3. osasto L 08/16911 Käräjätuomarit Jouko Räsänen Jussi Sippola Riikka Rask

Transkriptio

1 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 3. osasto L 08/16911 Käräjätuomarit Jouko Räsänen Jussi Sippola Riikka Rask Kantaja Vastaajat Asia Suomen valtio / Liikennevirasto Lemminkäinen Oyj VLT Trading Oy:n konkurssipesä (ent. Valtatie Oy) Skanska Asfaltti Oy SA-Capital Oy Rudus Asfaltti Oy NCC Roads Oy Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa Super Asfaltti Oy Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus Vireille

2 2 Sisällysluettelo 1. ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA KANNE Vaatimukset Perusteet VASTAUKSET Lemminkäinen Oyj Vastaus ja vaatimukset Perusteet VLT Trading Oy:n konkurssipesä Vastaus ja vaatimukset Perusteet Skanska Asfaltti Oy Vastaus ja vaatimukset Perusteet SA-Capital Oy Vastaus ja vaatimukset Perusteet Rudus Asfaltti Oy Vastaus ja vaatimukset Perusteet NCC Roads Oy Vastaus ja vaatimukset Perusteet Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa Vastaus ja vaatimukset Perusteet Super Asfaltti Oy Vastaus ja vaatimukset Perusteet VASTAAJIEN PÄÄKÄSITTELYN AIKANA ESITTÄMÄ UUSI VASTUSTAMISPERUSTE Valtion osallistuminen KHO:n päätöksessä todettuun valtion urakoita koskevaan kilpailunrajoitukseen ja tietoisuus siitä Näytönarvioinnin lähtökohdat Merkitys vastuuperusteiden kannalta Merkitys vanhentumisväitteen kannalta Merkitys valtion esittämien pätemättömyys- ja kohtuuttomuusväitteiden kannalta Merkitys Skanska Asfaltin sovitteluvaatimuksen kannalta Merkitys Skanska Asfaltin reklamaatioväitteen kannalta SA-Capitalin ja Super Asfaltin (toissijainen) vaatimus...173

3 4.9 Suomen valtio vastaa kaikilta osin valtion osallisuudesta KHO:n päätöksessä todettuun valtion töitä koskevaan kilpailunrajoitukseen VALTION VASTAUS VASTAAJIEN PÄÄKÄSITTELYN AIKANA ESITTÄMÄÄN UUTEEN VASTUSTAMISPERUSTEESEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU A OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEET Vaatimus jättää kanne tutkimatta kilpailunrajoituslakiin perustuvilta osin Kielletty kanteen muutos (NCC Roads ja Interasfaltti) NCC Roadsin ja Interasfaltin vaatimus ja valtion vastaus perusteineen Käräjäoikeuden ratkaisu perusteineen B. PÄÄASIAA KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELUT VALTION OSALLISTUMINEN KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESSÄ TODETTUUN KILPAILUNRAJOITUKSEEN TAI TIETOISUUS SIITÄ Taustaa Näyttötaakasta Valtio toimijana asfalttimarkkinoilla Tielaitosuudistus vuosina Tielaitoksen sisäinen jako hallintoon ja tuotantoon vuosina Tiehallinto ja Tieliikelaitos alkaen Tielaitosuudistuksen valmistelu Käräjäoikeuden johtopäätökset koskien valtion tienpidon organisointia Valtion päällystystoiminnan ja tielaitosuudistuksen kokonaisarviointi Tieliikelaitoksen ja valtion välisen suhteen arviointi Näyttö koskien valtion tietoisuutta ja/tai osallistumista korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todettuun menettelyyn Kilpailuviraston selvitykset koskien Tieliikelaitosta Henkilötodistelu Kirjalliset todisteista ja niihin liittyvästä henkilötodistelusta ilmenevät seikat Neuvottelu Muu yhteydenpito Tielaitoksen sisäinen markkinaselvitys Johtopäätökset valtion osallistumisesta ja tietoisuudesta koskien asfalttikartellia Osallistuminen kartelliin vuodesta Tietoisuus kartellista ennen vuotta Käräjäoikeuden johtopäätös Valtion toiminnan ja tietoisuuden merkitys valtion vahingonkorvausoikeuden kannalta OIKEUDENKÄYNTIKULUT Vastaajien vaatimat oikeudenkäyntikulut perusteineen Lemminkäinen Oyj VLT Trading Oy:n konkurssipesä Skanska Asfaltti Oy SA-Capital Oy NCC Roads Oy ja Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa Rudus Asfaltti Oy Super Asfaltti Oy

4 2.2 Valtion vastaus Lemminkäinen Oyj VLT Trading Oy:n konkurssipesä Skanska Asfaltti Oy SA-Capital Oy NCC Roads ja Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa Rudus Asfaltti Oy Super Asfaltti Oy Käräjäoikeuden ratkaisu koskien oikeudenkäyntikulujen määrää Yleisperustelut ja arvioinnin lähtökohta Oikeustieteelliset asiantuntijalausunnot Asianosaiskulut Lemminkäinen Oyj VLT Trading Oy:n konkurssipesä Skanska Asfaltti Oy SA-Capital Oy NCC Roads Oy ja Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa TUOMIOLAUSELMA MUUTOKSENHAKU

5 5 1. ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Käräjäoikeus on tekemällään päätöksellä numero 08/34276 jättänyt kanteen lepäämään. Vastaajat ovat, Super Asfaltti Oy:tä (jäljempänä Super Asfalttia) lukuun ottamatta, vastauksissaan vaatineet, että käräjäoikeus antaa välituomion erinäisistä kysymyksistä. Käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä numero hylännyt vastaajien vaatimuksen antaa välituomio vaadituista kysymyksistä. Käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä numero 11/35172 hylännyt Interasfaltti Oy:n (Interasfaltti) vaatimuksen jättää valtion kanne Interasfalttiin kohdistuvilta osin tutkimatta Interasfaltin asianosaiskelpoisuuden puuttumisen perusteella. Käräjäoikeus on tehdyllä päätöksellä numero 11/49638 tehnyt asiakirjojen esittämisvelvollisuutta koskevan päätöksen, jossa käräjäoikeus on velvoittanut Lemminkäisen ja Tempo Economicsin toimittamaan kantajan vaatiman aineiston sekä hylännyt Lemminkäinen Oyj:n Liikennevirastoon kohdistaman vaatimuksen. Valtio on valmisteluistunnossa muuttanut Lemminkäiseen kohdistamiaan vaatimuksia. Lemminkäinen on vaatinut, että valtion esittämät uudet vaatimukset jätetään tutkimatta katsoen, että kyse oli oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetusta kielletystä kanteenmuutoksesta. Käräjäoikeus on tekemällään päätöksellä numero 12/66146 hylännyt Lemminkäisen vaatimuksen jättää uudet vaatimukset tutkimatta. Käräjäoikeus on tekemällään päätöksellä numero 12/19031 kehottanut kantajia täyttämään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 20 :n 1 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa mennessä uhalla, että määräajan jälkeen kantaja ei saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei kantaja saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä numero 12/23576 yhdistänyt päätöksestä ilmenevät kanteet käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä.

6 Käräjäoikeus on tekemällään päätöksellä numero 12/23575 kehottanut vastaajia täyttämään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 20 :n 1 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa mennessä uhalla, että määräajan jälkeen vastaaja ei saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei vastaaja saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. 6 Käräjäoikeus on tekemällään päätöksellä nro 12/57828 hylännyt useita Skanska Asfaltti Oy:n (Skanska Asfaltti) tekemiä oikeudenkäyntiväitteitä, joissa on ollut kysymys siitä, onko muun muassa Suomen valtion pääkäsittelyssä esittämissä väitteissä ollut kysymys uusista seikoista, jotka olivat vasta pääkäsittelyssä esitettyinä prekludoituneet. Käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä numero 13/1195 hylännyt valtion vaatimuksen siitä, että Skanska Asfaltin, SA-Capital Oy:n (SA-Capital), Super Asfaltin, Lemminkäisen, NCC Roads Oy:n (NCC Roads), Interasfaltin, Rudus Asfaltti Oy:n (Rudus Asfaltti) esittämät väitteet Tielaitos tuotannon / Tieliikelaitoksen kuulumisesta tai mahdollisesta kuulumisesta kartelliin sekä siitä, että valtio olisi tiennyt kartellista jo aikaisemmin kuin, mitä vastaajat olivat ennen niille asetettua prekluusiota väittäneet, olivat prekludoituneet. Käräjäoikeus on tekemällään päätöksellä numero 13/17914 erottanut tekemällään päätöksellä nro 12/23576 samassa oikeudenkäynnissä käsiteltäviksi yhdistämänsä kanteet käsiteltäviksi erillisinä asioina.

7 7 2. KANNE 2.1 Vaatimukset Valtio on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat suorittamaan valtiolle seuraavasti: 1. Lemminkäisen 1.1.) euroa, minkä määrän suorittamiseen VLT Trading Oy:n konkurssipesä (konkurssipesä) on velvoitettava yhteisvastuullisesti osallistumaan ,42 euron osalta; 1.2.) Lemminkäisen korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä ,12 eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä ,38 eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä ,05 eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien; 1.3) Lemminkäisen tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta eurolle ensisijaisesti Lemminkäisen tilinpäätöstiedotteen mukaisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - vuodelta ,1 prosenttia

8 8 - vuodelta prosenttia - vuodelta ,1 prosenttia - vuodelta ,6 prosenttia - vuodelta ,6 prosenttia - vuodelta ,9 prosenttia - vuodelta ,4 prosenttia - vuodelta ,4 prosenttia - vuodelta ,7 prosenttia - vuodelta ,9 prosenttia - vuodelta ,5 prosenttia - vuodelta ,2 prosenttia - vuodelta ,5 prosenttia - vuodelta ,2 prosenttia, tai toissijaisesti Lemminkäisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - vuodelta ,1 prosenttia - vuodelta ,2 prosenttia - vuodelta ,7 prosenttia - vuodelta ,1 prosenttia - vuodelta ,0 prosenttia - vuodelta ,8 prosenttia - vuodelta ,5 prosenttia - vuodelta ,9 prosenttia - vuodelta ,5 prosenttia - vuodelta ,7 prosenttia - vuodelta ,8 prosenttia - vuodelta 2006 (-0,4) prosenttia - vuodelta 2007 (-26,8) prosenttia - vuodelta ,5 prosenttia kolmassijaisesti korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään euroa, tai neljässijaisesti korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään euroa; Tuottokorko lasketaan kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien kullekin erälle seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien

9 9 siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 1.4.) Lemminkäisen korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle seuraavasti kohdasta 1.1.) ilmenevällä tavalla: Ensisijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien Toissijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien

10 10 - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien Kolmassijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukein - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien Neljässijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien

11 11 - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle haasteen tiedoksiannosta lukien seuraavasti: - ensisijaisessa tuottokorkovaatimuksessa eurolle, - toissijaisessa tuottokorkovaatimuksessa eurolle, - kolmassijaisessa tuottokorkovaatimuksessa (ei toissijaisen ylittävälle laskennalliselle eurolle vaan enintään samalle kuin toissijaiselle) eurolle ja - neljässijaisessa tuottokorkovaatimuksessa eurolle; 1.5.) euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen lukien; 1.6.) tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta kohdassa 1.5.) tarkoitetulle määrälle ensisijaisesti Lemminkäisen tilinpäätöstiedotteiden mukaisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään euroa, kohdassa 1.3.) kerrottujen ensisijaisten korkoprosenttien mukaan laskettuna sekä - vuodelta 2009 (-7,4) prosentilla, - vuodelta ,4 prosentilla ja - vuodelta ,5 prosentilla, toissijaisesti Lemminkäisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään euroa, kohdassa 1.3) kerrottujen toissijaisten korkoprosenttien mukaan laskettuna sekä vuodelta ,3 prosentilla,

12 12 vuodelta ,3 prosentilla ja vuodelta 2011 (-5,0) prosentilla, kolmassijaisesti korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään euroa, tai neljässijaisesti korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään euroa ,52 eurolle lukien ,68 eurolle lukien ,48 eurolle lukien ,73 eurolle lukien ,31 eurolle lukien ,02 eurolle lukien ,45 eurolle lukien ,66 eurolle lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 1.7.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 1.6.) tarkoitetulle tuottokorolle lukien kohdasta 1.1.) ilmenevällä tavalla; 2.) Lemminkäisen ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 2.1.) euroa, minkä määrän suorittamiseen NCC Roads on velvoitettava yhteisvastuullisesti osallistumaan euron osalta; 2.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.2.1) konkurssipesä seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien, minkä viivästyskoron maksamiseen ) Lemminkäinen ja NCC Roads on velvoitettava yhteisvastuullisesti konkurssipesän kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja eurolle lukien, sekä

13 ) Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti konkurssipesän kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt eurolle lukien; 2.3.) euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen lukien; 3.) Lemminkäisen ja Skanska Asfaltti yhteisvastuullisesti 3.1.) ,10 euroa, minkä määrän suorittamiseen konkurssipesä on velvoitettava yhteisvastuullisesti osallistumaan ,24 euron osalta; 3.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen ) Skanska Asfaltti seuraavasti: - yhteensä ,03 eurolle lukien - yhteensä ,60 eurolle lukien - yhteensä ,15 eurolle lukien - yhteensä ,32 eurolle lukien - yhteensä ,04 eurolle lukien - yhteensä ,00 eurolle lukien - yhteensä ,39 eurolle lukien - yhteensä ,49 eurolle lukien - yhteensä ,29 eurolle lukien - yhteensä ,06 eurolle lukien - yhteensä ,05 eurolle lukien - yhteensä ,48 eurolle lukien - yhteensä ,22 eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien; ) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti Skanska Asfaltin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja eurolle lukien; 3.3.) euroa korkolain 4 :n 1 momentin viivästyskorkoineen lukien; 4.) Lemminkäisen, SA-Capitalin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 4.1.) euroa; 4.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen ) SA-Capital seuraavasti:

14 14 - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien; ) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti SA-Capitalin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien, eurolle lukien ja eurolle lukien; 4.3.) euroa korkolain 4 :n 1 momentin viivästyskorkoineen lukien; 5.) Lemminkäisen, Rudus Asfalttin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 5.1.) euroa; 5.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen ) Rudus Asfaltti seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien, ) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti Rudus Asfaltin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja eurolle lukien; 6.) Lemminkäisen, Interasfaltin, NCC Roadsin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti

15 ) euroa 6.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen ) Interasfaltti ja NCC Roads yhteisvastuullisesti seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien, ) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti Interasfaltin ja NCC Roadsin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja eurolle lukien; 7.) Lemminkäisen, Interasfaltin ja NCC Roadsin yhteisvastuullisesti ,94 euroa korkolain 4 :n 1 momentin viivästyskorkoineen lukien; 8.) Lemminkäisen, Super Asfalttin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 8.1.) euroa; 8.2.) mille määrälle Lemminkäinen ja Super Asfaltti on velvoitettava yhteisvastuullisesti suorittamaan korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä lukien; 9) konkurssipesän 9.1) tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta kohdassa 2.1.) vaaditulle pääomalle eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien kullekin erälle, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä

16 ) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle kohdasta ) ilmenevällä tavalla seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien; 9.3.) tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta kohdassa 2.3.) vaaditulle pääomalle eurolle korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti seuraavasti: ,41 eurolle lukien ,26 eurolle lukien 4.159,54 eurolle lukien ,89 eurolle lukien ,29 eurolle lukien siihen saakka, kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; 9.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 9.3.) sanotulle tuottokorolle lukien; 10) Skanska Asfaltin 10.1.) kohdassa 3.1.) vaaditulle pääomalle ,10 eurolle tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta ensisijaisesti kantajan ja Skanska Asfaltin välisten sopimusten perusteella ,34 eurolle, kuitenkin enintään euroa, Skanska Asfaltin tilinpäätöksiin perustuvan oman pääoman tuoton mukaan seuraavasti: - ajalta ,4 prosenttia - ajalta prosenttia - vuodelta prosenttia - vuodelta ,2 prosenttia - vuodelta ,3 prosenttia - vuodelta ,5 prosenttia - vuodelta ,7 prosenttia - vuodelta ,1 prosenttia

17 17 - vuodelta ,8 prosenttia - vuodelta ,3 prosenttia - vuodelta 2004 (-0,4 prosenttia) - vuodelta 2005 (-33,0 prosenttia) - vuodelta 2006 (-23,2 prosenttia) - vuodelta 2007 (-26,1 prosenttia) - vuodelta 2008 ( -38,7 prosenttia) sekä kantajan ja Sata-Asfaltin välisten sopimusten perusteella ,76 eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaan, tai toissijaisesti kulloinkin voimassaolevaa korkoa korkolain 3 :n 2 momentin mukaisesti kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien kullekin erälle, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - yhteensä ,62 euroa lukien - yhteensä ,51 euroa lukien - yhteensä ,21 euroa lukien - yhteensä ,03 euroa lukien - yhteensä ,46 euroa lukien - yhteensä ,21 euroa lukien - yhteensä ,06 euroa lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 10.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle kohdasta ) ilmenevällä tavalla, Ensisijainen tuottokorkovaatimus - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka - yhteensä eurolle lukien saakka (yhteensä ( ) eurolle ei vaadita viivästyskorkoa) - yhteensä eurolle lukien saakka - ( ) eurolle ei vaadita viivästyskorkoa) eurolle lukien Toissijainen tuottokorkovaatimus - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien

18 18 - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle haasteen tiedoksiannosta lukien; 10.3.) kohdassa 3.3.) vaaditulle pääomalle eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaista tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: ,59 eurolle lukien, ,25 eurolle lukien ja ,11 eurolle lukien siihen saakka, kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; 10.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 10.3) sanotulle tuottokorolle lukien; 11.) SA Capitalin 11.1.) kohdassa 4.1.) vaaditulle pääomalle eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna kullekin erälle kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 11.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle kohdasta ) ilmenevällä tavalla seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien

19 19 - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolla lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien; 11.3.) kohdassa 4.3.) vaaditulle pääomalle eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaista tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: ,24 eurolle lukien, ,71 eurolle lukien, ,58 eurolle lukien ja ,22 eurolle lukien siihen saakka, kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; 11.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 11.3) kohdassa sanotulle tuottokorolle lukien; 12.) Rudus Asfaltin 12.1.) kohdassa 5.1.) vaaditulle määrälle eurolle tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna kullekin erälle kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 12.2.) korkolain 4 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien;

20 20 13.) NCC Roadsin ja Interasfaltin yhteisvastuullisesti 13.1.) kohdassa 6.1.) vaaditulle määrälle eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna, kuitenkin enintään euroa, kullekin erälle, kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 13.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien seuraavasti: - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien - yhteensä eurolle lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ) kohdassa 7. vaaditulle ,94 eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt, kuitenkin enintään euroa sekä 13.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 13.3) sanotulle tuottokorolle lukien; 14.) Super Asfaltin 14.1.) kohdassa 8.1.) vaaditulle määrälle eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta lukien ensisijaisesti Super Asfaltin tilinpäätöksiin perustuvan oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään euroa, seuraavasti: - ajalta ,9 prosenttia - ajalta ,7 prosenttia - ajalta ,0 prosenttia - ajalta ,3 prosenttia - ajalta ,3 prosenttia - ajalta ,1 prosenttia - ajalta ,1 prosenttia - ajalta ,6 prosenttia - ajalta ,1 prosenttia

21 21 - ajalta ,3 prosenttia - ajalta ,3 prosenttia - ajalta ,9 prosenttia toissijaisesti korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään euroa, tai kolmassijaisesti korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään euroa, mukaan; 14.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle haasteen tiedoksiannosta lukien; 15) Lemminkäinen, konkurssipesä, Skanska Asfaltti, SA Capital, Interasfaltti, NCC Roads, Rudus Asfaltti ja Super Asfaltti yhteisvastuullisesti korvaamaan valtion oikeudenkäyntikulut korkoineen. Jako-osuutta valtiolle konkurssipesästä laskettaessa on kohtien ja 2.3. pääomavaatimuksille laskettava jako-osuutta enintään jakoosuuksia laskettaessa jäljellä olevalle konkurssissa valvotulle eurolle ja , 3.1., 4.1., 5.1., 6.1. ja 8.1. pääomavaatimuksille laskettava jakoosuutta enintään jako-osuuksia laskettaessa jäljellä olevalle konkurssissa valvotulle eurolle Haaste on annettu tiedoksi Lemminkäiselle, Interasfaltille ja NCC Roadsille , Valtatie Oy:lle ja SA-Capitalille , Skanska Asfaltille , Rudus Asfaltille sekä Super Asfaltille Taustaa Valtio tilaajana Kantaja oli teettänyt vastaajayhtiöillä tienpäällystystöitä valtakunnallisesti kartellin toimintavuosina Sopimukset oli solmittu vastaajien kanssa pääasiassa tarjouskilpailujen jälkeen. Kantaja oli maksanut vastaajille tienpäällystystöistä vuosina satoja miljoonia euroja. Työ oli rahoitettu pääasiallisesti julkisin varoin ja jossain määrin oman toiminnan tuloista. Vuosina kantaja (tuolloin Tielaitos tiepiireineen) oli tehnyt osan tienpäällystystöistä itse ja kilpailuttanut loput eli noin prosenttia kaikista tienpäällystystöistä. Vuoden 1998 alussa Tielaitoksessa oli toteutettu sisäinen jako tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Uudessa mallissa Tielaitos Hallinto oli toiminut tilaajan roolissa ja Tielaitos Tuotanto tuottajan roolissa. Tielaitos Hallintoon kuuluneet tiepiirit olivat teettäneet suuria kokonaisuuksia Tielaitos Tuotannolla Tielaitoksen sisäisillä sopimuksilla. Tuotannon tehtäviin oli kuulunut näiltä osin kaikista tienpäällystystoiminnan tehtävistä

22 22 huolehtiminen. Tielaitos Tuotanto ei ollut toteuttanut kaikkia töitä kokonaan itse, vaan se oli kilpailuttanut ja teettänyt osan töistä vastaajilla. Sisäisen jaon aikana Tielaitos Hallinto oli kilpailuttanut jonkin verran urakoita suoraan markkinoilla niin sanottuina pilottiurakoina ilman, että Tielaitos Tuotanto oli toiminut välikätenä yllä kuvatulla tavalla. Vuodesta 1999 alkaen myös Tielaitos Tuotanto oli osallistunut pilottiurakoiden tarjouskilpailuihin. Voitettuaan tällaisen pilottikilpailutuksen Tielaitos Tuotanto oli toiminut voitetussa urakassa samoin kuin edellä kuvattujen sisäisten sopimusten osalta, eli osan urakasta Tuotanto oli tehnyt itse ja osan teettänyt aliurakoina markkinoilla. Näidenkin urakoiden toteutuksessa Tuotanto oli käyttänyt budjettivaroja. Vuonna 2001 Tiehallinto oli kilpailuttanut kaikista urakoista noin kolmanneksen ja loput Tiehallinto oli teettänyt Tiehallinnosta kokonaan eriytetyllä Tieliikelaitoksella tiehallinnosta annetun lain (568/2000) 7 :n 3 momentin nojalla neuvottelu-urakoina. Tielaitoksen Tielaitos Tuotanto -osiosta oli muodostettu Liikenneviraston liikelaitos. Tieliikelaitos oli kilpailuttanut neuvottelu-urakoista sen osan, joita se ei itse ollut toteuttanut. Vuoden 2001 jälkeen nämä neuvottelu-urakat olivat vähentyneet ja vuodesta 2003 lähtien Tieliikelaitos ei enää ollut saanut tienpäällystämisen urakoita neuvottelu-urakoina lainkaan, vaan Tiehallinto oli kilpailuttanut kaikki urakat. 2.2 Perusteet 1. Kilpailulainsäädännön rikkominen ja siitä valtiolle aiheutunut vahinko Vastaajien vastuu perustui lähtökohtaisesti kartelliin, joka oli kattavasti pantu täytäntöön Liikenneviraston ja vastaajien, taikka Liikenneviraston ja Skanska Asfalttia edeltäneen Sata-Asfaltin, Rudus Asfalttia edeltäneen Asfalttineliön ja NCC Roadsia edeltäneen Interasfaltin, välisissä urakkasopimuksissa. Urakkasopimuksiin sisältynyt kartellilisä oli palautettava tai se oli korvattava valtiolle laillisine korkoineen. KHO:n päätöksestä 2009:83 ilmeni, että vastaajat olivat vuosina muodostaneet KRL:n vastaisesti valtakunnallisesti toimineen kartellin, jonka yksinomaisena tarkoituksena oli ollut kilpailun rajoittaminen. Menettelyllä oli harhautettu tarkoituksellisesti kantajaa luulemaan, että asfalttimarkkinoilla oli vallinnut normaali kilpailutilanne. Vastaajien tiedossa oli ollut, että valtio oli arvioinut kilpailun toimivuutta tarjousten

23 lukumäärän perusteella ja kilpailun kireyttä voittaneen ja toiseksi tulleen tarjouksen hintaeron perusteella. Kartellin olemassaolo ja vaikutus yksittäisissä urakkasopimuksissa Kartelli oli toiminut valtakunnallisesti ja se oli kattanut sekä Liikenneviraston että kuntien päällystystyöt. Vastaajat olivat rikkoneet kilpailulainsäädäntöä Liikenneviraston päällystystöissä, eli kartelliin osallistuneiden yhtiöiden ja kantajan välisissä sopimuksissa. Kartelliyhtiöt olivat etukäteen jakaneet Liikenneviraston ennalta julkisuuteen ilmoittamat päällystysurakat. Kartellisopimus oli toteutettu ja pantu täytäntöön viemällä kartellissa sovitut asiat sopimukseen. Näin oli saatu valtiolta salatun kartelliyhteistyön tulos eli ylihinta urakkasopimuksiin. Kartelliyhtiöt olivat myös seuranneet sopimusten toteutumista ja jälkikäteen korjanneet toteutumista vastaamaan kartellissa sovittua. Lisäksi vastaajat olivat eri tavoin toteuttaneet kartellia KHO:n päätöksestä ilmenevällä tavalla. Kartellin vahingolliset vaikutukset ilmenivät myös alan hintatasoa yleisesti nostavalla tavalla. KHO:n ratkaisusta voitiin suoraan päätellä, että kartelli ja kaikki siihen osallistuneet yhtiöt olivat olleet mukana kaikissa Liikenneviraston urakoissa. Vastaajien oli sopimuskumppanina osoitettava, etteivät ne vastoin KHO:n päätöksessä todettua olleet syyllistyneet kilpailurikkomukseen Liikenneviraston urakoissa. Kartelliin oli kuulunut sen huolellinen salaaminen tilaajalta. Kartellin olemassaolo oli salattu käyttämällä suojatarjouksia ja tarjoamalla ristiin. Liikennevirastolla ei ollut hallussaan näyttöä enempää kuin mitä kilpailuasian yhteydessä markkinaoikeudelle ja KHO:lle oli esitetty. Kartellin vaikutus valtion urakoissa oli ollut ajalla 5/1994-2/2002 keskimäärin 15 prosenttia lisäystä kilpailullisen urakkahintaan. Kartellissa toimineet yhtiöt olivat rikkoneet myös EU:n perustamissopimuksen 101 artiklaa. Kartellilla oli ollut tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus EU:n jäsenvaltioiden välisiin kauppavirtoihin suoraan tai välillisesti. Yhtiöillä oli yhdessä ollut kartellin ajan vähintään 70 prosentin markkinaosuus merkityksellisillä markkinoilla. Suurimmat toimijat olivat olleet valtakunnallisia. Kartellissa toimineilla yhtiöillä oli ollut tosiasiallinen tarkoitus estää ulkomaisten asfalttiyhtiöiden tulo Suomen markkinoille ja siten vaikuttaa kielteisesti rajat ylittävään kauppaan. Kilpailua rajoittavat menettelyt, jotka olivat kattaneet koko jäsenvaltion alueen, olivat lujittaneet markkinoiden jakautumista toisistaan erillisiin kansallisiin markkinoihin ja haitanneet EU:n perustamissopimuksessa tavoiteltua taloudellista vuorovaikutusta. Korvausvelvollisia kartellista aiheutuneesta vahingosta olivat ne vastaajat, jotka olivat osallistuneet kartelliin ja vaadituilta osin ne vastaajat, jotka olivat ottaneet vastaan liiketoiminnan määräysvallassaan olleelta yhtiöltä, joka oli osallistunut kartelliin. 23

24 Näyttötaakasta Vastaajien kartelli muodosti kantajan ja vastaajien välisessä sopimussuhteessa karkean sopimusrikkomuksen ja deliktin, mikä loi olettaman siitä, että vahinkoa oli aiheutunut. Vastaajien tuli näyttää, ettei kartellista ollut aiheutunut vahinkoa. Kansainvälisesti oli sovellettu olettamaa, jonka mukaan kartelli tyypillisesti johti prosentin ylihintaan ja loi ylihintaolettaman. Vastaajien oli osoitettava, ettei olettama pitänyt paikkaansa ja että kahdeksan vuotta kestänyt kartelli oli ollut epäonnistunut. 2. Korvausvastuun oikeudelliset perusteet Liikenneviraston korvaus-/palautusvaatimus perustui useisiin vastuusäännöksiin ja oikeusperiaatteisiin, jotka olivat rinnakkaisia eivätkä ne sulkeneet toisiaan pois. Korvaus voitiin tuomita maksettavaksi myös sopimus- ja deliktivastuun välimaastossa, eikä kaikkia vastuuperusteita ollut välttämätöntä erottaa toisistaan. Ensisijaisesti vastaajien korvausvastuu perustui KRL 18a :ään siltä osin, kun sen voimaantulosäännöksestä ei muuta johtunut. Siltä osin kuin KRL ei soveltunut, vastaajat olivat korvaus- /palautusvastuussa sopimusvastuun nojalla, sekä siltä osin kuin kyse ei ollut sopimusvastuun piiriin kuuluvasta vastuusta, vahingonkorvauslain nojalla. Vastuuperusteita täydensivät perusteettoman edun/ liikaa maksetun hinnan palautusoppi sekä sovittelu KRL 18a :n perustuva vahingonkorvausvastuu kartellin aiheuttamasta vahingoista KRL:n 18a oli voimaantullut erityissäännös, jota muut vahingonkorvausvastuusta annetut säännökset täydensivät. Kaikki lainvoimaiseen kilpailunrikkomukseen perustuvat vahingot oli korvattava. Vastaajat olivat rikkoneet myös EU:n perustamissopimuksen 81 artiklaa (nyk. 101 artikla). KRL 18a :ää oli tulkittava EU:n kilpailusääntöjen ja EU-tuomioistuimen soveltamiskäytännön kanssa yhteensopivasti. KRL:n 18a :n soveltaminen ei sulkenut pois muita korvausvastuun perusteita. KRL 18a ei rajoittanut sopimusperusteisia kanteita kuten sopimuskumppanin mahdollisuutta saada palautetuksi hänen sopimuskumppaninsa pakottavan lain vastaisesti saama ylimääräinen etu eli ylihinta.

25 Vaatimuksen tutkimatta jättämiselle liikenneviraston puuttuvan asiavaltuuden takia ei ollut ollut perusteita Liikennevirasto oli kärsinyt vahinkoa maksaessaan ylihintaa tienpäällystystöistä vastaajien kartellitoiminnan takia. Vastaajat olivat saaneet perusteetonta etua kantajan kustannuksella. Liikennevirastolla oli oikeus esittää vaatimuksia asiassa eri oikeudellisilla perusteilla. Vastaajien väite asiavaltuuden puuttumisesta oli asia- eikä prosessiväite. Kanteen tutkimatta jättämiselle ei ollut perusteita. Vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä KRL:iin perustuvien vaatimusten osalta oli hylättävä Liikennevirasto oli KRL:ssa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja Valtio ja kunnat olivat julkisyhteisöjä, jotka ostivat ammattimaisesti tavaroita ja palveluksia toisilta elinkeinonharjoittajilta. Valtion ja kuntien asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminta ei ollut lakisääteistä toimintaa tai julkisen vallan käyttämistä. Valtio ja kunnat ostivat ammattimaisesti vastiketta vastaan asfalttipäällysteitä ja niissä tehtävissä kuuluivat KRL 3 :n 1 momentin elinkeinonharjoittajan määritelmän piiriin. Valtion ja kuntien asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminta oli ammattimaista sekä toiminnan luonteen, suunnitelmallisuuden, keston että laajuuden perusteella. Jos julkisyhteisön oli mahdollista uskoa määrätty tehtävä yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai yksityiset muutoin harjoittivat kyseistä toimintaa, KRL:a sovellettiin julkisyhteisöjen vastaavaan toimintaan. Teiden ylläpito voitiin uskoa yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Yksityiset elinkeinonharjoittajat myös harjoittivat kyseistä toimintaa. Valtion ja kuntien teiden ylläpito voitiin myös yhtiöittää taloudellista voittoa tavoittelevaksi toiminnaksi. Valtio ja kunnat eivät käyttäneet julkista valtaa silloin, kun ne ostivat asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluita yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta. Asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminnassa sinänsä ei ollut kyse lakisääteisestä toiminnasta, vaikka yleisten teiden ylläpito oli lakisääteistä toimintaa. Yleisten teiden ylläpito ei ollut julkisen vallan käyttämistä. Valtion ja kuntien asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminta oli vastikkeellista. Valtio ja kunnat kilpailivat asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden hankintamarkkinoilla

26 muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Valtio ja kunnat ostivat asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluita markkinoilla määrittyvillä hinnoilla. Valtio ja kunnat eivät ostajan roolissaan poikenneet muista asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluita hankkivista elinkeinonharjoittajista. Elinkeinonharjoittaja -käsite täyttyi, kun tehtävä voitiin antaa yksityisen tehtäväksi, esimerkiksi Lahti-Järvenpää moottoritie, Lohja-Muurla ja Koskenkylä-Kotka -moottoritiet. Valtion ja kuntien asemaa elinkeinoharjoittajana oli verrattava muihin vastaavaa toimintaa harjoittaviin tahoihin. Myös yksityiset yhtiöt ostivat asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluja omien toimipaikkojensa ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi, eivätkä ne tavoitelleet ostotoiminnalla voittoa. Valtion ja kuntien markkina-asema ostajana oli verrattavissa muihin elinkeinonharjoittajiin eikä kuluttajiin. Sopimussuhteissa ne olivat tasavertaisessa asemassa muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Julkisyhteisön oikeudellisella muodolla ei ollut merkitystä elinkeinonharjoittajan käsitteen kannalta. Markkinoilla toimiva julkisyhteisö oli elinkeinonharjoittaja, vaikka toimintaa ei harjoitettu yhtiömuodossa tai liikelaitoksena. Oikeussuojan saaminen ei riippunut siitä, miten julkisyhteisö oli organisoinut ostotoimintansa: oliko se toiminut virastona, liikelaitoksena tai yhtiönä. Kaikissa näissä muodoissa kyse oli ammattimaisesta ostotoiminnasta. Elinkeinonharjoittaminen ei edellyttänyt toimintaa harjoitettavan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Elinkeinonharjoittajan käsitettä koskeva ratkaisukäytäntö perustui KRL:n kieltosäännösten soveltamiseen, eikä se soveltunut arvioitaessa valtion ja kuntien oikeutta kilpailurikkomukseen perustuvaan vahingonkorvaukseen. Epäselvissä tulkintatilanteissa valtio ja kunnat oli luokiteltava elinkeinonharjoittajiksi. KRL:n mukaista elinkeinonharjoittajan käsitettä oli tulkittava laajasti ja tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen. Muu tulkinta rajoitti KRL:n tarkoituksen vastaisesti kartelliin ryhtyneen yrityksen vastuuta. Laaja tulkinta ei ollut vastoin perustuslaillisen lailla säätämisen periaatetta. KRL 3 :n 1 momentti sisälsi julkisyhteisön ammattimaisen ostotoiminnan. KRL:n elinkeinonharjoittajan käsite oli ratkaistava kyseistä lakia koskevien tulkintaperiaatteiden mukaan. KRL:a oli tulkittava yhdenmukaisesti EU-oikeudellisten kilpailusääntöjen ja niistä johdetun EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa. EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön 26

27 27 perusteella jokaisella tuli olla oikeus vaatia kilpailurikkomuksella aiheutetun vahingon korvaamista. EU-oikeudellista asiaa ratkaistaessa EU-oikeudellisilla periaatteilla, erityisesti vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteilla, oli tulkintavaikutusta kansallisten säännösten sisältöä tulkittaessa. EU-oikeuden mukaan kilpailusäännösten vastaiseen toimintaan syyllistyneen elinkeinonharjoittajan korvausvelvollisuus oli laaja kattaen kaikki vahinkoa kärsineet tahot. EU-oikeuden kanssa ristiriitaisen kansallisen lain säännöksen henkilöllinen rajoitus oli jätettävä soveltamatta. Elinkeinonharjoittajan oli korvattava kilpailunrajoituksella aiheutettu vahinko jokaiselle. Valtio ja kunnat olivat olleet KRL 18a :ssä tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia, kun ne olivat ostaneet asfaltointipalveluita vastaajilta. Valtiolla oli oikeus vaatia vahingonkorvausta kartellista aiheutuneesta vahingosta KRL 18a :n perusteella EU:n perustamissopimuksen 101 artiklan tulkintavaikutus Vastaajat olivat rikkoneet perustamissopimuksen 101 artiklaa. EUoikeus oli sovellettavissa asiassa. EU-oikeudellinen kartellikielto (art. 101) vaikutti välittömästi oikeussubjektien välisessä siviilioikeudellisessa suhteessa. Sekä yksityisten että julkisten oikeushenkilöiden oli mahdollista vedota artiklan 101 kartellikieltoon kansallisissa tuomioistuimissa siviilioikeudellisissa riita-asioissa. Vuonna 1994 EU -oikeudellisen kilpailurikkomuksen normipohja oli ollut ETA-sopimuksen artikla 53. EU-oikeuden mukaisesti jokaisella - myös julkisyhteisöllä - oli oikeus vaatia perustamissopimuksen 101 artiklan rikkomisen perusteella vahingonkorvausta siviilioikeudellisessa riita-asiassa. Lisäksi EUoikeuden ensisijaisuus edellytti, että yhteisön oikeussäännön vastaista kansallisen lain säännöstä ei sovellettu. Yhteensopimattomuus saattoi koskea ristiriitaisen normin alueellista, asiallista ja henkilöllistä soveltamisalaa. Kaikki kantajan ja vastaajien väliset urakkasopimukset olivat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joissa julkisyhteisöt olivat yksityisiä sopimusosapuolia ja yksityisoikeudellisessa vahingonkärsijän asemassa, sekä EU oikeuden suojan piirissä. Vahingonkorvaukseen oikeutettujen piirin rajoittaminen olisi 101 artiklan tehokkuuden vastaista ja se loukkaisi myös EU -oikeuden ensisijaisuus-, vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita.