Valokuvan käyttö historiantutkimuksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valokuvan käyttö historiantutkimuksessa"

Transkriptio

1 Jouni Keskinen 1 Historiatieteen laitos Tampereen yliopisto Valokuvan käyttö historiantutkimuksessa Yleisin tapa käyttää valokuvaa historian tutkimuksessa on edelleen se, että ensin tehdään tutkimus ja kirjoitetaan teksti, jonka jälkeen etsitään tekstin kuvitukseksi sopivat kuvat. Usein kuvia haetaan kovalla kiireellä kun kirja jo pitäisi saada painoon. Tutkija menee kuva-arkistoon ja kertoo, että nyt tarvittaisiin kuvia vaikkapa työläisperheiden arjesta 1900-luvun alussa. Arkiston virkailija vastaa: Hetki pieni kyllä löytyy, ja hakee muutamia kuvia arkiston ns. pikakokoelmasta, josta samat kuvat on haettu jo aikaisemmillekin kyselijöille. Tutkija on tyytyväinen nopeaan palveluun ja saa kirjaansa hienot kuvat, joita tosin on jo käytetty muissakin kirjoissa. Kuva-arkistosta olisi kyllä löytynyt myös muutaman tuhannen negatiivin kokoelma arvostetun harrastajavalokuvaajan kuvia luvun taitteesta, mutta sen läpikäyminen olisi vaatinut muutaman päivän istumista arkistossa. Kuvan käyttötavat Tutkimusaiheesta, tutkimuskysymyksestä, tutkijan kyvyistä ja kuvien saatavuudesta riippuen valokuvia voidaan käyttää monilla eri tavoilla. Seuraavassa eräs mahdollinen jaottelu kuvan käyttötavoista historiantutkimuksessa: Kuvan käyttötapa Illustraatio, visualisointi Kuvan käyttötarkoitus Kuvitus, kevennys Informatiivinen käyttö Antaa lisätietoja. Kuvatekstin merkitys Analyyttinen käyttö Tulkinnallinen käyttö Tekstiä tukeva lähde. Kuva tukee argumentointia. Kuva pääasiallinen lähde eli pääasiallinen argumentti Kuvassa tärkeää viittaavuus, mitä kuvassa näkyy viittaavuus, mitä kuvassa näkyy viittaavuus ja kuvan konteksti Kuvan konteksti ja sen tulkinta Kuvan ja tekstin suhde Tekstin ja kuvien pinnallinen liitos Teksti ja kuva viittaavat toisiinsa Teksti ja kuva dialogissa syvyyttä tekstille Kuvia käytetään lähteenä. Teksti tulkitsee kuvaa. Kuvan käyttäminen illustraationa tarkoittaa yleensä tekstin jälkikäteistä kuvittamista. Tarkoitus on visualisoida haluttu ilmiö tai keventää tekstiä, muttei tuoda olennaista uutta tietoa. Kuvat liittyvät tekstin sisältöön, mutta niiden poistaminen ei vähennä tekstin informaatiota. Informatiivisessa käytössä teksti ja kuva viittaavat toisiinsa, mutta eivät ole varsinaisessa dialogissa keskenään. Kuva ja sen kuvateksti tarjoavat lisäinformaatiota, mutta tekstin argumentaatio ei ole riippuvainen kuvasta, eli kuva voidaan jättää pois tekstin keskeisen sisällön kärsimättä. Kuvan analyyttinen ja tulkinnallinen käyttö edellyttää, että kuva on ollut läsnä jo tutkimusprosessin aikana tekstin syntyhetkellä. Teksti ja kuva muodostavat kokonaisuuden joka on enemmän kuin osiensa summa.

2 Analyyttisessa käytössä kuva on tasa-arvoisessa asemassa muiden lähteiden kanssa. Kuva on dokumentti, jonka kanssa tutkija keskustelee muiden dokumenttien tapaan, ja johon kohdistetaan samat lähdekriittiset vaatimukset kuin mihin tahansa tekstidokumenttiin. Kuvan tulkinnallisessa käytössä kuva synnyttää tulkinnan ja toimii argumentaation pohjana. Kuvan tulkinnallinen käyttö vaatii paljon myös kuvalta. Niissä on oltava sisältöä ja symboliikkaa. Myös väärintulkinnan mahdollisuus on ilmeinen. Valokuvan konteksti Kulttuuritutkimuksen piirissä kuvia tutkitaan kulttuurisina tuotteina. Tällöin on tärkeää pohtia kuvien todistustapaa ja kontekstia 1. Jotta valokuvaa voidaan lähestyä analyyttisesti, on olennaista ymmärtää, että valokuvan merkitys on riippuvainen kuvan kontekstista 2. Merkityksen synnyttävää kontekstia voidaan hahmottaa seuraavan kuvion avulla. Valokuva(t) 2 KONTEKSTI Kuvaaja(t) Katsoja(t) Valokuva sellaisenaan ei ole valmis, vaan katsoja täydentää sitä aina omasta lähtökohdastaan. Kuva saa merkityksen vasta katsomisen kautta katsojassa. Kuvanottohetkellä kuva irrotetaan historiallisesta ja ajallisesta jatkumosta, mutta merkityksen se saa vasta kun kuva liitetään takaisin osaksi historiallista prosessia. Kun annamme valokuvalle merkityksen, lainaamme sille menneisyyden ja tulevaisuuden. Valokuva on kuvaushetkellä tapahtuva todellisuuden rajaus. Objektiivista kuvaa ei siis ole. Aina on olemassa tallenteen tekijän eli kuvaajan suodin. Kuvaajalla on oma näkemys tallenteen maailmasta ja kuvallaan hän haluaa vaikuttaa katsojan näkemyksiin. Lisäksi kuva on välineellä tehty tallenne, jota rajoittavat itse väline eli kamera ja tallenteen muoto. Valokuva ei kuitenkaan rajaudu kehyksiinsä vaan kertoo kontekstinsa kautta myös kehysten ulkopuolella olevasta. Valokuvan todistustapa Kun hyväksytään hermeneuttispohjainen käsitys siitä, että kuva saa merkityksensä vasta kontekstinsa kautta, ei kuvan tulkinta merkittävästi eroa minkä tahansa tekstidokumentin (tai kulttuurisen tuotteen ) tulkinnasta. Kuvan merkitys syntyy toisaalta tilanteesta, jossa kuva on syntynyt ja toisaalta katsojan (tutkijan) tulkinnasta, jonka hän tekee omasta ajastaan käsin, ja jota määrittää hänen oma ymmärryksensä. Mutta kun valokuva rinnastetaan mihin tahansa kulttuurituotteeseen, unohdetaanko silloin sen erikoislaatuisuus verrattuna teksteihin tai muihin kuviin? Markku Hyrkkänen tarkastelee tekstuaalisten lähteiden kontekstia kirjassaan Aatehistorian mieli. Hän huomauttaa että, tekstin 1 kt. mm. Valkeapää Leena, Johtolankoja ja todisteita valokuvat taidehistorian tutkimuksessa. 2 kt. mm. Reiakvam Oddlaug, Reframing the family photograph Part 1/4.

3 konteksti toimii vain tekijän, eli tässä tapauksessa kirjoittajan välityksellä. Toisaalta Hyrkkänen toteaa, että tutkijan on hyvin vaikea osoittaa, mitkä kontekstin ulottuvuudet vaikuttavat tekijään. 3 Ehkä juuri tästä lähteen tekijän ja sen kontekstin suhteesta voidaan löytää valokuvan erikoislaatuisuus eli ero tekstuaalisten lähteiden ja valokuvan todistustavan välillä. Toisin kuin tekstuaalisissa lähteissä, valokuvan tapauksessa ei voida sanoa, että konteksti toimisi vain kuvan tekijän eli valokuvaajan välityksellä. Valokuvalla on kyky säilyttää myös jotain mitä silmä ei kuvan syntyhetkellä havaitse, tai mitä kuvaaja ei ole siihen tarkoittanut. Siinä mielessä valokuva ei ole tekstin tavoin vain tekijän tulkinta kohteestaan, tai muiden kuvien tapaan kohteensa jäljitelmä, vaan se on kohteensa jälki, menneisyyden sitaatti. Kirjassaan Valoisa huone, Roland Barthes vastustaa relativistista käsitystä valokuvasta pelkkänä keinotekoisuutena eli välineellä tehtynä tallenteena, jota rajoittaa kameran optiikka ja latistaa yksiulotteinen esitysmuoto. Tämä ei Barthesin mukaan pysty muuttamaan muuksi sitä, että kohteen ja valokuvan välillä on ollut todellinen, joskin näkymätön yhteys. Kun myönnetään valokuvan esittävyys (semioottisessa kuvantulkinnassa käytetään myös termejä referentiaalisuus tai viittaavuus), ja tunnustetaan jatkuvuus kohteen ja valokuvan välillä voidaan tehdä erottelu valokuvan ja muiden kuvien välillä. 4 Barthesia on kritisoitu siitä, että antamalla valokuvalle erityisaseman muiden kuvien ja tekstien joukossa, jää liian vähälle huomiolle tärkein eli katsojan ja kuvan välinen suhde. Katsojan ajatteluprosessi, hänen oma kykynsä reflektoida näkemäänsä kuvaa, siirretään oppositioon kuvan esittävyyden tieltä. 5 Historiantutkimuksen kannalta se kuinka suuren merkityksen kuva esittävyys saa, riippuu paljolti tutkimuksen aiheesta. Jos siis palataan alussa esitettyyn taulukkoon kuvan käyttötavoista lähteenä, voidaan todeta, että se valitaanko kuvan analyyttinen vai tulkinnallinen käyttö riippuu ensisijassa siitä mitä tutkitaan. Ei siis voida sanoa, että kumpikaan tapa olisi jotenkin toista parempi. Kun tutkitaan hävinnyttä kaupunkiarkkitehtuuria purettujen ja tuhoutuneiden rakennusten valokuvien kautta, tulee kuvien merkitys paljolti siitä, mitä ne esittävät todisteena vallinneesta asiaintilasta. Jos taas tutkitaan vanhoja vaalijulisteita, ollaan enemmän kiinnostuneita siitä, mikä tarkoitus kuvilla oli ja millaisia mielikuvia tai stereotypioita niiden oli tarkoitus herättää. Eri kuvilla on erilaista kerrottavaa. Niinpä sanomalehden uutiskuvilta ei välttämättä myöskään kannata kysyä samoja kysymyksiä kuin perhealbumin kuvilta. Olennaista on kuitenkin muistaa, että valokuvan erikoislaatuisuus ei irrota sitä siitä samasta tulkintaprosessista, joka jokaisen kuvan tai tekstuaalisen lähteen on läpikäytävä, jotta se saisi merkityksen. Edes silloin kun kuvaa käytetään todisteena vallinneesta asiantilasta, valokuvaa ei voi erottaa kontekstistaan ja tulkintaprosessista. Valokuvan todistustavasta riippumatta tutkijaa ei nimittäin kiinnosta ajallisesta jatkumosta irrotettu asiantila, jonka valokuva esittää. Tutkijan kannalta on kiinnostavaa se, miten hän voi manipuloida aikaa kuvaa katsoessaan. Kun valokuvaa katsotaan, saa se katsojalta historian. Näin kuva liitetään takaisin historialliseen jatkumoon ja se saa merkityksen. Kuvan ominaisuuksia lähteenä Edellä on kuvasta kirjoitettu melkein tuhat sanaa, joten lienee jo aika antaa tilaa myös yhdelle kuvalle. Seuraava kuva on tarkoitettu herättämään ajatuksia kuvan ominaisuuksista historiantutkimuksen lähteenä. Kuvatekstin jälkeen seuraa kuvasta kirjoitettu kuva-analyysi, jossa on käyty läpi joitakin kyseisen kuvan ominaisuuksia. 3 Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli, s vrt. Peltonen Matti, Mikrohistoriasta, s Burnett Ron, Camera Lucida: Roland Barthes, Jean-Paul Sartre and the photographic image,

4 4 Kadulle jääneitä. Ruuskasen talon edustalla, Hämeenkadun ja Pellavatehtaankadun kulmassa Tampereella huhtikuun alussa Kuvaaja tuntematon. Tampereen museoiden kuva-arkisto. Kuva on tehokas merkityksen luoja. Tekstiin verrattuna kuvan merkitys syntyy nopeasti, yhdellä iskulla. Tuntemattoman kuvaajan kuva tarvitsi nimen. Kadulle jääneitä on sopiva nimi siitä ilmiselvästä syystä, että kuvassa on Tampereen taistelussa kadulle surmansa saaneita punaisia, tapettu hevonen ja joukko tamperelaisia pysähtyneenä katsomaan makaaberia näkyä. Nimeen on myös toinen syy ja on myös toinen kuva (http://personal.inet.fi/koti/jounike/alba227.jpg). Keväällä 1918 August Schaffert otti Lindellin koulun takapihalla Tampereella kuvan ruumiskasasta ja pikaisesti kokoon kyhätyistä ruumisarkuista. Kuvatekstiksi hän kirjoitti albumiinsa sanat "Kaduilta koottuja". Tampereen taisteluissa kaduille kuolleiden ruumiita koottiin eri puolelle kaupunkia ennen kuin ne vietiin joukkohautaan Kalevankankaalle. Arkkuja ei ehditty kaikille nikkaroida ennen hautaamista. Toiset ruumiit saatiin kerättyä nopeammin, toisista tuli kadulle jääneitä. Lisäämällä kahden edellä mainitun kuvan jatkoksi kolmas kuva Kalevankankaan joukkohaudoista (http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/ /1918tap.htm) muodostuu kolmen kuvan narratiivi, kertomuksellinen muoto. Ottaessaan kuvan kuvaaja tekee rajauksen. Kuvaan päätyy kuvaajan mielestä olennainen informaatio. Se mitä rajautuu ulkopuolella jää pimentoon katseen ulottumattomiin. Niin tässäkin tapauksessa. Valkokaartilaisten kivääreitä ja hihanauhoja lukuun ottamatta kuvassa on varsin vähän viitteitä siitä, että kadulla makaavat ruumiit ovat nimenomaan sisällissodan taistelujen uhreja. Yhtä hyvin kuvassa voisi maata karkumatkalla yllätettyjä pankkiryöstäjiä lännenelokuvien tapaan. Tässä tapauksessa rajaus on kuitenkin armollinen. Kuvanottohetkellä kuvaajan takana oikealla oli kivijalkaan asti palanut puutalo ja saman korttelin toisella reunalla pahoin palaneena eräs Tampereen hienoimpia jugend-taloja, korjauskelvottomaksi tuhoutunut Hällströmin palatsi. Tarkasteltavana oleva kuva on osa samana päivänä eri puolilta Tampereen pääkatua kuvattua 29 kuvan kuvasarjaa, jonka seuraava kuva näyttää edellä kerrotut tuhot. Samana päivänä kuvattuna kuvasarjana kuvien kumulatiivinen efekti ja lähdearvo on suurempi kuin yksittäisinä kuvina. Ilman kuvatekstin kertomaa informaatiota, kyseinen kuva on varsin tyypillinen sotakuva, joka voisi olla otettu ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikana melkein missä tahansa Euroopassa. Kuvan efektiivisyys, sen vaikutus, kuitenkin muuttuu kun se sijoitetaan tuttuun

5 kontekstiin. Tamperelaisille kyse ei ole mistä tahansa sotakuvasta, sillä kuva on otettu paikassa, jonka läpi kaupungilla asioivat yhä kävelevät useita kertoja viikossa. Sodan tuomisella kotiovelle, tai vaikka vain naapuriin, on erilainen vaikutus kuin Afrikan tai Aasian tuoreimmasta konfliktista kertovilla uutisraporteilla. Paradoksaalisesti tuttuus korostaa tilanteen vierautta. Vaikka kuvan ympäristö on tuttu ja Tampereen historiasta tiedetään mihin tapahtumaan 85 vuotta sitten otettu kuva liittyy, ei se tee kuvan tilanteen ymmärtämistä helpommaksi, pikemmin päinvastoin. Vuoden 1918 tapahtumista voidaan lukea kirjoista, mutta yksilön kokemuksen tasolla sisällissodan tapahtumat jäävät nykyihmiselle vieraiksi. Vieraan kulttuurin Toiseus ei siis riipu pelkästään siitä, että Toinen sijaitsee jossain muualla. Vaikka kuvan tapahtumapaikka on tuttu, sen tapahtumat tapahtuvat ajallisesti vieraassa kulttuurissa. Historia ilmenee Toisen kuvana, jota on vaikea ymmärtää. Punktum on Roland Barthesin termi valokuvaan liittyvälle katsojan huomion kiinnittävälle henkilökohtaisen tunnereaktion tai muiston herättävälle yksityiskohdalle. 6 Esimerkkikuvan tunnelma on pysähtynyt ja jollain tavalla hämmentynyt. Ihmiset näyttäisivät seisovan paikallaan. Arjen kiire on väistynyt historian antaessa kovimman iskunsa. Kuvassa on tultu yhden tien päähän. Taistelut ovat hiljenneet. Rotvallin reuna on maailman loppu. This is the End, kuten Jim Morrison laulaa Coppolan elokuvassa Ilmestyskirja Nyt, ehkä hienoimmassa tulkinnassa Joseph Konradin klassikkokirjasta Pimeyden sydän. Uuden alun aika ehkä tulee, mutta se ei ole vielä. Nyt on aika pysähtyä. Kuten edellisten rivien tajunnanvirta osoittaa, kuvalla on kyky toimia muistin manipuloijana, ajatusten herättäjänä eli keksinnän välineenä, jonkinlaisena johtolankana. 5 Lähteet ja käytetty kirjallisuus: BARTHES Roland, Myth Today (from Mythologies 1973), transl. by Annette Lavers, Hill and Wang 1984, BURNETT Ron, Camera Lucida: Roland Barthes, Jean-Paul Sartre and the photographic image, The Australian Journal of Media & Culture vol. 6 no 2, 1991, DORFMAN Elsa, Camera Lucida, The Journal of Photography in New England, vol 3 number 3, HYRKKÄNEN Markku, Aatehistorian mieli, Vastapaino, Tampere PELTOLA Jarmo, Enemmän kuin tuhat sanaa? Valokuva historian tutkimuksen lähteenä, julkaisematon artikkeli Koskesta Voimaa verkkojulkaisukurssin opiskelijoille keväällä PELTONEN Matti, Mikrohistoriasta, Gaudeamus, Tampere REIAKVAM Oddlaug, Reframing the family photograph, SINISALO Hannu, Kuva- ja elokuva historiantutkimuksen lähteenä. Luentosarja Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksella syksyllä Luentomuistiinpanot. VALENIUS Johanna, Suomi-neidon kertomaa Suomalaisen identiteetin syntyminen ja määrittely kansallisten symbolien kautta ensimmäisellä sortokaudella, teoksessa Kuva ja Historia, Turun Historiallinen arkisto 50, Turku VALKEAPÄÄ Leena, Johtolankoja ja todisteita valokuvat taidehistorian tutkimuksessa, Dokumentti 1/2002, 6 vrt. mm. Peltonen s. 129; Dorfman Elsa, Camera Lucida.

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

ILO IRTI VALOKUVISTA - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kuvapankin käyttöopas

ILO IRTI VALOKUVISTA - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kuvapankin käyttöopas ILO IRTI VALOKUVISTA - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kuvapankin käyttöopas 1 SISÄLLYS: Sisällyluettelo ja kuvapankin tunnukset 1 Viestintäpäällikö Paula Salosen tervehdys 2 1. UUDEN VALOKUVAN LISÄÄMINEN

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa

TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta Kuvakokoelmat.fi Kokemuksia digitointihankkeesta Taustaa Kuva-arkiston tilanne kuvapalveluihin on kulunut paljon työaikaa kokoelmien digitointiaste on pieni ei ole ollut mahdollisuuksia hakea digitointiin

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen

Lisätiedot

Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun

Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun 1 / 13 2015 Etelä-Karjalan taidemuseo Sisällys 3 Johdanto tehtävät: 4 Museo ilmiönä 1 5 Museo ilmiönä 2 6 Henkilökohtainen taidekokemus 1 7 Henkilökohtainen taidekokemus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita

6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita 6. Harjoitusjakso II Seuraavaksi harjoitellaan algebrallisten syötteiden, komentojen ja funktioiden käyttöä GeoGebrassa. Tarjolla on ensimmäisen harjoittelujakson tapaan kahden tasoisia harjoituksia: perustaso

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

Lapset kriisien kuvissa

Lapset kriisien kuvissa Lapset kriisien kuvissa Koulujen Aikakauslehtipäivä 2010 Millaisen kuvan media antaa kriiseissä elävien lasten elämästä? Hätkähdyttävätkö ja herättävätkö kuvat lapsista tunteita? Vai tuntuvatko ne missään?

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Kuvien lisääminen ja käsittely

Kuvien lisääminen ja käsittely Kuvien lisääminen ja käsittely KUVIEN LISÄÄMINEN JA KÄSITTELY Tämä on ote VIS Online Mediahallinta ohjeesta. Kuvia lisätään autojen tietoihin VIS Online kuvankäsittelyohjelmalla. Ohjelma käynnistyy klikkaamalla

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat tuoneet verkkoon vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, tietoja ja videoita. Niiden hyödyntäminen vaikkapa ilmiöitä

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Asiakirjarakenteiden kehitysnäkymät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sessio 6

Asiakirjarakenteiden kehitysnäkymät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sessio 6 Asiakirjarakenteiden kehitysnäkymät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sessio 6 puheenjohtaja IT -kehityspäällikkö Pekka Kortelainen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

Instagram #lyhytkoulutus

Instagram #lyhytkoulutus Instagram #lyhytkoulutus @splathan 2014 Aluksi Tämä OK-opintokeskuksen Instagram pikakoulutus materiaali on tehty Kuulu.fi -sivuston materiaalien ja tämän esityksen viimeisestä diasta löytyviä lähteitä

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

Johdatus historiatieteeseen

Johdatus historiatieteeseen Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Audiovisuaalisten arkistojen käyttökokemuksia 1 Negatiivinen kuva arkisto kontrollivirastona, joka yrittää estää vapaata tutkimusta lainsäädäntö peikkona, joka

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Anatomisia taitekohtia kannattaa varoa. Anatomisia taitekohtia ovat nilkat, polvet, haarus, kyynärpää ja yleensä vartalon taitekohdat.

Anatomisia taitekohtia kannattaa varoa. Anatomisia taitekohtia ovat nilkat, polvet, haarus, kyynärpää ja yleensä vartalon taitekohdat. 1 2 Dokumentin aiheen totuus on usein laajempi kuin mitä videolle on voitu vangita. Siksi dokumentin ennakkotutkimusvaihe on olennainen dokumentin lopullisen totuudellisuuden kannalta. Tässä vaiheessa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1 Raja-arvo Raja-arvo Raja-arvo kuvaa funktion f arvon f() kättätmistä, kun vaihtelee. Joillakin funktioilla f() muuttuu vain vähän, kun muuttuu vähän. Toisilla funktioilla taas f() hppää tai vaihtelee arvaamattomasti,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa

Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPressin kanssa Sivuston muokkaus WordPress-hallintajärjestelmän kanssa on hyvin helppoa. Sitä vähän tutkimalla ja tätä ohjetta lukemalla sen käyttö tulee nopeasti tutuksi. Olen myös

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen educa-esite-fi.indd 1 13.1.2017 8:54:49 Suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat tuoneet verkkoon vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, tietoja ja videoita.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Pistetulo eli skalaaritulo

Pistetulo eli skalaaritulo Pistetulo eli skalaaritulo VEKTORIT, MAA4 Pistetulo on kahden vektorin välinen tulo. Tarkastellaan ensin kahden vektorin välistä kulmaa. Vektorien a ja, kun a 0, välinen kulma on (kuva) kovera kun a vektorit

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Mikä on facebook? Rekisteröityminen

Mikä on facebook? Rekisteröityminen Mikä on facebook? Facebook on Internetissä toimiva sosiaalinen palvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää ystäviä, työ ja opiskelu kavereita ja tuttuja. Ihmiset käyttävät facebookkia ollakseen yhteydessä

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot