SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Ympäristötekniikan laboratorio SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN TUTKIMUSRAPORTTI Tekijät: Simo Hammo, LTKK

2 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 1 (13) Tiivistelmä Tekijät: Simo Hammo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Nimi: Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen Aika ja paikka: , Lappeenranta Tutkimusraportti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 13 sivua. 4 kuvaa. 1 taulukko. 1 yhtälöä. Tässä raportissa on esitetty eri menetelmiä, kuinka savukaasun tilavuusvirta voidaan määrittää jatkuvatoimisesti. Julkaisussa on esitetty esimerkein laskentamenetelmät savukaasutilavuusvirtojen ratkaisemiseksi. Laskentamenetelmiä voi soveltaa eri polttoainetta käyttäviin höyrykattiloihin. Työn tavoitteena oli selvittää kaasun tilavuusvirtalaskennan käyttökelpoisuus päästömäärityksessä. Nykyisellään mittaustietojen käsittelylle ja laskennalle ei ole olemassa selkeitä ohjeita. Kaasun tilavuusvirta lasketaan aina jostakin mittausviestistä. Tilavuusvirta on mahdollista määrittää prosessisuureista, kuten puhaltimien pyörimisnopeudesta, polttoaineen syöttötiedoista tai höyryn tuotannosta. Tuloksista käy ilmi, että prosessisuureista laskemalla saadaan oikean suuntaisia tuloksia, kunhan määrityksessä käytetyt mittaukset ovat kunnossa.

3 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu (13) ALKULAUSE Raportissa on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energia- ja ympäristötekniikan osaston Ympäristötekniikan laboratoriossa. Raportin aineisto perustuu teollisuudesta kerättyyn mittausaineistoon ja tekijä haluaakin kiittää hankkeessa mukana olleita tehtaiden edustajia yhteistyöstä. Lappeenrannassa Simo Hammo, TkL Laboratorioinsinööri

4 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 3 (13) Käytetyt merkinnät ja lyhenteet Pienet ja isot kirjaimet c lämpökapasiteetti kj/kg K l höyrystymislämpö MJ/kg lämpöarvo -virta MJ/kg 1/s HHV ylempi lämpöarvo MJ/kg M moolimassa kmol/kg V moolitilavuus m 3 n/mol Kreikkalaiset kirjaimet ρ Δ Σ tiheys loppu- ja alkutilan välinen erotus summa Alaindeksit c hiili d kuiva h höyry i ilma k kuiva m massa kg n normaalitila (73 K, kpa) pa polttoaine r rejetki s savukaasu sv syöttövesi teor teoreettinen kaasu w kostea Muut käytetyt merkinnät A, B parametrejä C, H, O alkuaineita H O vesihöyry O happipitoisuus (tilavuusosuus)

5 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 4 (13) Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Alkulause... Käytetyt merkinnät ja lyhenteet... 3 Sisällysluettelo Johdanto Savukaasun tilavuusvirran määrittäminen Savukaasun tilavuusvirran laskenta Höyryn tuotannosta laskettu savukaasumäärä Ainevirroista laskettu savukaasumäärä Savukaasupuhallin virtausmittarina Yhteenveto Lähdeluettelo... 13

6 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 5 (13) 1. Johdanto Savukaasujen tilavuusvirtatietoja tarvitaan, kun halutaan määrittää savukaasupäästöjen massavirtoja (kg/s tai t/vuosi). Yleensä haitta-ainepitoisuudet on mitattu tilavuusosuuksina (ppm), jotka on muutettu massaksi tilavuusyksikköä kohti kertomalla pitoisuus tarkasteltavan haitta-aineen tiheydellä (kg/m 3 n). Päästön massavirta lasketaan kertomalla pitoisuus (mg/m 3 n) kaasun tilavuusvirralla (m 3 n/s). Kaasun tilavuusvirta lasketaan aina jostakin mittausviestistä. Prosessiteollisuuden savukaasumäärän mittausmenetelmistä on yleisimmin käytetty kertaluonteinen pitot -putkimittaus. Kertaluonteisten mittausten tilavuusvirtatulokset lasketaan jatkuvuus- ja liikemääräyhtälöillä kaasun lämpötilasta ja kosteudesta, dynaamisesta ja staattisesta paineesta sekä savukanavan mitoista. Tilavuusvirran jatkuvatoiminen mittaus suoraan kanavasta on vaikeaa varsinkin prosessiteollisuudessa. Tavallisimmin savukaasujen tilavuusvirtojen jatkuvatoiminen seuranta on toteutettu suoraan kaasumääriä mittaamalla ja/tai prosessiarvoista epäsuorasti laskemalla.. Savukaasun tilavuusvirran määrittäminen Tilavuusvirta voidaan määrittää muista mitatuista prosessisuureista, kun kaasun syntymekanismit ja merkittävimmät savukaasumäärään vaikuttavat tekijät tunnetaan. Tällöin kaasumäärälaskenta perustuu esimerkiksi syötettyjen ilma- ja polttoainemäärien tai tuotetun höyryn sekä jäännöshapen mittaukseen. Mittaus- ja laskentatulosten luotettavuuden varmistamiseksi kannattaa käyttää savukaasumäärää parhaiten vastaavaa prosessitietoa ja luotettavimpia suoria mittauksia, joita ovat mm. - nesteiden määrämittaukset, - sähköiset suureet (moottorin pyörimisnopeus ja tehon tarve) sekä - prosessien tuotantoa, kulutusta tai tulosta kuvaavat mittaukset (polttoaineen massavirta, energian tai höyryn tuotanto). Kaasumäärä muuttuu prosessin mukana ja prosessin tasaisuuteen vaikuttavat mm. tuotanto ja prosessilaitteiden toiminta sekä polttoaineen koostumus. Eri prosessien kaasumäärät voidaan määrittää samanaikaisesti usealla eri menetelmällä, jolloin eri menetelmien tuloksia ja tulosten ajallisia muutoksia voidaan verrata keskenään..1. Savukaasun tilavuusvirran laskenta Savukaasun tilavuusvirta voidaan määrittää jatkuvatoimisesti mm. /1, / 1. laskemalla yhteen sisään syötetyt kaasumäärät ja polttoaineen massavirrat,. höyryn tuotannosta (nettotehosta), savukaasuhäviöistä ja polttoaineen koostumuksesta, 3. pyörimisnopeussäätöisen savukaasupuhaltimen tiedoista tai 4. mittaamalla jollakin mittalaitteella. Seuraavassa on esitetty laskentayhtälöt erään kuorikattilan savukaasun tilavuusvirran laskentaan eri menetelmillä.

7 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 6 (13).1.1. Höyryn tuotannosta laskettu savukaasumäärä Esimerkin kattilassa poltetaan kolmea kiinteää polttoainetta, kuorta, prosessin sivutuotetta (rejektiä) sekä kivihiiltä. Savukaasun tilavuusvirta lasketaan kattilan höyrymäärästä, polttoaineiden koostumuksista, lämpöarvoista, massavirrasta ja jäännöshappipitoisuudesta. Laskenta perustuu höyrykattilan teho- ja massataseisiin (kts. kuva 1). mh, h h mi, Ti msk, T höyrykattila mpa, ipa, sk msv, h sv Kuva 1 Höyrykattilan teho- ja massatase Kuorikattilan tehotaseeksi saadaan yhtälö 1. ( ) mh, mi, pai, msk, p ( 1 ) i Δ h = c dt missä mh, Δ hon kattilan nettoteho mi, pai, on yhteenlaskettu polttoaineteho (= massavirta * lämpöarvo) i ( ) msk, cpd T on savukaasuhäviö (säteily- ja ulospuhallushäviöt ovat mukana savukaasuhäviössä) Esim. kuoren polttoaineen tehollinen lämpöarvo lasketaan yhtälöstä. ( 9 )( 1 ) pak, = HHVk x Hk, l HO x vk, x tk, x vk, l HO ( ) missä HHV 1) k on tuhkattoman kuoren ylempi lämpöarvo, MJ/kg ka x Hk, on kuivan ja tuhkattoman kuoren vedyn massaosuus, kg vettä/kg x vk, on kostean kuoren veden massaosuus, kg vettä/kg pa x tk, on kostean kuoren tuhkapitoisuus, kg tuhkaa/kg pa l HO =. 443 MJ/kg on veden höyrystymislämpö 1 x HVV O k = 338. xc x H xs on tuhkattomalle polttoaineelle, kj/kg 8 /3 s. 46/

8 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 7 (13) Vastaavasti hiilen tehollinen lämpöarvo saadaan yhtälöstä 3. ( 9 )( 1 ) pac, = HHVc x Hc, l HO x vc, x tc, x vc, l HO ( 3 ) missä HHV c on tuhkattoman hiilen ylempi lämpöarvo, MJ/kg ka x Hc, on kuivan ja tuhkattoman hiilen vedyn massaosuus, kg vettä/kg x vc, on kostean hiilen veden massaosuus, kg vettä/kg pa x tc, on kostean hiilen tuhkapitoisuus, kg tuhkaa/kg pa l HO =. 443 MJ/kg on veden höyrystymislämpö Kostean savukaasun massavirta saadaan yhtälöstä 4. = + = C ( 4 ) m, sk m, skteor m, iyli m, skteor m, sk O missä m skteor, on teoreettisessa palamisessa syntyvä savukaasumäärä miyli, = 477. msk, CO on jäännöshappipitoisuudesta laskettu yli-ilmamäärä C O on kostean savukaasun happipitoisuus Teoreettisessa palamisessa syntyvä kostea savukaasumäärä saadaan yhtälöstä 5 ). = ( + ) ( 5 ) ( 1 ) 1 ( ) ( ) m, skteor m, pa m, iteor = x x + x + x + x x x ( 1 x x ) 1+ ( ) x + x + ( x x ) x mk, vk, tk, Ck, Hk, Sk, Ok, vk, mc, vc, vc, Cc, Hc, Sc, Oc, vc, Comment [SH1]: missä mk, ja mk, ovat kuoren ja hiilen massavirrat, kg/s x Hk,, x Ck,, x Ok,, x Sk,, x Cc,, x Hc,, x Oc, ja x Sc, ovat kuivan ja tuhkattoman kuoren ja hiilen polttoaineen massaosuuksia, kg/kg ka ja x vk,, x vt,, x vc, ja x tc, ovat kostean polttoaineen veden ja tuhkan massaosuuksia, kg/kg pa Merkitään yhtälön 5 teoreettisia kosteita savukaasumääriä kirjaimilla A ja B: ( 1 ) 1 ( ) ( ) A= x x + x + x + x x x B= ( 1 x x ) + ( ) x + x + ( x x ) x vk, tk, Ck, Hk, Sk, Ok, vk, vc, vc, Cc, Hc, Sc, Oc, vc, Osakaasujen moolitilavuudet oletettu samoiksi,4 mol/m 3 sekä palamisilman sisältämä vesihöyry on jätetty huomioimatta.

9 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 8 (13) Yhtälöistä 4 ja 5 ratkaistaan kuoren massavirta, jonka lauseke sijoitetaan yhtälöön 1. Tällöin savukaasun massavirta voidaan laskea yhtälöstä 6. msk, A h B mh, Δ + mc, pak, pac, = CO pa, k cpdt A ( 6 ) Kostean savukaasun tilavuusvirta normaalitilassa lasketaan yhtälöstä 7. m, sk V, sk = ( 7 ) ρ wn missä ρ wn = 1,35 kg/m 3 on savukaasun tiheys normaalitilassa (73 K, 101,3 kpa) 3). Höyryn tuotantoon perustuvan arvion merkittävimmät epävarmuustekijät ovat polttoaineen kosteus ja savukaasun happipitoisuus. Kuvaan on piirretty tuotettua höyrykiloa kohti syntyvän kostean savukaasun massa polttoaineen kosteuden funktiona, kun parametrina on savukaasun happipitoisuus. 5,0 4,5 4,0 kostea savukaasu, m³n/kg höyry 3,5 3,0,5,0 1,5 savukaasun happipitoisuus 1,0 6 % 0,5 10 % 13 % 0,0 0, 0,5 0,3 0,35 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 polttoaineen kosteus, kg vettä/kg kosteaa polttoainetta Kuva Kostean savukaasun tilavuusvirta polttoaineen kosteuden funktiona, kun parametrina savukaasun happipitoisuus 3 Vertailutilana on käytetty laskettu normaalitilaa, koska yleensä haitta-aineiden pitoisuudet (mg/m 3 n) määritetään myös normaalitilassa.

10 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 9 (13) Tarkkailemalla kuoren kosteutta esim. viikoittain saadaan kuoren kosteudesta aiheutuva epävarmuutta pienenettyä. Savukaasun happipitoisuus saataisi luotettavimmin jatkuvatoimisesti mittaamalla, mutta tarvittaessa savukaasun jäännöshappi saadaan kattilan happimittauksesta, kun savukaasukanavan vuotoilmamäärät on kartoitettu. Kahden prosentin virhe jäännöshappipitoisuudessa aiheuttaa noin 10 % epävarmuuden kaasumäärään..1.. Ainevirroista laskettu savukaasumäärä Savukaasumäärä saadaan myös laskemalla yhteen kaikki kattilaan syötetyt ainevirrat (yhtälö 8) 4). V, sk = m, k + ρ m, c wn + m, r + V, pi + V, si 0,9 0,9 C O, sk + C O, k ( 8 ) missä mk,, mc, ja mr, ovat kuoren, hiilen ja rejektin massavirrat, kg/s V, pi, V, si ovat primääri- ja sekundaari -ilmavirrat normaalitilassa C O, sk on savukaasujen happipitoisuus piipussa C O, k on savukaasujen happipitoisuus kattilassa Kuivan savukaasun tilavuusvirta Monet jatkuvatoimiset pitoisuuden päästömittauslaitteet määrittävät haitta-ainepitoisuuden kuivassa kaasussa, jolloin kostean kaasun tilavuusvirta on muutettava vastaamaan kuivan kaasun tilavuusvirtaa. Kuivan kaasun tilavuusvirta normaalitilassa lasketaan yhtälöstä 9. Vdn, = msk, mv, ρ dn ( 9 ) missä mv, on savukaasun vesihöyryn massavirta, kg/s ρ dn on kuivan kaasun tiheys normaalitilassa, kg/m 3 Vesihöyryn massavirta voidaan laskea yhtälöstä ( 1 ) ( 1 ) = 18 1 x x x + x x x x + x mv, Hk, vk, tk, vk, mk, Hc, vc, tc, vc, mc, Merkitään, että Av = xh, k ( 1 xv, k xt, k) + xv, k 4 18 Bv = xh, c( 1 xv, c xt, c) + xv, c 4 18 Kuoren massavirta voidaan ottaa suoraan prosessitiedoista tai laskea yhtälöstä Laskennassa on huomioitu vuotoilman vaikutus savukaasumäärään.

11 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 10 (13) = CO A mk, msk, mc, B A ( 11 ) Sijoittamalla yhtälöt 9, 10 ja 11 yhtälöön 8 saadaan kuivan kaasun tilavuusvirran lauseke (yhtälö 1). Vdn, ( ) A + B = ρ msk, v mk, v mc, dn ( 1 ) Taulukossa 1 ja kuvassa 3 näkyy laskentatuloksia savukaasun tilavuusvirroista. Taulukko 1 Kuorikattilan savukaasun tilavuusvirta piipussa normaalitilassa alkuaineanalyysi kuori hiili C kg/kg ka 0,560 0,800 H kg/kg ka 0,060 0,050 N kg/kg ka 0,005 0,010 O kg/kg ka 0,375 0,135 S kg/kg ka 0,001 0,005 yhteensä kg/kg ka 1 1 tuhka kg/kg pa 0,0 0,14 vesi kg/kg pa 0,60 0,1 HHV ylempi lämpöarvo, tuhkaton pa MJ/kg ka 1 3 alempi lämpöarvo, kostea pa MJ/kg pa 6,0 3 teoreettinen savukaasumäärä kg skteor/ka pa 4,0 8,3 vesihöyry kg v/kg pa 0,7 0,3 savukaasun tiheys 1,35 kg/m³ höyryn massavirta 43,8 kg/s entalpiaero,7 MJ/kg savukaasuhäviö 0,08 MJ/kg hiilen massavirta 0,51 kg/s happipitoisuus 6,8 %, kostea kostean kaasun massavirta 116 kg/s (yhtälö 6) kostean savukaasun tilavuusvirta 86 m³/s (yhtälö 7) kuoren massavirta 19 kg/s (yhtälö 11) kuivan savukaasun tilavuusvirta 76 m³n/s (yhtälö 1) primääri-ilmamäärä 3,0 m³n/s sekundääri-ilmamäärä 31,7 m³n/s kuoren massavirta 5,6 kg/s hiilen massavirta 0,51 kg/s rejektin massavirta 1,6 kg/s kostean savukaasun tilavuusvirta 87 m³/s (yhtälö 8) kuivan savukaasun tilavuusvirta 73 m³n/s (yhtälö 1) Taulukon tulokset on laskettu kuvan viikon keskiarvotuloksista. Polttoaineiden lämpöarvot on määritetty laskennallisesti.

12 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 11 (13) kostean kaasun tilavuusvirta, m³n/s Kuva : : :00 höyryn tuotanto ilma- ja polttoainemäärät pitot-mittaus : : : : : : : : : : : : :00 Kuorikattilan kostean savukaasun tilavuusvirta piipussa normaalitilassa : : : : : : : : : : : : :00 Kuvasta nähdään, että kuorikattilalla höyryn tuotannosta laskettu kaasumäärä antaa kohtalaisen tarkkuuden ja lasketut kaasumäärät seurailevat sisään syötettyjen ainevirtojen muutoksia. Laskennan edellytyksen kuitenkin on, että happipitoisuus ja polttoaineen kuiva-aine tunnetaan riittävän hyvin. Syötetyistä polttoaineista ja ilmamääristä saatu tulos on tietysti periaatteessa oikein ja helpompi tapa, mutta laskennan suurimpana ongelmana on kiinteän polttoaineen määrämittauksen luotettavuus. Kuvassa näkyy myös kertamittauksena tehdyt vertailumittaustulokset (pitot-mittaus) Savukaasupuhallin virtausmittarina Kaasun tilavuusvirran voi laskea pyörimisnopeussäätöisen savukaasupuhaltimen pyörimisnopeudesta, tehontarpeesta ja paine-erosta, kun eri kuormitusta vastaavat tilavuusvirrat on määritetty kertaluonteisesti esim. pitot -mittauksella. Tällaiselle mittausjärjestelmälle voidaan rakentaa jatkuvatoiminen laskenta-automatiikka.

13 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 1 (13) kostean kaasun tilavuusvirta, m³n aika höyryn tuotto ja ka = 45 ± 3 % ilma- ja polttoainemäärät puhaltimien kierrokset Kuva 4 Kuorikattilan kostean savukaasun tilavuusvirta piipussa normaalitilassa Kuvassa 4 näkyy savukaasupuhaltimen pyörimisnopeudesta määritettyjä tilavuusvirtatuloksia. Kuvasta nähdään, että eri tavalla määritetty kaasumäärät seurailevat samalla tavalla savukaasumäärän muutoksia. 3. Yhteenveto Kaasun tilavuusvirta lasketaan aina jostakin mittausviestistä. Tavallisimmin savukaasujen tilavuusvirtojen jatkuvatoiminen seuranta on toteutettu suoraan kaasumääriä mittaamalla ja/tai prosessiarvoista epäsuorasti laskemalla. Tehtyjen mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että höyryn tuotannosta laskettu tilavuusvirtamittaus antaa kohtalaisen tarkkuuden ja lasketut kaasumäärät seurailevat sisään syötettyjen ainevirtojen tai savukaasupuhaltimen pyörimisnopeuden muutoksia. Eri prosessien kaasumäärät voidaan määrittää samanaikaisesti usealla eri menetelmällä, jolloin eri menetelmien tuloksia ja tulosten ajallisia muutoksia voidaan verrata keskenään. Höyrymäärään perustuvan laskennan edellytyksenä on, että happipitoisuus ja polttoaineen kuiva-aine ja kosteus tunnetaan riittävän hyvin. Syötetyistä polttoaineista ja ilmamääristä saatu tulos on tietysti periaatteessa aina oikein, mutta laskennan suurimpana ongelmana on kiinteän polttoaineen määrämittauksen luotettavuus.

14 Savukaasun tilavuusvirran jatkuvatoiminen määrittäminen sivu 13 (13) 4. Lähdeluettelo 1 Simo Hammo, Ritva Käyhkö, Jari Penttinen. Jatkuvatoimiset päästömittausjärjestelmät selluteollisuudessa. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto. Tutkimusraportti, En B-109. Lappeenranta Simo Hammo, Jari Penttinen. Jatkuvatoimisten päästömittausjärjestelmien kehittäminen selluteollisuuden tarpeisiin. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto. Tutkimusraportti, En B-115. Lappeenranta Poltto ja palaminen. International Flame Research Foundation (IFRF). Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 1995.

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Höyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä

Höyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo i L TKK / Energia- ja ympiiristotekniikan osasto 040301000 /040302000 TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA, prof. Pert ti Sarkomaa 2. V3likoe 11.12.2002 klo 16.15-19.15 TEORIAOSA (yht. max 42 pistett3) Teoriakysymyksiin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle. 1(4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems LUT Energia Nimi, op.nro: BH20A0450 LÄMMÖNSIIRTO Tentti 13.9.2016 Osa 1 (4 tehtävää, maksimi 40 pistettä) Vastaa seuraaviin kysymyksiin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 11 Yleistä 6 12 Standarditila ja referenssitila 7 13 Entalpia- ja entropia-asteikko 11 2 ENTALPIA JA OMINAISLÄMPÖ

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Hiukkaspäästöjen mittaus

Hiukkaspäästöjen mittaus Hiukkaspäästöjen mittaus Juha-Matti Hirvonen MIKES-Aalto 24.3.2010 Sisältö Hiukkaset Koot Synty Terveysvaikutukset ja kustannukset Lainsäädäntö Kansallinen EU Mittausmenetelmiä Mekaaniset Sähköiset Optiset

Lisätiedot

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473 Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat 2624 N:o 660 Taulukko 1 Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat LIITE 1 Laite Tunnus Suojaluokat Rasitusluokka Paine - ja kaasutiivis ovi SO-K K C3 Paine - ja kaasutiivis ovi SO-1 S1

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Simo Paukkunen Markus Hirvonen Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus

Lisätiedot

Markku J. Lampinen, Voitto Kotiaho, Mikko Auvinen TERMODYNAMIIKAN PERUSTEIDEN LASKUTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN

Markku J. Lampinen, Voitto Kotiaho, Mikko Auvinen TERMODYNAMIIKAN PERUSTEIDEN LASKUTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN Markku J. Lampinen, Voitto Kotiaho, Mikko Auvinen TERMODYNAMIIKAN PERUSTEIDEN LASKUTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN Aalto yliopisto Energiatekniikan laitos 2014 Sisältö Sisältö 1 1. Termodynamiikka ja lämmönsiirto

Lisätiedot

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 3. Bernoullin yhtälön käyttö KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Mitä Bernoullin yhtälö tarkoittaa ja miten sitä voidaan käyttää virtausongelmien ratkaisemiseen? Motivointi: virtausnopeuden

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet. Työ

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet. Työ 2696 Mittauspöytäkirja_DirAir JU 27.04.2012 Työ 2696 3.5.2011 MITTAUSPÖYTÄKIRJA DirAir Oy: Ikkunarakoventtiilien virtaustekniset ominaisuudet Insinööritoimisto W. Zenner Oy Vihdintie 11 C 25 00320 HELSINKI

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi

OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi 2005-2006 POISTUVA OPINTOJAKSO KORVAAVA OPINTOJAKSO 040002000 Energiatekniikan peruskurssi 1,5 ov En2010000 Johdatus

Lisätiedot

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1) Kertaus K1. a) OA i k b) B = (, 0, 5) K. K. a) AB (6 ( )) i () ( ( 7)) k 8i 4k AB 8 ( 1) 4 64116 819 b) 1 1 AB( ( 1)) i 1 i 4 AB ( ) ( 4) 416 0 45 5 K4. a) AB AO OB OA OB ( i ) i i i 5i b) Pisteen A paikkavektori

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Pullon venymän mittaaminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Henri Järlström ja Olli Sarainmaa

Pullon venymän mittaaminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Henri Järlström ja Olli Sarainmaa Pullon venymän mittaaminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Henri Järlström 355690 ja Olli Sarainmaa 220013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Teoria...2 3 Tutkimusmenetelmät...3 3.1

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 58

Ympäristönsuojelulain 58 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2012/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon

Lisätiedot

Keep the fire alive. Hyviä ratkaisuja todella tehokkaan palamisprosessin varmistamiseksi.

Keep the fire alive. Hyviä ratkaisuja todella tehokkaan palamisprosessin varmistamiseksi. Keep the fire alive Hyviä ratkaisuja todella tehokkaan palamisprosessin varmistamiseksi. Avainasemassa hallittu prosessi Täydellisen kontrolloitu palamisprosessi on entistä paremman kustannustehokkuuden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa TEKNINEN MÄÄRITTELY Sivu 1(5) KONE: A-20-HW Sähkö- ja säätölaitekeskus Ouman EH-105 ILMANVAIHTOKOJE, 1-OSAINEN Pyörivä lämmönvaihdin (ei-hygroskooppinen) Kätisyys: Oikea Sinkin värinen ulkokuori Eristeet

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

LÄMPÖKESKUKSEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN ERISTÄMISEN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN

LÄMPÖKESKUKSEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN ERISTÄMISEN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN LÄMPÖKESKUKSEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN ERISTÄMISEN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN Antti Kulha Opinnäytetyö Syksy 2010 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 1 Kirchoffin ensimmäinen laki: Missä tahansa virtapiirin liitoskohdassa pisteeseen saapuvien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä poistuvien sähkövirtojen

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Höyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä

Höyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Höyrykattilat 2015 Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Kymenlaakson Höyrykattila Höyrykattilassa on tarkoituksena muuttaa vesi vesihöyryksi Kattilatyyppejä on useita Höyrykattilan rakenne

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot