MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 9/2015

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 (7) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 9/2015 Aika Keskiviikko klo , Kokous keskeytettiin klo , jolloin neuvottelukunta osallistui VODUN ja hyvä elämä näyttelyn avajaisiin Helinä Rautavaaran museossa Paikka Helinä Rautavaaran museo, Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Espoo Osallistujat Luottamushenkilöjäsenet: Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Kristiina Drotár Ibrahim Sayilir (poistui kelo asian 10 käsittelyn aikana) Christian Tudose (poistui kelo asian 10 käsittelyn aikana) Yhteisöjen asiantuntijajäsenet: Ali Abdirahman (poistui kelo asian 10 käsittelyn aikana) Melissa Arni-Hardén Bahar Mozaffari Stanislav Marinets (saapui kello asian 7 käsittelyn aikana) Matti Peiponen Mariam Varjonen Sirkka Wiman Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat: Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Terhi Pippuri, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat: Kaisa Koskela, palvelukoordinaattori, Kulttuurin tulosyksikkö Ilona Niinikangas, museolehtori, museon johtajan sijainen, Helinä Rautavaaran museo Jaakko Tiinanen, suunnittelija, Kaupunginkirjasto Poissa: Astrit Hasan Babuna Ahmed Goshnaw Anne-Maj Mäenpää Janne Leskinen

2 PÖYTÄKIRJA 2 (7) Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Terhi Pippuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Sirkka Wiman

3 PÖYTÄKIRJA 3 (7) Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 Ajankohtaista turvapaikanhakijatilanteesta Espoossa 7 1 Kaupunginkirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena 8 2 Helinä Rautavaaran museon monikulttuurinen työ 9 3 Kaikkien kulttuuripalvelut selvitys ja Kaikukortti 10 Muut asiat 11 Kokouksen päättäminen

4 PÖYTÄKIRJA 4 (7) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Sirkka Wiman. 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat Esityslista hyväksyttiin. Käytiin läpi tulevien kokouksen aiheita. Sovittiin, että vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessa keskitytään pakolaiskysymykseen ja turvapaikanhakijatilanteeseen. Helmikuussa kokouksen aiheena on uskontodialogi, ja maaliskuussa kokous pidetään mahdollisuuksien mukaan eduskunnassa. Puheenjohtaja kutsui neuvottelukunnan jäsenet (kello 18-20) KilonRistiin kansainväliseen iltaan, missä on mukana myös elokuvaohjaaja Jean Bitar. 6 Ajankohtaista turvapaikanhakijatilanteesta Espoossa Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto kertoi, että Espoossa on nyt kaksi Luona Oy:n ylläpitämää aikuisille turvapaikanhakijoille tarkoitettua vastaanottokeskusta. Otaniemessä on noin 400 henkilöä ja Siikajärvellä noin 200 henkilöä. Otaniemessä on enimmäkseen ilman perhettä saapuneita aikuisia miehiä, ja Siikajärvellä edellä mainittujen lisäksi myös jonkin verran lapsiperheitä. Otaniemessä vastaanottokeskus on ollut toiminnassa kolme viikkoa ja Siikajärvellä kolme päivää. Espoo koordinoi alaikäisten yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottoa. Espoon kaupungin ryhmäkodissa on noin 170 lasta, minkä lisäksi lapsia on hätämajoitustiloissa (esim. seurakunnan tiloissa Velskolassa). Rinnekodissa on noin 80 nuorta Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämässä asumisyksikössä. Alaikäisiä yksin maahan tulleita kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä on alkusyksyn aikana tullut moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi koko viime vuonna. Päätettiin, että vuoden 2016 neuvottelukunnan ensimmäiseen kokoukseen kutsutaan muun muassa suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustaja kertomaan, miten turvapaikanhakijoiden koulunkäynti on järjestetty. Kokoukseen kutsutaan myös Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö. Matti Peiponen kertoi Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa järjestetystä yhteistyötapaamisesta, missä oli suunniteltu vapaaehtoistoiminnan organisointia.

5 PÖYTÄKIRJA 5 (7) 7 Kaupunginkirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Jaakko Tiinanen, suunnittelija, Espoon kaupunginkirjastosta kertoi, että kirjastojen perustehtävänä on järjestää palveluja moninaisuus huomioiden (liite 1). Kirjastot ovatkin onnistuneet hyvin vastaamaan monikulttuurisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttajabarometrien mukaan kirjasto on maahanmuuttajien keskuudessa käytetyin vapaa-aikapalvelu. Maahanmuuttajien arvioiden mukaan kirjastopalvelut vastaavat hyvin heidän tarpeitaan. Pääkaupunkiseudulla on kaksi kansallista resurssikeskusta: Helsingin Monikielinen kirjasto ja Espoon Venäjänkielinen kirjasto Sellon kirjastosssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa molempien toiminnan. Espoo on mukana laatimassa saavutettavuussuositusta kirjastoille. Suosituksen tavoitteena on edistää saavutettavuuden ja moninaisuuden huomioimista kirjastoissa. Kirjaston käyttäjistä erityisesti maahanmuuttajat ja seniorit tarvitsevat henkilökohtaista palvelua. Kirjastot lisäävät myös ihmisten tietoyhteiskuntataitoja. Verrattuna moniin muihin palveluihin, kirjaston etuna on se, että kirjastossa voidaan tarjota maahanmuuttajille kasvokkaista asiakaspalvelua laajalla aukioloikkunalla erilaisissa arjen tietotarpeissa. Kirjastot ovat myös tärkeä tapahtumien toiminta-areena. Kirjastot tarjoavat tiloja kuntalaisille erilaisiin tarpeisiin. Espoolaisista 150 yhdistyksestä noin 70 on käyttänyt kirjastoja kokoontumisissaan. Kirjastoissa on nykyisin paljon myös muuta toimintaa kuin perinteistä kirjojen lainaamista. Pajakonsepti voitti vuosi sitten Espoon kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnon. Kirjaston paja on uusi palvelu Suomen kirjastokentässä. Paja on paikka oppia, opettaa, luoda, rakentaa, tuunata ja kokeilla yhdessä. Espoon kirjastoissa huomioidaan monikulttuurinen toimintaympäristö muun muassa kokoelmissa. Kirjastot tarjoavat tietoa ja kulttuuria yhteensä yli sadalla kielellä (omasta hyllystä sekä Helmet- ja kaukolainojen välityksellä). Kirjastojen aineistovalinnan painotuksissa käytetään apuna ajantasaisia väestötietoja. Kirjastoissa järjestetään kirjastonkäytön sekä tietoyhteiskuntataitojen opastuksia tarpeen mukaan yleisimmillä kielillä. Myös satutunteja järjestetään yleisimmillä Espoossa puhutuilla vierailla kielillä. Näin tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen osaamista. Kirjastossa työskentelee moninaista henkilöstöä. Työntekijöistä maahanmuuttajataustaisia on melkein yhtä paljon kuin heidän väestönosuutensa Espoossa. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on paljon vakituissa toimissa, mutta esimiestehtävissä toistaiseksi melko vähän. Kirjastossa pidetään tärkeänä, että henkilökunnassa mahdollisimman monilla on monikulttuurisuusosaamista. Ajankohtaisessa turvapaikanhakijatilanteessa kirjastot ovat toimineet vaatekeräysten keräyspaikkoina. 8 Helinä Rautavaaran museon monikulttuurinen työ Museolehtori Ilona Niinikangas esitteli Helinä Rautavaaran museon toimintaa. Helinä Rautavaran museo on yksityinen museo ja se on erikoistunut globaalikasvatukseen. Museon työpajoissa ja opastuksilla tutustutaan ihmisten elämään eri puolilla maailmaa. Helinä Rautavaaran museon kokoelmat sisältävät taide-, rituaali- ja käyttöesineitä Afrikasta, Aasiasta ja latinalaisesta Amerikasta.

6 PÖYTÄKIRJA 6 (7) Helinä Rautavaaran museo on vuodesta 1998 lähtien erikoistunut kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Museossa panostetaan yleisötyöhön. Tavoitteena on houkutella mukaan uusia yleisöjä, ei vain katsomaan vaan myös tekemään. Niinikangas esitteli museon toimintaa, jota on toteutettu erilaisten yleisöjen kanssa (liite 2). Kulttuurilla osalliseksi eli Kulo-hanke on vuosina yhdessä Espoon Järjestöjen Yhteisön kanssa toteutettu hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä vuotiaiden, erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. Hankkeessa tuetaan nuorten kasvua osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä vahvistetaan heidän identiteettiään taiteen ja kulttuurin keinoin. Hankkeen rahoittajana on Raha-automaattiyhdistys. Helinä Rautavaaran museolle keskeisiä asioita ovat saavutettavuus sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Museossa on huomioitu muun muassa vanhainkodeissa olevat monikulttuuriset henkilöt. Koulujen kanssa on tehty paljon yhteistyötä. Vaikka useat koululuokat ovat hyvin monikulttuurisia, kouluissa huomioidaan erilaisia kulttuuriryhmiä usein vielä melko huonosti. Tähän liittyen museo on tehnyt koulujen kanssa yhteistyötä ja järjestänyt Unelmapajoja. Keskustelussa todettiin, että museo muuttuu. Stereotyyppisenä museoiden kävijänä on aikaisemmin voitu pitää korkeasti koulutettua keski-ikää lähestyvää naista. Nykyisin tämä ei pidä paikkaansa, vaan museot ovat avoimia kaikille ja ne tavoittavat yhä moninaisempia kävijöitä. 9 Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys ja Kaikukortti Suunnittelija Kaisa Koskela esitteli Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikössä keväällä 2015 valmistunutta Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitystä (liite 3). Selvitys tehtiin, koska kulttuurin tulosyksikössä haluttiin selvittää, mitä pitäisi tehdä kaupungin muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi. Tavoitteena oli hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta. Selvityksessä esitellään, mitä kaikkea kulttuurin tulosyksikön eri palvelualueilla tehdään osallisuuden edistämiseksi. Selvitys on tarkoitettu kulttuurin toimijoiden työkaluksi. Espoon kaupungin kulttuuripalvelujen taustalla on yhdenvertaisuusperiaate. Palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla. KULPS -kulttuuri- ja liikuntapolku johdattaa kaikki Espoon peruskoululaiset kotikaupungin kulttuuri- ja liikuntatarjonnan sekä kirjastopalveluiden pariin. Kulttuuripalvelujen tavoitteena on kaksisuuntainen integraatio. Maahanmuuttajia kannustetaan ylläpitämään kotoutumisessa omaa identiteettiään, jonka yhdeksi osaksi suomalaisuus voi tulla. Integraatiota voidaan edistää kulttuuripalveluilla, ja mukana siinä ovat kolmannen sektorin toimijat ja vapaaehtoiset. Tavoitteena ovat kaikkien kulttuuripalvelut eli se, että kaupunkilaiset tuntevat kulttuuripalvelut omakseen. Kaikukortti on alennuskortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukorttiverkostossa mukana olevaan kulttuuritarjontaan. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Espoo on ensimmäinen kunta, jossa Kaikukorttia kokeillaan. Kortin kokeiluvaihe kestää vuoden 2015 loppuun. Tämän jälkeen mukaan pyritään samaan uusia kulttuu-

7 PÖYTÄKIRJA 7 (7) rikohteita ja sosiaalialan yhteisöjä Espoossa. Kaikukortteja on tähän mennessä jaettu noin 700 kappaletta. Kulttuurikaveritoiminnalla voidaan madaltaa osallistumiskynnystä kulttuuritapahtumiin. Kulttuurikaveri on vapaaehtoinen henkilö, jonka voi tilata seuraksi ja tueksi mukaan kulttuurivierailulle. Kulttuurikaverista löytyy tietoa täältä: Kaikukortista löytyy tietoa täältä: Keskustelussa nousi esille, että KULPS saa hienosti Espoon koulujen oppilaat kulttuuripalveluihin, mutta espoolaiset muualla koulua käyvät lapset eivät välttämättä tunne espoolaisia kulttuuripalveluja kovin hyvin. Puheenjohtaja kertoi mahdollisuudesta hankkia viime hetken alennuslippuja kulttuuritilaisuuksiin, jos tilaisuudessa on jäänyt lippuja myymättä: 10 Muut asiat Puheenjohtaja kertoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijasta, joka voisi osana Menestyvä työyhteisö -kurssia tehdä tutkimuksen Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan toiminnasta. Opiskelija voisi esimerkiksi haastatella neuvottelukunnan jäseniä ja selvittää, miten neuvottelukunnan vaikuttavuutta voisi lisätä. Sovittiin, että Veronica Kalhori aloittaa neuvottelukunnan yhteisen blogin. 11 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo