Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa"

Transkriptio

1 JULKAISU 9/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden aiheesta "Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen varapuheenjohtaja, professori Ilkka Ruostetsaari. Alustajina toimivat professori Juho Saari, Kuopion yliopisto, talousjohtaja Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto ja fil dr, välfärdsforskare Andreas Bergh, Centrum för ekonomisk demografi, Lunds universitet. Kommenttipuheenvuorot esittivät kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, tulevaisuusvaliokunnan Hyvinvointi-raportin ohjausryhmän pj., kansanedustaja Inkeri Kerola, sosiaali- ja terveysvaliokunta, pj, kansanedustaja Sirpa Asko- Seljavaara, sosiaali- ja terveysvaliokunta, varapj. sekä kansanedustaja Tuula Väätäinen, valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaoston pj.

3 SISÄLLYSLUETTELO Keskustelutilaisuuden ohjelma Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Professori Juho Saari, raportin tekijä, Kuopion yliopisto Julkisen talouden kestävyys onko meillä vielä varaa hyvinvointivaltioon? Talousjohtaja Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Hyvinvointivaltion rajat Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto Demografin fram till år 2050 ett hot mot välfärden? Fil dr, välfärdsforskare Andreas Bergh, Centrum för ekonomisk demografi, Lunds universitet

4 Hyvinvointivaltion mahdollisuudet ja haasteet Suomessa keskiviikkona kello Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio. Keskustelun lähtökohtana on tulevaisuusvaliokunnan syyskuussa 2010 julkaistu raportti Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Ohjelma Tilaisuuden avaus Professori Ilkka Ruostetsaari, Tutkaksen varapuheenjohtaja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Professori Juho Saari, raportin tekijä, Kuopion yliopisto Julkisen talouden kestävyys onko meillä vielä varaa hyvinvointivaltioon? Talousjohtaja Jaakko Kiander, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Kahvitauko Hyvinvointivaltion rajat Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, raportin ohjausryhmän pj. Kansanedustaja Inkeri Kerola, sosiaali- ja terveysvaliokunta, pj Demografin fram till år 2050 ett hot mot välfärden? Fil dr, välfärdsforskare Andreas Bergh, Centrum för ekonomisk demografi, Lunds universitet Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara, sosiaali- ja terveysvaliokunta, varapj Keskustelua Kansanedustaja Tuula Väätäinen, valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaoston pj Tilaisuuden päätös

5 TULEVAISUUDEN VOITTAJAT Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Itä-Suomen yliopisto (c) Juho Saari University of Eastern Finland 1

6 2010 luvun scyllat ja charybdisit Kuinka tulevaisuus voitetaan? (c) Juho Saari University of Eastern Finland

7 Loppuraportin rakenne (tehty 1/2010-7/2010) Tulevaisuusvaliokunnan kannanotot I OSA (ss. 8-27) Johdanto, jossa tehtäväksianto ja lähtökohdat II OSA (Juho Saari) (ss ) Luvut 2 ja 3, nykytilan kuvaus ja 2010-luvun yleisnäkymät III OSA (Projekti) (ss ) Luvut 4-9, joissa temaattiset tarkastelut IV OSA (Projekti) (ss ) 21 (suositusta Kirjallisuus ja kirjoittajatiedot Yhteensä noin 340 sivua. 3 (c) Juho Saari University of Eastern Finland

8 TEMAATTISET KOKONAISUUDET (kirjoittajat osallistuneet yksityishenkilöinä) 4. Julkinen talous Professori, johtaja Jaakko Kiander 5. Instituutiot Professori, osastopäällikkö Olli Kangas 6. Oikeus Professori Pentti Arajärvi 7. Politiikka Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo 8. Hyvinvointi Dosentti Jani Erola & Professori Juho Saari 9. Innovaatiot Tutkimusprofessori Jussi Simpura [Ulkopuolinen asiantuntija kp. Kari Välimäki] (c) Juho Saari University of Eastern Finland

9 Suositusten tavoitteet Aikajänne 2020:een Yhdistelmä tutkimustietoa ja poliittista visionaarisuutta peruslain asettamassa kehyksessä Tavoitteena hyvinvointivaltion uudistaminen (ei korvaaminen) nykyiseltä pohjalta annettujen reunaehtojen puitteissa. Hallitusohjelmien ja visioinnin puoleen väliin Kyllin selkeitä, jotta voimme olla joko oikeassa tai väärässä (c) Juho Saari University of Eastern Finland

10 SUOSITUKSET Sosiaaliturvan rahoitus sekä etuudet ja palvelut on pidettävä yhtenä kokonaisuutena. 2. Julkisen talouden kestävyys edellyttää työllistävän talouskasvun edistämistä 3. Julkisen talouden tasapainottamiseksi on tärkeää hillitä julkisten menojen kasvua. 4. Julkisten palvelujen tuottamisessa tulee käyttää monipuolisesti tarjolla olevia mahdollisuuksia pitäen kokonaisuus julkisen vallan käsissä (c) Juho Saari University of Eastern Finland

11 SUOSITUKSET Tarpeellista ja tarkoituksenmukaista olisi yhtenäistää etuudet ja palvelut sekä niistä aiheutuvat kustannukset kooten pirstoutuva lainsäädäntö. 6. Hyvinvointivaltiota tulee tarkastella ja uudistaa sosiaalisten investointien ja sosiaalisten mahdollisuuksien näkökulmasta. 7. Sosiaalisten mahdollisuuksien korostaminen ei saa rajoittaa sosiaalisia oikeuksia, vaan pidemminkin sen on laajennettava niitä. 8. Hyvinvointivaltiota kehitettäessä tulisi korostaa hyvinvoinnin mahdollisuuksien edistämistä sosiaalisten riskien välttämisen sijaan (c) Juho Saari University of Eastern Finland

12 SUOSITUKSET Työuria on pidennettävä ja työn verotusta ei tule kiristää. 10. Terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen edellyttää suurempia vastuualueita. 11. Perusturvan tasoa tulee kohentaa ja siihen liittyvät SATA-komitean suositukset on pantava toimeen. 12. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee vähentää perhepolitiikan keinoin (c) Juho Saari University of Eastern Finland

13 SUOSITUKSET Sosiaalipolitiikassa tulee nykyistä enemmän keskittyä lasten ja nuorten mahdollisuuksien turvaamiseen. 14. Julkisen vallan on selkeytettävä palvelujärjestelmää niin, että palvelujen käyttäjä voi ymmärtää järjestelmän osien ja kokonaisuuden suhteen. 15. Hallinnon ei-lainsäädännöllisen sääntelyn lisääntymisen tulee johtaa tarkkaan ja perusteltuun harkintaan eri säätämistapojen käytöstä. 16. Kunnan tehtävänä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja riittävien sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen turvaaminen alueellaan (c) Juho Saari University of Eastern Finland

14 SUOSITUKSET Kansallisen innovaatiojärjestelmän näkökulma on laajennettava kattamaan myös sosiaaliset innovaatiot. 18. Sektoritutkimusuudistuksen jatkossa on määriteltävä myös valtion tutkimuslaitosten rooli. 19. Hyvinvointivaltiollisten toimintojen omassa innovaatiojärjestelmässä on pyrittävä innovaatioiden kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen. 20. Innovaatioiden tuonti on hyvinvointivaltiollisten toimintojen kannalta merkittävä, mutta huonosti organisoitu osa innovaatiojärjestelmää. 21. Innovaatioiden juurruttaminen pitkäaikaisiksi käytännöiksi vaatii toimia hyvinvointivaltiollisten toimintojen koko leveydeltä (c) Juho Saari University of Eastern Finland 10

15 Kiitos Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2010 ISBN (nid.) ISBN (PDF) (c) Juho Saari University of Eastern Finland

16 Julkisen talouden tasapainottaminen ja hyvinvointivaltio rahoitus 2010-luvulla Jaakko Kiander Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

17 Julkisen talouden osat Koko julkinen talous Sulautettu kokonaisuus Alijäämä n. 2½ %/bkt vuonna 2010, lähellä tasapainoa vuonna 2011 Varat suuremmat kuin velat toisin kuin muualla!! EMU-velka n. 45 %/bkt v 2010 Sosiaaliturvarahastot Ylijäämäisiä, rahastot noin 70 %/bkt Kunnat Yleensä tasapainossa, velka alle 10 %/bkt Valtio Julkisen talouden joustavin osa, suuret suhdannevaihtelut tasapainossa Vuoden 2010 alijäämä vajaa 10 mrd, vuoden 2011 alijäämä 6-8 mrd euroa eli 3-4 %/bkt

18 Valtio ja kunnat Sosiaaliturvarahastot eli lähinnä eläkerahastot pysyvät ylijäämäisinä (jos TyEL-maksuja nostetaan sovitulla ja suunnitellulla tavalla...) Ylijäämä voi tosin pienentyä, kun eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina nopeasti Kuntien talous tasapainottuu vuonna 2011 Positiivisia yllätyksiä tulossa Valtion talous kohenee talouden kasvaessa, mutta edelleen suuri tasapainostustarve: Vuoden 2011 vajaus 6-8 mrd Kasvu hoitaa tästä osan, mutta luultavasti ei kaikkea Menojen kasvun rajoittaminen tärkeää

19 Talouskasvu ja valtiontalouden tasapaino: valtiontalouden rahoitusjäämä (%/bkt) eri talouskasvuvaihtoehdoissa % 3 % 4 %

20 Tavoitteita Valtion velan kasvulle pitää asettaa yläraja Sitoumus, että EMU-velka < 60 %/bkt (maksimi!) Politiikkatavoite, että EMU-velka < 50 %/bkt vuonna 2015 (=tavoitetaso) Valtiontalous kannattaa tasapainottaa vaalikauden aikana eli vuoteen 2015 mennessä Sopeutustarve n. 1,5 mrd/vuosi Tulojen pitää siis kasvaa joka vuosi enemmän kuin menojen Jos alijäämä pienenee ennakoidusti ja tasaisesti, ratinglaitokset ovat tyytyväisiä (=AAA)

21 Kasvu ja työllisyys Talouskasvu ja työllisyysaste avainasemassa kun julkista taloutta kohennetaan Jos talous kasvaa vuosina keskimäärin 3,5 % vuodessa, valtiontalous tasapainottuu ilman leikkauksia ja veronkorotuksia Kasvu voi hyvinkin jäädä tätä pienemmäksi (2,5 %), tällöin tarvitaan sekä menokuria että maltillista verojen kiristämistä Jos kasvu jää hitaaksi (< 2 %), tilanne muodostuu vähitellen kestämättömäksi ja hyvinvointivaltio pitää purkaa

22 Ikärakenteen muutoksen vaikutus Sosiaali- ja terveysmenojen kasvupaine -> 2030 Eläkemenojen kasvu +3 %/bkt Muiden sosiaali-ja terveysmenojen kasvu +3 %/bkt Työikäisen väestön kehitys ja huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee Maahanmuutto voi muuttaa ennusteita Elatussuhteen kehitys riippuu työllisyydestä Työurien ja työllisyysasteen merkitys Ikääntymisen vaikutuksia voidaan kompensoida korkeammalla työllisyysasteella (=pidemmillä työurilla) 77 % * 3300 = 2540 > 70 * 3500 = 2450

23 Julkisten menojen bkt-osuus supistuu, kun työllisyysaste nousee Julkisen sektorin koon riippuvuus työllisyysasteesta vuosina ja 2020-luvulla julkiset menot / bkt työllisyysaste

24 Tavoitteita Työllistävää talouskasvua Elinkeinopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, infrapolitiikkaa... Kasvutavoitteeksi 3 % vuodessa vaalikauden ajan uutta työpaikkaa ja työllisyysaste yli 70 prosenttiin Tämä ei riitä: vaalikaudella tarvitaan vielä lisää työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin Jos tämä onnistuu, työurat pidentyvät noin 3 vuodella

25 Työurat Mitkä tekijät lyhentävät suomalaisten työuria? Pitkä opiskelu Työttömyys N henkeä Työkyvyttömyys N henkeä Työkyvyttömyyseläkkeelle keskim. 52 v. Varhainen eläköityminen Vanhuuseläkkeelle keskim. 63½ V.

26 Ennusteita vuosille : suunta on oikea, mutta jatkuuko se? Vienti ja teollisuustuotanto: >10 % Bruttokansantuote: 3½ - 4 % Työllisyys: 1 % vuonna 2011 Työttömyys: 8 % v 2010, 7 % vuonna 2011 Inflaatio: 1½ % v 2010, 2½ % v 2011

27 Raija Julkunen, Tutkas Hyvinvointivaltion rajat Sosiaalipoliittinen keskustelu hyvinvointivaltion kasvusta rajoilleen alkoi 1980-luvulla, samaan aikaan kuin keskustelu talouskasvun rajoista luvulta alkaen on myös keskusteltu hyvinvointipluralismista ja -sekoituksista (mix). Talouskasvu on, tosin kriisien katkaisemana ja hidastuneena, jatkunut. Hyvinvointivaltion kehityskulku on vaihdellut. Perässätulevat maat ovat ottaneet kiinni edelläkävijöitä; edelläkulkeneissa maissa on suuntauduttu menokasvua hillitsevään järjestelmien, ennen muuta eläkejärjestelmien reformointiin. Yksi hyvinvointivaltion tutkimuksen keskeisiä teemoja viimeiset vuotta on ollut ns. retrenchment (perääntyminen, takaisinpainaminen). Hyvinvointivaltion tutkimuksessa on ollut tapana erottaa kolmenlaisia hyvinvointivaltion rajoja 1. taloudellinen 2. legitimiteetti, kannatus, hyväksyttävyys (kansalaisten ja päättäjien keskuudessa) 3. hallinnollinen ja toimeenpaneva kyvykkyys Mikään näistä rajoista ei ole absoluuttinen, niistä neuvotellaan, eri maissa ne asettuvat eri tavoin ja rajoja voidaan siirtää. Pohjoismaissa julkisen kulutuksen osuus kansantuotteesta on ollut tasolla, jolla oikeaoppisten ekonomistien mukaan kansantalous ei voi menestyä. Ekonomistit ovat ihmetelleet, että se lentää sittenkin. Pohjoismaita on pidetty myös hallinnollisesti kyvykkäinä ja tehokkaina. Universaali hyvinvointivaltio on myös tuottanut korkean ja vakaan kannatuksen. Pohjoismaat eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä. Kelassa vierailleet sosiaalipolitiikan oraakkelit olivat todenneet: Luulimme, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Rahoitettavuus, kyvykkyys ja legitimiteetti liittyvät toisiinsa. Tulevaisuuden voittajat -kirjassa painotetaan, että hyvinvointivaltion legitimiteetti 2000-luvulla riippuu myös sen kyvystä sopeutua muuttuviin oloihin. Akuutin laman jälkeisessä tilanteessa taloudellinen raja ja rahoitettavuus saavat päähuomion, mutta kaksi muutakin kysymystä ovat ajankohtaisia. Taloudellinen raja Julkisista resursseista on aina niukkuutta. Ennen viimeisintä talouskriisiä moni ihmetteli, miksi raha ei tunnu riittävän siihenkään, mihin se ennen riitti, vaikka Suomi on vauraampi kuin koskaan ja käyttää julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin enemmän kuin koskaan. Sosiaalipoliitikot viittaavat selityksenä väestön ikääntymiseen, kohonneeseen työttömyystasoon, sekä ns. uusiin sosiaalisiin riskeihin kuten työn ja avioliittojen epävarmuuteen, syrjäytymiseen, sairastuttaviin elintapoihin ja maahanmuuttoon, terveydenhuollon uusin teknologioihin ja lääkkeisiin sekä kansalaisten palveluvaatimusten kasvun kanssa. Olen usein siteerannut kanadalaisen Paul Piersonin diagnoosia jälkiteollisen hyvinvointivaltion pysyvästä ahtaudesta (permanent austerity). Jos Suomessa käytettäisiin julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin sama osuus kansantuotteesta kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joitakin asioita voitaisiin hoitaa paremmin, mutta tiukkuus ei poistuisi. Taloudellinen raja ilmenee myös hyvinvointivaltioajattelun taloudellistumisena. Hyvinvointivaltiota tarkastellaan talouskasvua ja kansallista kilpailukykyä edistävänä investointina, ja sen toimintoja tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kulmista. Lapsiin kohdistuvat toimet ovat investointivaltiossa siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että ne voi argumentoida

28 kustannustehokkaiksi investoinneiksi. Vaakakupissa ovat elämänmittainen panos yhteiseen kakkuun tai mahdollisesti elämänmittaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ja kontrollikoneistojen kustannukset. Taloudelliset kriisit kärjistävät rahoitusongelmia. Taloudellisilla kriiseillä on ollut taipumus kaatua hyvinvointivaltion niskaan toisessakin mielessä. Kriisien syytä on etsitty liian laajasta hyvinvointivaltiosta tai vääristä kannustimista. Viime vuosien kriisin alkuperä USA-lähtöisenä finanssikriisinä on yksiselitteinen, eikä sitä voi kääntää suomalaisen hyvinvointivaltion viaksi. Silti se lisää olennaisella tavalla hyvinvointivaltion rahoitusongelmia. Väestön ikääntymisen ja julkisen talouden alijäämän kaksoishaaste on jo kuvattu tämän seminaarin muissa alustuksissa. On kuitenkin huomattava, että hyvinvointivaltiolla ei ole yhtä kukkaroa, vaan hyvinvointivaltion eri toimintoja rahoitetaan eri lähteistä. Rahoitusongelmien luonne vaihtelee toiminnosta toiseen, en erilainen esimerkiksi eläkkeissä ja kuntien vastuulla olevissa palveluissa. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisen päälinjasta ollaan varsin yksimielisiä: tarvitaan korkeaa työllisyyttä ja talouskasvua tai työllistävää talouskasvua. Sen keinoista on jo enemmän erimielisyyttä ja erilaisia poliittisia linjauksia: **millaisella talous- ja veropolitiikalla, **mikä on aktiivisen työvoimapolitiikan rooli ja resurssit, ** miten sosiaaliturvan rakenteita voidaan muuttaa työllisyysystävälliseen suuntaan, ** miten voidaan integroida työmarkkinoille sieltä syrjäytettyjä ryhmiä (koulupudokkaat, vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat, pitkiä hoitovapaita pitävät äidit ) ** miten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voidaan vähentää ja miten yhä useampi olisi työssä pitempään. Korkeaa työllisyyttä tavoiteltaessa on meillä on ollut kaksi tabua, miesten yleinen asevelvollisuus ja äitien pitämät lasten hoitovapaat. Taloudellista rajaa voidaan siirtää myös keräämällä enemmän verotuloja, joko laajentamalla veropohjaa tai nostamalla veroasteita, mutta tästä on vähemmän yksimielisyyttä kuin kasvustrategiasta. Tuloja voidaan periaatteessa siirtää hyvinvointimenoihin muusta julkisesta toiminnasta, mutta niukkuutta on muuallakin (oikeuslaitos, rautatiet ja maantiet jne.). Kasvun ja työllisyyden ohella hyvinvointivaltion rakenteita ja prosesseja voidaan järkevöittää. Suurimpia reformeja kaavaillaan terveydenhuoltoon (esim. Kela: sairausvakuutusrahasto, THL: alueellinen yksikanavaisen rahoituksen malli). Tavoitteena on kuntaa laajempi riskipooli. Muutkin hallinta- ja prosessi-innovaatiot koskevat lähinnä terveydenhuoltoa. Kustannuksia voidaan siirtää ja on siirretty kotitalouksille ja yksityiseen kulutukseen. Esimerkiksi terveyspalveluissa kotitalouksien rahoitusosuus on meillä eurooppalaisittain korkea luvun laman synnyttämiä rahoitusongelmia ratkottiin myös monin tietoisin säästöin. Vuosina tehtiin n merkittävämpää toimeentuloturvaa koskevaa muutosta, useimmat leikkauksia. Sen ohella on tapahtunut hiipivää toimeentuloetuuksien ja palvelujen heikentämistä. Pienetkin kumuloituvat leikkaukset muuttavat hyvinvointivaltion kasvoja ja tulevaisuuden horisonttia. Uusien leikkausten tekeminen olisi nyt entistä vaikeampaa, vaikka kaikki ovat yksimielisiä siitä, että valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menokuria. Tulevaisuuden voittajat -teoksesta löytyy ainakin yksittäinen kannanotto, jonka mukaan ilman uusia resursseja hyvinvointivaltion edessä on joko nopeampi tai hitaampi alasajo.

29 Oikeutus ja kannatus Hyvinvointivaltiolla on Suomessa laaja ja 1990-luvun laman jälkeen vahvistunut kansalaiskannatus. Monenlaiset mielipidetutkimukset (EVA, Stakes, Kela, Kuntaliitto, Eurostat, Eduskuntavaalitutkimus ) osoittavat enemmistön tuen, rahoitusvalmiuden ja julkiseen hyvinvointivastuuseen kohdistuvat odotukset. Kaikki puolueet ainakin retorisesti tavoittelevat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Onko kuva kuitenkaan niin särötön? ** Taloudellisten ja poliittisten eliittien ja päättäjien suhde on kansalaisia varauksellisempi, ja he näkevät suurempien muutosten tarvetta. ** Kun tarkastellaan, miten tärkeitä asioita vaaleissa ovat julkisten palvelujen tason turvaaminen vs verotuksen keventäminen, kansalaisten näkemykset eroavat puoluekannan mukaan. ** Kansalaisten luottamus ei ole yhtä särötöntä kuin kannatus. Luottamus hyvinvointivaltiota, päättäjiä ja kanssaihmisiä kohtaan liittyvät toisiinsa, ja paljon vääryyksiä elämässään kokeneiden luottamus kumpaakin kohtaan murenee. ** Palveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuu paljon arvostelua. Tietyt kritiikin kohteet toistuvat (esim. terveyskeskusten palvelutaso, vanhusten hoidon epäkohdat, eläkkeiden taitettu indeksi, perusturvan matala taso, pätkätyöntekijöiden eriarvoinen asema). Kelan ulkomaiset oraakkelit kiinnittivät huomiota yhteiskunnan jakautumiseen sisä- ja ulkopuolisiin sosiaaliturvassa (ansio vs perusturvaetuudet) ja terveydenhuollossa (työterveyshuolto vs julkinen). ** Kansalaiset odottavat julkisen vallan tasoittavan eikä kasvattavan tuloeroja. ** Kaikki päättäjien ajamat tavoitteet, ennen muuta vanhuuseläkeikärajan nosto, eivät saa kansalaisten kannatusta. ** Hyvinvointivaltion ammattikunnissa on paljon kritiikkiä sekä niukkoja resursseja että omia työehtoja kohtaan. Kritiikki koskee pääasiassa sitä, ettei politiikka pidä hyvinvointivaltion lupauksia. Mutta mielipidekyselyt paljastavat noin neljäs- tai viidesosan vähemmistön, joka on heikosti sitoutunut hyvinvointivaltioon ja sen rahoitukseen. Tämän suuntainen kritiikki on muuta väestöä yleisempää esimerkiksi yrittäjissä. Julkisen keskustelun ja poliittisen liikehdinnän nojalla voi paikantaa myös muita säröjä. ** Keskiluokkaistumisen ja vaurastumisen myötä koettu hyvinvointi, mieliala (tai sen kääntöpuoli, masennus), työhyvinvointi ja yksityiselämä saavat lisää huomiota. Niiden vajeisiin on vaikea vastata hyvinvointivaltion politiikalla. Kansainväliset vertailut kuitenkin osoittavat, että onnellisuus riippuu asioista, joihin voidaan vaikuttaa yhteiskuntapolitiikalla: yhteiskunnan toimivuus, koettu elintaso, hyvinvointijärjestelmä ja tasa-arvoisuus. ** Ns. protestiäänestäminen välittää hylätyksi tulemisen kokemusta. Suuri osa väestön pienituloisimmasta viidenneksestä suunnittelee äänestävänsä perussuomalaisia. Ilman protestiäänestämistä huono-osaisten legitimiteettivajeet jäisi vähälle huomiolle. ** Toisenlaista säröä edustaa ekologisista uhista ponnistava talouskasvun kritiikki, degrowth- idea ja sitä säestävä, yksilöllisempi downshifting- eli leppoistamisvaatimus. Tuntemamme hyvinvointivaltio on kasvu- ja työllisyysriippuvainen. Kasvuttomuuden vaihtoehto rakennetaan radikaalille, vaikeasti toteutettavalle, työn ja tulojen uudelleenjaolle. Talouskriisin jälkeisessä tilanteessa on vielä vähemmän tilaa kasvuttomuuden idealle, mutta kaikkia mahdollisuuksia äänestää jaloillaan vähemmän työnteon puolesta ei voi tukkia politiikalla. Teoksessaan Vastademokratia Ranskalainen Pierre Rosanvallon esittää teesin epäluulon/epäluottamuksen ja vastademokratian ajasta, jossa politiikan lumo on haihtunut. Syntyy eräänlainen vastapolitiikka. Sen keinoja ovat valvonta, vastustaminen, tuomitseminen ja ilmiantaminen. Vastapolitiikka on tärkeää demokratialle, vaikka siinä on populismin ansa. Rosanvallon kiinnittää huomiota myös politiikan oikeudellistumiseen ja erimuotoisiin

30 oikeudenkäynteihin, tilin- ja selontekoihin) aivan kuin kansalaiset odottavat saavansa oikeudenkäynneiltä tuloksia, joita he eivät saa äänestämällä. Vaikka Ranska poikkeaa poliittiselta kulttuuriltaan Suomesta, vastapolitiikan merkit ovat tunnistettavia Suomessakin. Hallinnollinen ja toiminnallinen kyvykkyys: hallinnosta hallintaan 2000-luvun hyvinvointivaltioksi mielletty kokonaisuus on monitahoinen ja monikehäinen (EU, kansallisvaltio) organisaatioiden, poliitikkojen, puoli-itsenäisten toimijoiden (kuten 342 kunnan) ja ammattikuntien rykelmä, jota ei ohjaa yhteinen hyvinvointivaltiollinen tahto eikä yksi sosiaalimenojen kukkaro. Kelan tutkimusosaston oraakkelien yksi hämmästelyn aihe oli suomalainen hajanaisuus eli julkisen, lailla säädetyn ja yksityisen moninaiset kombinaatiot ja rahavirrat. Monimutkaistuminen on Suomea yleisempi, poliittisin teon tuotettu suunta. Yhteiskuntatutkimuksessa tätä kuvataan siirtymänä hierarkkisesta hallinnosta (administration) uuteen hallintaan (new governance), jonka yksi piirre ovat julkisen/yksityisen rajan ylitykset. Moninaisuudessaankin suomalainen sosiaalipolitiikka on ollut tehokasta ja edullista. Päätöksiä on saatu aikaan (esim. tulopoliittisten sopimusten yhteydessä), päätökset on pystytty laittamaan toimeen ja sosiaaliturvan hallintokustannukset ovat olleet kohtuulliset. Samalla kun keskusohjauksen purkamisella, desentralisoinnilla ja yksityistämisellä on pyritty vastaamaan ajan haasteisiin, on luotu uusia hallinta-ongelmia. Työmarkkinasopimusten kautta toteutunut hallinta on heikentymässä; valtion ja kuntien suhteessa on pysyvää kitkaa; terveydenhuolto tuottaa osaoptimointia. Kilpailutus tuottaa uusia transaktiokustannuksia, kömmähdyksiä ja alituisia oikeudenköyntejä, palvelujen inhimillinen sisältö puristetaan laadun käsitteeseen ja sterilisoitu laatukin saa vähäisen painon hinnan rinnalla. Informaatio-ohjaus ei vastaa odotuksia. Palvelujen uudistamisessa on siirrytty kohti hankkeita, ohjelmia ja projekteja. Näin pyritään sitomaan monia tahoja uusien ratkaisujen löytämiseen ja juurruttamiseen. Samalla kuitenkin projektiyhteiskunnan tuloksellisuuteen kohdistetaan epäilyjä. Jäävätkö uudet ratkaisut ja toimintatavat kovin pisteittäisiksi ja katkonaisiksi? Sata-komitean valossa myös päätösten aikaansaaminen on vaikeutunut. Kiperin hallinta- ja ohjausongelma on terveydenhuollossa. Miten käytettävissä olevat voimavarat saadaan kohdennetuksi järkevästi, koska nykyiset ohjausinstrumentit eivät tähän riitä? Monikanavaisen rahoituksen ongelmista ja terveydenhuollon rakenteiden sisältämistä eriarvoisuudesta on suhteellisen laaja yhteisymmärrys. Työterveyshuollon vahvuus on sen maksuttomuus ja nopea erikoislääkärille pääsy, vastakohtana sille, että terveyskeskuksiin pääsy on maksullista, palvelujen saatavuudessa on viiveitä ja erikoislääkärille pääsy on vaikeaa. Hyvinvoinnin hallinta ulottuu myös yksilöiden käyttäytymiseen. Hyvinvointitavoitteita ei voi saavuttaa ilman, että yksilöt käyttäytyvät ko. tavoitteiden suuntaisesti. Luokka- ja sukupuolijakoihin kiinnittyvät terveyserot ovat kiperä ongelma. Terveyspalvelut voidaan periaatteessa järjestää ja kohdentaa oikeudenmukaisemmin. Silti terveyseroja ei voi poistaa ilman yksilöiden terveyskäyttäytymisen muutoksia. Sosiaalipolitiikan kansalaisiin kohdistuukin monenlaisia aktivoinnin, kannustamisen, vastuuttamisen, valmentamisen ja valistamisen tekniikoita. Juho Saari ja Heikki Hiilamo ovat lanseeranneet mahdollisuuksien politiikan. Sellaisena kuin se esitellään Tulevaisuuden voittajat - julkaisussa, se vaatisi kuitenkin perusturva- ja perhepoliittisten järjestelmien (instituutioiden) uutta

31 läpikäyntiä. Voi kysyä, onko siihen poliittista valmiutta näin nopeasti Sata-komitean jälkeen. Toisaalta sosiaalityön ja sosiaalialan rooli mahdollisuuksien politiikassa sivuutetaan. Kenen vastuu? Keskustelu hyvinvointivaltion rajoista siirtyy aina keskusteluun eri tahojen vastuusta. Stakesilla oli vuosina projekti Hyvinvointivaltion rajat. Sen tehtäväksi asetettiin pohtia julkisen hyvinvointivastuun painopisteitä sekä julkisen vallan, kansalaisyhteiskunnan, perheiden ja markkinoiden välistä työnjakoa. Yleinen keskustelu vastuun- ja tehtäväjaon periaatteista ei hevin johda mihinkään. Kansalaisten elämän ehdot syntyvät ennen kaikkea markkinoilla (työmarkkinat, kulutus) ja perheissä. Hyvinvointivaltion ideana on tasoittaa näissä syntyneitä hyvinvoinnin eroja ja jakoja. Toisaalta perheet, järjestöt, kirkot, yritykset ja markkinat voivat tuottaa ja ovat aina tuottaneet samoja hyvä asioita (hoivaa, apua, hoitoa, terveyspalveluja, vakuutuksia jne.) kuin valtiokin. Muutama vuosikymmen sitten yhteisvastuun käsitteellä viitattiin valtion ja kollektiivisten hyvinvointitehtävien laajenemiseen. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön dokumentit viittaavat sillä näiden muiden tuottajien houkutteluun mukaan valtiojohtoiseen kokonaisuuteen. Välineinä ovat myös taloudelliset subventiot (lasten kotihoidon ja omaishoidon tuki, ostopalvelut, palvelusetelit, Kela-korvaukset.. ) ja mekanismina yhä useammin kilpailutus. Keskusteluun nouseva oma vastuu on epämääräinen ja monitahoinen asia. Se voi ensinnäkin tarkoittaa toimeentulovastuun siirtoa yksilöille ja perheille. Tätä on tehty viime laman jälkeen esimerkiksi heikentämättä etuuksia, tarveharkinnalla, vastikkeellisuudella, vakuutusmaksujen korotuksella. Perusturvaetuuksien heikkenemisestä tuskin tarvitsee muistuttaa. Vähimmäisetuuksien (työmarkkinatuki, toimeentulotuki) saajien perhevastuu korostuu suhteessa ansioetuuksien yksilökohtaisuuteen. Myös läheisten vastuu vanhojen ihmisten auttamisesta on lisääntynyt. Vastuun siirto ei tosin ole ollut yksisuuntaista, sillä toisaalta yksilöiden hyvinvointioikeuksia on vahvistettu perus- ja muin oikeuksin ja takuin. Mutta omalla tai yksilön vastuulla viitataan myös käyttäytymiseen, joka tuottaisi mahdollisimman vähän sosiaalipoliittista kuormaa eli toivetta, että yksilöt huolehtisivat toimintakyvystään, terveydestään, avioliittojen kestävyydestä, lapsistaan, omaisistaan, lähimmäisistään, työllistyvyydestään jne. Näin voi toivoa, vaikka elämä on riskikästä ja satunnaista: avioliitot hajoavat, sairaudet osuvat kohdalle, masennus valtaa eikä koulutuskaan aina takaa työtä. Ihmiset myös spontaanisti, ilman valtion käskyä, tekevät vapaaehtoistyötä tai vähintään osallistuvat kampanjoihin ja keräyksiin. Yleistä retoriikkaa vaikeampi on muotoilla sellaisia sosiaalieettisesti kestäviä periaatteita, joilla oma vastuu sisäistetään sosiaali- ja terveysjärjestelmiin. Kukaan tuskin vastustaa ajatusta, että vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan. Mutta mitä muuta se tarkoittaa kuin itsestäänselvyyttä? Tarkoittaisiko se, että lapsilisä, julkinen päivähoito, neuvola tai lastensuojelu pitäisi lakkauttaa, heikentää tai tehdä riippuvaksi vanhempien onnistumisesta? Tai tarkoittaisiko se, että silloin kun kodit epäonnistuvat, lapset pitäisi jättää oman onnensa nojaan? Pitäisikö vanhempien elatusvastuu ulottaa opiskeleviin lapsiin ja esimerkiksi nurkan takana odottaviin yliopistojen lukukausimaksuihin? Toinen esimerkki. Ajoittain esille nousee oma terveysvastuu ja terveyspalvelujen tekeminen riippuvaksi omasta käyttäytymisestä. Se edellyttäisi kuitenkin mahdottomia eettisiä rajanvetoja ja olisi sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Väitän, että terveys on jo nyt riittävän riippuva omasta hyvä- ja huono-osaisuudesta ja sen luomasta elämänhallinnasta. Vastuudiskurssin sijaan hyödyllisemmältä avaukselta vaikuttaa Tulevaisuuden voittajat- kirjassa esitellyt uusien mahdollisuuksien ja myönteisten siirtymien ideat. Kuten sanoin, ongelma on, löytyykö järjestelmien perkaamiseen poliittista energiaa.

32 Myös varautuminen vanhuuteen vapaaehtoisten eläkkeiden, muun säästämisen, asuntovarallisuuden realisoinnin tai mahdollisen vapaaehtoisen hoivavakuutuksen avulla nousee keskusteluun. Kansalaiset toimivat jo nyt jossain määrin näin. Ongelmana on kuitenkin pelisääntöjen epäselvyys ja läpinäkymättömyys: on vaikea tietää, mitä julkiselta taholta voi tulevaisuudessa odottaa. Kenelle ja millaisia palveluja tarjotaan? Nouseeko esityslistalle esimerkiksi perinnöksi ajatellun omaisuuden (asunto, säästöt, metsä) käyttöönotto julkisen hoidon kustannuksiin? Omaisuuden merkitys on kasvanut uudenlaisten sijoitusmarkkinoiden ja -tuotteiden sekä varallisuuserojen kasvun myötä. Pitäisikö sillä olla sosiaalipoliittisia seurauksia? Radikaalit poliittiset päätökset anglosaksisen mallin ja sen oman vastuun suuntaan näyttävät epätodennäköisiltä (ilman suuria katastrofeja). Todennäköisemmin hyvinvointivaltion rajat jos niitä ei pystytä siirtämään ilmenevät hiipivinä rapautumisena, kuten jo tähänkin saakka. Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä kirjoittivat vuonna 2000, että pohjoismaisessa keskustelussa hyvinvointivaltio ymmärretään kansalaisten tahdon ja poliittisen voiman aikaansaamaksi kollektiiviksi, joka ilmentää laaja-alaista solidaarisuutta ja halua huolehtia myös huono-osaisista yhteiskunnan jäsenistä. Tämä ymmärrys vastaa aika kehnosti suomalaisia realiteetteja. Syy ei ole vain tai ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspoliittisissa järjestelmissä, vaan parin viime vuosikymmenen aikaisissa rakenteellis-mentaalisten muutosten ja koko yhteiskuntapolitiikan yhteisvaikutuksessa. Veropolitiikka saa ottaa suuren osan tuloerojen kasvusta kontolleen. Stakesin hankkeessa muotoilimme silloisen ylijohtajan Matti Heikkilän johdolla Oikeus ja kohtuusnimiseen raporttiin seuraava julkista vastuuta koskeva sosiaalieettinen periaate Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilöiden omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Näinhän sosiaalipolitiikka monestakaan syystä ei toimi. Työmarkkinoiden sisäpiirin tai keskiluokan intressit ovat etuoikeutettuja tilanteessa, jossa kasvu ja kilpailukyky dominoivat yhteiskuntapolitiikkaa. Pohjoismaiset yhteiskunnat pyrkivät pitämään koko väestön universaalin hyvinvointivaltion piirissä. Sosiaalipolitiikan opissa keskiluokan mukanaolo ajatellaan tärkeäksi veronmaksuhalukkuuden ja ns. uudelleenjaon paradoksin kannalta. ja keskiluokan mukanaolo edellyttää ansioperusteista sosiaalivakuutusta, ennen muuta eläkkeitä, sekä laadukkaita terveys- ja sosiaalipalveluja. Vähäosaisten luottamuksen säilyttäminen näyttää olevan vähemmän tärkeää ainakin Suomessa. Brittiepidemiologit Richard Wilkinson & Kate Pickett (2009) The Spirit Level. Why More Equal Societies Almost Always Do Better ovat koonneet vakuuttavan paketin siitä, miten länsimaiden keskinäisessä vertailussa sosiaalisten ongelmien yleisyyttä ei selitä tulotaso vaan tulojen jakautuminen. Mitä suurempaa on eriarvoisuus, sen yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat. Tulevaisuuden voittajat asettaa eriarvoisuuden vähentämisen 2010-luvun hyvinvointivaltion yhdeksi tavoitteeksi. Tasa-arvoisilla rakenteilla ja tulonjaolla voidaan sekä lisätä onnellisuutta että ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Lähteitä Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma (2000) Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Vastapaino. Hiilamo, Heikki ym. (2010) Hyvinvoinnin turvaamisen rajat. Näköaloja talouskriisin ja hyvinvointivaltion kehitykseen Suomessa. Kelan tutkimusosasto. Julkunen, Raija (2006) Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Stakes. Saari, Juho (toim.) (2010) Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.

33 Soininvaara, Osmo (2010) Sata-komitea. Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa. Teos. Taimio, Heikki (toim.) (2010) Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? TSL.

34 Demografin fram till 2050 ett hot mot välfärden? 1 dec 2010, Helsingfors. Andreas Bergh Department of Economics, Lund University Ratio & IFN

35 Bergh, A. (2008). "Explaining the Survival of the Swedish Welfare State: Maintaining Political Support through Incremental Change." Financial Theory and Practice 32(3):

36 Bakgrund Alla samhällen måste hantera omfördelning över livet, och försäkring mot risker sjukdom, arbetslöshet och risken att behöva mycket stöd vid hög ålder.

37 Åldersprofiler för produktion och konsumtion i USA, 2000

38 Institutionella lösningar varierar stat Familj & civilsamhälle marknad och demografiska förändringar innebär utmaningar för alla samhällen inte bara för välfärdsstater.

39 Demografiska förändringar Ökad medellivslängd Minskat barnafödande

40 Befolkningens åldrande i Sverige Sverige 1900 Sverige Män Kvinnor Män Kvinnor Percent Percent NB: Det är minskat barnafödande ej ökad livslängd som skapar utmaningar under en övergångsperiod!

41 Befolkningsstruktur i förändring Hög fertilitet transition låg fertilitet

42 Andel vuxna i Sverige Är 67-åringar gamla eller vuxna?

43 Äldres sysselsättning Sysselsättning i gruppen år 2005: 10% 2007: 11% 2009: 12,5% Om trenden fortsätter

44 Andel vuxna i Sverige Vid fortsatt ökning av sysselsättnin g bland 65-74åringar.

45 Slutsats Ökad sysselsättning är nyckeln Konstant andel av livet i lönearbete. Nu: i arbete mellan 20 och 40, lever till 80 Framtid: i arbete mellan 25 och 50,

46 Vad betyder detta för välfärdsstaten? Anpassning till nya demografiska omständigheter Arbetsincitament, ökad privat finansiering, ökad valfrihet. Pensionssystemet Sjukvård, äldreomsorg Skola, högre utbildning och arbetsmarknad

47 Incitament att arbeta längre Fempartiöverenskommelse om nytt pensionssystem.

48 Topping up Ökade möjligheter att kombinera privat och skattefinansierad välfärd Pensionssparande Äldreomsorg Sjukvård?

49 Utbildning och arbetsmarknad Kan inträde på arbetsmarknaden tidigareläggas? Studiemedelssystem, poängpremie? Få vill arbeta längre än till 65 varför? Stel arbetsmarknad 2005: 7 procent bytte jobb i Sverige, 25 procent i Danmark (enl. Svenskt näringsliv)

50 Slutsats Demografiska förändringar utmanar välfärdsstaten Kan hanteras med reformer av pensioner, äldreomsorg, sjukvård, arbetsmarknad och utbildning Ingen kollaps förestående 2020 och 2030 talen blir jobbiga (i Sverige) Höjd pensionsålder låter jobbigt jobba samma andel fullt möjligt.

51 Invandringens betydelse för andelen 65+ år i Sverige percent Actual Without migration Bengtsson och Scott 2005

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11. Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.2009 Väestöllinen huoltosuhde 1865-2026 Lähde: tilastokeskus 30.11.2009

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Lähivuosien haasteita Hannu Sulin Helsinki 11.12.2012 Sisällys Valtiontalous Kuntatalous Korjauskeinot Kunta- ja palvelurakenne Yleisten kirjastojen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon uudet virrat? EP

Sosiaalihuollon uudet virrat? EP Sosiaalihuollon uudet virrat? EP 19.9.2012 Sosiaalihuollon rooli hyvinvoinnin edistäjänä ihmisten tuen ja huolenpidon tarpeisiin (taloudellinen, toimintakykyyn liittyvä, elämänhallintaan liittyvä jne.)

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Julkinen palvelulupaus

Julkinen palvelulupaus Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia 12. 13.4.2016, Porvoo Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin TAMPEREEN YLIOPISTO Sukunimi SOSIAALIPOLITIIKKA Valintakoekirjan koodinumero 9 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Anttonen Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000) Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot