TOIMINTASUUNNITELMA 2012

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2012

2 Strategia uudistuu Pikassoksen kymmenvuotisen toiminnan aikana on keritty tekemään kaksi strategiaa: ensimmäinen luotiin toiminnan käynnistyessä ja ensimmäiset vuodet olivatkin osaamiskeskuslaissa annettujen tehtävien konkretisointia. Ajanjaksoa voisi muutoinkin kutsua verkostojen ja kumppanuuksien luomisen aikakaudeksi. Toinen strategia tehtiin alkuvuosien toimintaa arvioiden, yrityksistä ja onnistumisista viisastuneena. Prosessi kantaa tänä päivänäkin. Olemme vahvistanet osaamistamme ja asiantuntemuksemme käyttöä nimenomaan kuntalähtöisenä toimijana. Nyt tarvitsemme strategian terävöittämistä ja tulevaisuuden ennakointia, jonka turvin voimme jatkaa sosiaalialan kehittämistoiminnan asiantuntijana, oli kyse sosiaalialan sisässä tapahtuvasta työstä tai monialaisesta palvelujen ja palvelurakenteiden uudistamisesta. Uudistettu strategia valmistuu kevään aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämistoiminta tulee lisääntymään. Samanaikaisesti levittäydytään suunnittelemaan moniammatillista toimintaa tai palvelukokonaisuuksia ottamalla mukaan liikunnan, kulttuurin tai esimerkiksi perusopetuksen toimijat. Perinteisen sosiaalialan kehittämisen rinnalla toteutetaan moniammatillista verkostokehittämistä erityisesti Kaste-hankkeissa. Meneillään olevissa Kaste-hankkeissa ollaan aktiivisessa toteuttamisvaiheessa. Vuoden 2012 aikana on ajankohtaista myös tehdä suunnittelua käynnissä olevien hankkeiden tulosten levittämiseksi. Tämä voi tapahtua osaamiskeskuksen perustyönä tai Kaste-hankkeiden muodossa. Kehittämistyön jatkumon turvaamiseksi on saatu rahoitusta Ikäkaste-Äldre-Kaste II, Kasperi II sekä Välittäjä II-hankkeeseen. Lisäksi on saatu Kaste -rahoitusta aikuissosiaalityön kehittämiseksi SOS-syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hankkeelle. Länsi-Suomen alueen jatkohankkeista tulevat päätökset alkuvuonna. Toimimme edelleen kahdella eri Kaste-alueella: Kanta-Häme ja Pirkanmaa kuuluvat viiden maakunnan muodostamaan Väli-Suomen alueeseen ja Satakunta tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen kanssa Länsi-Suomen Kaste-alueella. Kahdella alueella toimiminen mahdollistaa kehittämistoiminnan seuraamisen laajasti; alueet ovat heterogeenisia, mikä auttaa Pikassosta arvioimaan kehittämistoiminnan edellytyksiä erityyppisissä ympäristöissä. Pikassos-alueella onkin jo totuttu tekemään yhteistyötä entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella, mutta myös moniammatillisten verkostojen kanssa. Pikassoksen perustoiminnassa keskitytään enenevässä määrin työhön, jossa kuntien ammattilaisten kanssa tehdään kehittämistyötä pienissä ryhmissä osana kunnan perustyötä. Tällaisia tehtäviä on eri toiminta-alueilla paljon, esimerkiksi lastensuojelun edunvalvonta ja eri asiakasryhmien perhehoidon kehittäminen sekä ehkäisevien toimintamallien etsiminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Näillä kehittämisalueilla Pikassokseen onkin kehkeytynyt jo varsin mittava määrä osaamista ja asiantuntemusta, mitä voidaan hyödyntää eri alueilla benchmarking - tyyppisesti. Kehittämistoiminta eri toiminta-alueilla Maakunnan yhteiset sosiaalijohdon kokoukset jatkuvat säännöllisinä Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Vakituiset substanssikohtaiset verkostot jatkavat toimintaansa ja Satakunnassa on käynnistetty uudestaan joitakin substanssikohtaisia verkostoja. Lisäksi

3 joitakin Pikassoksen koordinoimia ylimaakunnallisia verkostoja ylläpidetään edelleen. Näistä aktiivisin on ns. aikuissosiaalityön klubi. Pirkanmaalla Pikassos on mukana Tampere Praksis hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on pysyvän yhteistyörakenteen luominen Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pikassoksen välille uudenlaisen oppimis-, tutkimus- ja kehittämisympäristön muodossa vankasti asiakastyöhön kiinnittyen. Praksiksen kehittämiseen liittyvä työ on tänä vuonna Pikassoksen toiminnan keskeinen painopistealue Pirkanmaalla. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä on kehittämistyö jatkuu Kasperi II, IkäKaste-Äldre- Kaste II ja Välittäjä II hankkeissa. Kasperi II ja IkäKaste-Äldre-Kaste II projektipäälliköt ja projektisuunnittelijat työskentelevät edelleen Pikassoksessa. Tavoitteena on löytää entistä tehokkaampia tapoja synkronoida hankkeissa tehtävä kehittämistyö alueen muun kehittämistyön kanssa. Pikassoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualueen (YLVA) kanssa jatkuu yhteistyö, joka on kevään osalta aikataulutettu. Tarkoitus on etsiä niitä kehittämisen kohteita, jotka ovat yhteisiä sosiaali- ja terveysalalle ja joissa molempien toimijoiden asiantuntijatyötä tullaan tarvitsemaan. Tunnusteluja käydään myös asiantuntijavaihdon muodoista sekä mahdollisuuksista pilotoida yhteiskehittämistä pidemmällä aikavälillä. Pikassos osallistuu myös Pirkanmaalla terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laadintaan. Pikassos on mukana myös Pirkanmaan SOTE ammattilaisverkoston kehittämistyössä. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarpeisiin vastaava maakunnan kattava verkkopalvelu, joka voi toimia keskeisenä työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimessa. Soteammattilaisverkkoa rakennetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin isännöimänä projektina (PSHP:n extranet-projekti) vuosina yhdessä Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Pikassos on myös mukana Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma-työryhmässä. Satakunnassa tehdään aktiivista yhteistä kehittämistyötä sairaanhoitopiirin Kastehankkeiden kanssa. Pikassoksen omia verkostoja ja foorumeja ylläpidetään ja vahvistetaan yhteistä toimintaa oppilaitosten kanssa. Selvityshenkilö Timo Aron tekemän raportin ehdotusten konkretisointi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan osalta tehdään vuoden aikana. Yhä ajankohtaisempaa on tarkastella toimintaa erva-aluepohjalta. Aikuissosiaalityö Pikassos järjestää ylimaakunnallisena toimintana edelleen Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan aikuissosiaalityön käytännön toimijoiden ja kehittäjien sekä koulutuksen ja tutkimuksen edustajille "klubikokoontumisia", joiden tarkoitus on edesauttaa dialogia sosiaalityön tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välillä ja eri maakuntien välillä. "Klubi" jatkaa kokoontumisiaan neljä kertaa vuodessa. Aiheena on tänä vuonna mm. asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa.

4 Pirkanmaalla aikuissosiaalityön kehittäminen kytkeytyy SOS - Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hankkeen ja Tampere Praksis hankkeen kautta tehtävän yhteistyön muotoihin. Pikassoksen henkilöstö osallistuu tiiviisti hankkeiden toteuttamiseen. Tampere Praksis hankkeessa on alkuvuonna Pikassoksesta osa-aikainen projektipäällikkyys. Osana Praksis -hanketta kehitetään aikuissosiaalityötä Tampereen kaupungin aikuissosiaalityönasemalla yhdessä kaupungin, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Satakuntaan on koottu maakunnallinen aikuissosiaalityön verkosto. Verkostoon kuuluu edustajat alueen ammattikorkeakouluista, Tampereen yliopiston Porin yksiköstä ja alueen kunnista. Verkoston tavoitteena on toimia keskustelun herättäjänä, tiedonvälittäjänä, kehittämis- koulutustarpeiden kokoajana ja opinnäytetöiden aiheiden koordinoijana tavoitteellisesti palvelemaan tietotuotantoa ja kehittämistä. Satakunnassa myös tiivistetään aikuissosiaalityön käytännön ja tutkimuksen yhteistyötä. Pikassos järjestää valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Tampereella tammikuussa 2013 yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen kaupungin, SOS- hankkeen ja SoNetBotnian kanssa. Päivien suunnittelu ja käytännön järjestelyjen organisoiminen tapahtuu kuluvan vuoden aikana. Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelujen kehittämistoiminta kanavoituu suureksi osaksi Ikäkaste Äldre-Kaste II hankkeeseen. Hankkeen projektijohtaja toimii Pikassoksessa ja osaaikaisena projektisuunnittelijana toimii Pikassoksen suunnittelija. Tampereen kaupungin uuteen Ikäkaste Äldre-kaste II osahankesuunnitelmaan on kirjattu, että Pikassos osallistuu ikäihmisten perhehoidon kehittämiseen ja vastaa siitä, että perhehoidon kehittäminen otetaan esille koko maakunnassa. Pikassos vastaa Kanta-Hämeessä koulutuksen, tutkimuksen ja vanhustenhuollon toimijoiden yhteisen KOTU-verkoston toiminnasta: maakunnassa ei ole aiemmin ollut verkostoa, johon kaikkien kolmen seutukunnan toimijat kuuluvat. Verkosto muodostuu sekä sosiaali- että terveystoimen toimijoista. Verkoston toiminta jatkuu Pikassoksen koolle kutsumana ja koordinoimana. Alkanut PITSI-hanke (Ikäihmsiten kehittämisen Kaste-hanke) järjestää toimijoilleen paljon tapahtumia ja kehittämistyökokouksia, jonka vuoksi KoTu-tapaamiset ovat ajallisesti paremmin sovitettavissa vuoden loppupuoliskolle. Pirkanmaalla käynnistetään alkuvuonna 2012 osana Pikassoksen perustyötä maakunnallinen ikäihmisten palvelujen selvitys- ja kartoitustyö. Tavoitteena on selvittää sekä avo- että laitospalvelujen osalta kuntien vanhustenhuollon nykytilaa ja sitä kautta määritellä Pikassoksen roolia ja tavoitteita maakunnan vanhustenhuollon kehittämisessä. Selvitystyön tekee Pirkanmaan suunnittelija ja se valmistuu kesään mennessä. Satakunnassa on meneillään Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke. Hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön määrä ja laatu sovitaan hankerahoituspäätöksen mukaan. Lisäksi jatketaan keskustelua ikäihmisten perhehoidon kehittämiseksi. Ikääntyvien yksinäisyys ja osallisuus teemojen puheeksiotto liittyen yhteistoiminta-alueiden syntyyn on kehittämiskohteena tänä vuonna.

5 Käytännön opetus Pirkanmaalla Pikassos on mukana Tampere Praksis hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on pysyvän yhteistyörakenteen luominen Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston (YKY), Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pikassoksen välille uudenlaisen oppimis-, tutkimus- ja kehittämisympäristön muodossa vankasti asiakastyöhön kiinnittyen. Tampere Praksiksessa kehitetään uudenlaisia oppimisen tapoja ja paikkoja käytännön sosiaalialan työssä. Mallin ideoinnissa hyödynnetään Turun opetus- ja tutkimusklinikkaa sekä pääkaupunkiseudulla toimivia aikuissosiaalityön ja lastensuojelun Praksiksia. Vuoden 2012 aikana käynnistetään praksistoiminta ja mallin pilotointi. Työn tuloksena kehittyy käytännön opetuksen malli, joka on vuosikellotettu ja pysyviin rakenteellisiin ratkaisuihin tukeutuva. Pikassoksella on hankkeessa osa-aikainen projektipäällikkyys alkuvuonna. Muun osan vuotta toiminnassa ollaan mukana hankkeen osatoteuttajana sekä osana Pikassoksen perustoimintaa. Lastensuojelu Lastensuojelun kehittämistoiminta on jo pitkään ollut aktiivista Pikassos-alueella ja se on vahva substanssialue omassa toiminnassamme. Kasperi II-hanke (Kaste-ohjelma) on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen kohdentuva Väli- Suomen alueen hanke, jonka projektijohtaja ja suunnittelija työskentelevät Pikassoksessa. Kanta-Hämeessä on käynnissä Kuulas-alahanke, Pirkanmaalle sijoittuu Eetu-alahanke. Hankkeen turvin lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja perhekeskustoiminnan kehittäminen säilyvät aktiivisina. Satakunnassa meneillään olevassa Remontti-hankkeessa Pikassoksen toiminta kohdistuu satakuntalaisten pilottien työn edistämiseen. Kanta-Hämeessä maakunnan lastensuojelulaitokset kokoontuvat säännöllisesti Pikassoksen suunnittelijan koordinoimana. Mukana ovat Riihimäen Mäkikujan perhekoti, Hämeenlinnan Perhekeskus ja Forssan Kaarisillan lastenkoti. Verkostossa järjestetään laitosten henkilöstölle koulutusta ja työkokouksia 2-3 kertaa vuodessa. Pirkanmaalla lastensuojelupalvelujen kehittämisen tärkeä foorumi on Tampere Praksis, jossa Pikassoksen työntekijät ovat aktiivisesti mukana kehittämässä pysyvää toimintamallia Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaalityönasemien työn kehittämiseksi. Kehittämisrakenteeseen pyritään kytkemään praksistoiminta ja tutkimuksellinen näkökulma sellaisella tavalla, joka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia asiakkaille, asiakastyötä tekeville työntekijöille, oppilaitoksille ja opiskelijoille. Pirkanmaalla kokoontuva maakunnallinen lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä jatkaa toimintaansa. Ryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Verkosto on lastensuojelun toimijoiden keskustelufoorumi, jossa painopisteenä on vuonna 2012 lastensuojelun asiakastyön, kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelun vahvistaminen. Teemoina ovat mm. lastensuojelun ajankohtainen tutkimus sekä lastensuojelun ja vankeinhoidon yhteistyö (jota tarkastellaan etenkin tutkimuksen ja hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen näkökulmasta). Asiantuntijatyöryhmän kokoonpanoa on laajennettu ja kokouskutsu lähetetään kaikkiin kuntiin. Vuonna 2012 arvioidaan, onko tarvetta järjestää ryhmän työskentelyn rinnalla laajempia maakunnallisia ajankohtaisfoorumeita tai esimerkiksi maakunnan lastensuojelun palvelujen nykytilaa selvittävä kartoitustyö.

6 Pirkanmaalla on lisäksi painopisteenä lastensuojelujärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Alueen kunnille ja järjestöille järjestetään yhteinen työpaja, jossa tavoitteena on aikaansaada Pirkanmaalle tarpeellisia ja hyvin valmisteltuja ehkäisevän lastensuojelun kehittämishankkeita, joille haetaan rahoitusta RAY:ltä sekä tukea Emma & Elias- ohjelmasta. Lähtökohtana on, että kehittämistyön onnistumisen ja tulosten juurtumisen edistämiseksi on järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö jo hankeideoinnin vaiheessa tärkeää. Pikassos on mukana myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon perustetussa työryhmässä, jonka tehtävänä on tukea kuntia lähisuhde- ja perheväkivaltatyössä sekä seurata ja arvioida lähisuhde- ja perheväkivaltatyön toteutusta ja kuntien palvelujen saatavuutta. Työryhmälle määritellään tehtäviä myös Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa vuosille Työryhmän toiminta kuntiin toteutuu ensisijaisesti yhdyshenkiverkoston kautta. Työryhmän työhön liittyen Pikassos osallistuu toimeksiantosopimuksella Pirkanmaalla yhdyshenkilöverkoston kokoamiseen. Pikassos osallistuu lisäksi Tampereen kaupungin tilaajaryhmän lastensuojelun laatutyöhön ja koordinoi kehittämistyöhön liittyviä työpajoja. Pirkanmaalla Pikassos on valmistellut yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa hanketta Työhyvinvoinnin kuntopiiri - jaksamista ja jatkamista lastensuojelutyöhön, jolle haetaan rahoitusta Työsuojelurahastosta. Satakunnassa toimii Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, jota hallinnoi Porin kaupunki. Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnan konsultaatio ja tuki on Pikassoksen tehtävä. Lisäksi Satakunnassa toimii maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden verkosto. Verkoston tavoitteena on moniammatillisesti ja ylisektorisesti kiinnittää kunnissa huomiota perheiden hyvinvointiin ja palvelujen tarpeen ennaltaehkäisyyn ja etsiä keinoja tilanteen kohentamiseksi. Maahanmuuttajatyö Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke ALMA ( ) on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka rahoitukseen osallistuu useiden Pirkanmaan kuntien lisäksi myös Pirkanmaan liitto. Hanke on jatkumoa Sosiaalialan kehittämishankkeesta rahoitetulle ALMA-projektille ja Pikassoksen toteuttamalle seutukehittäjähankkeelle. ALMAssa kehitetään maahanmuuttajien neuvontaa ja ohjausta ja tuetaan kunnissa eri ammattiryhmien työntekijöitä maahanmuuttajatyössä. Pikassos on mukana hankkeen yhteistyöverkostossa ja ohjausryhmässä. Pikassos osallistuu yhtenä toteuttajana valtakunnallisen Kotouttamisen verkostoohjauksen mallin laatimiseen. Kyseessä on sisäasiainministeriön rahoittama hanke, jossa rakennetaan sähköinen käsikirja työntekijöiden työn tueksi. Sosiaalialan osaamiskeskus Socca vastaa hankkeesta ja Pikassos on prosessissa mukana asiantuntijana. Työ perustuu toimeksiantoon. Päihdetyö Pikassos kehittää päihdetyötä siten, että päihdetyön erityissuunnittelija osallistuu Kaste-ohjelman hankkeiden toimintaan: Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla Välittäjä 2013 hankkeeseen ja Satakunnassa Länsi 2012 hankkeeseen. Länsi-Suomeen haetaan

7 rahoitusta Länsi 2013 hankkeelle, joka on Länsi 2012 hankkeen aikaansaamien hyvien käytäntöjen juurrutus- ja jatkokehittämishanke. Näissä hankkeissa edistetään Kaste-hankkeen ja Mieli 2009 suunnitelman linjausten mukaisesti ehkäisevää ja varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyötä erityisesti kuntien peruspalveluissa. Sosiaaliasiamiestoiminta Pikassos Oy tuottaa sosiaaliasiamiespalveluja kahdeksalle kunnalle. Vuoden aikana sosiaaliasiamies tekee tarpeellisessa laajuudessa kuntayhteistyötä asiakaspalautteista nousevien kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Sen lisäksi painotetaan aiempien vuosien tapaan aktiivista tiedottamista sosiaaliasiamiehen palveluista, jotta myös uudet asiakkaat tavoittavat sosiaaliasiamiehen halutessaan. Tiedottaminen sosiaaliasiamiestoiminnasta ja asiakaslaista koskee eri asiakasyhdistyksiä sekä tarvittaessa kuntien ja eri palveluntuottajien henkilökuntaa. Sosiaaliasiamies tekee asiakkaiden ohella yhteistyötä Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä oppilaitosten kanssa. Pikassos Oy pyrkii tavoitteellisesti hyödyntämään vuoden 2012 aikana suunnittelijoiden ja sosiaaliasiamiehen yhteistä asiantuntemusta kehittämistyössä. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PHSP) sai Kaste-ohjelmasta rahoitusta vuosiksi osana vammaispalvelujen valtakunnallista kehittämishanketta. Pirkanmaan osahankkeen tavoitteena on hallittu kehitysvammahuollon palvelurakennemuutoksen läpivieminen yhdessä kuntien kanssa ja vammaisalan osaamisen vahvistaminen. Pikassos koordinoi hankkeen kanssa koulutus- ja tutkimusryhmän toimintaa. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta. Valtakunnallisen VammaisKaste-hankkeen ( ) Pirkanmaan osahanke tilasi Pikassokselta selvitystyön, jossa Pikassos laatii toimintasuunnitelman Pirkanmaan VammaisKaste -hankkeelle kehitysvammaisen ihmisen osallisuuden (mm. asiakasasiantuntijuuden kehittäminen ja vertaiskouluttaja toiminta), palveluiden asiakaslähtöisyyden ja laatukriteerien käyttöönoton edistämisestä. Selvitys valmistuu helmikuussa. Pikassos on tehnyt yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa hankehakemuksen (EAKR - rahoitus) Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön käynnistämiseksi. Pirkanmaan liitto myönsi rahoituksen tammikuussa ja maakunnallisen yksikön käynnistäminen alkaa Pikassoksen tuella alkuvuonna. Maakunnallisen yksikön käynnistämistä ja toimintamallin rakentamista varten on varauduttu mahdollisiin toimeksiantosopimuksiin. Lisäksi Tampereen kaupungin vammaispalvelujen organisaatio ostaa Pikassokselta konsulttipalveluna neljä kehittämistyöpajaa. Satakunnassa järjestetään vammaispalveluihin liittyviä työpajoja, joissa teemoina ovat mm. henkilökohtaisen avun kriteerit ja yksilöllisen tuen laatusuositukset ja osallisuus vammaispalveluissa. Pikassos tekee yhteistyötä Kehitysvammaisten tukiliiton Äiti ei pysy kärryillä hankkeen kanssa.

8 Varhaiskasvatus Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat siirtymässä valtionhallinnossa vuoden 2013 alusta Kataisen hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen. Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnan resursointi ja alueelliset koordinaatiorakenteet määrittynevät tulevaisuudessa siirtymän myötä uudella tavalla. Vuonna 2012 varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnan vankkana perustana Pikassos-alueella ovat edelleen kaikissa kolmessa maakunnassa vakiintuneesti ja aktiivisesti toimivat monitoimijaiset verkostot. Keskeisiä varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnan muotoja ovat säännölliset työkokoukset ja laajasti varhaiskasvatuksen toimijoita kokoavat eri maakuntien varhaiskasvatuksen ajankohtaisfoorumit sekä hanketoiminta. Varhaiskasvatuksen erityissuunnittelija toimii maakuntien verkostoyhteistyön koordinaattorina. Yhteisesti sovittuja kehittämistoiminnan keskeisiä sisältöteemoja ja painotuksia vuonna 2012 ovat muun muassa monimuotoisen varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuuden kehittäminen, varhaisvuosien ennaltaehkäisevä työ varhaiskasvatuksen rajapinnalla sekä edelleen myös varhaiskasvatuksen työssäoppimisen yhteistyörakenteiden vakiinnuttaminen kouluttajatahojen ja työelämän välillä. Pätevän ja ammattitaitoisen varhaiskasvatushenkilöstön saatavuus on entistä haasteellisempaa kunnissa, minkä vuoksi varhaiskasvatuksen moniammatillisen henkilöstön osaamisen kehittämisen, työhyvinvoinnin edistämisen sekä johtajuuden vahvistamisen teemat ovat entistä ajankohtaisempia kysymyksiä laajalla varhaiskasvatuksen sektorilla. Varhaiskasvatuksen merkityksen esille nostaminen ja roolin vahvistaminen osana lapsiperhepalveluiden kokonaisuutta vaatii entistä tavoitteellisempaa työtä kehittämistoiminnankin näkökulmasta vuonna Erityissuunnittelija työskentelee edelleen Kasperi II -hankkeen taustatiimissä sekä on mukana etenkin Kanta-Hämeen maakunnallisen KUULAS osahankkeen sekä Pirkanmaalla toteutuvan EETU-osahankkeen ohjausryhmissä. KASPERI-hankekehittämisessä näkökulmana on koko lasten, nuorten ja perheiden monialainen palvelukokonaisuus. Erityissuunnittelijan työrooli onkin osaltaan laveampi kuin vain varhaiskasvatuksen sektorin sisäinen kehittämistoiminta. KASTE -hankekehittämisen kokemusten ja mallinnusten nivomista erityissuunnittelijan perusverkostotyöhön jatketaan vuoden 2012 aikana tavoittellisesti. Valtakunnallinen toiminta Valtakunnalliseen toimintaan osallistutaan työryhmätyöskentelyjen ja neuvottelukuntatyön kautta. Toiminnassa ovat: Valtakunnallinen lastensuojelun osaamiskeskusverkosto Pikassos on edelleen aktiivisesti mukana lastensuojelun osaamiskeskusverkostossa. Verkosto kokoontuu säännöllisesti, noin neljä kertaa vuodessa. Valtakunnallinen aikuissosiaalityön foorumi Pikassos on verkostoinut yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa aikuissosiaalityön kehittäjiä kutsumalla hankkeiden ja osaamiskeskusten työntekijöitä ja kuntatoimijoita

9 aikuissosiaalityön foorumiin 2008 alkaen. Verkoston toimintaa ja tavoitteita pohditaan tällä hetkellä osaamiskeskusten, Kuntaliiton ja THL:n yhteistyönä. Yleissuunnittelijat Osaamiskeskusten nk. yleissuunnittelijoiden ryhmä kokoontuu valtakunnallisten osaamiskeskuspäivien lisäksi kaksi kertaa vuodessa. Pikassos on ollut aloitteellinen verkoston käynnistämisessä ja jatkaa siinä toimimista. Verkoston tavoitteena on tukea osaamiskeskusten perustyötä ja agendalla on mm. tutkimuksen ja oppilaitosyhteistyön nivominen suunnittelijoiden työhön. VOSKE Sosiaalialan osaamiskeskuksissa työskentelevien varhaiskasvatuksen kehittäjien valtakunnallinen verkosto kokoontuu säännöllisesti kaksi-kolme kertaa vuodessa alueellisten ja valtakunnallisten varhaiskasvatuksen kehittämisteemojen äärelle. VOSKEverkosto pyrkii aktiivisesti edesauttamaan varhaiskasvatuksen asemaa valtakunnallisesti mm. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnassa. VOSKE-verkosto käynnistää alkuvuoden 2012 aikana verkostoyhteistyötä muun muassa Lastensuojelun keskusliiton kanssa varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapinnan tarkastelemiseksi. Pikassoksen erityissuunnittelija on aktiivinen jäsen VOSKE-verkostossa. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysministeriön asetti valtakunnallisen varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan kolmannelle toimikaudelleen ajalle Pikassoksen erityissuunnittelija Seija Junno on VOSKE-verkoston edustajana varsinainen jäsen neuvottelukunnassa. Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvosto Lastensuojelun käsikirjalle on nimetty virallinen toimitusneuvosto, joka toimii THL:n alaisuudessa. Marianne Aalto-Siiro jatkaa osaamiskeskusten edustajana toimitusneuvostossa. Perusterveydenhuollon neuvottelukunta Kristiina Laiho toimii osaamiskeskusjohtajien edustajana THL:n perusterveydenhuollon neuvottelukunnassa. THL:n valtakunnalliset päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkostot Pikassoksen erityissuunnittelija Matti Mäkelätoimii THL:n mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjäverkostossa ja THL:n ehkäisevän päihdetyön (Paikallisen alkoholipolitiikan) kehittäjäverkostossa. Muut alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet ja verkostot Pikassoksen työntekijät osallistuvat osana perustyötään tai ostopalveluna erilaisten työpajojen, arviointipäivien ja koulutustapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen pääsääntöisesti Pikassoksen omalla toiminta-alueella. Valtakunnalliseen tai alueellises-

10 ti yli Pikassoksen maantieteellisten rajojen ylittävään toimintaan osallistutaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista perustehtävän kannalta.