TOIMINTAKATSAUS

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS ESIPUHE... 2 KANTA-HÄME tapahtumia ja yhteistä suunnittelua... 3 PIRKANMAA kehittämistoimintaa eri sektoreilla... 4 SATAKUNTA asiakkaiden ääni kuuluville... 5 KASTE-HANKETOIMINTA... 6 LasSe... 6 SOS II... 6 IKÄKASTE II... 6 KASPERI II... 6 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTAA 10 vuotta... 7 VALTAKUNNALLINEN TOIMINTA... 8

3 ESIPUHE Vuotta 2013 tahdisti järjestämislain valmistelu, vilkas Kaste-hanketoiminta sekä Pikassos -alueen monenlaiset ja erilaisetkin kehittämistoimet kuntien kanssa. Jokaisen maakunnan voidaan taas todeta olevan omanlaisensa. Vuosi käynnistyi mukavasti, kun Pikassos järjesti heti alkuvuodesta onnistuneet valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät. Kuluneena vuonna varauduttiin isojen Kaste-hankkeiden, Kasperi II ja Ikäkaste-Äldrekaste II, päättymiseen syksyllä. Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke (Las- Se) käynnistyi samanaikaisesti. Pikassos on ollut keskeinen Kaste-kehittämisen toimija jo pitkään ja niinpä samanaikaisesti tehtiin Pikassoksen koordinoimana valmistelutyötä seuraavaa Väli- Suomen hankehakua varten. Sote-uudistuksessa on myös ollut tarkoitus määrittää reunaehdot koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä koskien. Osaamiskeskukset ovat osallistuneet näiden asioiden työstämiseen erikseen ja myös yhdessä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Pikassoksen perustoiminnassa näkyvät ajankohtaiset kehityssuunnat. Varsinkin Satakunnassa on tehty useanlaisia asiakkaiden osallisuutta vahvistavia kehittämistoimia. Vahvat perusverkostot ja substanssikohtainen kehittämistyö kaikissa kolmessa maakunnassa ovat toimintamme ydin. Kristiina Laiho toimitusjohtaja Pikassos Pikassoksen väki kesällä 2013 Kuva: Tuija Rantanen 2

4 KANTA-HÄME tapahtumia ja yhteistä suunnittelua Pikassos kutsui koolle ja suunnitteli Kanta-Hämeen sosiaalijohdon foorumin kokoukset, joita järjestettiin vuonna 2013 yhteensä viisi. Foorumilla tiedotettiin sosiaalialan ja maakunnan ajankohtaisista asioista sekä keskusteltiin ja päätettiin kuntia koskevista yhteisistä kysymyksistä, tehtävistä ja palveluista. Kunnallisten lastensuojelulaitosten verkosto jatkoi toimintaansa Kanta-Hämeessä Pikassoksen koolle kutsumana. Verkosto kokoontui vuoden aikana Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä sekä osallistui aktiivisesti lokakuussa 2013 Hämeenlinnassa järjestetyn lastensuojelun iltapäiväseminaarin suunniteluun. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin kuntien lastensuojelulaitosten henkilöstölle suunnattuja koulutuspäiviä, jotka järjestetään keväällä Kanta-Hämeen varhaiskasvatuksen suunnitteluryhmä laajensi vuoden 2013 aikana näkökulmaansa monialaiseksi varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden verkostoksi, joka suunnittelee mm. vuosittain järjestettävät maakunnalliset ajankohtaisfoorumit Kanta-Hämeessä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitettiin hankemuotoisesti KASPERI II - hankkeen Kanta-Hämeen KUULAS-osahankkeessa. Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan lastensuojelun työkokous järjestettiin tammi- ja toukokuussa. Tammikuun kokouksessa sosiaaliasiamies Satu Loippo alusti läheisverkostosijoituksista. Toukokuun kokouksen aiheena oli lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle ja alustajana toimi professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta. Kokouksissa käytiin keskustelua käytäntöjä koskevista yksityiskohdista. Lokakuussa Hämeenlinnassa järjestettiin lastensuojelun maakunnallinen kehittämisiltapäivä, jossa käsiteltiin STM:n selvitysryhmän Toimiva lastensuojelu -loppuraporttia. Tilaisuudessa puheenvuoron piti mm. ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Kanta-Hämeessä järjestettiin lastensuojelun edunvalvontaa koskeva koulutustilaisuus lokakuussa, kouluttajana toimi edunvalvonnan koordinaattori Marjukka Heikkilä Socomista. Yhteistyötä Pelastakaa lapset ry:n ja THL:n kanssa jatkettiin asian tiimoilta. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalipäivystykset kokoontuivat marraskuussa Hämeenlinnaan yhteiseen kehittämispäivään. Tilaisuudessa jaettiin tietoa yksiköissä hyväksi koetuista toimintatavoista ja syvennyttiin lähisuhdeväkivalta-aiheeseen akuutin sosiaalityön näkökulmasta. Hämeenlinnassa järjestettiin marraskuussa sosiaalialan henkilöstölle suunnattu aikuissosiaalityön kehittämisiltapäivä, jossa tohtoritutkija Kati Närhi Jyväskylän yliopistosta alusti asiakkaiden osallisuutta estävistä ja edistävistä tekijöistä. Yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä tehtiin Hämeenlinnan kaupungin sekä SOS II, Työn paikka ja Kohtaamisen taidot -hankkeiden kansa. Lisäksi Pikassos on järjestänyt vuonna 2013 Tampereella aikuissosiaalityön klubeja, joihin on kutsuttu myös Kanta-Hämeen toimijoita. Ikäihmisten palveluita Kanta-Hämeessä kehitettiin Kanta-Hämeessä erityisesti IKÄKASTE II -hankkeen PITSI-osahankkeen kautta. Pikassos ja Kanta-Hämeen kuntien edustajat selvittivät keväällä 2013 sosiaalipalvelujen dokumentoinnin ja tilastoinnin nykytilaa sekä asettivat dokumentointia ja tilastointoa koskevat pitkän tähtäimen kehittämisehdotukset. Lisäksi koottiin vuosille alustavat kehittämistehtävät, joiden kehittämiseen Hämeenlinnan ja Forssan seudun kunnat hakivat yhteistyössä Pikassoksen kanssa valtionavustusta syyskuussa Pikassos tuki vuonna 2013 vahvasti myös Kanta- Hämeessä toimintansa huhtikuussa aloittaneen LasSe-hankkeen ja marraskuussa alkaneen SOS II - hankkeen käynnistymistä. Molemmat hankkeet toimivat Väli-Suomen alueella ja saavat rahoitusta Kaste-ohjelmasta. 3

5 PIRKANMAA kehittämistoimintaa eri sektoreilla Vammaispalvelujen kehittäminen oli vahvaa vuonna Pikassos osallistui Pirkanmaan VammaisKastehankkeeseen ohjausryhmässä ja hanketta arvioimalla (ostopalvelu). Hankkeen juurrutusvaihe päättyi syksyllä Pikassos käynnisti yhdessä Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen ja TAYS:in kehitysvammahuollon kanssa kaikille vammaisalan toimijoille avoimen vammaisalan kehittämisfoorumin, joka kokosi yhteen alan koulutusta tarjoavat tahot ja työelämän edustajat miettimään vammaisalan ajankohtaisia aiheita ja kehittämistarpeita 4 kertaa vuoden 2013 aikana. Foorumi jatkaa toimintaansa TAYS:n kehitysvammahuollon ja Pikassoksen järjestämänä hankkeen päättymisestä huolimatta. Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön kehittämishankkeessa (KePe) pilotoitiin ja valmisteltiin maakunnallista yksikköä. Pikassos tuotti ostopalveluna hankkeelle kehittämistyön konsultaatiota konseptin kehittämisen ja kuntien välisen sopimusvalmistelun tueksi. Pikassos toimi ostopalvelusopimuksella hankkeen ulkopuolisena arvioitsijana. Pikassos järjesti Pirkanmaan lastensuojelun kehittämispäivän huhtikuussa. Kehittämispäivä sisälsi Aluehallintoviraston ja Kuntaliiton puheenvuorojen lisäksi Pikassoksen laatiman maakunnallisen lastensuojelun perusselvityksen esittelyn ja johtavien viranhaltijoiden yhteistyökokouksen. Pikassos jatkoi lastensuojelun edunvalvonnan kehittämistyötä koko toiminta-alueellaan valtakunnallista kehittämisverkostoa hyödyntäen. Pirkanmaalla Pikassos ja Tampereen kaupunki järjestivät yhteistyössä keväällä maakunnallisen yhteistyöverkoston kokouksen ja syksyllä koulutuspäivän. Pikassoksen koordinoima Pirkanmaan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden verkosto järjesti lasten ja perheiden monialaiselle toimijaverkostolle maakunnallisen lapsiperhepalveluiden ajankohtaisfoorumin Ylöjärvellä Vanhustyön osalta toiminta keskittyi Kasterahoitteisen Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeen koordinointiin ja johtamiseen sekä hankkeen tulosten levittämiseen Pirkanmaan alueella loppuvuodesta Hankkeessa oli mukana Pirkanmaan kunnista vain Tampere. 4 Pikassos järjesti yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät 2013 teemalla Toisin ajattelu toisin tekeminen. Pikassos, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu huolehtivat puheenjohtajuudesta. Tampereella järjestetyille päiville osallistui liki 600 aikuissosiaalityön nykyistä tai tulevaa asiantuntijaa. Aikuissosiaalityön klubi kutsuttiin koolle kaksi kertaa. Klubiin oli kutsuttu Kanta- Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan käytännön toimijoiden sekä koulutuksen ja tutkimuksen edustajille. Teemana oli keväällä Minkälaisia kertomuksia syntyy sosiaalityössä? ja syksyllä Kohtuuttomat tapaukset sosiaalityössä. Pikassos toimi Tampere Praksis -hankkeessa yhtenä osatoteuttajana vuoden 2013 loppuun asti. Tampereen kaupungin lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön sosiaaliasemille kiinnittyvää kehittämistyötä jatkettiin Tampereen yliopiston, TAMKin, Tampereen kaupungin ja Pikassoksen yhteisessä verkostossa ESR-rahoituksen turvin. Pikassos on ollut mukana Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke ALMAn ohjausryhmässä ja osana ohjausryhmätyöskentelyä Pikassos osallistui syyskuussa maailmanlaajuiseen Tampereella järjestettyyn Metropolis-konferenssiin. Pirkanmaan sosiaalijohto kutsuttiin koolle kerran vuoden 2013 aikana. Pikassos ja järjestöjen välinen yhteistyö toteutui lähinnä erilaisten kehittämisfoorumeiden ja -hankkeiden kautta. Soste ry:n kanssa pidettiin yhteyttä ja Pikassos osallistui alueelliseen toimi, vaikuta, verkostoidu -koulutukseen. Pikassos tuotti maksullisena palvelutoimintana yksilötyönohjausta kahdelle asiakkaalle Pirkanmaalla. Pikassos oli Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n yhteisöjäsen (yhdistyksen kotipaikka on Tampere). Pikassoksen edustaja on ollut mukana TAYS/PETE - yksikön koordinoimassa lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystyöryhmässä. Pikassoksen suunnittelija on ollut mukana LSSAVI:n koordinoimassa väkivallan ja rikosten ehkäisyn teemaryhmässä.

6 SATAKUNTA asiakkaiden ääni kuuluville Palvelujen kehittämistä asiakasraadin avulla Satakunnassa suunnittelijoiden työn keskeisenä teemana on ollut palvelun käyttäjien osallisuus palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. Raumalla Pikassos toteutti yhdessä avoterveydenhuollon ja sen asiakkaiden kanssa asiakasraadin lääkärien ja sairaanhoitajien palveluihin pääsyn ja puhelinpalvelun kehittämiseksi. Raati kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja sai työnsä päätökseen keväällä. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeen toimeksiantona Pikassos toteutti Huittisissa ja Eurassa asiakasarvioinnit hankkeessa kehitettyjen uusien toimintamallien arvioimiseksi asiakkaan näkökulmasta. Arvioinnit toteutettiin iltapäivän kestävinä teemoitettuina arviointikeskusteluina. Kokemäellä Pikassos toteutti perusturvalautakunnan toimeksiantona ja yhteistyössä Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeen kanssa ikäihmisten raadin. Raati työskenteli yhden päivän ajan ja raadin tuotokset tulevat käyttöön ikäihmisten strategiassa. Pikassos oli mukana myös Säkylän kunnan järjestämässä kansalaisraadissa. Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen pilottiprojektien vertaisarvioinnit toteutettiin kevään aikana yhteensä viidessä työpäivän kestävässä arviointikeskustelussa sekä näistä keskusteluista laadittavista muistioista. Pikassoksen suunnittelijan tehtävänä oli havainnoida arviointikeskusteluja, perehtyä pilottien materiaaliin. Näin saadun aineiston pohjalta arvioitin hankekokonaisuutta suhteessa tavoitteisiin. Arvioinnista laadittiin raportti. Pikassos koordinoi Ikälain toimeenpanoa edistävän hankkeen valmistelua Satakunnassa. Hankevalmistelu toimi seuraavan Kaste rahoituksen haun pohjana. Pikassos oli mukana kaikkien Satakunnan Kastehankkeiden valmistelussa. Lasten, nuorten ja perheiden verkoston toimesta järjestettiin tilaisuus Väli-Suomen Kasperi hankkeen hyviä käytäntöjen esittelemiseksi Satakunnan lastensuojeluväelle. Tilaisuus sai hyvää palautetta ja katsottiin hyödylliseksi. Verkoston ideoima Kaikkea hyvää Perheille -hanke eteni Diakin neljän opiskelijan opinnäytetyön avulla. 5 Opinnäytetöitä varten haastateltiin MLL:n perhekahviloissa pienten lasten vanhempia aiheesta: Mitä tarvitaan että perheessä on hyvä olla. Saman hankeen puitteissa kerättiin MLL:n tukioppilasleirillä nuorten ajatuksia samasta teemasta. Hanke jatkuu ja sen tavoitteena on saattaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät, erilaisten perheiden eri jäsenet ja päättäjät ja järjestöt maakunnassa keskustelemaan siitä mistä perheiden hyvinvointi koostuu ja miten eri toimijat voivat vastata perheiden palvelujen tarpeisiin. Monipuolista toimintaa ja tilaisuuksia Pikassoksen erityissuunnittelija toimi Länsi 2013 Kaste-hankkeessa asiantuntijana 20 % työajastaan tammi-toukokuussa ja hankkeen johtajana 60 % työajastaan elokuusta lokakuun loppuun eli hankkeen päättymiseen asti. Pikassos järjesti neljä Kahvitauko -tilaisuutta vuoden aikana. Kahvitauoissa keskusteltiin asiantuntijoiden alustusten pohjalta ajankohtaisista teemoista. Pikassoksen vetämä Satakunnan mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Asiantuntijaryhmä järjesti Satakunnan mielenterveys- ja päihdetyön foorumin toista kertaa. Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden verkosto kokoontui säännöllisesti Pikassoksen koordinoimana. Verkostokokouksissa mm. suunniteltiin laajempaa maakunnallista lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumia tammikuulle Pikassos oli mukana myös Porin yhteistoiminta-alueen lastensuojelusuunnitelman teossa. Pikassos järjesti TerPS2-hankkeen kanssa sähköistä hyvinvointitilinpitoa koskevan koulutustilaisuuden Porissa. Pikassos tapasi vuoden aikana Lounais-Suomen perusterveydenhuollon yksikön työntekijöitä sekä Porissa että Turussa yhteistyökysymysten merkeissä. Pikassos oli myös mukana Parempia palveluja palvelumuotoilun keinoin riskiryhmille Kaste-hankkeen suunnittelussa ja ohjausryhmän työssä.

7 KASTE-HANKETOIMINTA Pikassoksella on ollut erilaisia rooleja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toteuttamisessa. Pikassoksen toimitusjohtaja on ollut Väli-Suomen alueellisen Kastejohtoryhmän jäsen. Pikassos teki myös yhteistyötä Väli-Suomen Kaste -ohjelmapäällikön kanssa ja oli kumppanina esim. alueellisen seminaarin suunnittelussa ja järjestämisessä. Pikassos osallistui Kastehankkeiden toteuttamiseen hankkeesta riippuen joko johtamalla, osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn tai arviointi- ja konsultaatiopalveluja tuottamalla. Pikassoksen alueella toimivat Kaste-hankkeet olivat Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke (Satakunta), IkäKaste-Äldre-kaste II, Kasperi II, Vammais- Kaste, Välittäjä 2013 ja SOS-hanke (Väli-Suomen alue). Vuonna 2013 käynnistyivät LasSe- ja SOS IIhankkeet, joiden molempien hankesuunnittelussa Pikassoksella oli merkittävä rooli. Seuraavaksi on lyhyt esittely niistä hankkeista, joita ei maakunnallisissa osioissa vielä käsitelty. IKÄKASTE II Väli-Suomen Ikäkaste-Äldre-kaste II oli ikäihmisten palveluiden kehittämiseen keskittyvä KASTErahoitteinen hanke vuosina Tampere hallinnoi hanketta ja Pikassos vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. Ikäkasteessa oli 6 osahanketta, joista 5 oli maakunnallisia ja yksi valtakunnallinen. Pikassoksen alueella toimi kolme osahanketta: Pirkanmalla PEKKA-hanke (Tampere) ja Ikälain pilotointi sekä Kanta-Hämeessä PITSI-hanke. Kaikki Ikäkaste II -hankkeessa tuotetut materiaalit ja loppuraportit on koottu KASPERI II Pikassoksesta johdettu ja koordinoitu Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishanke KASPERI II eteni viimeisenä toimintavuonna loppuarviointi ja -raportointivaiheeseen. Hanke päättyi KASPERI II kokonaisuudessa oli mukana kuusi osahanketta, joista Pikassoksen alueelle sijoittuivat Kanta-Hämeen maakunnallinen KUULAS ja Pirkanmaalla toteutettavat Tampereen ja kolmen muun kunnan yhteinen OSMO sekä Hämeenkyrön ja viiden muun kunnan yhteinen EE- TU. 6 Hankkeen tuloksina Kanta-Hämeessä mm. kehittyi uusia monialaisen yhteistyön ja palvelutarpeen arvioinnin malleja Janakkalaan, Hattulaan ja Lopelle. Forssan seutukunnalla tuotettiin yhteiset lastensuojeluprosessit ja Hämeenlinnassa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden asiakasohjauksen toimintamuodot monipuolistuivat. Pirkanmaan alueella OSMO-hankekunnissa monisektoraalinen palvelukokonaisuus selkeytyi ja verkostoyhteistyötapa vahvistui erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palveluissa. Tampereella vakiinnutettiin nepsy-tukityö osaksi kaupungin palvelukokonaisuutta. EETU-hankekunnissa kehitettiin intensiiviset toimintamallit Nopsa-toiminta, koulun huolipalaverimalli sekä ennaltaehkäisevä perheohjauspalvelu. Loppuvuoden aikana Pikassoksessa käynnistettiin entistä tavoitteellisempi hankkeen tulosten ja tuotosten levittämisen ja juurruttamisen suunnittelu. Kaikki Kasperi-hankekehittämisen raportit ja muut tuotokset on koottu LasSe LasSe-hanke käynnistyi elokuun alussa. Hankkeessa keskitytään lastensuojelutarpeen selvityksessä toteutuviin monialaisen työskentelyn, palveluohjauksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin. Hanke päättyy Projektijohtaja ja yksi hankkeen projektikoordinaattoreista ovat Pikassoksen työntekijöitä. LasSesta lisää SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä -kehittämishanke toimii Väli-Suomen alueella. Kanta-Hämeen projektisuunnittelija on Pikassoksen työntekijä. Pikassos koosti kehittämistarpeita kuntien ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa ja laati valtionavustushakemuksen alueellisen johtoryhmän linjausta noudattaen. Tuloksena oli viiden maakunnan alueelle ulottuva Muutoksen Tuki - hankesuunnitelma , joka kiinnittyy eri tehtäväalueisiin.

8 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTAA 10 vuotta Pikassos juhlisti vuonna 2013 sosiaaliasiamiestoiminnan kymmentä toimintavuotta. Sosiaaliasiamiestoiminta käynnistyi sosiaalialan osaamiskeskuksista ensimmäisenä Pikassoksessa vuonna Vuonna 2013 sosiaalialan osaamiskeskuksista kuusi tarjosi sosiaaliasiamiespalveluita kuntien käyttöön. Sosiaaliasiamiestoiminnassa oli mukana 8 kuntaa, joista Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilta kuusi ja Pirkanmaalta Akaa ja Urjala. Näiden väestöpohja oli noin asukasta. Yhteydenottoja asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta sosiaaliasiamiehelle tuli vuonna 2013 noin 500, mikä vastaa keskimääräistä lukua. Sosiaaliasiamiehen toimipaikka oli Tampereella. Sosiaaliasiamiehellä oli mahdollisuus tavata asiakkaita Hämeenlinnassa palvelukeskus Kastellin tiloissa. Sosiaaliasiamies toteutti yhteistyössä yhden kunnan viranhaltijoiden kanssa valvontakäynnin mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköön sekä tapasi eri kuntien sosiaalihuollon henkilökuntaa palaute- ja kehittämiskeskustelujen muodossa. Sosiaaliasiamies oli myös Hämeenlinnan vanhusneuvoston kuultavana. Sosiaaliasiamies osallistui Pikassoksen suunnittelijoiden kanssa yhteisiin työkokouksiin koskien muun muassa lastensuojelua ja aikuissosiaalityötä. Lisäksi sosiaaliasiamies tutustui vammaispalveluiden kehittämiseen Vammaisalan kehittämisfoorumissa ja sai täydennyskoulutusta lastensuojelusta, lastensuojelun edunvalvonnasta, kehitysvammahuollosta sekä vanhustenhuollosta. Sosiaaliasiamies osallistui sekä Länsi- ja Sisä- Suomen että Etelä-Suomen aluehallintovirastojen järjestämiin työkokouksiin sosiaaliasiamiehille. Lisäksi hän osallistui osaamiskeskuksissa toimivien sosiaaliasiamiesten yhteiseen kehittämistoimintaan. Sosiaaliasiamiestoimintaa koskevia selvityksiä on tehty vuosittain. Vuoden 2013 selvitys ilmestyy keväällä Aikaisemmat selvitykset on ladattavissa Pikassoksen www-sivuilla osoitteessa 7

9 VALTAKUNNALLINEN TOIMINTA Pikassos vastasi vuonna 2013 sosiaalialan osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston puheenjohtajuudesta ja sihteeriydestä. Pikassoksessa valmisteltiin kolme lastensuojelua koskevaa lausuntoa yhteistyössä muiden osaamiskeskusten kanssa. Pikassos osallistui valtakunnalliseen lastensuojelun kehittämiseen toimimalla myös Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvostossa. Pikassoksen edustajat osallistuivat aktiivisesti lastensuojelun edunvalvonnan valtakunnalliseen kehittämisverkostoon, joka kokoontui vuonna 2014 Pelastakaa Lapset ry:n ja THL:n johtamana. Pikassoksen edustaja piti puheenvuoron THL:n järjestämässä SONTIKKA-seminaarissa syyskuussa 2013 kertoen Kanta-Hämeessä tehdystä sosiaalipalvelujen dokumentoinnin ja tilastoinnin nykytilan kartoituksesta. Lisäksi keväällä 2013 Pikassoksen edustaja esitteli LasSe-hankkeen suunnitelmaa THL:n Lasten Kaste - oppimisverkostossa. LasSe-hankkeen käynnistämisen yhteydessä Pikassos teki aktiivista yhteistyötä THL:n, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa suunnitellen kehittämishankkeessa toteutettavia seminaareja, työpajoja, kyselyjä ja haastatteluja siten, että niistä koottavia aineistoja voidaan tarvittaessa hyödyntää monipuolisesti myös kansallisessa kehittämistyössä. VOSKE eli Sosiaalialan osaamiskeskuksissa työskentelevien varhaiskasvatuksen ja varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden kehittäjien valtakunnallinen verkosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Verkosto seurasi erityisesti varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamistyötä sekä Lasten Kaste - hankkeiden kehittämistoimintaa. KASPERI II -hankkeen projektijohto oli mukana valtakunnallisessa yhteistyössä STM:n, THL:n ja muiden Lasten Kaste -hankkeiden kanssa. Lasten Kaste - yhteistyössä järjestettiin mm. valtakunnallinen kaksipäiväinen seminaari Helsingissä helmikuussa sekä käynnistettiin neljä valtakunnallista oppimisverkostoa. IKÄKASTE II -hankkeen projektijohto teki myös aktiivista yhteistyötä STM:n ja THL:n sekä muiden Ikäihmisten palveluita kehittävien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös valtakunnallisten yhdistysten ja järjestöjen, esim. Vanhustyön keskusliiton kanssa. Projektijohtaja toimii myös RAY Eloisa Ikä -ohjelman neuvottelukunnassa. Pikassos järjesti yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät 2013 teemalla Toisin ajattelu toisin tekeminen. Tampereella järjestetyille päiville osallistui liki 600 aikuissosiaalityön nykyistä tai tulevaa asiantuntijaa. Pikassosoksen edustaja osallistui THL:n valtakunnallisen Paikallisen alkoholipolitiikan (PAKKA) verkoston toimintaan STM:n Mieli-suunnitelman ohjausryhmän kokouksiin syys-lokakuussa sekä THL:n päihde- ja mielenterveystyön Kaste-hankkeiden valtakunnallisen ohjausryhmän työskentelyyn kesäsyyskuussa. Pikassoksen erityissuunnittelija oli mukana THL:n työpaperin 19/2013 ITÄ KOHTAA LÄNNEN, Mieli suunnitelmaa toteuttamassa , toimituskunnassa. Työpaperi on Arjen Mieli -hankkeen, Länsi hankkeen ja THL:n yhteinen julkaisu. Pikassos oli mukana muiden KASTE-rahotteisten mielenterveys- ja päihdehankkeiden kanssa esittelemässä hankkeiden toimintaa valtakunnallisilla Päihde- ja mielenterveyspäivillä Pikassos oli myös valmistelemassa ja toteuttamassa valtakunnallisia ehkäisevän työn päiviä, jotka järjestettiin Porissa. Pikassoksen edustaja oli myös kouluttamassa Mielen Avain -hankkeen Kouvolan Yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen kutsusta Kouvolan perusturvan työntekijöitä varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyöhön tammimaaliskuussa. Pikassoksen toimitusjohtaja toimi osaamiskeskusjohtajien verkoston koordinaattorina. Lisäksi hän oli THL:n perusterveydenhuollon neuvottelukunnan jäsen. 8

10