A S E M A K A A V A N S E L O S T U S PUMPERINKATU

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELELIN 40 TONTIN 1 JA KORTTELIN 41 TONTIN 1 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUMPERINKATU KAAVATUNNUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos, joka koskee 10. kaupunginosan korttelin 40 tonttia 1 ja korttelin 41 tonttia 1 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 40 tontit 2, 3 ja 4. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi PUMPERINKATU Kaavan tunnus 10:061 Kaavan päiväys Kaavan laatija Osoite Leila Strömberg Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto PL Jyväskylä Puhelin (014) , Sähköposti leila.stromberg@jkl.fi Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk KH KV Kaavan tarkoitus Suunnittelun kohteena on Kylmälahden tila ja sen ympärillä olevat rakentamattomat liiketontit. Kaavamuutoksessa tila erotetaan omaksi tontiksi ja liiketonttien tonttirajoja ja muita kaavamääräyksiä tarkistetaan. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Keljossa Keljon marketalueen eteläpuolella. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 LIITTEET... 3 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Väestö ja sosiaalinen ympäristö Liikenne Ulkoilu ja virkistys Palvelut Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Yleiskaavat Voimassa oleva asemakaava Muut päätökset Tehdyt selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Hakijan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Kaavan luonnosvaihe ja nähtävillä olo Luonnosvaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niiden vaikutus suunnitteluun Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muita määräyksiä KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA

4 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja -määräykset Tonttijakokartat Asemakaavan seurantalomakkeet Ilmakuva suunnittelualueesta 3

5 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Alueen suunnittelu on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoshakemus on saapunut Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu Kaavoituksen sisäinen aloituskokous on pidetty Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä numero 1/ Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueelle muodostuu kaksi liike- ja toimistorakennusten tonttia (K) ja yksi omakotitontti (AO/s). Liike- ja toimistorakennusten tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5978 k-m 2. Omakotitontin rakennusoikeus on 1145 k-m 2, mikä koostuu nykyisistä suojeltaviksi merkityistä rakennuksista ja talousrakennuksista. Asemakaavan toteutus Korttelin 40 liiketontille 4 on suunniteltu pienkonemyymälä. Todennäköisesti kohteen rakentaminen käynnistyy kun asemakaava saa lainvoiman. Liiketontin 2 rakentumisesta ei ole tietoa. 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Keljossa Keljonkeskuksen eteläpuolella Pumperinkadun ympäristössä. Kohteen osoite on Keljonkankaantie 1. Alueella sijaitsevat Kylmälahden tila suojelurakennuksineen ja pihapiireineen, kaksi rakentamatonta liiketonttia ja katualuetta. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 2,2 ha. 4

6 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Kylmälahden tilan pihapiiri peltoineen on osa Keljon alueen vanhaa kulttuurimaisemaa. Tilan ympäristössä on jonkin verran puustoa ja päärakennuksen pohjoispuolella on komea kuusiaita. Muuten alue on puuton. Itäosassa maasto laskeutuu useita metrejä Keljonkankaantien suuntaan. Peltoaluetta käytetään puutavaran ja maa-ainesten varastointiin Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen äärelle on toteutettu kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto ja kaukolämpö Rakennettu ympäristö Kylmälahden tilan pihapiiri on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi vuonna 2003 eli on Keski-Suomen maakuntakaavan vaalittava rakennettu ympäristö. Tila on perustettu vuonna Pihapiirissä sijaitsee vuonna 1886 valmistunut päärakennus, johon on vuonna 1908 tehty kansallisromanttisin aihein koristeltu avokuisti ja siihen auringonnousua kuvaava pieni frontoni. Sisätilamuutoksia rakennukseen on tehty mm. vuosina 1948 ja Pihapiirissä on lisäksi aumakattoinen, kaksikerroksinen aittarakennus (rakennuksen nurkka ulottuu katualueelle), tiilinen kookas navetta vuodelta 1929 ja vilja-aitta. Arvokkaimpia ovat vanhimmat maatilarakennukset. Uudemmat talousrakennukset on tehty 1980-luvulla tai myöhemmin luvun alkupuolella Jyväskylän lyseolaiset ja seminaarilaiset tekivät retkiä Pumperin pihaan ja eräät opettajat asuivat päärakennuksessa ja aitoissa kesävieraina. Pihapiiri on säilynyt ehjänä ja 190-luvun vaihteen keskisuomalaista maatilaa kuvaavana kokonaisuutena. Pihapiiri on osa Keljon alueen vanhaa kulttuurimaisemaa, jota kaupunkirakentaminen on osaltaan muuttanut. Rakennuksien pinta-alat ovat: m m m m m 2 5

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / Kaupunkisuunnitteluosasto Väestö ja sosiaalinen ympäristö Kylmälahden tilalla asuu tällä hetkellä neljä henkilöä Liikenne Suunnittelualue sijaitsee vilkasliikenteisten teiden risteyksessä, jopa puristuksessa. Kulku alueelle on suunniteltu Pumperinkadun kautta, joka on rakennettu vain alkupäästään. Tällä hetkellä tilalle kuljetaan 9-tien varren kevyen liikenteen väylän kautta Ulkoilu ja virkistys Suunnittelualueen ja 9-tien jatkeen länsipuolella on laaja kaupungin virkistysalue, jolta on yhteys Kolmisoppisen virkistysalueelle Palvelut Alueen pohjoispuolella on Keljon marketalue, jossa on monipuoliset kaupalliset palvelut Maanomistus Alueen omistaa Kauko Kylmälahti. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Seutukaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavaehdotuksessa alue on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca) Yleiskaava 6

8 Keljon keskustan osayleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (P) Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1992 korttelin 40 tontti 1 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia (KL-h), rakennusoikeus on e=0.3 ja kerrosluvut II ja 2/3II. Tontilla oleva Kylmälahden tilan päärakennus on asemakaavalla suojeltu sr. Korttelin 41 tontti 1 on merkitty liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), rakennusoikeus on e=0.4 ja kerrosluku II Muut päätökset 7

9 Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan Tehdyt selvitykset Suunnittelualueelta ei ole tehty erillisiä selvityksiä. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Hakijan tavoitteet Kaavoitus on käynnistynyt yksityisen maanomistajan Kauko Kylmälahden aloitteesta. hakijan toiveena on ollut saada korttelin 40 liiketonttia 1 suurennettua ja että Kylmälahden tilan pihapiiristä muodostetaan omakotitontti Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki ei ole asettanut alueen suunnittelulle erityisiä tavoitteita Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue on maastonmuodoiltaan itään päin laskevaa rinnettä, mikä tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Tonttiosasto Ympäristöosasto Keski-Suomen museo Tiehallinto Järjestöt ja yhdistykset Keljonkankaan asukasyhdistys 8

10 2.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä numero 1/ Kaavan luonnosvaihe ja nähtävillä olo Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta Kauko Kylmälahdelta, Jyväskylän Energia Oy vesiliiketoiminnalta, JE-Siirto Oy:ltä, ympäristöosastolta, katu- ja puisto-osastolta ja Keski- Suomen museolta Luonnosvaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niiden vaikutus suunnitteluun Saadut mielipiteet ja lausunnot JE-Siirto Oy:llä ja Keski-Suomen museolla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. 1. Kauko Kylmälahti Kauko Kylmälahti esittää, että hänen omistuksessaan oleva 738 m 2 :n suuruinen maakaistale Keljonkankaantien varressa liitetään korttelialueeseen. Kaavoittajan vastine: Kaavoittajan, katu- ja puisto-osaston ja Jyväskylän Energia Oy/vesiliiketoiminnan kanssa on sovittu, että maakaistale voidaan liittää korttelialueeseen, jos kaavassa otetaan huomioon hulevesien johtaminen tontilla ja kaavakarttaan merkitään tarvittavat ohjeelliset rasitevaraukset. 2. Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminnan lausunto -Keljonkankaantien ja Rantaväylän kulmauksessa oleva maanalaiselle johdolle varattu alueen osa tulee esittää ohjeellisena, koska putkea ei ole vielä rakennettu ja sen tarkka sijainti ei ole selvillä. -Pumperinkadun vesihuolto jouduttaneen liittämään rakennettuun verkostoon Keljonkankaantien suuntaisesti asemakaava-alueen ja Keljonkankaantien pengerluiskan väliin rakennettavalla vesihuoltolinjalla. Toivovat, että se mahtuu ko. kaistalle. -Tontilla syntyvät hulevedet joudutaan johtamaan Rantaväylän sivuojaan, jota pitäisi myös parantaa. Hulevesien johtamiseen tulee saada Tiehallinnon hyväksyminen. -AO/s tontti saatetaan joutua liittämään Pumperinkadulle kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla. Sen vuoksi kaavaan tulee lisätä määräys: Viemäröintitason alapuolelle liityttäessä tulee käyttää kiinteistökohtaista pumppaamoa. Kaavoittajan vastine: Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminnan esittämät muutokset tehdään. 3. Ympäristöosasto Ympäristöosasto esittää, että AO/s määräys tarkennetaan seuraavasti: Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennuskanta ja mahdollisuuksien mukaan kasvillisuus tulee säilyttää. 9

11 Kaavoittaja vastine: Kaavamääräys muutetaan ympäristöosaston esittämällä tavalla. 4. Katu- ja puisto-osasto Katu- ja puisto-osasto on esittänyt autopaikkamääräykseksi 2 ap asuntoa kohti ja 1 ap/liike- ja toimistokerrosalan 50 neliömetriä kohti Kaavoittaja vastine: Kaavamääräys muutetaan ympäristöosaston esittämällä tavalla. Luonnosvaiheen jälkeen kaavakarttaan tehdyt muutokset Kaavamuutosaluetta on laajennettu Keljonkankaantien suuntaan 738 m 2. Suunnittelualueelle merkitään ohjeellisia varauksia maanalaisille johdoille vesi- ja viemäriliittymiä ja hulevesiä varten. Tilan pihapiirin käyttötarkoitusmerkintää AO/s on täydennetty seuraavasti: Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennuskanta ja mahdollisuuksien mukaan kasvillisuus tulee säilyttää. Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Suojelurakennuksiin on merkitty rakennusoikeudet. Autopaikkamääräys muutetaan 2 ap asuntoa kohti ja 1 ap / liike- ja toimistokerrosalan 50 neliömetriä kohti Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosta ei ole tarpeen käsitellä kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen välisessä viranomaisneuvottelussa. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueelle muodostuu kaksi liike- ja toimistorakennusten tonttia (K) ja yksi omakotitontti (AO/s). Liike- ja toimistorakennusten tonttien (K) yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5978 k- m 2. Omakotitontin (AO/s) rakennusoikeus on 1145 k-m 2, mikä on nykyisten rakennusten rakennusoikeus Palvelut Suunnittelualueelle voidaan sijoittaa kaupallisia palveluita. Lähistöllä sijaitsee Keljon marketalue, jossa on monipuoliset kaupalliset palvelut. 10

12 3.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen viereinen katu, vesi- ja jätehuoltoverkosto sekä energiaverkosto on toteutettu. Yhdyskuntatekninen huolto on siten helposti saavutettavissa. Suunnittelualueelle varataan Jyväskylän Energia Oy:n muuntamorakennus sekä varauksia maanalaisille johdoille kuten vesi- ja viemäriverkostolle ja hulevesille. 3.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K), tontit ja Pumperinkadun molemmin puolin sijaitsevat liike- ja toimistorakennusten tontit. Molempien tonttien rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e=0.4. Tontin koko on 1,2050 ha, jolloin rakennusoikeudeksi tulee 4820 k-m 2. Tontin koko on 0,2896 ha, jolloin rakennusoikeudeksi tulee 1158 k-m 2. Yhteensä liike- ja toimistotonttien rakennusoikeus on 5978 k-m 2. Kerrosluvut ovat II ja 2/3kII. Tontille on mahdollista sijoittaa maanalaisia autopaikkoja ma/a ja sen Pumperinkadun puoleiselle reuna on varattu jalankululle ja polkupyöräilylle pp. Rakennusoikeudesta saa käyttää 5 % asumiseen. Erillispientalojen korttelialue AO/s, tontti 40-3 Tilan pihapiiri on esitetty omaksi tontiksi ja sen käyttötarkoitusmerkintä AO/s on määritelty seuraavasti: Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennuskanta ja mahdollisuuksien mukaan kasvillisuus tulee säilyttää. Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Suojelurakennukset on merkitty sr-merkinnällä ja niiden rakennusoikeudet on laskettu. Suojelurakennuksien rakennusoikeus on yhteensä 925 k-m 2, lisäksi tontilla on olemassa olevissa rakennuksissa talousrakennusoikeutta t 220 k-m 2 Tontilla oleva kuusiaita on merkitty säilytettäväksi Muita määräyksiä Autopaikkamääräys on 2 ap asuntoa kohti ja 1 ap/liike- ja toimistokerrosalan 50 neliömetriä kohti. Liike- ja toimistorakentamistontin pohjoisreunassa on ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala et. Tonteille saa rakentaa mainostorneja rakennusalan tai kerrosluvun estämättä. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 11

13 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arvioinnin on tehnyt kaavoittaja. Arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusprosessi-oppaan muistilistan avulla Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen, jolloin alueen maisema- ja kaupunkikuva eivät parane toivotussa aikataulussa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset viher- ja virkistysalueisiin Kaavamuutos ei muuta korttelialueiden ympärillä olevien lähivirkistysalueiden käyttöä tai saavutettavuutta nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan Alueen käyttötarkoitus ei varsinaisesti kaavamuutoksen myötä muutu. Kaavan toteuttaminen eli alueen rakentuminen puolestaan muuttaa kaupunkikuvaa merkittävästi. Muutosta voidaan pitää myönteisenä, sillä nykyisin liiketontteja on käytetty puutavaran ja maa-aineksen säilytyspaikkoina ja alue tulee rakentamisen myötä siistiytymään. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä. Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin Liiketonttien rakentaminen lisää liikennettä Keljonkankaantielllä ja Pumperinkadulla. Keljonkankaantielle jo rakennetut kiertoliittymät kuitenkin edesauttavat liikenteen sujuvuutta alueella. Vaikutukset väestörakenteeseen Ei merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset palveluihin Ei merkittäviä vaikutuksia. Sosiaaliset vaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. 12

14 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen toteuttaminen käynnistynee liiketontin osalta välittömästi asemakaavan saatua lainvoiman. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen kaupunkisuunnitteluosaston, rakennusvalvontaosaston, katu- ja puisto-osaston, tonttiosaston sekä Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. 13