Ammatillisen kohtaamisen etiikka. Jukka Oksanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen kohtaamisen etiikka. Jukka Oksanen 22.1.2014"

Transkriptio

1 Ammatillisen kohtaamisen etiikka Jukka Oksanen

2 Etiikka Etiikka käsittelee oikean ja väärän, hyvän ja pahan problematiikkaa. Kreikantaustainen etiikka ja latinantaustainen moraali tarkoittavat samaa asiaa = tapaa, tapoja. Sanat ovat eriytyneet, varsinkin yhdyssanoissa (työetiikka/työmoraali). Eettinen kannanotto on sävyltään hieman erilainen kuin moraalinen kannanotto. Etiikka tutkii, mitä moraalin tulisi käytännössä olla, moraalin perustaa ja moraalin psykologista kehittymistä ja luonnetta. Yleensä etiikalla tarkoitetaan oikean toiminnan tarkastelua. Ammattietikka käsittelee ammattikunnan tapaa käsitellä oikean ja väärän toimintatavan ja seurausten kysymyksiä. Sosiaalisen auttamistyön etiikkaan kuuluu sosiaalityön, hoitotyön ja lääketieteen ja psykiatrian eettisiä ohjeistoja.

3 Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta (www.etene.fi) Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaiden ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan etu. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kysymys vuorovaikutuksesta. Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta. Hyvä hoito ja palvelu edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja toimintakulttuuria.

4 Sosiaalialan työn kansainvälinen määritelmä Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen, ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen. Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä käytetään sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa ja näiden soveltamiseen tarvittavaa taitoa. Sosiaalialan työ perustuu ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin, jotka on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin.

5 Oikeus tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisesti Ammattilaisen on pyrittävä ottamaan huomioon asiakkaansa kaikki elämänalueet ja kohtaamaan hänet paitsi yksilönä myös osana perhettään sekä osana ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa. Asiakasta autetaan omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja kehittämisessä. Hän tulee ymmärretyksi erityisvaikeuksissaan. Asiakasta autetaan tulemaan toimeen yhteisönsä kanssa. Yhteisö antaa verkoston, kehyksen ja arviointiapua elämän ongelmiin.

6 Sosiaalityön (uusi) asiantuntijuus Työntekijän ja asiakkaan välinen kumppanuus. Asiakkaan asiantuntijuuden korostaminen. Paikallisuus. Yhdessä tuotettava tieto. Dialoginen kohtaaminen. (Kirsi Juhila 2004)

7 Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen on ihmisen ja hänen ympäristönsä kokonaisuutena huomioonottava näkökulma, jossa ihminen on ympäristönsä tuote ja muokkaaja. Ihmisen mieleen on rakentunut valmius reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja tämä valmius on psykososiaalisen hoidon perusta. Hoitomielessä asiakasta ympäröivä tuki ymmärretään samalla sekä suojelevaksi että aktivoivaksi, jolloin tuki haastaa mielen liikkeeseen. Hoidossa tutkitaan yksilön mahdollisuutta sopeutua ympäristön realiteetteihin sekä mahdollisuutta järjestää itselleen suotuisa ympäristö. Hoidossa on oleellista tutkia toimintaa ja omien tunteiden osuutta arjen toiminnanohjauksessa.

8 Sosiaalialan eettinen kommentti Sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla. (Riitta Granfelt)

9 Alhaisolauluja 1 (Brel/Hector) PAIKAN KIROUS: Kirottu Amsterdam, siunattu Amsterdam, ota syliisi voipuneet seilorit nuo, meri heitä kun syö, meri heitä kun lyö, nyt he huilaa ja hoilaa, nyt ne laulaa ja juo, heidän känninsä on kuoleman kaltainen, ja he hukkuvat nyt syvyyksiin unien, sylissäs Amsterdam, hyvä syntyä on. Heidän mittansa täyttyy ja verensä vapisee ja he nousee ja mennessään vain röyhtäisee, viaton Amsterdam, syntinen Amsterdam, viettelet seilorit, kiimaiset ja kun haitari soi, innoissaan vaikeroi, himon huurussa he naisia voivat kouria. Sylissäs Amsterdam merimiehesi saa janonsa sammuttaa, janon pohjattoman, kunniaksi juovat he huorien kunniattomain, joille rakkaus on sanahelinää vain, ja he naisille juo jotka ruumiinsa heille suo, jotka itsensä myy, joita rahalla saa.

10 Alhaisolauluja 2 (Syrjä) KOHTALON KIROUS: Syyttömänä syntymään sattui hän, maahan pohjoiseen ja kylmään, jossa jo esi-isät juovuksissa tottakai hakkasivat vaimon, lapset jos vain kiinni sai. Perinteisen miehen kohtalon, halus välttää poika tuo En koskaan osta kirvestä, enkä koskaan viinaa juo, muuten juon talon Lumihanki kutsuu perhettä iltaisin, vaan en tahdo tehdä lailla isin, mut kun työnvälityksestä työtä ei saa, hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa, niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin, kohti laukkaa, viinakauppaan. Se miehen epätoivoon ajaa, kun halla viljan korjaa, keskeltä kylmän mullan hiljaa, kylmä silmä tuijottaa, kun kirves kohoaa Keskeltä kumpujen, mullasta maan, isät ylpeinä katsovat poikiaan. Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe. Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa, jossa tuhansiin järviin, juosta saa, katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää, ei mittaa järki eikä Kärki määrää, jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit, Einari Epätoivosta ne kertovat.

11 Alhaisolauluja 3 (Runeberg) KANSALLINEN TOIMINTASUOSITUS PAIKAN JA KOHTALON KIROUKSEN KOHDATESSA: Tuolla Saarijärven salomailla Asui Paavo maalla hallaisella, Kynti maata, kaivoi ahkerasti, Mutta Herralta tuloa toivoi Taivahasta, luonnon tekijältä. Siinäpä asui siivoin lapsinensa, Vaimoinensa, vaivoin leipäpalan Hiellänsä otti kankahasta. Tuli kevät, suli kinos maailta. Veipä puolen orahia; Tuli kesä, kävi raet mailla, Kaasi päitä puolet käydessänsä; Tuli syksy, veipä halla kaikki. Tarttui tukkahansa Paavon vaimo, Sanoi: Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; Kolkko miero, nälkä kauheampi. Sanoi Paavo, häntä suositellen: Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, Minä laitan ojat leveämmät, Mutta tulon toivon taivahasta. Pani vaimo puolen petäjätä. Kaivoi äijä kaksi viemäreitä. Vaihtoi vuonat siemeniksi, kylvi. Tuli kevät, suli kinos mailta, Eipä vienyt vesi orahia; Tuli kesä, kävi raet mailla, Kaasi päitä puolen käydessänsä; Tuli syksy veipä vilu kaikki. Löipä rintoihinsa Paavon vaimo, Sanoi: Paavo-parka, poloseni! Kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs; Kova kuolla, mutta turha toivo. Sanoi Paavo häntä suositellen: Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane kaksin verroin petäjätä, Kaksin kerroin laitan lannan maalle. Mutta tulon toivon taivahasta. Lisäs vaimo kaksi petäjätä, Laittoi Paavo lannan kaksin kerroin, Käänti karjan siemeneksi, kylvi. Tuli kevät, suli kinos maalta, Eipä vienyt vesi orahia. Tuli kesä, kävi raet mailla, Eipä kaatunutkaan kaunis olki; Tuli syksy, sivu sitkaimitten Meni vilun vaino vaarallinen, Aivan koskematta kultapäihin. Silloin heti Paavo hartahasti Paneusi polvilleen ja sanoi: Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Sanoi vaimo, samoin polvillansa: Vaikka kokee, eipä hylkää herra. Sitten iloitellen miehellensä: Paavo, ota sirppi sukkelasti! Toki nyt on tullut toinen aika, Ilon aika. Pois nyt petäjäinen; Ruisleivän laitan lapsillemme. Sanoi Paavo, häntä hyväellen: Vaimo, vaimo! sit ei kuri saada, Jok ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou on naapurimme.

12 Etiikka on asiakkaan psyyken ja toimintatavan ymmärtämistä Päihdeongelman luonne Tunne-elämän vaikutus yhteistyökykyyn Emotionaalinen haavoittuvuus Itsetunnon kehityksen vaikeus ja ydinminän tarpeet Tunne-elämän häiriöiden vaikutus toimintakykyyn Minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus Sosiaalisen lähiympäristön asema Työntekijän mahdollisuus toimia tunne-elämää vahvistavasti. Työntekijän mahdollisuus toimia osana asiakkaan yhteisöä.

13 Päihdeongelmien syntyyn vaikuttavia tekijöitä Yhteiskunnalliset ja kulttuuritekijät. Perimä. Psyykkiset ja kasvuun liittyvät tekijät: - kehityspsykologiset (persoonallisuus) - oppimispsykologiset (ajatusmallit) - vuorovaikutukselliset (ihmissuhteet) Päihde eli aineen kyky saada toistuvassa käytössä aikaan muutoksia aivojen toiminnassa. Pekka Salmela (2008)

14 Mitä päihteeltä odotetaan? Seurassa oleminen helpottuu. Mielihyväkokemus (euforia, sedaatio). Toimintakyvyn parantaminen (stimulaatio). Psyykkisten olojen helpottaminen. Tajunnan laajentaminen. Vieroitusoireiden lievittäminen. Itsetuntokokemus. vaikeudet

15 Itsetunto rakentuu koko ajan ympäristö itsetunto ydinminä (yhteisö)

16 Ydinminän tarpeet Ydinminän tarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioonotetuksi. Psykososiaalinen ympäristö heijastaa ihmiselle merkityksiä ja positiivisiä tuntemuksia omasta tarpeellisuudesta. Tämä kehys tuottaa persoonan rajat ja identiteetin. Positiivinen heijastusvaikutus on asiakkaiden kohdalla häiriintynyt niin, että ydinminä ei tuota itsetunnolle tarpeeksi minän pysyvyyden viestiä. Ympäröivän maailman antamat viestit korostuvat ja ovat itsetunnon rakennusaineena.

17 Emotionaalinen haavoittuvuus (Kåver & Nilsonne) 1. Herkistyminen emotionaalisille vaikutteille. 2. Tunnereaktion suuri voimakkuus. 3. Palautuminen hitaasti neutraaliin tilaan.

18 Epävakaus ja minäkäsityksen häiriöt Puutteellinen tunnesäätely tuottaa epäonnistuneita kokemuksia ja heikentäviä itsehavaintoja. Arvostetuksi tulemisen tunnistustuksesta tulee erittäin herkkä. Keskustelukumppanin eleet ja puheen sävyt korostuvat silloin, kun emotionaalisesti haavoittunut tulkitsee tilannetta. Asiakas on heikoilla vallan ja tunne-elämän herkkyyden suhteen. Itsetunto on korostuneesti ympäristön merkkien varassa. Työntekijän tunnetaidot ovat ratkaisevia ymmärryksen syntymiseksi.

19 Kaoottiset ihmissuhteet Kyky viestittää omia tunteitaan edistävät ihmissuhteita. Vaikeudet säädellä tunteita vahingoittavat ihmissuhteita. Katkeilevat ihmissuhteet tekevät juurettomaksi ja johtavat alakulttuureihin, joissa ei uskota vakaisiin suhteisiin. Maailma näyttäytyy toisiaan hyväksikäyttävien ihmisten markkinapaikkana. Usko ihmisten vilpittömyyteen koetaan lapsellisena, aikuinen ihminen pitää varansa, eikä luota muihin!

20 Tunteita mitätöivä ympäristö Tunteita mitätöivä ympäristö ei kiinnitä huomiota tunteisiin tai ei hyväksy tunteita. Henkilö kohtaa jo varhain mielivaltaisia, äärimmäisiä ja epätarkoituksenmukaisia reaktioita tunteilleen. Omien sisäisten kokemuksien ilmaisemista vähätellään tai siitä rangaistaan: itku-iikka! Henkilölle osoitetaan että hänen tunteensa ovat virheellisiä ja johtuvat hänen omista puutteistaan: kyllä tämän muut ovat kestäneet!

21 Mitätöiviä ympäristöjä Kaoottinen perhe: vanhemmat eivät pysty omilta ongelmiltaan vastaamaan lapsen tarpeisiin. Täydellinen perhe: vanhemmat eivät siedä että lapset ilmaisevat vihaa, surua tai muita kielteisiä tunteita. Suorittava perhe: vanhemmat arvostavat suorituksia ja hyvää käytöstä mieluummin kuin tunne-elämän validointia. Sosiaalipalvelu/mielenterveyshoito/päihdehoito/perheapu: - kuinka ympäristö ja sisällöt ottavat huomioon tunteita? - kuinka usein varhainen mitätöintikokemus kertautuu palvelussa?

22 Tunteita validoiva ympäristö Tunteet hyväksytään. Lämpö ja rakkaus osoitetaan. Tunneilmaisujen jäljittely on mahdollista. Tunnekokemuksia vahvistetaan. Opastetaan tunteiden merkitykseen. Opastetaan tunteista puhumiseen. Ympäristö tarjoaa valmiuksia jäsentää yhteisiä päämääriä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Onko työntekijällä aikaa tuottaa tunteita hyväksyvä ympäristö?

23 Asiakas tulee auttavaan kehykseen 1. Suopea ympäristö 2. Johdonmukainen toiminta 3. Ongelmanratkaisuapu 4. Sopimuskulttuuri HYVÄKSYVÄ KEHYS

24 Kehys tukee ja heijastaa Suopea ympäristö tarkoittaa hyväksyviä katseita, kunnioittavia eleitä ja tunnetta, että läsnäolosi on tervetullutta. Tämän rakentamiseen osallistuvat kaikki yhteisön jäsenet. Palaute annetaan tarkasti ja aikaa käyttäen. Johdonmukainen toiminta tarkoittaa, että yksiköllä on perustehtävä ja toiminta-ajatus ja toiminnan vaikutus asiakkaaseen on harkittua ja työntekijöiden käyttäytyminen tukee yksikön päämäärää. Asiakas saa apua todellisiin ongelmiinsa ja hänen vaikeuksiaan yritetään ratkoa käytännön tasolla. Työntekijällä on oikeasti mahdollisuus auttaa kuntouttavalla työotteella. Työntekijä pyrkii saamaan asiakkaan mukaan tekemään pieniä sopimuksia.

25 Asiakas ottaa neuvot läheltä Yksilö, neuvonantajat ja ammattilainen ulkokehällä. Pääseekö työntekijä neuvonantajaksi? Y

26 Asiakkaan verkosto veli sisar äiti kaveri asiakas sossu kaveri lapsi hoitsu puoli so

27 Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö ei toteudu aina konkreettisesti ja samaan aikaan samassa paikassa. Päiväkeskuksen tai yksikön kävijöistä kaikki eivät tapaa toisiaan usein. Kadulla tapaaminen on osa yhteisöä. Kyse on auttavan yhteisön mallista, jossa yksinäisten ja katkeilevien ihmissuhteiden rasittamat ihmiset saavat työntekijöiltä pysyvän hyväksynnän ja tilan olemiselleen. Asiakkaan omaperäinen elämäntapa ei yleensä saa ympäristön tukea. Työntekijöiden hyväksyvä suhtautuminen antaa ihmisarvoa ja järkeä asiakkaan joskus sekasortoiseen ja pelkojen täyttämään elämään. Työntekijä hankkii taitonsa avulla oikeuden antaa myös neuvoja asiakkaalle ja tämä ilmenee luottamuksena. Työntekijän tapa ottaa asiakas vastaan ja osoittaa hänelle kunnioitusta on yksinkertaisin ja tehokkain tapa suurten ihmisoikeuksien julistuksien käytännön toteuttamiseen. Käytännön etiikalla on laaja vaikutus asiakkaaseen ja työntekijään.

28 Kohtaamisen taito

29 Yhteistoiminta ja tunteet Yhteistoiminta Vuorovaikutus Toisen tunteet Omat tunteet Omien tunteiden hyväksyminen, läpikäynti ja säätely

30 TERAPEUTTINEN ALLIANSSI (yhteistyösuhde) Tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettä. Tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa. Saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä. On työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä. (Adam Horvath 2001)

31 TYÖNTEKIJÄN PERUSVALMIUDET

32 JÄRKEVÄ AJATTELU Työntekijän tieto- ja taitoperusta: itsetuntemus menetelmätuntemus käsitys toiminnan sisällöstä käsitys toiminnan rajoista jämäkkyys ja johdonmukaisuus usko omaan menetelmään

33 YSTÄVÄLLISYYS Työntekijän viestintää: sanalliset viestit eleiden viestit hyvä kuuntelu asiakkaan huomioonottaminen kunnioituksen osoittaminen taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle

34 MYÖTÄTUNTO Työntekijän arvoperusta: ihmiskäsitys eettinen ajattelu henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan kanssa. EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä SYMPATIA = samojen tunteiden kanssatuntemista

35 Myötätunto ja eriytyminen Nollatason myötätunto Ykköstason myötätunto Kakkostason myötätunto, empatia Kolmostason myötätunto, sympatia Nelostason myötätunto

36 Kohtaamisen taito Toiseus on erilaisuutta. Se toinen on erilainen ja samanlainen. Samanlaisuuden harkittu etsintä: taitava kohtaaja etsii samanlaisuuksia, jotta syntyy ymmärrys. Ymmärrys on kohtaamisen tavoite ja tulos. Ymmärryksellä hallitaan omaa mieltä: jos ymmärrän, en tuomitse. Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää.

37 Kohtaamisen vaikeus Oman tehtävän epäselvyys sisältö ja rajat. Oikeiden sanojen puuttuminen. Oman persoonan rajat. Masennus-ahdistus: umpimielinen olo, ujous ja ihmispelko. Epäjalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, häpeä ja turtumus. Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus. Silloin kohtaan oman vihani ja pelkoni.

38 Kohtaamisen valmistelu toisen kohtaaminen on itsen kohtaamista. kohtaamisen laatu liittyy itsetuntemukseen. itsetuntemus auttaa valmistautumaan. valmistautumisessa kehitetään hyvä transsi. siinä palautetaan mieleen kohdattavan toisen mahdollisuudet ja voimavarat sekä käsitellään omia tunteita toista kohtaan. pyrkimyksenä on terapeuttinen allianssi.

39 Ohjeita kohtaamiseen Tyhjennä ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa. Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut siitä mitä toinen sinulle puhuu. Malttia. Vältä takertumasta ensimmäisiin sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa harhaan ja menetät samalla seuraavan lauseen sanoman. Vältä keskeyttämästä puhujaa ja vältä myös arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaa.

40 Ohjeita kohtaamiseen Kuuntele enemmän kuin puhut. On mahdotonta kuunnella ja puhua samanaikaisesti. Kiinnitä huomiota ilmeisiin, eleisiin ja äänenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi harhapolut ja herättele itseäsi, jos ajatuksesi alkavat harhailla. Kehittynyt kuuntelija käyttää kuunteluaikaa yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotta voi paremmin ymmärtää.

41 Kysymyksiä Voiko ammattilainen olla osa asiakkaan verkostoa ja yhteisöä? Voiko ammattilainen olla samaan aikaan myötätuntoinen ja eriytynyt? Mitä vaatimuksia tämä asettaa työntekijän ammattitaidolle?

42 KOULUTUKSIA: A-KLINIKKASÄÄTIÖ PIRKANMAAN PALVELUALUE

Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset: - mistä päin tulet ja mitä teet työksesi?

Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset: - mistä päin tulet ja mitä teet työksesi? Jukka Oksanen 2014 Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset: - mistä päin tulet ja mitä teet työksesi? - miten olet tullut tälle alalle? - onko työssäsi jotain erityisen pulmallista, johon odotat vastausta

Lisätiedot

Puheeksiottaminen ja myötätuntouupumus. Mielenterveys ja oppiminen-koulutus 25.3.2014 Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura

Puheeksiottaminen ja myötätuntouupumus. Mielenterveys ja oppiminen-koulutus 25.3.2014 Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura Puheeksiottaminen ja myötätuntouupumus Mielenterveys ja oppiminen-koulutus 25.3.2014 Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura Varhainen puuttuminen Ongelmia havaitaan, tartutaan niihin, jotta ne eivät

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

ASIAKKAAN ITSETUNTOON VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN. Jukka Oksanen 2015

ASIAKKAAN ITSETUNTOON VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN. Jukka Oksanen 2015 ASIAKKAAN ITSETUNTOON VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN Jukka Oksanen 2015 Tavoitteena kansalaisuuden tukeminen Hyvässä ammattikohtaamisessa ihminen kohtaa ihmisen, varsinkin alkuhetkillä tavoitteena on ihmisten

Lisätiedot

Keskiluokkainen työntekijä ja köyhä asiakas ymmärränkö köyhyyden rajoittavaa vaikutusta? Jukka Oksanen 24.11.2011

Keskiluokkainen työntekijä ja köyhä asiakas ymmärränkö köyhyyden rajoittavaa vaikutusta? Jukka Oksanen 24.11.2011 Keskiluokkainen työntekijä ja köyhä asiakas ymmärränkö köyhyyden rajoittavaa vaikutusta? Jukka Oksanen 24.11.2011 Keskiluokkainen työntekijä On vakaa ja ennustettava. On ponnistellut, opiskellut ja saanut

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11.

Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11. Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11.2014 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena.ehrling@mielenterveysseura.fi

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

PÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015

PÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015 PÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015 Riippuvuuden, itsetunnon ja epävakauden tarkastelua Riippuvuustoiminta on sinällään epävakaata, mutta sisäisesti johdonmukaista > oikeaan olotilaan on päästävä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan?

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Toimiva yhteys PIIA NURHONEN, FM, ET PSYKOTERAPEUTTI, PERHETERAPEUTTI VILLA VÄLKE PSYKOTERAPIAPALVELUT Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Jokaisella meillä on oma näköala, paikka, josta katselemme elämää

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL 1 VASTAUKSET I Tehtävä: (30p) Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Voimauttava ja tiedostava johtajuus

Voimauttava ja tiedostava johtajuus Voimauttava ja tiedostava johtajuus Syksy 2011 1. Lähijakso 2. materiaali Tunne Järki asuu päässä mutta tunteet kehossa siirrymme siis Kakeen Ovatko tunteet järki ihmiselle alkukantainen jäänne; niitä

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot