Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa
|
|
- Jutta Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISU 9/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden aiheesta "Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen varapuheenjohtaja, professori Ilkka Ruostetsaari. Alustajina toimivat professori Juho Saari, Kuopion yliopisto, talousjohtaja Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto ja fil dr, välfärdsforskare Andreas Bergh, Centrum för ekonomisk demografi, Lunds universitet. Kommenttipuheenvuorot esittivät kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, tulevaisuusvaliokunnan Hyvinvointi-raportin ohjausryhmän pj., kansanedustaja Inkeri Kerola, sosiaali- ja terveysvaliokunta, pj, kansanedustaja Sirpa Asko- Seljavaara, sosiaali- ja terveysvaliokunta, varapj. sekä kansanedustaja Tuula Väätäinen, valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaoston pj.
3 SISÄLLYSLUETTELO Keskustelutilaisuuden ohjelma Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Professori Juho Saari, raportin tekijä, Kuopion yliopisto Julkisen talouden kestävyys onko meillä vielä varaa hyvinvointivaltioon? Talousjohtaja Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Hyvinvointivaltion rajat Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto Demografin fram till år 2050 ett hot mot välfärden? Fil dr, välfärdsforskare Andreas Bergh, Centrum för ekonomisk demografi, Lunds universitet
4 Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa keskiviikkona kello Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio. Keskustelun lähtökohtana on tulevaisuusvaliokunnan syyskuussa 2010 julkaistu raportti Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Ohjelma Tilaisuuden avaus Professori Ilkka Ruostetsaari, Tutkaksen varapuheenjohtaja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Professori Juho Saari, raportin tekijä, Kuopion yliopisto Julkisen talouden kestävyys onko meillä vielä varaa hyvinvointivaltioon? Talousjohtaja Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Kahvitauko Hyvinvointivaltion rajat Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, raportin ohjausryhmän pj. Kansanedustaja Inkeri Kerola, sosiaali- ja terveysvaliokunta, pj Demografin fram till år 2050 ett hot mot välfärden? Fil dr, välfärdsforskare Andreas Bergh, Centrum för ekonomisk demografi, Lunds universitet Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara, sosiaali- ja terveysvaliokunta, varapj Keskustelua Kansanedustaja Tuula Väätäinen, valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaoston pj Tilaisuuden päätös
5 TULEVAISUUDEN VOITTAJAT Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Itä-Suomen yliopisto (c) Juho Saari University of Eastern Finland 1
6 2010 luvun scyllat ja charybdisit Kuinka tulevaisuus voitetaan? (c) Juho Saari University of Eastern Finland
7 Loppuraportin rakenne (tehty 1/2010-7/2010) Tulevaisuusvaliokunnan kannanotot I OSA (ss. 8-27) Johdanto, jossa tehtäväksianto ja lähtökohdat II OSA (Juho Saari) (ss ) Luvut 2 ja 3, nykytilan kuvaus ja 2010-luvun yleisnäkymät III OSA (Projekti) (ss ) Luvut 4-9, joissa temaattiset tarkastelut IV OSA (Projekti) (ss ) 21 (suositusta Kirjallisuus ja kirjoittajatiedot Yhteensä noin 340 sivua. 3 (c) Juho Saari University of Eastern Finland
8 TEMAATTISET KOKONAISUUDET (kirjoittajat osallistuneet yksityishenkilöinä) 4. Julkinen talous Professori, johtaja Jaakko Kiander 5. Instituutiot Professori, osastopäällikkö Olli Kangas 6. Oikeus Professori Pentti Arajärvi 7. Politiikka Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo 8. Hyvinvointi Dosentti Jani Erola & Professori Juho Saari 9. Innovaatiot Tutkimusprofessori Jussi Simpura [Ulkopuolinen asiantuntija kp. Kari Välimäki] (c) Juho Saari University of Eastern Finland
9 Suositusten tavoitteet Aikajänne 2020:een Yhdistelmä tutkimustietoa ja poliittista visionaarisuutta peruslain asettamassa kehyksessä Tavoitteena hyvinvointivaltion uudistaminen (ei korvaaminen) nykyiseltä pohjalta annettujen reunaehtojen puitteissa. Hallitusohjelmien ja visioinnin puoleen väliin Kyllin selkeitä, jotta voimme olla joko oikeassa tai väärässä (c) Juho Saari University of Eastern Finland
10 SUOSITUKSET Sosiaaliturvan rahoitus sekä etuudet ja palvelut on pidettävä yhtenä kokonaisuutena. 2. Julkisen talouden kestävyys edellyttää työllistävän talouskasvun edistämistä 3. Julkisen talouden tasapainottamiseksi on tärkeää hillitä julkisten menojen kasvua. 4. Julkisten palvelujen tuottamisessa tulee käyttää monipuolisesti tarjolla olevia mahdollisuuksia pitäen kokonaisuus julkisen vallan käsissä (c) Juho Saari University of Eastern Finland
11 SUOSITUKSET Tarpeellista ja tarkoituksenmukaista olisi yhtenäistää etuudet ja palvelut sekä niistä aiheutuvat kustannukset kooten pirstoutuva lainsäädäntö. 6. Hyvinvointivaltiota tulee tarkastella ja uudistaa sosiaalisten investointien ja sosiaalisten mahdollisuuksien näkökulmasta. 7. Sosiaalisten mahdollisuuksien korostaminen ei saa rajoittaa sosiaalisia oikeuksia, vaan pidemminkin sen on laajennettava niitä. 8. Hyvinvointivaltiota kehitettäessä tulisi korostaa hyvinvoinnin mahdollisuuksien edistämistä sosiaalisten riskien välttämisen sijaan (c) Juho Saari University of Eastern Finland
12 SUOSITUKSET Työuria on pidennettävä ja työn verotusta ei tule kiristää. 10. Terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen edellyttää suurempia vastuualueita. 11. Perusturvan tasoa tulee kohentaa ja siihen liittyvät SATA-komitean suositukset on pantava toimeen. 12. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee vähentää perhepolitiikan keinoin (c) Juho Saari University of Eastern Finland
13 SUOSITUKSET Sosiaalipolitiikassa tulee nykyistä enemmän keskittyä lasten ja nuorten mahdollisuuksien turvaamiseen. 14. Julkisen vallan on selkeytettävä palvelujärjestelmää niin, että palvelujen käyttäjä voi ymmärtää järjestelmän osien ja kokonaisuuden suhteen. 15. Hallinnon ei-lainsäädännöllisen sääntelyn lisääntymisen tulee johtaa tarkkaan ja perusteltuun harkintaan eri säätämistapojen käytöstä. 16. Kunnan tehtävänä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja riittävien sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen turvaaminen alueellaan (c) Juho Saari University of Eastern Finland
14 SUOSITUKSET Kansallisen innovaatiojärjestelmän näkökulma on laajennettava kattamaan myös sosiaaliset innovaatiot. 18. Sektoritutkimusuudistuksen jatkossa on määriteltävä myös valtion tutkimuslaitosten rooli. 19. Hyvinvointivaltiollisten toimintojen omassa innovaatiojärjestelmässä on pyrittävä innovaatioiden kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen. 20. Innovaatioiden tuonti on hyvinvointivaltiollisten toimintojen kannalta merkittävä, mutta huonosti organisoitu osa innovaatiojärjestelmää. 21. Innovaatioiden juurruttaminen pitkäaikaisiksi käytännöiksi vaatii toimia hyvinvointivaltiollisten toimintojen koko leveydeltä (c) Juho Saari University of Eastern Finland 10
15 Kiitos Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2010 ISBN (nid.) ISBN (PDF) (c) Juho Saari University of Eastern Finland
16 Julkisen talouden tasapainottaminen ja hyvinvointivaltio rahoitus 2010-luvulla Jaakko Kiander Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
17 Julkisen talouden osat Koko julkinen talous Sulautettu kokonaisuus Alijäämä n. 2½ %/bkt vuonna 2010, lähellä tasapainoa vuonna 2011 Varat suuremmat kuin velat toisin kuin muualla!! EMU-velka n. 45 %/bkt v 2010 Sosiaaliturvarahastot Ylijäämäisiä, rahastot noin 70 %/bkt Kunnat Yleensä tasapainossa, velka alle 10 %/bkt Valtio Julkisen talouden joustavin osa, suuret suhdannevaihtelut tasapainossa Vuoden 2010 alijäämä vajaa 10 mrd, vuoden 2011 alijäämä 6-8 mrd euroa eli 3-4 %/bkt
18 Valtio ja kunnat Sosiaaliturvarahastot eli lähinnä eläkerahastot pysyvät ylijäämäisinä (jos TyEL-maksuja nostetaan sovitulla ja suunnitellulla tavalla...) Ylijäämä voi tosin pienentyä, kun eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina nopeasti Kuntien talous tasapainottuu vuonna 2011 Positiivisia yllätyksiä tulossa Valtion talous kohenee talouden kasvaessa, mutta edelleen suuri tasapainostustarve: Vuoden 2011 vajaus 6-8 mrd Kasvu hoitaa tästä osan, mutta luultavasti ei kaikkea Menojen kasvun rajoittaminen tärkeää
19 Talouskasvu ja valtiontalouden tasapaino: valtiontalouden rahoitusjäämä (%/bkt) eri talouskasvuvaihtoehdoissa % 3 % 4 %
20 Tavoitteita Valtion velan kasvulle pitää asettaa yläraja Sitoumus, että EMU-velka < 60 %/bkt (maksimi!) Politiikkatavoite, että EMU-velka < 50 %/bkt vuonna 2015 (=tavoitetaso) Valtiontalous kannattaa tasapainottaa vaalikauden aikana eli vuoteen 2015 mennessä Sopeutustarve n. 1,5 mrd/vuosi Tulojen pitää siis kasvaa joka vuosi enemmän kuin menojen Jos alijäämä pienenee ennakoidusti ja tasaisesti, ratinglaitokset ovat tyytyväisiä (=AAA)
21 Kasvu ja työllisyys Talouskasvu ja työllisyysaste avainasemassa kun julkista taloutta kohennetaan Jos talous kasvaa vuosina keskimäärin 3,5 % vuodessa, valtiontalous tasapainottuu ilman leikkauksia ja veronkorotuksia Kasvu voi hyvinkin jäädä tätä pienemmäksi (2,5 %), tällöin tarvitaan sekä menokuria että maltillista verojen kiristämistä Jos kasvu jää hitaaksi (< 2 %), tilanne muodostuu vähitellen kestämättömäksi ja hyvinvointivaltio pitää purkaa
22 Ikärakenteen muutoksen vaikutus Sosiaali- ja terveysmenojen kasvupaine -> 2030 Eläkemenojen kasvu +3 %/bkt Muiden sosiaali-ja terveysmenojen kasvu +3 %/bkt Työikäisen väestön kehitys ja huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee Maahanmuutto voi muuttaa ennusteita Elatussuhteen kehitys riippuu työllisyydestä Työurien ja työllisyysasteen merkitys Ikääntymisen vaikutuksia voidaan kompensoida korkeammalla työllisyysasteella (=pidemmillä työurilla) 77 % * 3300 = 2540 > 70 * 3500 = 2450
23 Julkisten menojen bkt-osuus supistuu, kun työllisyysaste nousee Julkisen sektorin koon riippuvuus työllisyysasteesta vuosina ja 2020-luvulla julkiset menot / bkt työllisyysaste
24 Tavoitteita Työllistävää talouskasvua Elinkeinopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, infrapolitiikkaa... Kasvutavoitteeksi 3 % vuodessa vaalikauden ajan uutta työpaikkaa ja työllisyysaste yli 70 prosenttiin Tämä ei riitä: vaalikaudella tarvitaan vielä lisää työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin Jos tämä onnistuu, työurat pidentyvät noin 3 vuodella
25 Työurat Mitkä tekijät lyhentävät suomalaisten työuria? Pitkä opiskelu Työttömyys N henkeä Työkyvyttömyys N henkeä Työkyvyttömyyseläkkeelle keskim. 52 v. Varhainen eläköityminen Vanhuuseläkkeelle keskim. 63½ V.
26 Ennusteita vuosille : suunta on oikea, mutta jatkuuko se? Vienti ja teollisuustuotanto: >10 % Bruttokansantuote: 3½ - 4 % Työllisyys: 1 % vuonna 2011 Työttömyys: 8 % v 2010, 7 % vuonna 2011 Inflaatio: 1½ % v 2010, 2½ % v 2011
27 Raija Julkunen, Tutkas Hyvinvointivaltion rajat Sosiaalipoliittinen keskustelu hyvinvointivaltion kasvusta rajoilleen alkoi 1980-luvulla, samaan aikaan kuin keskustelu talouskasvun rajoista luvulta alkaen on myös keskusteltu hyvinvointipluralismista ja -sekoituksista (mix). Talouskasvu on, tosin kriisien katkaisemana ja hidastuneena, jatkunut. Hyvinvointivaltion kehityskulku on vaihdellut. Perässätulevat maat ovat ottaneet kiinni edelläkävijöitä; edelläkulkeneissa maissa on suuntauduttu menokasvua hillitsevään järjestelmien, ennen muuta eläkejärjestelmien reformointiin. Yksi hyvinvointivaltion tutkimuksen keskeisiä teemoja viimeiset vuotta on ollut ns. retrenchment (perääntyminen, takaisinpainaminen). Hyvinvointivaltion tutkimuksessa on ollut tapana erottaa kolmenlaisia hyvinvointivaltion rajoja 1. taloudellinen 2. legitimiteetti, kannatus, hyväksyttävyys (kansalaisten ja päättäjien keskuudessa) 3. hallinnollinen ja toimeenpaneva kyvykkyys Mikään näistä rajoista ei ole absoluuttinen, niistä neuvotellaan, eri maissa ne asettuvat eri tavoin ja rajoja voidaan siirtää. Pohjoismaissa julkisen kulutuksen osuus kansantuotteesta on ollut tasolla, jolla oikeaoppisten ekonomistien mukaan kansantalous ei voi menestyä. Ekonomistit ovat ihmetelleet, että se lentää sittenkin. Pohjoismaita on pidetty myös hallinnollisesti kyvykkäinä ja tehokkaina. Universaali hyvinvointivaltio on myös tuottanut korkean ja vakaan kannatuksen. Pohjoismaat eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä. Kelassa vierailleet sosiaalipolitiikan oraakkelit olivat todenneet: Luulimme, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Rahoitettavuus, kyvykkyys ja legitimiteetti liittyvät toisiinsa. Tulevaisuuden voittajat -kirjassa painotetaan, että hyvinvointivaltion legitimiteetti 2000-luvulla riippuu myös sen kyvystä sopeutua muuttuviin oloihin. Akuutin laman jälkeisessä tilanteessa taloudellinen raja ja rahoitettavuus saavat päähuomion, mutta kaksi muutakin kysymystä ovat ajankohtaisia. Taloudellinen raja Julkisista resursseista on aina niukkuutta. Ennen viimeisintä talouskriisiä moni ihmetteli, miksi raha ei tunnu riittävän siihenkään, mihin se ennen riitti, vaikka Suomi on vauraampi kuin koskaan ja käyttää julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin enemmän kuin koskaan. Sosiaalipoliitikot viittaavat selityksenä väestön ikääntymiseen, kohonneeseen työttömyystasoon, sekä ns. uusiin sosiaalisiin riskeihin kuten työn ja avioliittojen epävarmuuteen, syrjäytymiseen, sairastuttaviin elintapoihin ja maahanmuuttoon, terveydenhuollon uusin teknologioihin ja lääkkeisiin sekä kansalaisten palveluvaatimusten kasvun kanssa. Olen usein siteerannut kanadalaisen Paul Piersonin diagnoosia jälkiteollisen hyvinvointivaltion pysyvästä ahtaudesta (permanent austerity). Jos Suomessa käytettäisiin julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin sama osuus kansantuotteesta kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joitakin asioita voitaisiin hoitaa paremmin, mutta tiukkuus ei poistuisi. Taloudellinen raja ilmenee myös hyvinvointivaltioajattelun taloudellistumisena. Hyvinvointivaltiota tarkastellaan talouskasvua ja kansallista kilpailukykyä edistävänä investointina, ja sen toimintoja tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kulmista. Lapsiin kohdistuvat toimet ovat investointivaltiossa siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että ne voi argumentoida
28 kustannustehokkaiksi investoinneiksi. Vaakakupissa ovat elämänmittainen panos yhteiseen kakkuun tai mahdollisesti elämänmittaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ja kontrollikoneistojen kustannukset. Taloudelliset kriisit kärjistävät rahoitusongelmia. Taloudellisilla kriiseillä on ollut taipumus kaatua hyvinvointivaltion niskaan toisessakin mielessä. Kriisien syytä on etsitty liian laajasta hyvinvointivaltiosta tai vääristä kannustimista. Viime vuosien kriisin alkuperä USA-lähtöisenä finanssikriisinä on yksiselitteinen, eikä sitä voi kääntää suomalaisen hyvinvointivaltion viaksi. Silti se lisää olennaisella tavalla hyvinvointivaltion rahoitusongelmia. Väestön ikääntymisen ja julkisen talouden alijäämän kaksoishaaste on jo kuvattu tämän seminaarin muissa alustuksissa. On kuitenkin huomattava, että hyvinvointivaltiolla ei ole yhtä kukkaroa, vaan hyvinvointivaltion eri toimintoja rahoitetaan eri lähteistä. Rahoitusongelmien luonne vaihtelee toiminnosta toiseen, en erilainen esimerkiksi eläkkeissä ja kuntien vastuulla olevissa palveluissa. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisen päälinjasta ollaan varsin yksimielisiä: tarvitaan korkeaa työllisyyttä ja talouskasvua tai työllistävää talouskasvua. Sen keinoista on jo enemmän erimielisyyttä ja erilaisia poliittisia linjauksia: **millaisella talous- ja veropolitiikalla, **mikä on aktiivisen työvoimapolitiikan rooli ja resurssit, ** miten sosiaaliturvan rakenteita voidaan muuttaa työllisyysystävälliseen suuntaan, ** miten voidaan integroida työmarkkinoille sieltä syrjäytettyjä ryhmiä (koulupudokkaat, vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat, pitkiä hoitovapaita pitävät äidit ) ** miten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voidaan vähentää ja miten yhä useampi olisi työssä pitempään. Korkeaa työllisyyttä tavoiteltaessa on meillä on ollut kaksi tabua, miesten yleinen asevelvollisuus ja äitien pitämät lasten hoitovapaat. Taloudellista rajaa voidaan siirtää myös keräämällä enemmän verotuloja, joko laajentamalla veropohjaa tai nostamalla veroasteita, mutta tästä on vähemmän yksimielisyyttä kuin kasvustrategiasta. Tuloja voidaan periaatteessa siirtää hyvinvointimenoihin muusta julkisesta toiminnasta, mutta niukkuutta on muuallakin (oikeuslaitos, rautatiet ja maantiet jne.). Kasvun ja työllisyyden ohella hyvinvointivaltion rakenteita ja prosesseja voidaan järkevöittää. Suurimpia reformeja kaavaillaan terveydenhuoltoon (esim. Kela: sairausvakuutusrahasto, THL: alueellinen yksikanavaisen rahoituksen malli). Tavoitteena on kuntaa laajempi riskipooli. Muutkin hallinta- ja prosessi-innovaatiot koskevat lähinnä terveydenhuoltoa. Kustannuksia voidaan siirtää ja on siirretty kotitalouksille ja yksityiseen kulutukseen. Esimerkiksi terveyspalveluissa kotitalouksien rahoitusosuus on meillä eurooppalaisittain korkea luvun laman synnyttämiä rahoitusongelmia ratkottiin myös monin tietoisin säästöin. Vuosina tehtiin n merkittävämpää toimeentuloturvaa koskevaa muutosta, useimmat leikkauksia. Sen ohella on tapahtunut hiipivää toimeentuloetuuksien ja palvelujen heikentämistä. Pienetkin kumuloituvat leikkaukset muuttavat hyvinvointivaltion kasvoja ja tulevaisuuden horisonttia. Uusien leikkausten tekeminen olisi nyt entistä vaikeampaa, vaikka kaikki ovat yksimielisiä siitä, että valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menokuria. Tulevaisuuden voittajat -teoksesta löytyy ainakin yksittäinen kannanotto, jonka mukaan ilman uusia resursseja hyvinvointivaltion edessä on joko nopeampi tai hitaampi alasajo.
29 Oikeutus ja kannatus Hyvinvointivaltiolla on Suomessa laaja ja 1990-luvun laman jälkeen vahvistunut kansalaiskannatus. Monenlaiset mielipidetutkimukset (EVA, Stakes, Kela, Kuntaliitto, Eurostat, Eduskuntavaalitutkimus ) osoittavat enemmistön tuen, rahoitusvalmiuden ja julkiseen hyvinvointivastuuseen kohdistuvat odotukset. Kaikki puolueet ainakin retorisesti tavoittelevat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Onko kuva kuitenkaan niin särötön? ** Taloudellisten ja poliittisten eliittien ja päättäjien suhde on kansalaisia varauksellisempi, ja he näkevät suurempien muutosten tarvetta. ** Kun tarkastellaan, miten tärkeitä asioita vaaleissa ovat julkisten palvelujen tason turvaaminen vs verotuksen keventäminen, kansalaisten näkemykset eroavat puoluekannan mukaan. ** Kansalaisten luottamus ei ole yhtä särötöntä kuin kannatus. Luottamus hyvinvointivaltiota, päättäjiä ja kanssaihmisiä kohtaan liittyvät toisiinsa, ja paljon vääryyksiä elämässään kokeneiden luottamus kumpaakin kohtaan murenee. ** Palveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuu paljon arvostelua. Tietyt kritiikin kohteet toistuvat (esim. terveyskeskusten palvelutaso, vanhusten hoidon epäkohdat, eläkkeiden taitettu indeksi, perusturvan matala taso, pätkätyöntekijöiden eriarvoinen asema). Kelan ulkomaiset oraakkelit kiinnittivät huomiota yhteiskunnan jakautumiseen sisä- ja ulkopuolisiin sosiaaliturvassa (ansio vs perusturvaetuudet) ja terveydenhuollossa (työterveyshuolto vs julkinen). ** Kansalaiset odottavat julkisen vallan tasoittavan eikä kasvattavan tuloeroja. ** Kaikki päättäjien ajamat tavoitteet, ennen muuta vanhuuseläkeikärajan nosto, eivät saa kansalaisten kannatusta. ** Hyvinvointivaltion ammattikunnissa on paljon kritiikkiä sekä niukkoja resursseja että omia työehtoja kohtaan. Kritiikki koskee pääasiassa sitä, ettei politiikka pidä hyvinvointivaltion lupauksia. Mutta mielipidekyselyt paljastavat noin neljäs- tai viidesosan vähemmistön, joka on heikosti sitoutunut hyvinvointivaltioon ja sen rahoitukseen. Tämän suuntainen kritiikki on muuta väestöä yleisempää esimerkiksi yrittäjissä. Julkisen keskustelun ja poliittisen liikehdinnän nojalla voi paikantaa myös muita säröjä. ** Keskiluokkaistumisen ja vaurastumisen myötä koettu hyvinvointi, mieliala (tai sen kääntöpuoli, masennus), työhyvinvointi ja yksityiselämä saavat lisää huomiota. Niiden vajeisiin on vaikea vastata hyvinvointivaltion politiikalla. Kansainväliset vertailut kuitenkin osoittavat, että onnellisuus riippuu asioista, joihin voidaan vaikuttaa yhteiskuntapolitiikalla: yhteiskunnan toimivuus, koettu elintaso, hyvinvointijärjestelmä ja tasa-arvoisuus. ** Ns. protestiäänestäminen välittää hylätyksi tulemisen kokemusta. Suuri osa väestön pienituloisimmasta viidenneksestä suunnittelee äänestävänsä perussuomalaisia. Ilman protestiäänestämistä huono-osaisten legitimiteettivajeet jäisi vähälle huomiolle. ** Toisenlaista säröä edustaa ekologisista uhista ponnistava talouskasvun kritiikki, degrowth- idea ja sitä säestävä, yksilöllisempi downshifting- eli leppoistamisvaatimus. Tuntemamme hyvinvointivaltio on kasvu- ja työllisyysriippuvainen. Kasvuttomuuden vaihtoehto rakennetaan radikaalille, vaikeasti toteutettavalle, työn ja tulojen uudelleenjaolle. Talouskriisin jälkeisessä tilanteessa on vielä vähemmän tilaa kasvuttomuuden idealle, mutta kaikkia mahdollisuuksia äänestää jaloillaan vähemmän työnteon puolesta ei voi tukkia politiikalla. Teoksessaan Vastademokratia Ranskalainen Pierre Rosanvallon esittää teesin epäluulon/epäluottamuksen ja vastademokratian ajasta, jossa politiikan lumo on haihtunut. Syntyy eräänlainen vastapolitiikka. Sen keinoja ovat valvonta, vastustaminen, tuomitseminen ja ilmiantaminen. Vastapolitiikka on tärkeää demokratialle, vaikka siinä on populismin ansa. Rosanvallon kiinnittää huomiota myös politiikan oikeudellistumiseen ja erimuotoisiin
30 oikeudenkäynteihin, tilin- ja selontekoihin) aivan kuin kansalaiset odottavat saavansa oikeudenkäynneiltä tuloksia, joita he eivät saa äänestämällä. Vaikka Ranska poikkeaa poliittiselta kulttuuriltaan Suomesta, vastapolitiikan merkit ovat tunnistettavia Suomessakin. Hallinnollinen ja toiminnallinen kyvykkyys: hallinnosta hallintaan 2000-luvun hyvinvointivaltioksi mielletty kokonaisuus on monitahoinen ja monikehäinen (EU, kansallisvaltio) organisaatioiden, poliitikkojen, puoli-itsenäisten toimijoiden (kuten 342 kunnan) ja ammattikuntien rykelmä, jota ei ohjaa yhteinen hyvinvointivaltiollinen tahto eikä yksi sosiaalimenojen kukkaro. Kelan tutkimusosaston oraakkelien yksi hämmästelyn aihe oli suomalainen hajanaisuus eli julkisen, lailla säädetyn ja yksityisen moninaiset kombinaatiot ja rahavirrat. Monimutkaistuminen on Suomea yleisempi, poliittisin teon tuotettu suunta. Yhteiskuntatutkimuksessa tätä kuvataan siirtymänä hierarkkisesta hallinnosta (administration) uuteen hallintaan (new governance), jonka yksi piirre ovat julkisen/yksityisen rajan ylitykset. Moninaisuudessaankin suomalainen sosiaalipolitiikka on ollut tehokasta ja edullista. Päätöksiä on saatu aikaan (esim. tulopoliittisten sopimusten yhteydessä), päätökset on pystytty laittamaan toimeen ja sosiaaliturvan hallintokustannukset ovat olleet kohtuulliset. Samalla kun keskusohjauksen purkamisella, desentralisoinnilla ja yksityistämisellä on pyritty vastaamaan ajan haasteisiin, on luotu uusia hallinta-ongelmia. Työmarkkinasopimusten kautta toteutunut hallinta on heikentymässä; valtion ja kuntien suhteessa on pysyvää kitkaa; terveydenhuolto tuottaa osaoptimointia. Kilpailutus tuottaa uusia transaktiokustannuksia, kömmähdyksiä ja alituisia oikeudenköyntejä, palvelujen inhimillinen sisältö puristetaan laadun käsitteeseen ja sterilisoitu laatukin saa vähäisen painon hinnan rinnalla. Informaatio-ohjaus ei vastaa odotuksia. Palvelujen uudistamisessa on siirrytty kohti hankkeita, ohjelmia ja projekteja. Näin pyritään sitomaan monia tahoja uusien ratkaisujen löytämiseen ja juurruttamiseen. Samalla kuitenkin projektiyhteiskunnan tuloksellisuuteen kohdistetaan epäilyjä. Jäävätkö uudet ratkaisut ja toimintatavat kovin pisteittäisiksi ja katkonaisiksi? Sata-komitean valossa myös päätösten aikaansaaminen on vaikeutunut. Kiperin hallinta- ja ohjausongelma on terveydenhuollossa. Miten käytettävissä olevat voimavarat saadaan kohdennetuksi järkevästi, koska nykyiset ohjausinstrumentit eivät tähän riitä? Monikanavaisen rahoituksen ongelmista ja terveydenhuollon rakenteiden sisältämistä eriarvoisuudesta on suhteellisen laaja yhteisymmärrys. Työterveyshuollon vahvuus on sen maksuttomuus ja nopea erikoislääkärille pääsy, vastakohtana sille, että terveyskeskuksiin pääsy on maksullista, palvelujen saatavuudessa on viiveitä ja erikoislääkärille pääsy on vaikeaa. Hyvinvoinnin hallinta ulottuu myös yksilöiden käyttäytymiseen. Hyvinvointitavoitteita ei voi saavuttaa ilman, että yksilöt käyttäytyvät ko. tavoitteiden suuntaisesti. Luokka- ja sukupuolijakoihin kiinnittyvät terveyserot ovat kiperä ongelma. Terveyspalvelut voidaan periaatteessa järjestää ja kohdentaa oikeudenmukaisemmin. Silti terveyseroja ei voi poistaa ilman yksilöiden terveyskäyttäytymisen muutoksia. Sosiaalipolitiikan kansalaisiin kohdistuukin monenlaisia aktivoinnin, kannustamisen, vastuuttamisen, valmentamisen ja valistamisen tekniikoita. Juho Saari ja Heikki Hiilamo ovat lanseeranneet mahdollisuuksien politiikan. Sellaisena kuin se esitellään Tulevaisuuden voittajat - julkaisussa, se vaatisi kuitenkin perusturva- ja perhepoliittisten järjestelmien (instituutioiden) uutta
31 läpikäyntiä. Voi kysyä, onko siihen poliittista valmiutta näin nopeasti Sata-komitean jälkeen. Toisaalta sosiaalityön ja sosiaalialan rooli mahdollisuuksien politiikassa sivuutetaan. Kenen vastuu? Keskustelu hyvinvointivaltion rajoista siirtyy aina keskusteluun eri tahojen vastuusta. Stakesilla oli vuosina projekti Hyvinvointivaltion rajat. Sen tehtäväksi asetettiin pohtia julkisen hyvinvointivastuun painopisteitä sekä julkisen vallan, kansalaisyhteiskunnan, perheiden ja markkinoiden välistä työnjakoa. Yleinen keskustelu vastuun- ja tehtäväjaon periaatteista ei hevin johda mihinkään. Kansalaisten elämän ehdot syntyvät ennen kaikkea markkinoilla (työmarkkinat, kulutus) ja perheissä. Hyvinvointivaltion ideana on tasoittaa näissä syntyneitä hyvinvoinnin eroja ja jakoja. Toisaalta perheet, järjestöt, kirkot, yritykset ja markkinat voivat tuottaa ja ovat aina tuottaneet samoja hyvä asioita (hoivaa, apua, hoitoa, terveyspalveluja, vakuutuksia jne.) kuin valtiokin. Muutama vuosikymmen sitten yhteisvastuun käsitteellä viitattiin valtion ja kollektiivisten hyvinvointitehtävien laajenemiseen. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön dokumentit viittaavat sillä näiden muiden tuottajien houkutteluun mukaan valtiojohtoiseen kokonaisuuteen. Välineinä ovat myös taloudelliset subventiot (lasten kotihoidon ja omaishoidon tuki, ostopalvelut, palvelusetelit, Kela-korvaukset.. ) ja mekanismina yhä useammin kilpailutus. Keskusteluun nouseva oma vastuu on epämääräinen ja monitahoinen asia. Se voi ensinnäkin tarkoittaa toimeentulovastuun siirtoa yksilöille ja perheille. Tätä on tehty viime laman jälkeen esimerkiksi heikentämättä etuuksia, tarveharkinnalla, vastikkeellisuudella, vakuutusmaksujen korotuksella. Perusturvaetuuksien heikkenemisestä tuskin tarvitsee muistuttaa. Vähimmäisetuuksien (työmarkkinatuki, toimeentulotuki) saajien perhevastuu korostuu suhteessa ansioetuuksien yksilökohtaisuuteen. Myös läheisten vastuu vanhojen ihmisten auttamisesta on lisääntynyt. Vastuun siirto ei tosin ole ollut yksisuuntaista, sillä toisaalta yksilöiden hyvinvointioikeuksia on vahvistettu perus- ja muin oikeuksin ja takuin. Mutta omalla tai yksilön vastuulla viitataan myös käyttäytymiseen, joka tuottaisi mahdollisimman vähän sosiaalipoliittista kuormaa eli toivetta, että yksilöt huolehtisivat toimintakyvystään, terveydestään, avioliittojen kestävyydestä, lapsistaan, omaisistaan, lähimmäisistään, työllistyvyydestään jne. Näin voi toivoa, vaikka elämä on riskikästä ja satunnaista: avioliitot hajoavat, sairaudet osuvat kohdalle, masennus valtaa eikä koulutuskaan aina takaa työtä. Ihmiset myös spontaanisti, ilman valtion käskyä, tekevät vapaaehtoistyötä tai vähintään osallistuvat kampanjoihin ja keräyksiin. Yleistä retoriikkaa vaikeampi on muotoilla sellaisia sosiaalieettisesti kestäviä periaatteita, joilla oma vastuu sisäistetään sosiaali- ja terveysjärjestelmiin. Kukaan tuskin vastustaa ajatusta, että vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan. Mutta mitä muuta se tarkoittaa kuin itsestäänselvyyttä? Tarkoittaisiko se, että lapsilisä, julkinen päivähoito, neuvola tai lastensuojelu pitäisi lakkauttaa, heikentää tai tehdä riippuvaksi vanhempien onnistumisesta? Tai tarkoittaisiko se, että silloin kun kodit epäonnistuvat, lapset pitäisi jättää oman onnensa nojaan? Pitäisikö vanhempien elatusvastuu ulottaa opiskeleviin lapsiin ja esimerkiksi nurkan takana odottaviin yliopistojen lukukausimaksuihin? Toinen esimerkki. Ajoittain esille nousee oma terveysvastuu ja terveyspalvelujen tekeminen riippuvaksi omasta käyttäytymisestä. Se edellyttäisi kuitenkin mahdottomia eettisiä rajanvetoja ja olisi sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Väitän, että terveys on jo nyt riittävän riippuva omasta hyvä- ja huono-osaisuudesta ja sen luomasta elämänhallinnasta. Vastuudiskurssin sijaan hyödyllisemmältä avaukselta vaikuttaa Tulevaisuuden voittajat- kirjassa esitellyt uusien mahdollisuuksien ja myönteisten siirtymien ideat. Kuten sanoin, ongelma on, löytyykö järjestelmien perkaamiseen poliittista energiaa.
32 Myös varautuminen vanhuuteen vapaaehtoisten eläkkeiden, muun säästämisen, asuntovarallisuuden realisoinnin tai mahdollisen vapaaehtoisen hoivavakuutuksen avulla nousee keskusteluun. Kansalaiset toimivat jo nyt jossain määrin näin. Ongelmana on kuitenkin pelisääntöjen epäselvyys ja läpinäkymättömyys: on vaikea tietää, mitä julkiselta taholta voi tulevaisuudessa odottaa. Kenelle ja millaisia palveluja tarjotaan? Nouseeko esityslistalle esimerkiksi perinnöksi ajatellun omaisuuden (asunto, säästöt, metsä) käyttöönotto julkisen hoidon kustannuksiin? Omaisuuden merkitys on kasvanut uudenlaisten sijoitusmarkkinoiden ja -tuotteiden sekä varallisuuserojen kasvun myötä. Pitäisikö sillä olla sosiaalipoliittisia seurauksia? Radikaalit poliittiset päätökset anglosaksisen mallin ja sen oman vastuun suuntaan näyttävät epätodennäköisiltä (ilman suuria katastrofeja). Todennäköisemmin hyvinvointivaltion rajat jos niitä ei pystytä siirtämään ilmenevät hiipivinä rapautumisena, kuten jo tähänkin saakka. Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä kirjoittivat vuonna 2000, että pohjoismaisessa keskustelussa hyvinvointivaltio ymmärretään kansalaisten tahdon ja poliittisen voiman aikaansaamaksi kollektiiviksi, joka ilmentää laaja-alaista solidaarisuutta ja halua huolehtia myös huono-osaisista yhteiskunnan jäsenistä. Tämä ymmärrys vastaa aika kehnosti suomalaisia realiteetteja. Syy ei ole vain tai ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspoliittisissa järjestelmissä, vaan parin viime vuosikymmenen aikaisissa rakenteellis-mentaalisten muutosten ja koko yhteiskuntapolitiikan yhteisvaikutuksessa. Veropolitiikka saa ottaa suuren osan tuloerojen kasvusta kontolleen. Stakesin hankkeessa muotoilimme silloisen ylijohtajan Matti Heikkilän johdolla Oikeus ja kohtuusnimiseen raporttiin seuraava julkista vastuuta koskeva sosiaalieettinen periaate Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilöiden omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Näinhän sosiaalipolitiikka monestakaan syystä ei toimi. Työmarkkinoiden sisäpiirin tai keskiluokan intressit ovat etuoikeutettuja tilanteessa, jossa kasvu ja kilpailukyky dominoivat yhteiskuntapolitiikkaa. Pohjoismaiset yhteiskunnat pyrkivät pitämään koko väestön universaalin hyvinvointivaltion piirissä. Sosiaalipolitiikan opissa keskiluokan mukanaolo ajatellaan tärkeäksi veronmaksuhalukkuuden ja ns. uudelleenjaon paradoksin kannalta. ja keskiluokan mukanaolo edellyttää ansioperusteista sosiaalivakuutusta, ennen muuta eläkkeitä, sekä laadukkaita terveys- ja sosiaalipalveluja. Vähäosaisten luottamuksen säilyttäminen näyttää olevan vähemmän tärkeää ainakin Suomessa. Brittiepidemiologit Richard Wilkinson & Kate Pickett (2009) The Spirit Level. Why More Equal Societies Almost Always Do Better ovat koonneet vakuuttavan paketin siitä, miten länsimaiden keskinäisessä vertailussa sosiaalisten ongelmien yleisyyttä ei selitä tulotaso vaan tulojen jakautuminen. Mitä suurempaa on eriarvoisuus, sen yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat. Tulevaisuuden voittajat asettaa eriarvoisuuden vähentämisen 2010-luvun hyvinvointivaltion yhdeksi tavoitteeksi. Tasa-arvoisilla rakenteilla ja tulonjaolla voidaan sekä lisätä onnellisuutta että ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Lähteitä Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma (2000) Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Vastapaino. Hiilamo, Heikki ym. (2010) Hyvinvoinnin turvaamisen rajat. Näköaloja talouskriisin ja hyvinvointivaltion kehitykseen Suomessa. Kelan tutkimusosasto. Julkunen, Raija (2006) Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Stakes. Saari, Juho (toim.) (2010) Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.
33 Soininvaara, Osmo (2010) Sata-komitea. Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa. Teos. Taimio, Heikki (toim.) (2010) Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? TSL.
34 Demografin fram till 2050 ett hot mot välfärden? 1 dec 2010, Helsingfors. Andreas Bergh Department of Economics, Lund University Ratio & IFN
35 Bergh, A. (2008). "Explaining the Survival of the Swedish Welfare State: Maintaining Political Support through Incremental Change." Financial Theory and Practice 32(3):
36 Bakgrund Alla samhällen måste hantera omfördelning över livet, och försäkring mot risker sjukdom, arbetslöshet och risken att behöva mycket stöd vid hög ålder.
37 Åldersprofiler för produktion och konsumtion i USA, 2000
38 Institutionella lösningar varierar stat Familj & civilsamhälle marknad och demografiska förändringar innebär utmaningar för alla samhällen inte bara för välfärdsstater.
39 Demografiska förändringar Ökad medellivslängd Minskat barnafödande
40 Befolkningens åldrande i Sverige Sverige 1900 Sverige Män Kvinnor Män Kvinnor Percent Percent NB: Det är minskat barnafödande ej ökad livslängd som skapar utmaningar under en övergångsperiod!
41 Befolkningsstruktur i förändring Hög fertilitet transition låg fertilitet
42 Andel vuxna i Sverige Är 67-åringar gamla eller vuxna?
43 Äldres sysselsättning Sysselsättning i gruppen år 2005: 10% 2007: 11% 2009: 12,5% Om trenden fortsätter
44 Andel vuxna i Sverige Vid fortsatt ökning av sysselsättnin g bland 65-74åringar.
45 Slutsats Ökad sysselsättning är nyckeln Konstant andel av livet i lönearbete. Nu: i arbete mellan 20 och 40, lever till 80 Framtid: i arbete mellan 25 och 50,
46 Vad betyder detta för välfärdsstaten? Anpassning till nya demografiska omständigheter Arbetsincitament, ökad privat finansiering, ökad valfrihet. Pensionssystemet Sjukvård, äldreomsorg Skola, högre utbildning och arbetsmarknad
47 Incitament att arbeta längre Fempartiöverenskommelse om nytt pensionssystem.
48 Topping up Ökade möjligheter att kombinera privat och skattefinansierad välfärd Pensionssparande Äldreomsorg Sjukvård?
49 Utbildning och arbetsmarknad Kan inträde på arbetsmarknaden tidigareläggas? Studiemedelssystem, poängpremie? Få vill arbeta längre än till 65 varför? Stel arbetsmarknad 2005: 7 procent bytte jobb i Sverige, 25 procent i Danmark (enl. Svenskt näringsliv)
50 Slutsats Demografiska förändringar utmanar välfärdsstaten Kan hanteras med reformer av pensioner, äldreomsorg, sjukvård, arbetsmarknad och utbildning Ingen kollaps förestående 2020 och 2030 talen blir jobbiga (i Sverige) Höjd pensionsålder låter jobbigt jobba samma andel fullt möjligt.
51 Invandringens betydelse för andelen 65+ år i Sverige percent Actual Without migration Bengtsson och Scott 2005
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI
Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE
JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotAlkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat
Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotMILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015
MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotSosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen
Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat
LisätiedotSuomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria
Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa
Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen
LisätiedotJulkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.
Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotHYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN
HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan
LisätiedotSoten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM
Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotKöyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016
12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotSosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo
Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotMillaisen Suomen haluamme?
Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotMistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?
19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa
Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen
LisätiedotKuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?
Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden
LisätiedotKuntatalouden hallinta
Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotTyöeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09
Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?
KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)
LisätiedotTästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:
Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotMITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013
MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua
LisätiedotSosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?
Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotSUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas
SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotTaantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
LisätiedotSOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015
SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset
LisätiedotOmaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen
Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSuomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?
Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja? Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 4.4.2019 1 8.1.2019 Uudistukset Pääministeri Matti Vanhasen
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotKauanko Pohjoismaiden malli kestää?
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotRuokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotTalouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari
Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen
LisätiedotSuomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari
Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotVaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön
Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
LisätiedotKunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.
Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTalouspolitiikka ja tilastot
Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
Lisätiedot