SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Ympäristötekniikan laboratorio SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN TUTKIMUSRAPORTTI Tekijät: Simo Hammo, LTKK

2 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 1 (13) Tiivistelmä Tekijät: Simo Hammo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Nimi: Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen Aika ja paikka: , Lappeenranta Tutkimusraportti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 13 sivua. 4 kuvaa. 1 taulukko. 1 yhtälöä. Tässä raportissa on esitetty eri menetelmiä, kuinka savukaasun tilavuusvirta voidaan määrittää jatkuvatoimisesti. Julkaisussa on esitetty esimerkein laskentamenetelmät savukaasutilavuusvirtojen ratkaisemiseksi. Laskentamenetelmiä voi soveltaa eri polttoainetta käyttäviin höyrykattiloihin. Työn tavoitteena oli selvittää kaasun tilavuusvirtalaskennan käyttökelpoisuus päästömäärityksessä. Nykyisellään mittaustietojen käsittelylle ja laskennalle ei ole olemassa selkeitä ohjeita. Kaasun tilavuusvirta lasketaan aina jostakin mittausviestistä. Tilavuusvirta on mahdollista määrittää prosessisuureista, kuten puhaltimien pyörimisnopeudesta, polttoaineen syöttötiedoista tai höyryn tuotannosta. Tuloksista käy ilmi, että prosessisuureista laskemalla saadaan oikean suuntaisia tuloksia, kunhan määrityksessä käytetyt mittaukset ovat kunnossa.

3 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu (13) ALKULAUSE Raportissa on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energia- ja ympäristötekniikan osaston Ympäristötekniikan laboratoriossa. Raportin aineisto perustuu teollisuudesta kerättyyn mittausaineistoon ja tekijä haluaakin kiittää hankkeessa mukana olleita tehtaiden edustajia yhteistyöstä. Lappeenrannassa Simo Hammo, TkL Laboratorioinsinööri

4 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 3 (13) Käytetyt merkinnät ja lyhenteet Pienet ja isot kirjaimet c lämpökapasiteetti kj/kg K l höyrystymislämpö MJ/kg lämpöarvo -virta MJ/kg 1/s HHV ylempi lämpöarvo MJ/kg M moolimassa kmol/kg V moolitilavuus m 3 n/mol Kreikkalaiset kirjaimet ρ Δ Σ tiheys loppu- ja alkutilan välinen erotus summa Alaindeksit c hiili d kuiva h höyry i ilma k kuiva m massa kg n normaalitila (73 K, kpa) pa polttoaine r rejetki s savukaasu sv syöttövesi teor teoreettinen kaasu w kostea Muut käytetyt merkinnät A, B parametrejä C, H, O alkuaineita H O vesihöyry O happipitoisuus (tilavuusosuus)

5 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 4 (13) Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Alkulause... Käytetyt merkinnät ja lyhenteet... 3 Sisällysluettelo Johdanto Savukaasun tilavuusvirran määrittäminen Savukaasun tilavuusvirran laskenta Höyryn tuotannosta laskettu savukaasumäärä Ainevirroista laskettu savukaasumäärä Savukaasupuhallin virtausmittarina Yhteenveto Lähdeluettelo... 13

6 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 5 (13) 1. Johdanto Savukaasujen tilavuusvirtatietoja tarvitaan, kun halutaan määrittää savukaasupäästöjen massavirtoja (kg/s tai t/vuosi). Yleensä haitta-ainepitoisuudet on mitattu tilavuusosuuksina (ppm), jotka on muutettu massaksi tilavuusyksikköä kohti kertomalla pitoisuus tarkasteltavan haitta-aineen tiheydellä (kg/m 3 n). Päästön massavirta lasketaan kertomalla pitoisuus (mg/m 3 n) kaasun tilavuusvirralla (m 3 n/s). Kaasun tilavuusvirta lasketaan aina jostakin mittausviestistä. Prosessiteollisuuden savukaasumäärän mittausmenetelmistä on yleisimmin käytetty kertaluonteinen pitot -putkimittaus. Kertaluonteisten mittausten tilavuusvirtatulokset lasketaan jatkuvuus- ja liikemääräyhtälöillä kaasun lämpötilasta ja kosteudesta, dynaamisesta ja staattisesta paineesta sekä savukanavan mitoista. Tilavuusvirran jatkuvatoiminen mittaus suoraan kanavasta on vaikeaa varsinkin prosessiteollisuudessa. Tavallisimmin savukaasujen tilavuusvirtojen jatkuvatoiminen seuranta on toteutettu suoraan kaasumääriä mittaamalla ja/tai prosessiarvoista epäsuorasti laskemalla.. Savukaasun tilavuusvirran määrittäminen Tilavuusvirta voidaan määrittää muista mitatuista prosessisuureista, kun kaasun syntymekanismit ja merkittävimmät savukaasumäärään vaikuttavat tekijät tunnetaan. Tällöin kaasumäärälaskenta perustuu esimerkiksi syötettyjen ilma- ja polttoainemäärien tai tuotetun höyryn sekä jäännöshapen mittaukseen. Mittaus- ja laskentatulosten luotettavuuden varmistamiseksi kannattaa käyttää savukaasumäärää parhaiten vastaavaa prosessitietoa ja luotettavimpia suoria mittauksia, joita ovat mm. - nesteiden määrämittaukset, - sähköiset suureet (moottorin pyörimisnopeus ja tehon tarve) sekä - prosessien tuotantoa, kulutusta tai tulosta kuvaavat mittaukset (polttoaineen massavirta, energian tai höyryn tuotanto). Kaasumäärä muuttuu prosessin mukana ja prosessin tasaisuuteen vaikuttavat mm. tuotanto ja prosessilaitteiden toiminta sekä polttoaineen koostumus. Eri prosessien kaasumäärät voidaan määrittää samanaikaisesti usealla eri menetelmällä, jolloin eri menetelmien tuloksia ja tulosten ajallisia muutoksia voidaan verrata keskenään..1. Savukaasun tilavuusvirran laskenta Savukaasun tilavuusvirta voidaan määrittää jatkuvatoimisesti mm. /1, / 1. laskemalla yhteen sisään syötetyt kaasumäärät ja polttoaineen massavirrat,. höyryn tuotannosta (nettotehosta), savukaasuhäviöistä ja polttoaineen koostumuksesta, 3. pyörimisnopeussäätöisen savukaasupuhaltimen tiedoista tai 4. mittaamalla jollakin mittalaitteella. Seuraavassa on esitetty laskentayhtälöt erään kuorikattilan savukaasun tilavuusvirran laskentaan eri menetelmillä.

7 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 6 (13).1.1. Höyryn tuotannosta laskettu savukaasumäärä Esimerkin kattilassa poltetaan kolmea kiinteää polttoainetta, kuorta, prosessin sivutuotetta (rejektiä) sekä kivihiiltä. Savukaasun tilavuusvirta lasketaan kattilan höyrymäärästä, polttoaineiden koostumuksista, lämpöarvoista, massavirrasta ja jäännöshappipitoisuudesta. Laskenta perustuu höyrykattilan teho- ja massataseisiin (kts. kuva 1). mh, h h mi, Ti msk, T höyrykattila mpa, ipa, sk msv, h sv Kuva 1 Höyrykattilan teho- ja massatase Kuorikattilan tehotaseeksi saadaan yhtälö 1. ( ) mh, mi, pai, msk, p ( 1 ) i Δ h = c dt missä mh, Δ hon kattilan nettoteho mi, pai, on yhteenlaskettu polttoaineteho (= massavirta * lämpöarvo) i ( ) msk, cpd T on savukaasuhäviö (säteily- ja ulospuhallushäviöt ovat mukana savukaasuhäviössä) Esim. kuoren polttoaineen tehollinen lämpöarvo lasketaan yhtälöstä. ( 9 )( 1 ) pak, = HHVk x Hk, l HO x vk, x tk, x vk, l HO ( ) missä HHV 1) k on tuhkattoman kuoren ylempi lämpöarvo, MJ/kg ka x Hk, on kuivan ja tuhkattoman kuoren vedyn massaosuus, kg vettä/kg x vk, on kostean kuoren veden massaosuus, kg vettä/kg pa x tk, on kostean kuoren tuhkapitoisuus, kg tuhkaa/kg pa l HO =. 443 MJ/kg on veden höyrystymislämpö 1 x HVV O k = 338. xc x H xs on tuhkattomalle polttoaineelle, kj/kg 8 /3 s. 46/

8 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 7 (13) Vastaavasti hiilen tehollinen lämpöarvo saadaan yhtälöstä 3. ( 9 )( 1 ) pac, = HHVc x Hc, l HO x vc, x tc, x vc, l HO ( 3 ) missä HHV c on tuhkattoman hiilen ylempi lämpöarvo, MJ/kg ka x Hc, on kuivan ja tuhkattoman hiilen vedyn massaosuus, kg vettä/kg x vc, on kostean hiilen veden massaosuus, kg vettä/kg pa x tc, on kostean hiilen tuhkapitoisuus, kg tuhkaa/kg pa l HO =. 443 MJ/kg on veden höyrystymislämpö Kostean savukaasun massavirta saadaan yhtälöstä 4. = + = C ( 4 ) m, sk m, skteor m, iyli m, skteor m, sk O missä m skteor, on teoreettisessa palamisessa syntyvä savukaasumäärä miyli, = 477. msk, CO on jäännöshappipitoisuudesta laskettu yli-ilmamäärä C O on kostean savukaasun happipitoisuus Teoreettisessa palamisessa syntyvä kostea savukaasumäärä saadaan yhtälöstä 5 ). = ( + ) ( 5 ) ( 1 ) 1 ( ) ( ) m, skteor m, pa m, iteor = x x + x + x + x x x ( 1 x x ) 1+ ( ) x + x + ( x x ) x mk, vk, tk, Ck, Hk, Sk, Ok, vk, mc, vc, vc, Cc, Hc, Sc, Oc, vc, Comment [SH1]: missä mk, ja mk, ovat kuoren ja hiilen massavirrat, kg/s x Hk,, x Ck,, x Ok,, x Sk,, x Cc,, x Hc,, x Oc, ja x Sc, ovat kuivan ja tuhkattoman kuoren ja hiilen polttoaineen massaosuuksia, kg/kg ka ja x vk,, x vt,, x vc, ja x tc, ovat kostean polttoaineen veden ja tuhkan massaosuuksia, kg/kg pa Merkitään yhtälön 5 teoreettisia kosteita savukaasumääriä kirjaimilla A ja B: ( 1 ) 1 ( ) ( ) A= x x + x + x + x x x B= ( 1 x x ) + ( ) x + x + ( x x ) x vk, tk, Ck, Hk, Sk, Ok, vk, vc, vc, Cc, Hc, Sc, Oc, vc, Osakaasujen moolitilavuudet oletettu samoiksi,4 mol/m 3 sekä palamisilman sisältämä vesihöyry on jätetty huomioimatta.

9 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 8 (13) Yhtälöistä 4 ja 5 ratkaistaan kuoren massavirta, jonka lauseke sijoitetaan yhtälöön 1. Tällöin savukaasun massavirta voidaan laskea yhtälöstä 6. msk, A h B mh, Δ + mc, pak, pac, = CO pa, k cpdt A ( 6 ) Kostean savukaasun tilavuusvirta normaalitilassa lasketaan yhtälöstä 7. m, sk V, sk = ( 7 ) ρ wn missä ρ wn = 1,35 kg/m 3 on savukaasun tiheys normaalitilassa (73 K, 101,3 kpa) 3). Höyryn tuotantoon perustuvan arvion merkittävimmät epävarmuustekijät ovat polttoaineen kosteus ja savukaasun happipitoisuus. Kuvaan on piirretty tuotettua höyrykiloa kohti syntyvän kostean savukaasun massa polttoaineen kosteuden funktiona, kun parametrina on savukaasun happipitoisuus. 5,0 4,5 4,0 kostea savukaasu, m³n/kg höyry 3,5 3,0,5,0 1,5 savukaasun happipitoisuus 1,0 6 % 0,5 10 % 13 % 0,0 0, 0,5 0,3 0,35 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 polttoaineen kosteus, kg vettä/kg kosteaa polttoainetta Kuva Kostean savukaasun tilavuusvirta polttoaineen kosteuden funktiona, kun parametrina savukaasun happipitoisuus 3 Vertailutilana on käytetty laskettu normaalitilaa, koska yleensä haitta-aineiden pitoisuudet (mg/m 3 n) määritetään myös normaalitilassa.

10 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 9 (13) Tarkkailemalla kuoren kosteutta esim. viikoittain saadaan kuoren kosteudesta aiheutuva epävarmuutta pienenettyä. Savukaasun happipitoisuus saataisi luotettavimmin jatkuvatoimisesti mittaamalla, mutta tarvittaessa savukaasun jäännöshappi saadaan kattilan happimittauksesta, kun savukaasukanavan vuotoilmamäärät on kartoitettu. Kahden prosentin virhe jäännöshappipitoisuudessa aiheuttaa noin 10 % epävarmuuden kaasumäärään..1.. Ainevirroista laskettu savukaasumäärä Savukaasumäärä saadaan myös laskemalla yhteen kaikki kattilaan syötetyt ainevirrat (yhtälö 8) 4). V, sk = m, k + ρ m, c wn + m, r + V, pi + V, si 0,9 0,9 C O, sk + C O, k ( 8 ) missä mk,, mc, ja mr, ovat kuoren, hiilen ja rejektin massavirrat, kg/s V, pi, V, si ovat primääri- ja sekundaari -ilmavirrat normaalitilassa C O, sk on savukaasujen happipitoisuus piipussa C O, k on savukaasujen happipitoisuus kattilassa Kuivan savukaasun tilavuusvirta Monet jatkuvatoimiset pitoisuuden päästömittauslaitteet määrittävät haitta-ainepitoisuuden kuivassa kaasussa, jolloin kostean kaasun tilavuusvirta on muutettava vastaamaan kuivan kaasun tilavuusvirtaa. Kuivan kaasun tilavuusvirta normaalitilassa lasketaan yhtälöstä 9. Vdn, = msk, mv, ρ dn ( 9 ) missä mv, on savukaasun vesihöyryn massavirta, kg/s ρ dn on kuivan kaasun tiheys normaalitilassa, kg/m 3 Vesihöyryn massavirta voidaan laskea yhtälöstä ( 1 ) ( 1 ) = 18 1 x x x + x x x x + x mv, Hk, vk, tk, vk, mk, Hc, vc, tc, vc, mc, Merkitään, että Av = xh, k ( 1 xv, k xt, k) + xv, k 4 18 Bv = xh, c( 1 xv, c xt, c) + xv, c 4 18 Kuoren massavirta voidaan ottaa suoraan prosessitiedoista tai laskea yhtälöstä Laskennassa on huomioitu vuotoilman vaikutus savukaasumäärään.

11 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 10 (13) = CO A mk, msk, mc, B A ( 11 ) Sijoittamalla yhtälöt 9, 10 ja 11 yhtälöön 8 saadaan kuivan kaasun tilavuusvirran lauseke (yhtälö 1). Vdn, ( ) A + B = ρ msk, v mk, v mc, dn ( 1 ) Taulukossa 1 ja kuvassa 3 näkyy laskentatuloksia savukaasun tilavuusvirroista. Taulukko 1 Kuorikattilan savukaasun tilavuusvirta piipussa normaalitilassa alkuaineanalyysi kuori hiili C kg/kg ka 0,560 0,800 H kg/kg ka 0,060 0,050 N kg/kg ka 0,005 0,010 O kg/kg ka 0,375 0,135 S kg/kg ka 0,001 0,005 yhteensä kg/kg ka 1 1 tuhka kg/kg pa 0,0 0,14 vesi kg/kg pa 0,60 0,1 HHV ylempi lämpöarvo, tuhkaton pa MJ/kg ka 1 3 alempi lämpöarvo, kostea pa MJ/kg pa 6,0 3 teoreettinen savukaasumäärä kg skteor/ka pa 4,0 8,3 vesihöyry kg v/kg pa 0,7 0,3 savukaasun tiheys 1,35 kg/m³ höyryn massavirta 43,8 kg/s entalpiaero,7 MJ/kg savukaasuhäviö 0,08 MJ/kg hiilen massavirta 0,51 kg/s happipitoisuus 6,8 %, kostea kostean kaasun massavirta 116 kg/s (yhtälö 6) kostean savukaasun tilavuusvirta 86 m³/s (yhtälö 7) kuoren massavirta 19 kg/s (yhtälö 11) kuivan savukaasun tilavuusvirta 76 m³n/s (yhtälö 1) primääri-ilmamäärä 3,0 m³n/s sekundääri-ilmamäärä 31,7 m³n/s kuoren massavirta 5,6 kg/s hiilen massavirta 0,51 kg/s rejektin massavirta 1,6 kg/s kostean savukaasun tilavuusvirta 87 m³/s (yhtälö 8) kuivan savukaasun tilavuusvirta 73 m³n/s (yhtälö 1) Taulukon tulokset on laskettu kuvan viikon keskiarvotuloksista. Polttoaineiden lämpöarvot on määritetty laskennallisesti.

12 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 11 (13) kostean kaasun tilavuusvirta, m³n/s Kuva : : :00 höyryn tuotanto ilma- ja polttoainemäärät pitot-mittaus : : : : : : : : : : : : :00 Kuorikattilan kostean savukaasun tilavuusvirta piipussa normaalitilassa : : : : : : : : : : : : :00 Kuvasta nähdään, että kuorikattilalla höyryn tuotannosta laskettu kaasumäärä antaa kohtalaisen tarkkuuden ja lasketut kaasumäärät seurailevat sisään syötettyjen ainevirtojen muutoksia. Laskennan edellytyksen kuitenkin on, että happipitoisuus ja polttoaineen kuiva-aine tunnetaan riittävän hyvin. Syötetyistä polttoaineista ja ilmamääristä saatu tulos on tietysti periaatteessa oikein ja helpompi tapa, mutta laskennan suurimpana ongelmana on kiinteän polttoaineen määrämittauksen luotettavuus. Kuvassa näkyy myös kertamittauksena tehdyt vertailumittaustulokset (pitot-mittaus) Savukaasupuhallin virtausmittarina Kaasun tilavuusvirran voi laskea pyörimisnopeussäätöisen savukaasupuhaltimen pyörimisnopeudesta, tehontarpeesta ja paine-erosta, kun eri kuormitusta vastaavat tilavuusvirrat on määritetty kertaluonteisesti esim. pitot -mittauksella. Tällaiselle mittausjärjestelmälle voidaan rakentaa jatkuvatoiminen laskenta-automatiikka.

13 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 1 (13) kostean kaasun tilavuusvirta, m³n aika höyryn tuotto ja ka = 45 ± 3 % ilma- ja polttoainemäärät puhaltimien kierrokset Kuva 4 Kuorikattilan kostean savukaasun tilavuusvirta piipussa normaalitilassa Kuvassa 4 näkyy savukaasupuhaltimen pyörimisnopeudesta määritettyjä tilavuusvirtatuloksia. Kuvasta nähdään, että eri tavalla määritetty kaasumäärät seurailevat samalla tavalla savukaasumäärän muutoksia. 3. Yhteenveto Kaasun tilavuusvirta lasketaan aina jostakin mittausviestistä. Tavallisimmin savukaasujen tilavuusvirtojen jatkuvatoiminen seuranta on toteutettu suoraan kaasumääriä mittaamalla ja/tai prosessiarvoista epäsuorasti laskemalla. Tehtyjen mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että höyryn tuotannosta laskettu tilavuusvirtamittaus antaa kohtalaisen tarkkuuden ja lasketut kaasumäärät seurailevat sisään syötettyjen ainevirtojen tai savukaasupuhaltimen pyörimisnopeuden muutoksia. Eri prosessien kaasumäärät voidaan määrittää samanaikaisesti usealla eri menetelmällä, jolloin eri menetelmien tuloksia ja tulosten ajallisia muutoksia voidaan verrata keskenään. Höyrymäärään perustuvan laskennan edellytyksenä on, että happipitoisuus ja polttoaineen kuiva-aine ja kosteus tunnetaan riittävän hyvin. Syötetyistä polttoaineista ja ilmamääristä saatu tulos on tietysti periaatteessa aina oikein, mutta laskennan suurimpana ongelmana on kiinteän polttoaineen määrämittauksen luotettavuus.

14 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 13 (13) 4. Lähdeluettelo 1 Simo Hammo, Ritva Käyhkö, Jari Penttinen. Jatkuvatoimiset päästömittausjärjestelmät selluteollisuudessa. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto. Tutkimusraportti, En B-109. Lappeenranta Simo Hammo, Jari Penttinen. Jatkuvatoimisten päästömittausjärjestelmien kehittäminen selluteollisuuden tarpeisiin. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto. Tutkimusraportti, En B-115. Lappeenranta Poltto ja palaminen. International Flame Research Foundation (IFRF). Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 1995.

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

Höyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä

Höyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Alla on a)-vaiheen monivalintakysymyksiä. Pääsykokeessa on joko samoja tai samantapaisia. Perehdy siis huolella niihin.

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri. DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi

Lisätiedot

Metra ERW 700. Energialaskuri

Metra ERW 700. Energialaskuri Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat

Lisätiedot

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0, 76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti

Lisätiedot

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo i L TKK / Energia- ja ympiiristotekniikan osasto 040301000 /040302000 TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA, prof. Pert ti Sarkomaa 2. V3likoe 11.12.2002 klo 16.15-19.15 TEORIAOSA (yht. max 42 pistett3) Teoriakysymyksiin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 8, ratkaisut syyslukukausi 2014 1. 1 kg nestemäistä vettä muuttuu höyryksi lämpötilassa T 100 373,15 K ja paineessa P 1 atm 101325 Pa. Veden tiheys ρ 958 kg/m 3 ja moolimassa

Lisätiedot

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) 24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 11 Yleistä 6 12 Standarditila ja referenssitila 7 13 Entalpia- ja entropia-asteikko 11 2 ENTALPIA JA OMINAISLÄMPÖ

Lisätiedot

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10 Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta ILMAN KOSTEUS Ilma sisältää aina jonkin verran vesihöyryä. Ilman vesihöyrypitoisuudella eli kosteudella on huomattava merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle, erilaisten materiaalien ja esineiden

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka

Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka LUT Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Valmistunut yli 8700 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Tuloilmaikkunaventtiilien virtaustekniset ominaisuudet ilman ikkunarakennetta. Työ 2696-2 23.1.2012

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Tuloilmaikkunaventtiilien virtaustekniset ominaisuudet ilman ikkunarakennetta. Työ 2696-2 23.1.2012 2696-2 Mittauspöytäkirja_DirAir JU 27.04.2012 Työ 2696-2 23.1.2012 MITTAUSPÖYTÄKIRJA DirAir Oy: Tuloilmaikkunaventtiilien virtaustekniset ominaisuudet ilman ikkunarakennetta Insinööritoimisto W. Zenner

Lisätiedot

1 Oikean painoisen kuulan valinta

1 Oikean painoisen kuulan valinta Oikean painoisen kuulan valinta Oheisessa kuvaajassa on optimoitu kuulan painoa niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti perillä tietyltä etäisyydeltä ammuttuna airsoft-aseella. Tulos on riippumaton

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016 KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle. 1(4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems LUT Energia Nimi, op.nro: BH20A0450 LÄMMÖNSIIRTO Tentti 13.9.2016 Osa 1 (4 tehtävää, maksimi 40 pistettä) Vastaa seuraaviin kysymyksiin

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa. SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT

Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY T111/M34/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T111 Nab Labs Oy,

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Harjoitus 5 Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Mineraaliset seosaineet Lentotuhka Filleri Seosaine Masuunikuonajauhe Sideaine Erityisesti massiiviset ja sulfaatinkestävät

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot