Osallistava kotouttaminen - esimerkkinä Espoon kaupunginkirjasto

Transkriptio

1 Osallistava kotouttaminen - esimerkkinä Espoon kaupunginkirjasto Jaakko Tiinanen, suunnittelija Anni Kääriäinen, kirjastopalveluiden aluejohtaja Espoon kaupunginkirjasto

2 Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen

3 Kansallisesta tilanteesta yleisesti Kirjastot ovat verrattain notkeasti huomioineen toimintaympäristön muutoksen. Maahanmuuttajabarometrien (TEM 2012 & 2010) mukaan kirjasto on maahanmuuttajien keskuudessa käytetyin vapaa-aikapalvelu - liki 80% vastaajista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen vuoden sisällä. Kirjastopalvelut pitivät kärkeä myös maahanmuuttajien arvioissa siinä, miten hyvin palvelut vastasivat heidän tarpeitaan. Kaksi kansallista resurssikeskusta: Helsingin Monikielinen kirjasto ja Espoon Venäjänkielinen kirjasto. OKM rahoittaa molempien toiminnan. Kirjastolla on menossa tässä suhteessa iso kansallinen kehitysponnistus: Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus. Espoo mukana tekemässä sitä

4 Mitä annettavaa yleisellä kirjastolla on maahanmuuttajille (ja kaikille muillekin kuntalaisille)? Kasvokkainen asiakaspalvelu laajalla aukioloikkunalla erilaisissa arjen tietotarpeissa Kirjallisuusaineisto Musiikki-ja kuunnelma-aineistot Elokuva- ja peliaineistot Kulttuuritapahtumat Opastukset, pedagoginen toiminta Kohtaamistila Toiminta-areena, toiminnallisen oppimimisen kenttä Pääsy osalliseksi tietoyhteiskunnasta Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

5 Yksi malli kirjaston vaikuttavuuden aspekteihin Dorte Skot-Hansen (2005). Why Urban Cultural Policies? In Eurocult21 Integrated Report, Jill Robinson (ed.) Helsinki: Eurocult21 Enlightenment (Valistus) Ars gratia artis. Enpowerment (Valtaantuminen) Kirjasto osallisuuden mahdollistajana, sosiaalisen eheyden ylläpitäjänä, syrjäytymisen ehkäisijänä ja kotouttajana. Kirjasto on osa hyvinvointiklusteria? Economic impact (Taloudelliset vaikutukset) Liittyen niin sosiaalisen liikkuvuuden lisäämiseen kuin yrittäjyyden edellytysten luomiseen. Kirjastojen ROI on 4,45 (Chung, Shim & Pyo (2009). An exploratory meta-analysis of library economic valuation studies. Journal of the Korean Society for Library and Information Science 43: et al. Based on 42 studies.) Entertainment (Viihde) & Experience (Elämys) (Monitahoisuus&mittarointi)

6 Monikultturisuus Espoossa Väestöstä muunkielisiä 14 % Helmikuussa vastaanottokeskusta 8 alaikäisyksikköä Kirjastopalvelut mukana kaupungin monikulttuurisuusohjelmassa Kirjasto tutustuttaa suomalaiseen kulttuuriin Tukee oman kielensä ja kulttuurin ylläpitämistä Pälvi Lepoluoto

7 Espoon kaupunginkirjasto lukuina Mitä teemme (vuoden 2015 kansallisesti seuratut tunnusluvut): yli lainaa yli käyntiä yli 4500 tapahtumaa Millä resursseilla: 16 toimipistettä Noin 200 työntekijää, lisäksi avustavissa tehtävissä työharjoittelijoita ja -kokeilijoita, siviilipalvelusmiehiä ym. ( htv/vuosi) Miten kuntalaiset sen kokevat (2014) Käyttäjät antamien arvosanojen (asteikko 1-5) ka 4,33 ja eikäyttäjien arvioiden 4,05 (Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus)

8 Miten Espoossa huomioidaan monikulttuurinen toimintaympäristö? Kokoelmat: tarjoamme tietoa ja kulttuuria yhteensä yli sadalla kielellä (omasta hyllystä & Helmet- ja kaukolainojen välityksellä) aineistovalintamme painotuksissa käytetään apuna ajantasaisia väestötietoja Järjestämme kirjastonkäytön & tietoyhteiskuntataitojen opastuksia tarpeen mukaan yleisimmillä maahanmuuttajakielillä Asiakkaiden osallisuus pyritään myös mahdollistamaan kielirajojen yli (esim. Palvelutorista somalinkielinen asukastilaisuus) Lasten kotikielen hallintaa tuetaan pontevasti: tarjoamme satutunteja yleisimmillä maahanmuuttajakielillä ja tuemme maahanmuuttajalasten kielitaidon kehittämistä (mm. Ilo lukea -tapahtumakiertueet) Lisäksi tuotetaan muita tarpeen mukaisia toimintoja: esim. läksykerhoja ja kielikahviloita (osin yhteistyössä järjestöjen kanssa) Kuntalaisten omaehtoisen aktiivisuuden mahdollistaminen: tilojen tarjoaminen ja tapahtumien järjestäminen yhdessä kuntalaisten omien yhteisöiden kanssa Prosessien miettiminen, piiloisten kynnysten poistaminen Palveluita turvapaikanhakijoille Asiointipalvelut: neuvontaa palveluiden käytössä Kielikahvilat: suomenkielistä keskustelua Kirjastoauton vierailut VOK:issa

9 Moninaisuusnäkökulman edistämisessä apuna moninainen henkilökunta Espoon kaupunginkirjaston tavoitteena on edistää moninaisuusosaamista henkilöstössään. Keinoina ovat olleet - alueen kannalta relevantin kieli- ja kulttuuriosaamisen painottaminen rekrytoinneissa - suunnitelmallinen positiivisen erityiskohdetelun käyttäminen rekrytoinneissa (mm. kaupungin maahanmuuttajien rekrytointimallin keinoin) Tulokset rohkaisevia: Entressen kirjaston vakinaisesta hlöstöstä maahanmuuttajataustaisia 15% ja kaikista työsuhteisista 22% Lisäksi tarjoamme aktiivisesti kieliharjoittelu-, työkokeiluym. paikkoja

10 Tukena rakenteet Omistajuus monikulttuurisesta työstä johtoryhmätasolla yhdellä aluejohtajalla (tällä hetkellä Sunniva Drakella) Yksi erikoiskirjastonhoitaja tekee päätyönään monikulttuurisen toiminnan koordinointia, suunnittelua ja toteutusta Espoon kirjastojen monikulttuuristen palveluiden asiantuntijat eri toimipisteistä muodostavat oman verkostonsa, joka kokoontuu säännöllisesti. Hyviä käytäntöjä vaihdetaan myös Helmet-alueen kirjastojen yhteisessä SESAM-ryhmässä Toiminnan suunnittelun näkökulmasta monikulttuurisuusnäkökulma läpäisevästi: tarinatyö, tuloskortit, seurattavat tunnusluvut jne

11 Suomi-palkinto Entressen kirjastolle

12 Tulevaisuuden trendejä ja haasteita Espoon kirjaston näkökulmasta Pakolais- ja turvapaikanhakijatilanne haastaa julkiset palvelut Erityistarpeiset maahanmuuttajat: vähemmistöt vähemmistössä Resurssit (sekä suhteessa väestömäärään että absoluuttisesti) niukkenevat uudet tavat tuottaa palveluita yhdessä ovat välttämättömiä, toisaalta aito win-win nousee entistä keskeisempään roolin Elinvoimaisuuspolitiikka & public-private - partnership vahvistuu kokonaisvaltaisena osana kirjaston toimintaa ja ajattelua

13 Kiitoksia! Lisätietoja antavat: