TOIMINTA 2017 PIKASSOS

Transkriptio

1 TOIMINTA 2017 kuva: Heli Niemi PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa PIKASSOS

2 TOIMINTA 2017

3 Sisällys 1 ARVOT JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET SOSIAALIALAN KEHITTÄMISTOIMINNAN ASIANTUNTIJA... 3 TOIMINTA VUONNA PERUSTOIMINTA... 6 TIEDOLLA JOHTAMINEN... 6 PALVELUJEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 6 OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 6 KESKUSTELUAREENAT JA MONITOIMIJAISET KUMPPANUUDET... 7 OHJAUSRYHMÄT JA TYÖRYHMÄJÄSENYYDET... 7 SOTE-VALMISTELUN TYÖRYHMÄT... 8 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA... 8 OSAAMISKESKUSTEN YHTEISTYÖ... 9

4 1 ARVOT JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Työmme perustana on arvot, jotka jaamme yhteisesti. Tasa-arvo Työyhteisön jäsenet ovat tasa-arvoisia. Kaikilla työyhteisömme jäsenillä on tasaveroinen oikeus ja velvollisuus olla aktiivinen, aloitteellinen ja osallistuva jäsen työyhteisössämme. Pyrimme omalla toiminnallamme kuntien tasapuoliseen kohteluun ja nostamme niiden kuntien ääntä esille, joilla näemme muuten olevan tähän heikommat mahdollisuudet. Tiedotamme asioista siten, että tavoitamme mahdollisimman monet alueen toimijat. Olemme tasapuolisia oppilaitos- ja järjestöyhteistyössä. Kuntalaisten tasa-arvoinen perusoikeus laadukkaisiin sosiaalipalveluihin on työmme peruslähtökohta. Työmme tavoitteena on tukea laadukkaiden palveluiden kehittymistä ja saatavuutta. Innostavuus Luomme ja pidämme yllä työilmapiiriä, jossa on tilaa ideoinnille ja luovuudelle. Tuemme toisiamme uusissa avauksissa. Suhteessa kuntakumppaneihin ja yhteistyötahoihin innostavuus merkitsee tilaisuuksien luomista toisin ajattelulle ja toisin tekemiselle, oppimisprosesseille. Kehittämistoiminnassa Pikassos edustaa optimismia, tulevaisuuteen katsovaa toimijaa, joka pyrkii suhtautumaan asioihin myönteisesti. Ymmärrämme, että kehittäminen vie aikansa ja kysyy sinnikkyyttä. Vuorovaikutteisuus ja dialogisuus ovat avainsanoja. Kehittämistyön ammattilaisina luomme ilmapiiriä ja tilaa, jossa on edellytykset luovalle kehittämiselle. Innostavuus rakentuu osaamiselle ja ammattitaidolle sekä tapaan kohdata yhteistyökumppaneita. Luottamus Luomme ja pidämme yllä työilmapiiriä, jossa jokaisen on turvallista työskennellä. Luottamus on sovitusta kiinnipitämistä yksittäisissä asioissa, laajemmin sitä, että kunnilla on luottamus siihen, että Pikassos on heidän tukenaan ja apunaan sovittaessa. Luottamus toimii myös ihmisten välisissä suhteissa niin työyhteisössä kuin suhteessa yhteistyötyökumppaneihin. Olemme sanojemme mittaisia ja kunnioitamme muita. Kumppanuus Toimimme tiiminä, sillä yhdessä olemme enemmän! Jaamme asioita, osaamista, tietoa ja taitoa. Tuomme lisäarvoa eri tahojen yhteistyöhön: olemme sillanrakentajia ja ammattilaisia tunnistamaan eri toimijoiden vahvuudet ja osaamisen. Kumppanuus yhdistää arvona tasa-arvon ja luottamuksen, sillä kumppanuus sisältää nämä molemmat. Kumppani toimii rinnalla. Rohkeus Otamme aktiivisesti vastaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja omassa työyhteisössä voidaksemme viedä niitä ennakkoluulottomasti yhteistyökumppaneidemme arvioitavaksi; uskaltaudumme hyödyntämään meille vieraita toiminta- ja ajattelutapoja. Uskallamme kysyä ja kyseenalaistaa, niin työyhteisössä kuin sen ulkopuolella. Uskallamme luottaa osaamiseemme ja intuitioon ja katsoa asioita uusista näkökulmista ja murtaa totuttuja toimintatapoja. Tuomme osaamiskeskuslaista näkökulmaa rohkeasti esiin. Rohkeutta on myös hakea tukea ja apua. Toimintaamme ohjaavat periatteet ovat: 1. Kuntien tarpeet ovat työmme lähtökohta. Kehittämistoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä. 2. Osaamiskeskuksen erityinen rooli on koota eri toimijoita yhteen tunnistaen jokaisen toimijan tarpeet ja rooli kehittämistoiminnassa. Tätä kokonaisnäkemystä ja tietoa kertyy ainoastaan verkostolliselle toimijalle. Osaamiskeskus voi toimia eri rooleissa kuten kokoajan, koordinoijan, vastuunkantajan tai johtajan roolissa monitoimijaisissa verkostoissa. 3. Kehittämistyössä yhdistyy eri toimijoiden asiatuntemus synnyttäen uutta ja rikastaen jokaisen asiantuntijuutta. 4. Toimintaamme ohjaa laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta. 2

5 2 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISTOIMINNAN ASIANTUNTIJA Pikassoksen kehittämistoiminta kohdistuu erityisesti neljään painopistealueeseen: palvelut ja tieto sekä asiakkaat ja ammattilaiset. Toiminnassa nämä limittyvät toisiinsa. Alan yhteistyö ja vaikuttaminen nähdään yhtenä läpileikkaavana tehtävänä. Toiminnan tulee rakentua niin, että se mahdollistaa reagoinnin joustavasti ja nopeastikin uusiin tarpeisiin. Vuosien aikana pääpaino on sote-uudistuksessa. Pikassos osallistuu aktiivisesti työryhmien työskentelyyn ja tekee toimeksiantoina valmistelua edistäviä asiantuntijatöitä. Laajamittaisia uusia avauksia ei tehdä. Toiminnassa olevat verkostot ja muu peruskehittämistyö jatkuvat normaalisti, ellei esimerkiksi joitakin verkostoja ole tarkoituksenmukaista siirtää osaksi sote-valmistelua tai päättää toiminta sote-valmistelun edetessä. Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta nykymuodossaan tullee loppumaan, kun maakunnat aloittavat toimintansa 2019 vuoden alussa. Todennäköistä on, että jokaisessa maakunnassa on kehittämisyksikkö ja lisäksi tarvitaan yhteistyöalue-tasoinen kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen koordinaatiorakenne. HE järjestämislaiksi tulee raamittamaan tehtävää valmistelutyötä. asiakkaat palvelut kehittämistoiminta tieto ammattilaiset Kuvio 1. Kehittämistoiminnan kokonaisuus 3

6 Alla on kuvattu jokaisen kehittämisalueen sisältö. arvioija kehittäjä sosiaaliasiamie stoiminta Asiakkaat Asiakkaiden mukaanotto heille sopivien ja heidän tarpeitaan vastaavien palvelujen suunnitteluun ja arviointiin perustuu lakeihin, mutta on myös arvo itsessään. Kehittämisen kohteiden tunnistaminen tehostuu asiakastiedon avulla; on tiedettävä, mitkä asiat ovat asiakkaille merkityksellisiä ja vastaavat heidän tarpeitaan. Osallistumisen ja osallistamisen erilaisia keinoja tulee kokeilla ja saada pysyviksi toiminnan suunnittelun ja arvioinnin välineiksi. Sosiaaliasiamiestoiminnan kautta kertyvää tietoa hyödynnetään kehittämistoimissa. suunnittelun ja pätöksenteon tuki tiedonhallinta kokoaminen ja jalostaminen Tieto Sosiaalihuollon kansallisen tietovarannon (Kanta-palvelut) suunnittelutyö ja uuden asiakasasiakirjalain käyttöönotto vaativat systemaattista kehittämistyötä. Yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen OPER-yksikön kanssa on aktiivista. Tiedonhallintaan liittyvien toimien avulla parannetaan myös kuntien mahdollisuuksia hyvinvointitiedon käyttöön. Kehittämisprosesseihin tulee kuvata tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen toimenpiteet. Osaamiskeskuksen tehtävä on välittää tietoa valtakunnan tasolta alueille ja myös päinvastoin. Tiedolla johtaminen on tulevaisuudessa yhä oleellisemmassa roolissa, kun tavoitellaan tuottavuuden kasvua ja palvelujen parempaa vaikuttavuutta. verkostot ja reflektointi osaamisen vahvistaminen kehittämisku mppanuus Ammatti - laiset Sosiaalialan työ kehittyy tekijöittensä kautta. Ammattilaiset tarvitsevat tukea ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Alan ammattilaiset ovat osaamiskeskuksen kumppaneita. Ammattilaisten esiin tuomat kehittämistarpeet jalostuvat koulutuksiksi, 4

7 hankesuunnitelmiksi, vertaisfoorumeiksi tai esimerkiksi kehittämisprosesseiksi. Osaamiskeskuksen tavoitteena on välittää tietoa ja tarjota areenoita ammatilliseen vuoropuheluun ja yhteiseen oppimiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. lakien toimeenpano prosessit ja rakenne monialaisuus/ erityispalvelut Palvelut Palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamista tehdään pääosin sote-uudistuksen sisällä. Se on osa osaamiskeskuksen lakisääteisen tehtävän toteuttamista. Palveluprosessien kehittäminen on tänä päivänä yhä monialaisempaa, mikä asettaa erilaisia vaatimuksia prosessien tarkastelulle ja uudistamiselle. Tavoitteena on aikaansaada asiakkaille arjessa pärjäämistä tukevia ja eheitä palvelukokonaisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Alan yhteistyö ja vaikuttaminen Asiantuntijatehtävät organisaation edustajana Oskejen asiantuntijaverkostot Alan ja osaamiskeskusten toimintaan liittyvä vaikuttamistyö Ajanmukainen tiedottaminen Sosiaalialan osaamiskeskusverkostolla on merkittävä rooli alan yhteistyön vahvistajana ja vaikuttajana. Alueiden toimijaverkostojen ja sosiaalihuollon kokonaisuuden tuntemus välittyvät valtakunnan tasolle. Linjauksissa esiin nostettujen työn kohteiden (asiakkaat, tieto, ammattilaiset, palvelut) toteuttaminen vaatii monipuolista verkostollista toimintaa ja jatkuvaa tiedottamista. Osaamiskeskusten välinen yhteistyö edistää asiantuntijuuden vahvistumista. Pikassos osallistuu erilaisiin asiantuntijatehtäviin niin valtakunnan tasolla kuin toiminta-alueellaan. 5

8 TOIMINTA VUONNA 2017 PERUSTOIMINTA TIEDOLLA JOHTAMINEN Valtakunnallista Kansa-koulu-hanketta toteutetaan sosiaalialan osaamiskeskusverkoston yhteishankkeena. Tarkoituksena on (1) tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoorganisaatioiden asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia, (2) kehittää sosiaalialan henkilöstön osaamista ja valmiuksia tuottaa sosiaalihuollon asiakastietomallin mukaisia asiakastyön dokumentteja ja (3) tukea sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Pikassos vastaa alueellisesta toteutuksesta kolmessa maakunnassa. Aluekoordinaattorina toimii erikoissuunnittelija Matti Karvonen. Tampere Praksis jatkaa toimintaansa. Sen avulla edistetään sosiaalialan opetuksen, tutkimuksen ja käytännön toimivia työmuotoja. Kyseessä on Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pikassoksen yhteinen verkosto, josta on sopimus ja toimintaa ohjataan ja kehitetään vuosittaisten toimintasuunnitelmien avulla. Pikassos on toteuttanut Kanta-Hämeessä indikaattorityötä KiTi-hankkeen jatkona. Yhdessä kuntatoimijoiden kanssa on valittu indikaattorit, jotka on kerätty kaikilta kunnilta saman tietosisällön mukaisesti. Indikaattoritiedot on tehty vertailukelpoisiksi eri kuntien välillä. Lisäksi kanta-hämäläisille kunnille on hankittu Satakunnasta verrokkikunnat. Indikaattorityötä on tehty lastensuojelun ja työikäisten palveluissa. Tätä työtä jatketaan ja laajennetaan yhteistyössä Oma Hämeen kanssa ikäihmisten palveluihin. Lastensuojelun indikaattorityö tehdään osana Oma Hämeen Lape-hanketta. Kehittämispäällikkö Heli Niemi vastaa indikaattorityöstä. PALVELUJEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Pikassos on vahvasti mukana sote-uudistuksen valmistelussa. Toimintaa suunnataan yhä enemmän palvelemaan uudistuksen toteuttamista vuonna Vuoden aikana voidaan ottaa tehtäviksi erilaisia toimeksiantoja sote-valmistelusta. Lisäksi alatyöryhmissä osallistutaan valmistelutyöhön. Pikassos jatkaa viime vuonna aloitetun kehittäjäryhmän toimintaa. Lasten, nuorten ja perheiden ja työikäisten palveluiden työrukkaset jatkavat toimintaansa tehden sote-valmistelua. Lasten rukkanen kohdentaa työnsä ehkäisevän lastensuojelun (sosiaalihuoltolaki) ja lastensuojelun nykytilan, palveluverkon ja palvelujen portaittaisuuden kysymyksissä. Aikuisten rukkasen tehtävänä on tuottaa nykytilakuvaus työikäisten palvelujen kokonaisuudesta ja yhdyspinnoista muihin palveluihin sekä arvioida keskeisimpiä muutostarpeita ja uudistumisen mahdollisuuksia. Työskentely arvioidaan kevään lopussa ja syksyn työsuunnitelma neuvotellaan sote-valmistelijoiden kanssa. Kanta-Hämeessä Pikassos osallistuu aktiivisesti Oma Häme Lape-hankkeeseen. OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Porin psykososiaalisten palvelujen asiakasraadit toteutetaan kevään aikana. Raateja on kahdeksan. Niissä kokeillaan uutta konseptia: Pikassoksen erityissuunnittelija Matti Mäkelä vetää pajat ja kirjurina toimii jonkun psykososiaalisten palvelujen yksikön työntekijä, joka samalla opettelee raatityöskentelyn. Tarkoitus on kouluttaa työntekijöitä vetämään raateja, joita kaupungilla on tarkoitus saada pysyväksi toiminnaksi vuonna Näin raatitoiminta saadaan juurrutettua yhdelle isolle palvelualueelle Porissa. Vuoden aikana tullaan toteuttamaan useita asiakasraateja Pikassos-alueella. Kunnat voivat tilata niitä ja osa niistä toteutuu hankkeissa (etenkin PRO SOS). Osana Oma Häme-valmistelua on käynnistynyt erilaisten osallisuuden tapojen käyttö: Vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustoja on saatu mukaan kommentoimaan ja antamaan palautetta Oma Häme-valmistelusta. Työ jatkuu tänä vuonna ja arvioidaan myös uusien tapojen käyttöönottoa. 6

9 KESKUSTELUAREENAT JA MONITOIMIJAISET KUMPPANUUDET Kohtaamisareenoilla voidaan nostaa esiin alueiden kehittämistarpeita, hyödyntää ajankohtaista tutkimustietoa ja edistää tutkimuksen, opetuksen ja käytännön vuoropuhelua. Vertaiskeskustelu, toinen toisilta oppiminen ja oman ammattiosaamisen jakaminen mahdollistuvat näissä verkostoissa. Pikassos järjestää vuoden aikana seuraavia foorumeja ja yhteistyötapaamisia: Kanta-Hämeen kunnallisten lastensuojelulaitosten esimiehet ovat kokoontuneet yksiköiden oman työn ja henkilöstön yhteisen osaamisen kehittämisen merkeissä Pikassoksen vetämänä verkostona jo yli 10 vuotta. Esimiesverkosto kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Perinteinen yksiköiden henkilöstön yhteinen maakunnallinen koulutusiltapäivä järjestetään Hämeenlinnassa teemalla Kohtaamisia ja suhteita lastensuojelutyön arjessa. Kouluttajana tilaisuudessa toimii psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jussi Sutinen. Kanta-Hämeen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden verkosto kokoontuu vuoden aikana noin neljä kertaa. Verkoston toiminta suunnitellaan tarkoituksenmukaisella tavalla tukemaan maakunnallisen LAPE-muutosagentin työtä sekä alkuvuodesta käynnistymässä olevaa maakunnallista Oma Hämeen LAPE-hanketta etenkin perhekeskuskehittämisen näkökulmasta. Satakunnan varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden kehittäjäverkosto kokoontuu vuoden aikana noin neljä kertaa. Verkoston toiminta suunnitellaan tarkoituksenmukaisella tavalla tukemaan maakunnallisen LAPE-muutosagentin työtä sekä alkuvuodesta käynnistymässä olevaa maakunnallista Satakunnan tulevaisuus lapsissa eli SATULA-hanketta. Syyskaudella järjestetään perinteinen maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi yhteistyössä LAPE-toimijoiden kanssa. Sosiaalityön klubin on tarkoitus kokoontua kolme kertaa vuoden aikana. Tällä foorumilla järjestetään Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sosiaalityön käytännön toimijoiden ja kehittäjien sekä koulutuksen ja tutkimuksen edustajille foorumeja, joiden tarkoitus on edesauttaa dialogia sosiaalityön tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välillä sekä maakuntien ammattilaisten välillä. Satakunnan mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiden yhteistyöryhmä ja foorumi jatkavat. Pikassoksen alueen sosiaalipäivystysyksiköiden tapaaminen vuonna 2017 arvioidaan vuoden loppupuolella. Vuosien ajan Kanta-Hämeessä on kokoontunut sosiaalijohdon foorumi kokoaa maakunnan johtoa sekä nykyisin edustettuna ovat myös AVI ja perusterveydenhuollon yksikkö. Foorumi sekä ns. rukkasryhmä jatkavat kokouksiaan. Pikassos toimii koollekutsujana ja sihteerinä. Lastensuojelun edunvalvonnan toimijaverkoston ja edunvalvojien yhteistyökokoukset Kanta-Hämeessä toteutetaan kahdesti. OHJAUSRYHMÄT JA TYÖRYHMÄJÄSENYYDET Pikassoksen henkilöstö toimii erilaisissa asiantuntijaryhmissä ja ohjausryhmissä. Vuoden 2017 aikana Pikassos osallistuu seuraaviin ryhmiin. THL:n Pakka-kehittäjäverkosto Aluehallintoviraston lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä (Länsi- ja Sisä-Suomi) Pirkanmaan järjestämissuunnitelman ja hyvinvointikertomuksen päivittämiseen liittyvät työryhmät Tamperepraksis-ohjausryhmä ja OTU-ryhmä Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan neuvottelukunta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Psyykkisesti oireilevan lapsen hoidonporrastus työryhmät vuotiaille sekä vuotiaille Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystyöryhmä Parempi arki -hankkeen ohjausryhmä sekä Kanta-Hämeen alueen yhteistyöryhmä ja ns. Pikkukakkonen Pirkanmaalla Kansa-koulu -hankkeen ohjausryhmä PRO SOS -hankkeen ohjausryhmä Käynnistyvien hankkeiden (Pippuri/Pirkanmaa, Lape/Kanta-Häme) työskentelyyn osallistuminen 7

10 SOTE-VALMISTELUN TYÖRYHMÄT Kanta-Häme: Palveluverkko-ja integraatiotyöryhmä (Kristiina Laiho) Asiakkaiden osallisuus-työryhmä (Kristiina Laiho) Lapset, nuoret ja perheet työryhmä: (Seija Junno) Tietohallinto ja sähköinen asiointi -työryhmä (Matti Karvonen) Maakunnallinen tietohallinnon ohjausryhmä (Matti Karvonen) Pirkanmaa: Palveluverkko- ja integraatio teematyöryhmä (Kristiina Laiho) Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteematyöryhmä (Kristiina Laiho) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä (Matti Mäkelä) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden teemaryhmä (Matti Mäkelä) Lapsi- ja perhepalveluiden teemaryhmä (Seija Junno) Tiedolla johtaminen (Heli Niemi) Satakunta: Aikuis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmä (Matti Mäkelä) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä (Matti Mäkelä) Satasoten Kehittämisyksiköiden organisointia ja resursointia valmisteleva työryhmä (Matti Mäkelä, vara) SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Pikassos tuottaa sosiaalihuollon asiakaslakiin perustuvat sosiaaliasiamiespalvelut kaikille Kanta-Hämeen kunnille, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle sekä Akaalle ja Urjalalle. Vuoden aikana valmistellaan ehdotuksia siitä, miten nykyisin hyvin toimiva konsepti voidaan säilyttää elinvoimaisena uusissa rakenteissa. HANKETOIMINTA Parempi Arki Parempi Arki -hanke päättyy lokakuussa, Tänä vuonna viedään päätökseen myös Kanta-Hämeen alueellinen kehittämistyö. Kanta- Hämeessä on toiminut viisi tiimiä, joista kaksi Hämeenlinnassa ja Forssan hyvinvointikuntayhtymässä, Janakkalassa ja Hattulassa yksi kussakin kunnassa/kuntayhtymässä. Tiimien kohderyhmille yhteinen nimittäjä on ollut paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat. Kohderyhminä ovat olleet erikoissairaanhoidossa asioivat diabeetikot, joilla on sosiaalityön tarvetta, kipupotilaat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, kouluikäiset, joiden perheet käyttävät paljon palveluja sekä 7-17-vuotiaat, joista on herännyt huoli eri toimijoilla ja useamman toimijan palvelut ovat heidän käytössään. Hankkeen loppuvaiheessa tehdään tiimien juurruttaminen. Kansa-koulu Kansa-koulu -hanke järjestää vuoden 2017 aikana kirjaamisvalmennuksia Tampereella, Hämeenlinnassa ja Porissa. Kirjaamisvalmennuksen suorittaneet kirjaamisvalmentajat kouluttavat edelleen oman organisaationsa henkilöstöä määrämuotoiseen kirjaamiseen. Tukea kouluttamiseen valmentajat saavat alueellisesta kirjaamisvalmentajien verkostosta sekä aluekoordinaattorilta. Osana Kansa-koulu -hankkeen toimintaa aluekoordinaattori organisoi myös asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjäverkostojen tapaamisia kaikissa Pikassoksen alueen maakunnissa. Pääkäyttäjäverkostojen toiminnan tavoitteena on lisätä pääkäyttäjien osaamista ja keskinäistä yhteistyötä sekä lisätä tietoisuutta valtakunnallisesta sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämistyöstä. Verkostot tukevat myös omalta osaltaan maakuntien sote-valmisteluja. Maaliskuussa järjestetään Pikassos-alueen seminaari Tampereen yliopistolla otsikolla Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille. 8

11 PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Hanke jatkaa Pikasssos-alueen oman hankesuunnitelman mukaista kehittämistyötä kuntien kanssa. Kevätkauden yhtenä kehittämisteemana on käynnistää uudenlaisen sosiaalityön pilotointia. Osassa kunnista kokeillaan ryhmässä tapahtuvaa sosiaalityötä, jota yksilöohjaus täydentää. Saman teeman puitteissa kokeillaan matalan kynnyksen toimintakeskuksia ja niissä tapahtuvaa toimintaa yhdessä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Hankkeen tavoitteena on sosiaalityön toteutusmuotojen uudistaminen ja näillä kehittämisteemoilla toteutetaan tätä tavoitetta. Toisena kehittämisteemana on moniammatillisen yhteistyön ja monialaisen toimintakulttuurin kehittäminen kunnissa siten että asiakas tulee huomioiduksi sosiaalihuoltolain mukaisella tavalla. Tämän teeman läpi kulkee palvelutarpeen arvioinnin hyvien toimintakäytäntöjen juurruttaminen. Integroitujen palvelujen tarpeessa olevien asiakkaiden palvelujen toimivuuden parantaminen on hankkeen tavoitteiden mukaista kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on myös yhteiskehittämisen vakiinnuttaminen osaksi asiakastyötä ja kehittämistoimintaa. Yhteiskehittäjyys on toimintatapa kaikessa kehittämisessä. Työpajoissa on aina asiakkaita mukana. Hanke tukee kunnissa tehtävää kehittämistä järjestämällä koulutusta ja työpajoja, joiden sisältö suunnitellaan yhdessä kuntien edustajien kanssa. Vuoden 2017 aikana toteutuu monialaisen toimintakulttuurin ja moniammatillisen yhteistyön kolme työpajaa, ryhmämuotoisen sosiaalityön neljä työpajaa sekä taloudellisen sosiaalityön kaksi työpajaa/ koulutusta. Näiden lisäksi valtakunnallisen hankekokonaisuuden joitakin osia tullaan pilotoimaan myös Pikassos-alueella. Pirkanmaan Pippuri-hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kärkihanke Pippuri käynnistyy kevään aikana Pirkanmaalla. Hankkeen työntekijöistä yksi sijoittuu Pikassokseen. Rekrytointi tehdään maaliskuussa. Projektikoordinaattorin tehtäväalueena on erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla. Tavoitteena on erityisosaamisen vahvistaminen peruspalveluissa, monialaisen yhteistyön ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa ja vaativimman tason palveluiden koordinoinnin parantaminen. Hankkeen pääfokus on ennaltaehkäisevässä työssä. Hankkeessa kehitetään perhekeskustoimintamallia laajasti monitoimijaisessa yhteistyössä kuntien, PSHP:n, kolmannen sektorin ja muiden keskeisten sote-toimijoiden kanssa. OSAAMISKESKUSTEN YHTEISTYÖ Osaamiskeskusjohtajat kokoontuvat säännöllisesti kerran kuukaudessa ja osaamiskeskussuunnittelijat sekä osaamiskeskusten sosiaaliasiamiehet kokoontuvat noin neljästi vuoden kuluessa. Osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan jäsenenä on Pikassoksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Lindberg. 9

12 10