Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)"

Transkriptio

1 Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden vaikutus hyötysuhteeseen Puun polton päästöistä 2 1

2 Yleisesti puusta polttoaineena 3 Puun polttoaineominaisuudet TUHKA % TEKNINEN ANALYYSI KOSTEUS % JÄÄNNÖSHIILI % ALKUAINEANALYYSI HAIHTUVAT AINEET % Hiili (C) 48-52% Happi (O ) 38-42% 2 Tuhka 0,5-1,2% Vety (H 2) 6-6,5% Typpi (N) 0,5-2,3% Tekninen analyysi ilmoittaa haihtuvien aineiden, tuhkan sekä jäännöshiilen osuuden kuiva-aineesta Puussa haihtuvia aineita on paljon, siksi se on pitkäliekkinen polttoaine Alkuaineanalyysi ilmoittaa eri alkuaineiden osuuden kuiva-aineesta Puun typpi-, rikki- ja tuhkapitoisuus on pieni 4 2

3 Polttoaine-analyysien perusta SO 2 Kosteus Tuhka NO x S N Laboratorioanalyysi H 2 O C x H y O H Haihtuvat aineet Kuiva, tuhkaton (daf) Kuivaaineesta (d) Saapumiskosteudessa (ar) CO 2, CO C Jaannos hiili 5 Tekninen analyysi Alkuaineanalyysi (C=hiili, H=vety, O=happi, N= typpi ja S=rikki) Puu polttoaineena alkuainekoostumus (C, H, N, S, O, Cl) tuhkapitoisuus ja tuhkan koostumus alkalimetallit, kloori paljon haihtuvia aineita (84 88 %) vaikuttaa erityisesti panospoltossa kosteus voi vaihdella paljon ja vaikuttaa päästöihin lämpöarvo kuiva-aineen lämpöarvo ei juuri vaihtele (n. 19 MJ/kg) palakoko vaikuttaa paljon palamistapahtumaan 6 3

4 Puun koostumus Kuiva-aines Vesi Tuhka 0,4-0,6%* KIINTEÄ HIILI (C) HAIHTUVAT AINEET 11,4-15,6%* 84-88%* Hiili (C) %* Vety (H) 6,0-6,2% * Happi (O) % * Typpi (N) 0,1-0,4 % * Rikki (S) 0,01-0,1% * * Osu us kuiva-aineen painosta, % KUORI 60 % SAHANPURU 55 % TUORE PUU % METSÄTÄHDE % RANKAHAKE % PILKE % PUUPELLETTI 8-10 % Eija Alakangas Palava aines Hiili (C) noin 50 % ja vety noin 6 % (+ typpi ja rikki) Palamaton aines Tuhka Pääkomponentit: K, Ca, Mg, P, Mn Vesi Lähde: Alakangas, Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita 2045 (www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/t2045.pdf) 7 Eri puulajien energiasisältö Puulaji Lämpöarvo kwh/kg Paino kg/p-m 3 Energiasisältö kwh/p-m 3 koivu 4, mänty 4, kuusi 4, leppä 4, haapa 4,

5 Puupelletit 9 Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) Puristettu/tiivistetty biopolttoaine, joka on valmistettu jauhetusta biomassasta sideaineiden avulla tai niitä ilman lieriönmuotoisiksi kappaleiksi, joiden satunnainen pituus on yleensä 5 30 mm ja joilla on murretut päät. Biopolttoainepellettien raaka-aineina voidaan käyttää puubiomassaa, kasvibiomassaa, hedelmäbiomassaa, biomassasekoituksia tai seoksia. Ne valmistetaan tavallisesti matriisilla. Biopolttoainepellettien kokonaiskosteus on yleensä alle 10 paino-%. Lähde: CEN/TS Kiinteät biopolttoaineet -Terminologia, määritelmät ja kuvaukset,

6 Pellettien raaka-aine Pelletit valmistetaan yleensä kuivasta purusta, hiontapölystä tai kutterinlastusta. Jos käytetään märkää sahanpurua, on se kuivattava ennen pelletoimista Raaka-aineen kosteus on % Havupuut soveltuvat paremmin pellettien raaka-aineeksi niiden korkeamman ligniinipitoisuuden takia. Ligniinipitoisuus on havupuilla % ja lehtipuilla % Ligniini on puun kuitujen luonnollinen sideaine, joka toimii myös pellettien sideaineena Sideaineena voidaan käyttää myös esim. tärkkelystä. Yhden pellettitonnin valmistamiseen tarvitaan 7 10 irto-m 3 kuivaa jauhettua puuta 11 Puupelletin tärkeimmät ominaisuudet Pelletti on tasalaatuinen biopolttoaine Pelletin halkaisija (D) on Suomessa 8 mm ja Keski-Euroopassa yleensä 6 mm Pituus (L) vaihtelee, mutta yleensä se on 4 - tai 5 - kertainen halkaisijaan verrattuna. Pelletti on kuivaa polttoainetta, kosteus (M) alle 8 paino-% Puupellettien tuhkapitoisuus (A) on alhainen (0,2-0,4 % kuiva-aineen painosta) Jos käytetään kuorta tuhkapitoisuus kasvaa Vähän rikkiä (S) < 0,3 % kuiva-aineen painosta Typpipitoisuus (N) 0,15 0,25 % kuiva-aineen painosta Mekaaninen kestävyys (DU) yleensä 97,5 % Hienoaineksen määrä (F) on 2 % Laatuluokitukseen on eurooppalainen standardi CEN/TS

7 Pelletit jalostettua energiaa 1 tonni pellettiä sisältää kwh energiaa 1 m 3 painaa noin 650 kg 1 m 3 pellettiä vastaa noin kwh energiaa Polttoaine Energiaa Kevyt polttoöljy, litraa Pilke, koivu 1 irto-m 3 (1 pino-m 3 ) Pilke, leppä 1 irto-m 3 (1 pino-m 3 ) Pilke, havupuu 1 irto-m 3 (1 pino-m 3 ) Hake, irto-m kwh kwh (1 700 kwh) 740 kwh (1230 kwh) kwh ( kwh) 900 kwh Lähde: VTT Tiedotteita 2045 ja Vapo Oy 13 Polttoaineiden keskimääräisiä lämpöarvoja käyttökosteudessa Turvebriketti 5,10 MWh/tonni Palaturve 1,30 MWh/m 3 Turvepelletti 4,85 MWh/tonni Koivuhalko 1,70 MWh/pino-m 3 Polttohake 0,85 MWh/irto-m 3 Puupelletti 4,80 MWh/tonni Energiajyvä 4,30 MWh/tonni Kevytöljy 10,00 MWh/m 3 Lähde: Puupolttoaineiden pienkäyttö, Tekes 14 7

8 Kiinteän biopolttoaineen palaminen 15 Kosteuden haihtuminen Lämpöä tarvitaan Kosteuden haihtuminen alkaa 100 o C lämpötilassa. Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö

9 Pyrolyysi Haihtuvien aineiden vapautuminen alkaa 150 O C. Lämpöä tarvitaan Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö Syttyminen Ensiöilmaa Toisioilmaa o Kun lämpötila on yli 225 C syntyvät kaasut jatkavat palamista itsenäisesti sytytyksen jälkeen. Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö

10 Kaasujen palaminen Lämpöä kehittyy Ensiöilmaa Toisioilmaa runsaasti Polttoainekerroksen päälle johdetun ilman eli toisioilman kanssa reagoivat kaasut palavat näkyvällä liekillä. Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö Jäännöshiilen palaminen Jäännöshiili tuottaa % tulipesään Lämpöä varastoituneesta energiasta. Jäännöshiilen kehittyy palaminen ei tarvitse juuri lainkaan toisioilmaa. Ensiöilmaa Toisioilmaa vähän Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö

11 Panoksen palaminen 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat kuivasta puusta. 3. Kaasut syttyvät ja palavat. 4. Jäännöshiili palaa ja jäljelle jää tuhka O CO 2 2 O 2 CO 2, H 2 O Haihtuvien aineiden palaminen Aika Jäännöshiilen palaminen 3 CO CO ja C xh y, %, 2 1 0:00 2:59 6:00 9:00 11:59 14:59 18:00 20:59 23:59 26:59 Lähde: Tekesin Tulisija-teknologiaohjelma Aika, minuuttia 0 21 Puun palaminen ja lämmönkehitys 800 O C Syttyminen Jäännöshiilen palo Lämpöä kehittyy Kosteuden haihtuminen Pyrolyysi Haihtuvat aineet % Jäännöshiili % Lämpöä tarvitaan Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö

12 Mitä syntyy puun täydellisessä palamisessa C + O2 ---> CO2 2H + ½O2 ---> H2O hiilidioksidia vettä S + O2 ---> SO2 rikkidioksidia (ei juuri lainkaan) N + O2 ---> NOx Lämpöenergiaa typen oksideja (ei juuri lainkaan) 19 MJ/kg 23 Hiilimonoksidin palamisnopeus eri lämpötiloissa 24 12

13 Metaanin palamisnopeus eri lämpötiloissa 25 Poltto-olosuhteiden vaikutus hyötysuhteeseen 26 13

14 Hyötysuhteeseen vaikuttavat häviöt Huonon ja hyvän tapauksen ero % huono hyvä Savukaasun vapaa lämpö CO:n aiheuttama häviö tuhkan aiheuttama häviö säteily ja johtuminen Häviöt yhteensä Hyötysuhde 27 Hyvän- ja huonon polttotavan vaikutus hyötysuhteeseen Esimerkkilaskelma 300 kw:n hakestokerikattilalla Hyvä polttotapa, hyötysuhde n. 90 % - Savukaasun lämpötila 150 C - Savukaasun jäännöshappi 6 %, ilmakerroin 1,4 - Savukaasun CO-pitoisuus 200 ppm - Koivuhakkeen kosteus 25 % Huono polttotapa, hyötysuhde n. 78 % - Savukaasun lämpötila 250 C - Savukaasun jäännöshappi 10 %, ilmakerroin 1,9 - Savukaasun CO-pitoisuus 2000 ppm - Koivuhakkeen kosteus 40 % 28 14

15 Kuinka paljon eri tekijät vaikuttavat hyötysuhteeseen Yksittäisen arvon muutos Hyötysuhteen muutos - Savukaasun lämpötila 150 C => 250 C 90,1 % => 84,3 % - Savukaasun jäännöshappi 6 % => 10 % 90,1 % => 88,0 % - Savukaasun CO-pitoisuus 200 ppm => 2000 ppm 90,1 % => 89,3 % - Koivuhakkeen kosteus 25 % => 40 % 90,1 % => 89,3 % Kumulatiivinen vaikutus - Savukaasun lämpötila 150 C => 250 C 90,1 % => 84,3 % - Savukaasun jäännöshappi 6 % => 10 % 84,3 % => 80,5 % - Savukaasun CO-pitoisuus 200 ppm => 2000 ppm 80,5 % => 79,5 % - Koivuhakkeen kosteus 25 % => 40 % 79,5 % => 77,8 % - Polttoaineen vuorokausikulutus nousee 2075 kg => 3135 kg 29 Puun polton päästöistä 30 15

16 Päästöjen muodostuminen Ideaalisessa palamisessa syntyy pelkästään hiilidioksidia (CO 2 ) ja vettä (H 2 O). Päästöjä syntyy, kun polttoaineen hapettuminen ei ole täydellistä = epätäydellinen palaminen Epätäydellisen palamisen tuotteita ovat C x H y, (hiilivedyt), CO (häkä), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t), aromaattiset monirengashiilivedyt (PAH:t) ja hiukkaset NO x ja SO 2 -päästöt sekä osa tuhkahiukkasista vapautuu, vaikka palaminen olisi täydellistä. typen oksidi- ja rikkipäästöt ovat erittäin pieniä puun poltossa, koska puu sisältää vähän rikkiä ja typpeä Päästöjen muodostumiseen vaikuttavat Polttoaine Polttolaite/prosessi Käyttäjä Hiukkaserotuslaitteisto (ei yleensä pienpoltonlaitteissa) Lähde: Jorma Jokiniemi, VTT 31 Epätäydellinen palaminen Puun palaminen tulisijoissa on käytännössä enemmän tai vähemmän epätäydellistä. Syynä epätäydelliseen palamiseen on palamisilman riittämättömyys ja epätäydellinen sekoittuminen palavien kaasujen kanssa, liian alhainen lämpötila, jotta palamisreaktiot ehtivät tapahtua sekä liian vähäinen viipymäaika tulipesän olosuhteissa. Epätäydellisen palamisen tuotteita ovat mm. hiilimonoksidi eli häkä, erilaiset hiilivedyt, hiilihiukkaset, noki ja pienhiukkaset. Palamisen täydellisyyttä arvioidaan yleensä savukaasujen häkäpitoisuuden (CO) ja hiilivetyjen perusteella. Mikäli CO-pitoisuus on riittävän alhainen, muita päästöjä ei savukaasuissa käytännössä juuri ole

17 Mitkä asiat vaikuttavat pienhiukkasten syntyyn puun pienpoltossa? Polttoaine ja sen tuhkan koostumus Puun tuhka sisältää paljon kaliumia, joka höyrystyy tulipesässä ja muodostaa myöhemmin kondensoituneita pienhiukkasia. Tämä ilmiö tapahtuu aina ja voi olla voimakkaampi hyvässä poltossa, koska lämpötila voi olla korkeampi. Jos polttoaineessa on paljon tuhkaa hiukkaspäästöt lisääntyvät Epätäydellisestä palamisesta Nokihiukkasia Tervayhdisteitä, jotka kondensoituvat (tiivistyvät) tulipesän jälkeen muodostaen pienhiukkasia Lähde: Heikki Oravainen, VTT 33 Mikä on pienhiukkanen? Halkaisija D < 2,5 µ m (PM2.5) ultrapienet 0,01 < D < 0.1 µm kertymähiukkaset 0.1 < D < 1 µm karkeat hiukkaset D > 2,5 µm Primäärihiukkaset ilmaan suoraan hiukkasmuodossa päässyt aine Sekundäärihiukkaset ilmakehässä erilaisista kaasuista tiivistyvät hiukkaset 1 µm = mikrometri = 1/ m = 10-6 m 34 17

18 Mistä pienhiukkaset ovat peräisin? Ultrapienet hiukkaset palaminen: liikenne (moottorit) ja polttolaitokset pääosin sekundäärisiä Kertymähiukkaset kaukokulkeuma kasvavat ultrapienistä Karkeat hiukkaset maaperä: liikenne (renkaat/hiekoitus), tuulet, siivous jne. 35 Mitä haittaa pienhiukkasista on? Terveyshaitat lyhentynyt elinikä astmaoireiden paheneminen hengitys- ja sydänsairauksien oireiden lisääntyminen haitta-aineita rikastuu pienhiukkasiin (suuri ominaispinta-ala) 9-10 m 6-9 m 5-6 m 3-5 m 2-3 m 1-2 m Viihtyvyyshaitat likaisuus, hajut <1 m Partikkelikoko 1 on mm 36 18

19 Polttoaine Polttolaite Kiukaat Alle 50 kw puun pienpolttolaitteiden päästöt (Ohlström et. Al VTT Tiedotteita 2300) Teho kw < 15 Pilke CO, mg/mj Hiilivedyt, mg/mj 600 NO x, mg/mj 120 Kokon. hiukkaset mg/mj 200 PM1 mg/mj 190 Lukumäärä, kpl/mj ,5 Koko, nm 110 Takat, takkasyd.uunit < 30 pilke ,8 130 Pellettitakat 10 Pelletti ,2 155 Pellettikattilat < 30 Pelletti ,2 145 Stokerit Hake+ pelletti ,1 100 Hake Pelletti ,0 1, Tulevat päästö- ja hyötysuhdemääräykset Lämmityskattilat, pääasiallinen lämmitysjärjestelmä Nimellisteho (P), kw Mitattava suure ja sille asetettavat vaatimukset CO-pitoisuus (10% O 2 kuivaa kaasua enintään mg/m 3 n) OGC (10% O 2 kuivaa kaasua enintään mg/m 3 n) Hyötysuhde vähintään, % P< 50 kw log P 50 kw < P < 150 kw log P 150 kw < P log P Hyötysuhde vaatimukset muutamilla tehoilla: 20 kw 74,8 % 50 kw 77,2 % Lähde: Heikki Oravainen, VTT 100 kw 79,0 % 38 19

20 Päästöihin vaikuttaminen Laitetekniset keinot (mm.) palamisilman jako ja ohjaus, tulipesän koko suhteessa tehoon, arinarakenne jne. virallinen testaus Polttoaineen merkitys oleellinen. Tarvitaan vastuullisia polttoainekauppiaita ja tiedotusta. Käyttäjän merkitys oleellinen. Siksi tarvitaan hyvät käyttöohjeet, säännöllinen nuohous jne. 39 Keinoja T&K-toimintaan on edelleen panostettava palamisprosessin parempi tunteminen säätötekniikan keinojen parempi hyödyntäminen uusien puhdistustekniikoiden kehittäminen polttoaineen esikäsittely Suomessa olevan tiedon parempi hyödyntäminen tiedon ja teknologian siirto ulkomailta päästömääräykset myös Suomeen valtiovallan toimenpiteet T&K-rahoitus fossiilisten polttoaineiden verotus tiedotus ja koulutus 40 20

21 Lopputoteamus Puun pienpoltto oikein toteutettuna on erittäin ympäristöystävällistä

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä www.biohousing.eu.com Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu 28.3.2008 & Ari Erkkilä, VTT 1 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Rakennusten lämmitykseen käytetty energia

Rakennusten lämmitykseen käytetty energia www.biohousing.eu.com Pelletti, mitä se on? Ominaisuudet ja laatu sekä ympäristövaikutukset Saarijärvi 17.11.2006, VTT 1 Rakennusten lämmitykseen käytetty energia 2 Kuva: Finndomo 1 Primäärienergian kokonaiskulutus

Lisätiedot

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva: www.halkoliiteri.com 3 Puupolttoaineen

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009:fi, käännös vuoden 2006 alussa ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006:

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi 23.3.2010 Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Esimerkkinä pelletit, hake/murske ja ruokohelpipaalit Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335

Lisätiedot

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puu polttoaineena. Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt puun palaessa ovat yhtä suuret kuin lahotessa (Motiva 2007)

Puu polttoaineena. Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt puun palaessa ovat yhtä suuret kuin lahotessa (Motiva 2007) Tämä raportin tiedot ovat kokonaan peräisin Carl Irjalan Internet tulisijaoppaasta (http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm) lukuun ottamatta kuvaa 1. Puu polttoaineena Puulämmitys on luonnollinen lämmitysmuoto.

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

1. Palamisen perusteet

1. Palamisen perusteet 1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS

Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 20 yläpalokattila PUULÄMMITYS SISÄLLYSLUETTELO ARITERM OY... 2 PERUSTIETOA PUULÄMMITYKSESTÄ... 3 LAITTEISTON VALINTA... ARITERM 35+ JA 60+

Lisätiedot

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Martin Englisch ofi Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik Fritz Bakker ECN- Energy Research Centre of the Netherlands Kiinteä biopolttoaine

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Minni Kukkonen UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA

Minni Kukkonen UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA Minni Kukkonen UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA Minni Kukkonen Opinnäytetyö

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri. DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi

Lisätiedot

PIENPOLTON HIUKKASPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN. Kati Nuutinen ja Tommi Karhunen. Northern Solutions Oy. Vuorelankatu 14 70300 Kuopio 18.5.

PIENPOLTON HIUKKASPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN. Kati Nuutinen ja Tommi Karhunen. Northern Solutions Oy. Vuorelankatu 14 70300 Kuopio 18.5. PIENPOLTON HIUKKASPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Kati Nuutinen ja Tommi Karhunen Northern Solutions Oy Vuorelankatu 14 70300 Kuopio 18.5.2009 Northern Solutions Oy 1 Pienpolton päästöihin liittyvä lainsäädäntö

Lisätiedot

Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio PUUN PANOSPOLTON IDENTIFIOINTI JA SÄÄTÖ TULISIJASSA

Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio PUUN PANOSPOLTON IDENTIFIOINTI JA SÄÄTÖ TULISIJASSA Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio PUUN PANOSPOLTON IDENTIFIOINTI JA SÄÄTÖ TULISIJASSA Tutkintotehtävä, jonka Kai Petteri Pietilä on jättänyt tarkistettavaksi Oulun yliopiston

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Dos. Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Puulämmityspäivä, Helsinki

Lisätiedot

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Simo Paukkunen Markus Hirvonen Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Teemu Vilppo 19.11.2013 Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Katsaus lainsäädäntöön Polttoaine - Puu - Kaasu Hyötysuhde Päästöt Lainsäädäntöä liittyen pien-chp:n

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 2 (30) Alkusanat Tämä puujätteen laatuluokitus on tehty sekä energiantuottajien että jätepuuta tuottavan teollisuuden

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi EnePro-konferenssi, Oulun yliopisto 3.6.2009 Mika.Ruusunen@oulu.fi Biomassan pienpoltto? Polttoaine Puu: Hake, klapit, halot, briketit,

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Eldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 SE NO

Eldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 SE NO Eldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 BAV SE-EX 0611-1 511507 SE NO DE GB FI Eldningsinstruktion och bruksanvisning för Cronspisen 100, 200,500 2 Fyringsinstruksjon og bruksanvisning

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito Nuohooja-lehti 2/2007 Kirjoittajat: - Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto - Reine Piippo, Suomen Pellettienergiayhdistys ry Valokuvat: ks. erilliset kuvaselosteet Pellettilämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET

TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET T u t k i m u s s e l o s t u s PRO/T6035/02 TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET Luottamuksellinen Heikki Oravainen Jyväskylä, 27.3.2002 T u t k i m u s s e l o s t u s PRO/T6035/02 TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION

PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO

Lisätiedot

Jyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences

Jyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences 1 (11) MITTAUSSUUNNITELMA 26.6.2015 Tekijät: Jaakko Tukia Kimmo Puolamäki Mari Vasara 2 (11) Sisällys 1 Mittaussuunnitelman tavoite 3 2 Mitattavat kohteet 3 3 Mittausten toteutus 4 3.1 Mitattavat suureet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ominaisuudet. Properties of biofuels

Biopolttoaineiden ominaisuudet. Properties of biofuels LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Biopolttoaineiden ominaisuudet Properties of biofuels Työntarkastaja ja ohjaaja:

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot