ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kahakatu 20 07:109

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kahakatu 20 07:109 Asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan korttelin 54 tonttia 4 Kaavan päiväys: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan korttelin 54 tonttia 4. Kaavan nimi Kahakatu 20 Kaavan tunnus 07:109 Kaavan päiväys Kaavan laatija Osoite Mari Raekallio Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut kaavoitus PL Jyväskylä Puhelin Sähköposti Kaavan vireilletulo Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivämäärät 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 3 km länteen, Kypärämäen Köhniön asuinalueella, Kahakadun varrella. 1.3 Kaavan muuttamisen tarkoitus Kaavan tarkoituksena esittää tontille lisärakennusoikeutta ja tarkistaa kaavamääräyksiä. 2

3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallisille ja viranomaisille on ilmoitettu kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kirjeellä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä...yhteenveto pyydetyistä lausunnoista, muistutuksista ja annetuista vastineista on tämän selostuksen lisälehdellä. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus kasvaa noin 150 k-m2:stä 260 k-m2:iin. Uudeksi aluetehokkuudeksi tulee noin 0,22. Käyttötarkoitukseksi on esitetty asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue AP ja kerroskorkeudeksi 1/2 k I u 1/ Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin Kypärämäen Köhniön asuinalueella, Kahakadun varrella pientalovaltaisella alueella. Alue rajautuu lounaasta Kahakatuun, luoteesta ja kaakosta asuin- ja erillipientalotontteihin A ja AO, jotka on rakennettu. Koillissivuilta tontti rajautuu puistoalueeseen P. Suunnittelualueen tontilla sijaitsee asuin- ja talousrakennukset, joiden käytetyt rakennusoikeudet ovat 197km k-m2. Lisäksi piharakennuksessa on ylitetty rakennusoikeus 22 m2:n verran. Asuinrakennus on rakennettu kaksi maanpäällistä kerrosta ja kellari. Tontin pinta-ala on 1171 m². 3.2 Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisen omistuksessa. 3.3 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava (07:008), jossa tontin käyttötarkoitukseksi määrätään asuintontti A. Vuonna 1984 vahvistuneessa oikeusvaikutuksettomassa Jyväskylän yleiskaavassa 1982 tontti on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi AP. Ote ajantasa-asemakaavasta 4

5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen hakijan aloitteesta. Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jolla rakennusoikeutta lisättäisiin niin, että pihalla oleva piharakennus olisi rakennusluvan mukainen ja saisi uuden rakennusluvan. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Perusteluina asemakaavamuutokselle hakija esittää, että talousrakennusta tulisi saada laajentaa ammatin harjoittamista varten. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa hakemuksen mukainen rakentaminen ympäristöön soveltuvasti. 4.3 Osalliset ja yhteistyö Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon, tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62 Maanomistajat: Jyväskylän kaupunki ja yksityiset henkilöt Viranomaiset ja yhteisöt: Keski-Suomen ympäristökeskus Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Jyväskylän Energia Oy/vesi Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö JE-Siirto Oy Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys 4.4 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Luonnosvaiheen palaute Kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Luonnosvaiheessa lausuntoja saatiin Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalta ja Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osastolta ja tonttiosastolta. Lausunnon antajilla ei ollut huomautettavaa. Tonttiosasto katsoi, että maankäyttösopimus ei ole tarpeellinen. Lisäksi kaavamuutoksen tuli kolme mielipidettä (Puhelinkeskustelu hakijan, Seppo Heismanin ja kaavoittajan välillä) Autopaikkamääräystä pitäisi tarkistaa, onko 2 ap/ asunto turhan tiukka pienelle tontille. Asuinrakennuksessa on kolme asuntoa, salliiko AO-merkintä sen? Vastine: Asuntojen koko on pieni ja näin ollen katsotaan riittäväksi, että autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 asuntoa kohti. Luonnoksen mukainen AO-merkintä ei salli kolmea asuntoja, joten käyttötarkoitus muutetaan AP:ksi vastaamaan nykytilannetta. 5

6 (kirje Savolainen Raili, Savolainen Veikko, Aune Tiirikainen, Tauno Tiirikainen, Kalle Liponen) Autokatos on rakennettu suuremmaksi kuin mihin naapurit ovat antaneet lupansa. Autokatos sisältää nykyisellään tiettävästi kaksi lämmitys ja LVI-tekniikalla varustettua huonetta, joita on käytetty tietojemme mukaan asuin- ja työtiloina. Ovatko rakennustarkastajat havainneet muutokset alkuperäiseen rakennuslupaan nähden. Täyttävätkö tontin rakennukset paloturvallisuuslain, 8 m:n väli ympärillä oleviin asuinrakennuksiin? Tontilla tultaneen suorittamaan kaavamuutoksen jälkeen hautakivien valmistusta, joka aiheuttaa melu- ja pakokaasupäästöjä ja pölyä ym. Lisäksi lisääntyvä liikenne aiheuttaa melua. Edellä mainittuihin haittoihin vedoten vaadimme kaavan säilyttämistä nykyisellään. Vastine: Rakennusvalvonnassa lupakuvia on alustavasti käsitelty 2004 ja tämän kaavamuutoksen myötä oheisiin kuviin on tarkoitus myöntää lupa (rakennuslupaa on haettu varastorakennukselle). Kaavaluonnos on rakennuslupakuvien mukainen sekä rakennusalaltaan että käyttötarkoitukseltaan. Käyttötarkoitusmerkintä sallii alueella asumisen ja piharakennuksen käyttötarkoitus on auton säilytyspaikka ja talousrakennuksen rakennusala (kirje Nieminen Auvo, Tyynismaa Tauno) Hakemuksen perusteena on talousrakennuksen laajentaminen ammatin harjoittamista varten. Tietojemme mukaan hakija tekee kivitöitä, joka aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa naapurustolle. Lisäksi ammatin harjoittaminen aiheuttaa lisääntyvää liikennettä ja vaaratilanteita Kahakadulle. Koska AO-merkintä ei salli edellä mainittua työskentelyä, ehdotamme, että kaavaluonnos hylätään. Vastine: Tontilla on ylitetty rakennusoikeus piharakennuksella ja lisäksi aluemerkintä ei ole ajantasainen, koska asuinrakennuksessa on kolme asuntoa. AO-merkintä vaihdetaan kolme asuntoa sallivaksi AP:ksi ja rakennusala osoitetaan nykyisen piharakennuksen mukaisesti. Piharakennukseen on haettu rakennuslupaa varastorakennuksena. Luonnosvaiheen jälkeen tontin käyttötarkoitus muutettiin AP:ksi ja autopaikkamääräystä kevennettiin 1 ap /asunto, koska rakennuksessa on kolme asuntoa. Lisäksi kaavamääräyksiin lisättiin kattokaltevuudeksi 1:1,5, joka on ympärillä olevan asemakaavan mukainen. 6

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosluonnos on valmisteltu pääosin hakemuksen mukaisesti. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 260 k-m2, mikä tekee tehokkuudeksi noin 0,22. Tontin käyttötarkoitukseksi on merkitty asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue AP. Kerroskorkeudeksi on osoitettu asuinrakennukselle ½ k I u ½ ja talousrakennukselle I. Kahakadun puoleinen osa tontista tulee istuttaa ja rakennus tulee rakentaa istutusalueeseen kiinni. Asuinrakennukseen harjansuunta on osoitettu nykyisen harjansuunnan mukaisesti ja lisäksi kattokaltevuus tulee olla 1:1,5. Tontin rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lähiympäristö. Kaavaluonnos on tehty hyvin pitkälti olevan rakennuskannan mukaiseksi, joten kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia - tai ympäristövaikutuksia. Oleva rakentaminen on toteutettu ajantasakaavasta poiketen ja näin ollen esimerkiksi rakennusala on jo nykyisellään ajantasakaavaa suurempi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote asemakaavakartasta ja kaavamerkinnät- ja määräykset Tilastolomake 7