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Kunnanhallitus 235 19.10.2015 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus, lausunto luonnoksesta 628/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 235 Päijät-Hämeen sote-valmistelun ohjausryhmä pyytää

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Voimassa oleva perussopimus (1.10.2004) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan 1.1.2015) 1 Nimi ja kotipaikka

Voimassa oleva perussopimus (1.10.2004) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan 1.1.2015) 1 Nimi ja kotipaikka Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki. 2 Jäsenkunnat

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus Kumoaa 1.1.2005 voimaan tulleen perussopimuksen. Voimaantulo 1.6.2010. I Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymä, josta voidaan

Lisätiedot

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

PERUSSOPIMUS. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Maakuntahallitus 26, 22.02.2010. Voimaantulo 01.06.2010. Sisällysluettelo. 1. luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PERUSSOPIMUS. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Maakuntahallitus 26, 22.02.2010. Voimaantulo 01.06.2010. Sisällysluettelo. 1. luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Voimaantulo 01.06.2010 PERUSSOPIMUS Sisällysluettelo 1. luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Toiminta-ajatus, tehtävät ja niiden toteuttaminen 3 Maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet ja niiden

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Suonenjoen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6 1 PERUSSOPIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ 2 1 Nimi ja kotipaikka 2 2 Tehtävät 2 3 Jäsenkunnat 3 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero 3 5 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut 4 6 Peruspääoman

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PERUSSOPIMUKSEN TARKOITUS Itä-Lapin kuntayhtymän perussopimuksen tarkoituksena on organisoida hallinnollisesti Itä-Lapin kuntien yhteistyö. Itä-Lapin

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta. Luonnos 26.2.15 Allekirjoittaneet NuVa kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän uusitun perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään? Sote-uudistus missä nyt mennään? Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.11.2015 Pekka Järvinen, STM 11.11.2015 1 Esityksen pääkohdat Hallitusohjelman kirjaukset Rahoitusratkaisu Alueratkaisu

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. 1 ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS (luonnos) Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 luku KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja sen koti paikka

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Päijät-Hämeen maakuntaliitto -kuntayhtymä, josta käytetään nimeä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Ilari Soosalu, Tero Tyni, Sanna Lehtonen 2 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10

Lisätiedot

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta?

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta? 1 Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Espoo 2. Vastauksen antaja: Kaupunginhallitus HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta on, että

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle?

Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle? Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle? Finlandia-talo 16.9.2015 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hallitusohjelma ja sote-selvityshenkilöhanke merkitsevät hallintohistoriassa ainutlaajuisen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. 1 (8) HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ SAMKOMMUNEN HELSINGFORSREGIONENS MILJÖTJÄNSTER PERUSSOPIMUS Allekirjoittaneet kaupungit ovat sopineet pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

LUONNOS ETELÄ-SAVON SOTEALUEEN MUODOSTAMISSUUNITELMAKSI. Johdanto

LUONNOS ETELÄ-SAVON SOTEALUEEN MUODOSTAMISSUUNITELMAKSI. Johdanto LUONNOS ETELÄ-SAVON SOTEALUEEN MUODOSTAMISSUUNITELMAKSI Johdanto Etelä-Savon kunnat ovat päättäneet muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen suuntaviivojen mukaisen sotealueen.

Lisätiedot