Ehdotukseen tehty Upseerikerhon puistoon suunniteltu rakennus on poistettava asemakaavaehdotuksesta.

Transkriptio

1 Lahden kaupungin tekninen lautakunta Kirkkokatu 31 PL Lahti Lähettäjä Seppo Toivonen Keijutie 3 D Lahti KAAVAN MUISTUTUS MUISTUTUS LAHDEN KAUPUNGIN HENNALAN (27.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1510 TONTIN 1 OSAA KOSKEVAA ASEMAKAAVAMUUTOSEHDOSTUSTA A-2640 (HENNALAN KASARMIN ASUINALUE) SEKÄ TONTINJAON MUUTOSEHDOTUKSIA M M KOHTAAN. Asemakaavaehdotuksen perustana on tavoite muuttaa Hennalan kasarmialueen asuntoalue pääasiassa asuinkäyttöön ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja luontoarvot. Vastoin kaikkia asemakaavaehdotuksen perusteena olevia useita selvityksiä ja edellä olevaa tavoitelausetta, ehdotuksessa ei oteta riittävästi huomioon alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja erityisesti luontoarvoja. Ehdotukseen tehty Upseerikerhon puistoon suunniteltu rakennus on poistettava asemakaavaehdotuksesta. Perustelut rakennuksen poistamiseen ovat seuraavat: Todennäköisin syy rakennukseen ei ole edellä luetellut perusteet ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja erityisesti luontoarvoja, vaan puheissa esiin tullut tarve saada kaavoittamalla maapohjan omistajalle taloudellista hyötyä. Senaatti-kiinteistön toimintaperiaatteisiin ja arvopohjaan kuuluu historian ja perinteiden kunnioittaminen ja luontoarvojen huomioon ottaminen. Näiden asioiden tulee mennä ohi yhden rakennuksen tontista saatavan taloudellisen hyödyn. Taloudellinen hyöty on saatavissa Hennalassa suojeltavan alueen ulkopuolelta. Lahden kaupungin kaavoittajan tehtävä ei liene maanomistajan etujen ajaminen kulttuurihistoriallisella alueella. Luontoarvoista seuraavasti: C. Liito-oravametsikkö Selvitysalueen koillisosan reunassa, Helsingintien varrella on kookkaan puuston muodostama metsikkö, joka on todettu liito-oravan elinympäristöksi ja kulkureitiksi

2 laajemmalle reviirille. Alueen jatkosuunnittelussa on huomioitava, ettei liito-oravan elinympäristöä saa heikentää. Metsiköllä on merkitystä myös maisemallisena kehyksenä nykyiselle asuinalueelle ja suojavyöhykkeenä Helsingintielle. Pelkästään edellä mainitusta syystä rakennusta ei voi toteuttaa. Tontin rakennusvaiheessa ja sen jälkeisen toiminnan takia liito-oravan elinympäristö ja kulkureitit laajemmalle reviirille tulee vahingoittumaan. Suunnitellun rakennuksen siirtäminen ehdotuksessa mäntypuuvaltaisesta Upseerikerhon puistosta liito-oravan elinympäristön kuusikon viereen tuhoaa kulttuuriympäristön sekä puuston. Hennalan alueen historialliset arvot Vuonna 2009 vahvistetussa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksessa (RKY 2009) aluetta kuvaillaan seuraavasti: Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo. Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä. (Museovirasto 2009 a.) Hennalan kasarmin valtakunnallisesta ja maakunnallisesta arvosta (MARY ja RKY 2009) Selvitysalue koostuu noin 40 hehtaarin kasarmialueesta ja noin 40 hehtaarin rakentamattomasta ja kaavoittamattomasta varuskunta-alueeseen sisältyvästä harjoitusalueesta. Selvitysalueella sijaitsee tammikuussa 2015 laskutavasta riippuen kaikkiaan noin 55 rakennusta. Kasarmi-alue kuuluu Lahden maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, jotka määriteltiin Päijät-Hämeen Liiton tekemän maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen MARYinventoinnissa (Wager 2006, 8). MARY-aluerajaukseen kuuluvaan Hennalan kasar miin luetaan Hennalan varuskunta-alueen ne osat, jotka jäävät sitä halkovan voimalinjan itäpuolelle. Voimalinjan itäpuolinen osa varuskunta-alueesta on suurelta osin valtioneuvoston vahvistamaa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen RKY aluetta. Alueeseen elimellisesti liittyvä pohjoisin osa, jolle on toteutettu varuskuntaan liittynyt asuinalue, on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt RKY rajauksen ulkopuolelle. Vuoden 2010 alusta RKY 2009 on toiminut valtioneuvoston päätöksellä maankäyttöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana rakennetun kulttuuriympäristön inventointina, joka ohjaa maankäyttötavoitteita kohdealueilla (Museovirasto 2009 a). Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityis piirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella. (Museovirasto 2009 b.)

3 Hennalan asemasta kulttuurihistoriallisena ympäristönä Hennalan kasarmialue sisällytettiin vuonna 1980 sisäasiainministeriön ensimmäiseen valtakunnalliseen selvitykseen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä (Putkonen 2014, 33). Alue sisältyy mainitun selvityksen pohjalta laadittuun RKY listaukseen. Hennalan koillinen asuinalue, jolla sijaitsevat upseerikerho (7), entinen komentajantalo (8), upseeriston asuintalot (3, 4, 5, 6) sekä kasarmialueen ja 1960-luvun kerrostalot (87, 88, 89, 90), jäi syystä tai toisesta RKY-rajauksen ulkopuolelle. Kasarmialue esitellään myös Lahden kaupunginmuseon vuonna 2000 julkaisemassa Selvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Alueen venäläisaikaisten rakennusten todetaan entistä kirkkoa lukuun ottamatta edustavan tyypillistä venäläistä punatiilistä sotilasarkkitehtuuria (Niskanen 2000, 165). Lisäksi kasarmialue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi MARYinventoinnissa ja esitelty lyhyesti vuonna 2006 ilmestyneessä julkaisussa Päijät- Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Valtion laitosrakentamista tuntevan erikoistutkijan Jarkko Sinisalon syyskuussa 2002 Museoviraston sisäiseen käyttöön kokoama Hennala-muistio sisältää viraston Hennalaa koskevia näkemyksiä ja tarveanalyysia. Muistiossa todetaan Hennalalla olevan huomattavaa valtakunnallista merkitystä sotilasrakentamisen alueena, jossa hallitsevan kerrostuman muodostaa pääosin venäläisaikainen punatiilirakentaminen.. Muistion mukaan alueen topografista tilannetta on hyödynnetty huolellisesti. Rakennukset on ryhmitelty toiminnallisesti ja hierarkkisesti osa-alueiksi ja samalla taitavasti jäsennellen luotu Hennalan kaavallinen ratkaisu rakennusrintamineen ja akselistoineen. Rakennuskannan todetaan olevan kasarmialueille tyypillisesti ulkoisesti yhtenäistä, punatiilestä puhtaaksi muurattua, rakenteiltaan sekä materiaaleiltaan rationaalista ja kestävää perusrakentamista. Myöhemmän uudisrakentamisen todetaan noudatelleen historiallisen alkutilanteen puitteita ja piirteitä sekä kaavallista ratkaisua, mukaan lukien Hennalan koillisen sakaran asuntoalueen laitaan 1950-luvulla pystytetyt pistetalot (87, 88, 89, 90) ja venäläisten asuinrakennusten riviin 1960-luvulla sijoitetut asuinkerrostalot (91, 92). Näistä syistä alueella voi yhä hahmottaa tietyt Hennalan ensimmäiseen suunnitteluvaiheeseen palautuvat aluekokonaisuudet, tietyssä määrin jopa toiminnallisen jäsentelyn. Muistio mainitsee Hennalan kasarmialueelle tunnusomaisina erityispiirteinä lisäksi maastotyöt ja istutukset. Uudisrakennusalueeksi soveltuvimmaksi arvioidaan kasarmialueen eteläpää nykyisten museorakennusten (53, 54) länsipuolella. Muistiossa ilmaistaan näkemys siitä, mihin tulisi kiinnittää huomiota Hennalaa jatkossa tutkittaessa, ja esitetään listaus Hennalan merkittäviksi nähdyistä piirteistä. Museovirastossa laadittu listaus Hennalan asuntoalueen merkittävistä piirteistä (Museovirasto / Sinisalo 2002) asuinrakennusten alue puistokatuineen ja pihavajoineen; asuntoalueen luonne akselisiirtymän alueella komentajan asunnon ja upseerikerhon ympäristön säilyminen väljinä

4 4.3 Rakennuksia koskevat selvitykset Hennalan varuskunta-alueen rakennuskannasta tehtiin ensimmäinen rakennuskohtaiselle tasolle ulottuva tutkimus vuonna 2004, kun Maa ja Vesi Oy laati alueelle Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilauksesta maankäyttö- ja maisemasuunnitelmaa. Ulla-Riitta Kaupin Museovirastossa laatimassa Selvityksessä Lahden varuskunnan rakennuskannasta todetaan Hennalan RKY-statuksen mukaisesti, että kasarmialue on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö yhtenä Suomeen 1910-luvulla muodostetuista Venäjän keisarikunnan sotilasrakentamisen tyyppiohjeita noudattaneista venäläisistä punatiilivaruskunnista. Rakennuskulttuuriselvitys Rambollilta, missä selvityksen laati maisema-arkkitehti Sonja Semeri. Selvityksessä analysoidaan varuskunta-alueen maisemaa ja kulttuuriympäristöä sekä annetaan niihin liittyviä suosituksia maankäytön suunnittelua varten. Koillisosan asuntoalue todetaan melko väljästi rakennetuksi ja vehreäksi ympäristöksi, joka on mittakaavallisesti ja visuaalisesti yhtenäinen sen ansiosta, että useimmat rakennukset muistuttavat kooltaan ja korkeudeltaan toisiaan. Säilyneiden pihavajojen arvioidaan monipuolistavan alueen mittakaavaa ja rakeisuutta. Lisäksi todetaan, että alue jäsentyy lehmuskujanteen ja Hennalankatuun liittyvän poikkikadun varaan ja että upseerikerho (7) ja komentajan talo (8) muodostavat näkymien pääteaiheita. Maisema-analyysikartalla esitetään muun muassa tärkeiksi arvioidut näkymäsuunnat ja avattavaksi suositeltavat näkymät. Erityisen merkittävänä maisemaa jäsentävänä elementtinä pidetään mm. asuinalueen lehmuskujannetta, jonka päätteenä on entinen komentajan talo (8). Kaikkiaan kasarmialueen rakennetun osan todetaan muodostavan edelleen selkeän, muusta ympäristöstä selvästi erottautuvan kokonaisuuden. Maisemaselvitys tuo esiin myös puuston ajallista kerrostuneisuutta koivukujanteesta ja asuinalueen lehmuskujanteesta 1960-luvulla istutettuihin Hennalankadun lehmuksiin, sotilaskodin mäen muistotammiin ja Itsenäisyyden puiston puihin. (Ramboll 2014) 7.3 Muut selvitysalueella huomioitavat maisemalliset ominaisuudet Puurivit, puukujanteet ja yksittäispuut Selvitysalueelle tyypilliset, eri-ikäiset puurivit ja puukujanteet on syytä säilyttää ja tarvittaessa korvata uusilla. Kasarmialueen vanha puusto on säilyttämisen arvoista Tärkeät näkymät Selvitysalueelta osoitetut tärkeät näkymäakselit ja suunnat on syytä säilyttää. Arvokkaassa rakennutussa ympäristössä avautuu paikoin näkymiä, joiden päätteenä on edustava rakennuksen julkisivu. Näitä näkymiä on syytä vaalia ja korostaa mahdollisuuksien mukaan. 7.4 Ulkoilureitit ja kevyen liikenteen yhteydet. Yhtenä kehitettävänä ulkoilureitti- (tai kevyen liikenteen) yhteytenä ehdotetaan Hennalankadulta suoraan kohti upseerikerhon rakennusta suuntautuvaa, vanhaan sommitelmaan perustuvaa kulkuyhteyttä. Osana kulkuyhteyden palauttamista voidaan palauttaa myös visuaalinen näkymäyhteys akselille. Lahti Seppo Toivonen

5 Lahti VALITUS nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta Hennala (27) Lahden kaupungin Hennalan (27.) kaupunginosan korttelin 1510 tontin 1 osaa koskeva asemakaavamuutosehdotus A-2640 sekä tonttijaon muutosehdotukset M M Hennalan kasarmin asuinalue Valitus koskee kaavaan suunniteltua kevyenliikenteenväylää (Kasarmikuja) ja Upseerikerhon läheisyyteen suunniteltua kerrostaloa. Olemme hankkineet asuntoja Hennalasta, koska koemme tämän alueen historiallisesti tärkeäksi, kauniiksi ja turvalliseksi asuinpaikaksi. Pihoissa ei ole turhaa läpikulkua ja niissä on rauhallista ja turvallista leikittää lapsia. Rakennusten 90 ja 89 väliin kaavailtu kevyeenliikenteenväylä (Kasarmikuja) synnyttäisi vaaratilanteita, jo pelkästään sitä hoidettaessa; huoltoajoista, aurauksesta ja hiekoittamisesta. Lisäksi rakennus 90:n ja 89:n asukkaat käyttävät samaa jätepistettä rakennus 89:n pihassa ja kulku on yleisesti ollut aidan viertä jäteastioille. Liekö reitti enää niin mukava vanhuksille ja lapsille kevyenliikenteenväylää ylittäessä. Kasarmikujan rakentaminen veisi myös ison osan talojen välissä olevaa puustoa. Puut toimivat näkösuojana ja varjona, ja pirstaloivat Helsingintieltä tulevia ääniaaltoja, auttaen myös katupölyhaitoissa. Mahdollisten uusien puitten kasvattamiseen menee ihmisikä. Kevyenliikenteenväylä haukkaa myös aikamoisen palan rakennus 89:n tontista. En tiedä ketä tämä liikennejärjestely palvelisi, meille siitä koituisi varmasti harmia. Pääsy pihaan tulisi liian helpoksi puhumattakaan lisääntyneestä liikenteestä. Upseerikerhon läheisyyteen suunnitellut talon pitäisi poistaa kaavasta kokonaan. Talo pilaa kulttuurihistoriallisesti tärkeän miljöön olemassaolollaan ja parkkipaikkoillaan. Kaavan esittelyiltana nimenomaan painotettiin että Upseerikerho ja sen miljöö puistoineen on säilytettävä sellaisena kuin se on. Kaavassa on mainittu ensisijaisesti puuston säilyttäminen kaavoitetulla alueella, ja edellä mainitut muutokset verottaisivat maisemallisesti arvokasta aluetta, etenkin Upseerikerhon viereen rakennettavan talon ja parkkipaikan takia. Kasarmin eläimet, linnut ja liito-oravat kärsisivät näin ollen myös raskaasta puitten kaatelusta. Miia Marttinen, rakennus 90

6 Muistutukset (taulukon kolmas oikean puoleinen sarake) Hennalan kasarmin asuinalueen asemakaavan muutokseen A 2640 As Oy Hennala 88 hallituksen puolesta hallituksen jäsenet Jussi Hartikainen, Markus Niemelä (pj.) ja Marko Mälly/ Markus Niemelä, Marko Mälly / As Oy Hennala 88, Asemakaavaselostus. Asemakaavan muutos A 2640, Hennala, kasarmin asuinalue / Lahden tekninen ja ympäristötoimiala/ Maankäyttö, kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen. Vastine ja vaikutus kaavaan Muistutukset Hennalan kasarmin asuinalueen asemakaavan muutokseen A 2640 As Oy Hennala 88 hallituksen puolesta hallituksen jäsenet Jussi Hartikainen, Markus Niemelä (pj.) ja Marko Mälly/ Alueen rajaaminen Varuskunta alue on ollut erillinen, ulkopuolisilta aidattu alue. Aluetta tulee kehittää niin, että sitä ei integroida muuhun kaupunkirakenteeseen yhtenäistämällä kaupunkitilaa liiaksi ympäröivien asuinalueiden kanssa. Alueen ympärillä kiertävä verkkoaita tulee säilyttää ja merkitä asemakaavaan. Alueen sisälle ei tule rakentaa uusia tonttiaitoja. Vapaa läpikulkurasite tulee säilyttää kaikilla keskialueen tonteilla Puistoalueet ja kävely yhteydet Kolmessa kaavavaihtoehdossa ei ollut tarkasteltu lainkaan erilaisia katuvaihtoehtoja. Liikenteen Alueen rajaaminen Aluetta ei juuri integroida muuhun ympäröivään kaupunkirakenteeseen, mutta jotkin uudet katuja tonttiliittymät ovat välttämättömiä. Erityisesti on tarkoitus kiinnittää huomiota hyviin kevyen liikenteen yhteyksiin lähiympäristöön. Nykyiset jalankulkuväylät merkitään keskiosan tonteille kaavaan kulkurasitteina. Kaavamääräyksellä ai on osoitettu, että alueen tontteja tai pihoja ei saa aidata. Nykyisen metalliaidan saa säilyttää, mutta sitä ei erikseen merkitä kaavaan. Puistoalueet ja kävely yhteydet Erilaisia katuvaihtoehtoja on tutkittu kaavatyön aikana, mutta luonnoksen mukainen ratkaisu on Alueen rajaaminen On tärkeää, että asemakaavaselostuksessa puolletaan alueen kehittämistä niin: ettei sitä integroida muuhun kaupunkirakenteeseen yhtenäistämällä kaupunkitilaa liiaksi ympäröivien asuinalueiden kanssa; alueen ympärillä kiertävä verkkoaita voidaan säilyttää; alueen sisälle ei saa rakentaa uusia tonttiaitoja ja vapaa läpikulkurasite säilytetään kaikilla keskialueen tonteilla. Rajattu alue myös säilyttää alueen omaleimaisuutta. Puistoalueet ja kävely yhteydet

7 ohjaamista tulisi tarkastella eri suunnista (Varuskunnan pääportti, Helsingintie, Hennalankadun ympyrä). Tarkasteluun tulee sisältyä myös nollavaihtoehto, eli liikenneratkaisujen pitäminen ennallaan. Katuverkosto tulee kunnostaa mm. pinnoituksen osalta. Katuverkoston leventämistä ja kadun reunaan sijoittuvien jalkakäytävien rakentamista vastustamme, sillä se muuttaa alueen yleisilmettä merkittävästi ja sen johdosta joudutaan kaatamaan merkittävästi alueen puistopuustoa. Nykyinen kapea katurakenne on hyvä ja turvallinen jalankulkijoille. Pihakaturajoitus hidastaa autoliikenteen nopeuksia. Pääosa alueen kapeimmista katu ja kävelytieyhteyksistä tulee säilyttää hiekkapintaisina. Rakennusten 89 ja 90 väliin suunnitellut uuden kävelytien linjausta tulee vielä harkita uudelleen. todettu yhdessä liikennesuunnittelun asiantuntijan kanssa parhaaksi. Se perustuu pääosin nykyiseen ratkaisuun. Puistokujan säästämiseksi ja liikenneturvallisuuden vuoksi ajoneuvoliikennettä ei sallita Kasarminpuistossa. Kasarmikadun liittymän kääntämistä suoraan Helsingintielle tutkittiin, mutta todettiin, että Helsingintie on verkollisesti ylempiluokkainen katu kuin Hennalankatu. Helsingintien liittymien määrää rajoitetaan eikä tonttikatujen liittymiä sallita, jos tonttikatu on mahdollista ottaa muualta. Lähellä on myös vilkas Tapparakadun risteys. Liikenneturvallisuus on tärkeä kriteeri. Liikennejärjestelyjen pitäminen nykyiselläänkin vaatisi ajoväylien saneerausta ja paikoin leventämistä, jotta ne saataisiin vastaamaan katuverkon laatutasoa. Jalkakäytävä tehdään Kasarmikadun varteen Hennalankadun ja lehmuskujan väliselle osuudelle. Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella jalkakäytä vää on lyhennetty. Tällöin se ohjaa esim. upseerikerhon suuntaan meneviä jalankulkijoita turvalliselle reitille. Muuten ajoväyliä ei juuri levennetä nykyisestä, vaan esim. Kasarmikadun ajoväylä on 4,5 5 metriä leveä. Kaavaluonnoksessa on esitetty piha alueita koskevassa yleismääräyksessä, että tonttien pysäköintialueet ja kulkuväylät toteutetaan ensisijaisesti sora ja hiekkapintaisina. Kadut asfaltoidaan, kuten nykyäänkin. On tärkeää, että kaavaselostuksessa todetaan, ettei Kasarmipuistossa/Puistokujalla/Lehmuskujalla (tarkoitetaan siis samaa asiaa?) sallita ajoneuvoliikennettä. Vaadimme, että Kasarmikatu tulee jatkossakin säilyttää pihakatuna, jossa on alhainen nopeusrajoitus ajoneuvoille. Pihakatuna säilyttäminen ei edellytä kevyen liikenteen väylän/jalkakäytävän rakentamista lainkaan Kasarmikadulle. Liikennemäärät asuinalueella tulee jatkossakin säilymään kohtuullisina. Lahden keskustassa osa Rautatienkadusta on toimiva esimerkki pihakadusta, ja vieläpä keskellä kaupungin keskustaa. Vastustamme katuverkoston leventämistä ja kadun reunaan sijoittuvien jalkakäytävien rakentamista, sillä se muuttaa alueen yleisilmettä merkittävästi ja sen johdosta jouduttaisiin kaatamaan merkittävästi alueen puistopuustoa. Nykyinen kapea katurakenne on hyvä ja turvallinen jalankulkijoille. Pääosa alueen kapeimmista katu ja kävelytieyhteyksistä tulee säilyttää hiekkapintaisina. Vastustamme suunnitellun uuden kevyen liikenteen väylän rakentamista Kasarmikuja alueen pohjoisosaan (nyt asemakaavaselostuksessa suunniteltu

8 rakennusten 89 ja 90 väliin). Kaavassa korostetaan alueen kulttuurihistoriallisia ja puistomaisia arvoja sekä puuston säilyttämistä. Pohjoisosan 1950 luvulla rakennetut talot puistomaisine pihoineen muodostavat ehjän kokonaisuuden. Talot ovat vasta vuosien aikana siirtyneet tai vasta siirtymässä uusille osakkeenomistajille, ja asunto osakeyhtiöt ovat vasta aloittamassa toimintaansa. Asuntoosakeyhtiöt haluavat edelleen kehittää tonttiensa puistomaisuutta ja puutarhamaisuutta. Uusi kevyen liikenteen väylä käytännössä tuhoaisi rakennuksen 89 pihapiirin runsaine puustoineen kuin myös pihapiirin yksityisyyden. On erittäin lyhytnäköistä ja epäreilua sekä hyvän hallintotavan vastaista, että Kruunuasunnot Oy pelkässä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa olisi valmis myymään osan tontista, koska varmuudella uusi asunto osakeyhtiö rakennuksessa 89 ei sitä tekisi (nythän suurin osa asunnoista on vielä myymättä). Uusi kevyen liikenteen väylä talon ikkunoiden alla ei varmastikaan lisää asuntojen houkuttelevuutta. Lisäksi uudelle kevyen liikenteen väylälle ei ole alueen pohjoisosassa tarvetta. Kuten nytkin keskustan suunnasta tuleva kevyt liikenne voi käyttää Helsingintien vieressä kulkevaa kevyen liikenteen väylää ml. alikulku kulkiessaan Hennalan S marketille ja muihin ostoskeskuksen palveluihin, ja tarvittaessa kulkea itäisen portin kautta asuinalueelle S marketin kohdalla. Keskustan/Launeen suunnasta tullessaan kevyt liikenne voi käyttää Hennalankadun molemmin puolin kulkevia kevyen liikenteen väyliä asuntoalueen pohjoisosan portille näin alueen

9 Uudet rakennuspaikat Kaavaluonnoksessa on osoitettu alueelle kaksi uutta kerrostalon rakennuspaikkaa. Eteläinen, Upseerikerhon rakennuspaikka ei sovellu uudisrakentamiseen. Paikalla on nykyisin puisto, jossa on alueen miljöölle erittäin tärkeää puustoa ja kaikille avoin viheralue. Upseerikerhon aukion suunnalta uusi rakennus pilaisin miljöön. Lisäksi rakennus katkaisisi kulkuyhteyden alueen läpi, sekä akselimaisen puistonäkymän kolmen kasarmin itäpuolella. Päiväkodin tilalle osoitettu rakennuspaikka kaipaa myös harkintaa. Uuden rakennuksen hahmon tulisi toimia parina vanhalle punatiilikasarmille. Vanhan kasarmin ja uuden rakennusmassan etäisyys tulee sovittaa lehmuskujan mittakaavan mukaiseksi. Korkeampi uusi rakennus toimisi myös ääniesteenä Helsingintien suunnalta tulevalle melulle. Rakennuspaikan toteuttamisen edellyttää puuston kaatamista rakennuksen ja Helsingintien välistä. Uuden rakennuksen pysäköintitarve tuo ongelmia tontin tilankäytölle. Nykyisestä puistosta tulisi osoittaa varsin suuri alue uuden rakennuksen autoille, mikä ei ole alueen yleisilmeelle eduksi. Mahdolliset pysäköintipaikat sopisivatkin parhaiten uuden rakennuksen ja Helsingintien väliin. Tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa päiväkotirakennus säilytetään, eikä kaavaalueelle sijoiteta uusia rakennuspaikkoja. Päiväkodin tarve tulee lisääntymään alueella lähivuosina uusien asukkaiden myötä. Uusille rakennuksille on runsaasti tilaa varuskunnan Uudet rakennuspaikat Upseerikerhon pohjoispuoleista aluetta on pidetty uudisrakentamiseen mahdollisena mm. Ramboll Oy:n 2014 tekemässä maisemaselvityksessä ja Livady Oy:n laatimassa kulttuuriympäristöselvityksessä. Paikka ei ole näkyvimmällä puistoalueella vaan rakennus 5:n takana, jossa se ei riko alkuperäisiä akselisommitelmia. Uudisrakennus on noin 14 metrin päässä upseerikerhosta ja yli 20 metrin päässä rakennus 5:stä, joten se jättää ilmaa molempien vanhojen rakennusten ympärille. Kaavamää räyksillä ja kaavan yhteydessä laadittavilla rakennustapaohjeilla määrätään rakennus sovitettavaksi muotokieleltään, mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan historialliseen ympäristöön. Tarvittavat kulkuyhteydet voidaan osoittaa kaavaan rasitteina. Kaupunkikuvallisesti päiväkodin tontille soveltuu parhaiten 4 5 kerroksinen uudisrakennus, kuten kaavaluonnoksen vaihtoehdoissa oli esitetty. Rakennus muodostaa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden lähimmän pohjoisen asuinrakennuksen kanssa, joka on 4½kerroksinen. Kaavaluonnoksessa uudisrakennuksen rakennusala, pysä köinti ja oleskelualueet on sijoitettu nykyisen päiväkotirakennuksen ja sen avoimen pihan paikalle, joten Helsingintien varren puustoa ei tarvitse kaataa. Tälle puustolle on osoitettu kaavassa myös is 1 merkintä, joka edellyttää puuston säilyttämistä ja alueen hoitamista asukkaat toimivat jo nyt ilman mitään ongelmia! Alueen läpi kulkee jo nyt itä länsi suunnassa lukuisia kevyen liikenteen reittejä. Lisäksi asemakaavaehdotuksessa on ilmoitettu, että alueen eteläosaan tullaan tulevaisuudessa rakentamaan uusi kevyen liikenteen väylä. Vaadimme, että asemakaavassa luovutaan uuden kevyen liikenteen väylän rakentamisesta alueen pohjoisosaan. Uudet rakennuspaikat Toistamme esittämämme huomautuksen: Kaavaluonnoksessa (nyt asemakaavaehdotuksessa) on osoitettu alueelle kaksi uutta kerrostalon rakennuspaikkaa. Eteläinen, Upseerikerhon rakennuspaikka ei sovellu uudisrakentamiseen. Paikalla on nykyisin puisto, jossa on alueen miljöölle erittäin tärkeää puustoa ja kaikille avoin viheralue. Upseerikerhon aukion suunnalta uusi rakennus pilaisin miljöön. Lisäksi rakennus katkaisisi kulkuyhteyden alueen läpi, sekä akselimaisen puistonäkymän kolmen kasarmin itäpuolella. Päiväkodin tilalle osoitettu rakennuspaikka kaipaa myös harkintaa. Uuden rakennuksen hahmon tulisi toimia parina vanhalle punatiilikasarmille. Vanhan kasarmin ja uuden rakennusmassan etäisyys tulee sovittaa lehmuskujan mittakaavan mukaiseksi. Korkeampi uusi rakennus toimisi myös ääniesteenä Helsingintien suunnalta tulevalle melulle. Rakennuspaikan toteuttamisen edellyttää puuston kaatamista rakennuksen ja Helsingintien välistä. Uuden rakennuksen pysäköintitarve tuo

10 harjoitusalueella. Rakennustyyli Asukastilaisuudessa kerrottiin, että uusien rakennusten tyyli tulee olemaan moderni, vaikka rakennusmateriaalina olisikin punatiili. Esitämme, että kaavamääräyksissä asetettaisiin tiukat reunaehdot uusien rakennusten rakennustyylille ja arkkitehtuurille. Uudet rakennukset tulisi olla hahmoltaan ja ikkunajaoltaan perinteisen mallin mukaisia. Lisäksi käsin muurattaville tiilijulkisivuille tulee osoittaa laadukas tiilimateriaali. Modernit elementtikerrostalot eivät sovellu alueelle lainkaan. Osoitenumerointi Alueen rakennuksilla ei ole katuosoitteita, vaan rakennukset on numeroitu Puolustusvoimien tavan mukaan järjestysnumeroin. Vastaava numerointi on käytössä edelleen mm. metsäisenä. Rakennustyyli Kaavamääräyksillä ja kaavan yhteydessä laadittavilla rakennustapaohjeilla määrätään uudisrakennukset sovitettavaksi muotokieleltään, mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan historialliseen ympäristöön. Nykyinen tontti on päiväkodille pieni, ja sen piha on melualueella. Päiväkodilla on laajentamistarpeita, mutta nykyiselle paikalle ei mahdu isompaa rakennusta. Nykyinen päiväkoti säilyy alueella niin kauan, että uusi päiväkoti saadaan rakennettua suunniteltuun paikkaan kasarmialueen eteläosaan. Osoitenumerointi Lahden kaupungissa asemakaava alueilla käytetään Kuntaliiton ohjeen mukaista osoitejärjestelmää, jossa kaduilla on nimet ja rakennusten osoitteet määräytyvät sen kadun ongelmia tontin tilankäytölle. Nykyisestä puistosta tulisi osoittaa varsin suuri alue uuden rakennuksen autoille, mikä ei ole alueen yleisilmeelle eduksi. Mahdolliset pysäköintipaikat sopisivatkin parhaiten uuden rakennuksen ja Helsingintien väliin. Tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa päiväkotirakennus säilytetään, eikä kaavaalueelle sijoiteta uusia rakennuspaikkoja. Päiväkodin tarve tulee lisääntymään alueella lähivuosina uusien asukkaiden myötä. Uusille rakennuksille on runsaasti tilaa varuskunnan harjoitusalueella. Uudisrakennusten rakentamista alueen pohjoisosaan tulee harkita vakavasti. Olemme edelleen sitä mieltä, että Hennalan kasarmialueen muiden rakentamattomien alueiden kaavoitus ja rakentaminen tulee aloittaa ensin, ennen kuin suunnitellaan pohjoisosan täydennysrakentamista. Rakennustyyli On erittäin tärkeää, että kaavamääräyksillä ja kaavan yhteydessä laadittavilla rakennustapaohjeilla määrätään uudisrakennukset sovitettavaksi muotokieleltään, mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan historialliseen ympäristöön. On tärkeää, että alueelle on laadittu rakentamistapaohje. Vaadimme, että rakentamistapaohjeen noudattamista valvotaan asianmukaisesti. Osoitenumerointi

11 Suomenlinnassa. Rakennusten osoitteita ei tule muuttaa Hennalassa, vaan säilyttää numerointi ennallaan mukaan, josta niille on ajoneuvoliittymä. Ohjeen mukaan asemakaava alueilla käytetään tonttijakoon liittyvää juoksevan osoitenumeron järjestelmää, jossa jokaiselle tontille annetaan juokseva osoitenumero kadun varrella. Osoitejärjestelmällä taataan postin perilletulo ja pelastuslaitoksen toiminta. Hennala on tähän saakka ollut yhtä tonttia, joten postiosoite on ollut talojen numerointiin perustuva, mutta kaavan ja alueen toiminnan muutos sekä tuleva lisärakentaminen (rakennukset ja kadut) aiheuttavat tarpeen muuttaa osoitejärjestelmä noudattamaan samaa logiikkaa kuin muuallakin kaupungissa. Vaadimme edelleen osoitenumeroinnin säilyttämistä ennallaan. Nykyinenkin osoitejärjestelmä on taannut postin perille tulon, joten tästä syystä sitä ei ole tarvetta muuttaa. Nykyinen osoitenumerointi myös antaa alueelle omaleimaisuutta. Hennalan kaltainen osoitejärjestelmä on käytössä myös Suomenlinnassa, ja toimii isoimmissakin kaupungeissa Euroopassa kuten Saksan Bochumissa (Blocksystem) normaalin osoitejärjestelmän rinnalla.