Ammatillisen kohtaamisen etiikka. Jukka Oksanen
|
|
- Lauri Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammatillisen kohtaamisen etiikka Jukka Oksanen
2 Etiikka Etiikka käsittelee oikean ja väärän, hyvän ja pahan problematiikkaa. Kreikantaustainen etiikka ja latinantaustainen moraali tarkoittavat samaa asiaa = tapaa, tapoja. Sanat ovat eriytyneet, varsinkin yhdyssanoissa (työetiikka/työmoraali). Eettinen kannanotto on sävyltään hieman erilainen kuin moraalinen kannanotto. Etiikka tutkii, mitä moraalin tulisi käytännössä olla, moraalin perustaa ja moraalin psykologista kehittymistä ja luonnetta. Yleensä etiikalla tarkoitetaan oikean toiminnan tarkastelua. Ammattietikka käsittelee ammattikunnan tapaa käsitellä oikean ja väärän toimintatavan ja seurausten kysymyksiä. Sosiaalisen auttamistyön etiikkaan kuuluu sosiaalityön, hoitotyön ja lääketieteen ja psykiatrian eettisiä ohjeistoja.
3 Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta ( Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaiden ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan etu. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kysymys vuorovaikutuksesta. Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta. Hyvä hoito ja palvelu edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja toimintakulttuuria.
4 Sosiaalialan työn kansainvälinen määritelmä Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen, ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen. Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä käytetään sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa ja näiden soveltamiseen tarvittavaa taitoa. Sosiaalialan työ perustuu ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin, jotka on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin.
5 Oikeus tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisesti Ammattilaisen on pyrittävä ottamaan huomioon asiakkaansa kaikki elämänalueet ja kohtaamaan hänet paitsi yksilönä myös osana perhettään sekä osana ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa. Asiakasta autetaan omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja kehittämisessä. Hän tulee ymmärretyksi erityisvaikeuksissaan. Asiakasta autetaan tulemaan toimeen yhteisönsä kanssa. Yhteisö antaa verkoston, kehyksen ja arviointiapua elämän ongelmiin.
6 Sosiaalityön (uusi) asiantuntijuus Työntekijän ja asiakkaan välinen kumppanuus. Asiakkaan asiantuntijuuden korostaminen. Paikallisuus. Yhdessä tuotettava tieto. Dialoginen kohtaaminen. (Kirsi Juhila 2004)
7 Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen on ihmisen ja hänen ympäristönsä kokonaisuutena huomioonottava näkökulma, jossa ihminen on ympäristönsä tuote ja muokkaaja. Ihmisen mieleen on rakentunut valmius reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja tämä valmius on psykososiaalisen hoidon perusta. Hoitomielessä asiakasta ympäröivä tuki ymmärretään samalla sekä suojelevaksi että aktivoivaksi, jolloin tuki haastaa mielen liikkeeseen. Hoidossa tutkitaan yksilön mahdollisuutta sopeutua ympäristön realiteetteihin sekä mahdollisuutta järjestää itselleen suotuisa ympäristö. Hoidossa on oleellista tutkia toimintaa ja omien tunteiden osuutta arjen toiminnanohjauksessa.
8 Sosiaalialan eettinen kommentti Sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla. (Riitta Granfelt)
9 Alhaisolauluja 1 (Brel/Hector) PAIKAN KIROUS: Kirottu Amsterdam, siunattu Amsterdam, ota syliisi voipuneet seilorit nuo, meri heitä kun syö, meri heitä kun lyö, nyt he huilaa ja hoilaa, nyt ne laulaa ja juo, heidän känninsä on kuoleman kaltainen, ja he hukkuvat nyt syvyyksiin unien, sylissäs Amsterdam, hyvä syntyä on. Heidän mittansa täyttyy ja verensä vapisee ja he nousee ja mennessään vain röyhtäisee, viaton Amsterdam, syntinen Amsterdam, viettelet seilorit, kiimaiset ja kun haitari soi, innoissaan vaikeroi, himon huurussa he naisia voivat kouria. Sylissäs Amsterdam merimiehesi saa janonsa sammuttaa, janon pohjattoman, kunniaksi juovat he huorien kunniattomain, joille rakkaus on sanahelinää vain, ja he naisille juo jotka ruumiinsa heille suo, jotka itsensä myy, joita rahalla saa.
10 Alhaisolauluja 2 (Syrjä) KOHTALON KIROUS: Syyttömänä syntymään sattui hän, maahan pohjoiseen ja kylmään, jossa jo esi-isät juovuksissa tottakai hakkasivat vaimon, lapset jos vain kiinni sai. Perinteisen miehen kohtalon, halus välttää poika tuo En koskaan osta kirvestä, enkä koskaan viinaa juo, muuten juon talon Lumihanki kutsuu perhettä iltaisin, vaan en tahdo tehdä lailla isin, mut kun työnvälityksestä työtä ei saa, hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa, niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin, kohti laukkaa, viinakauppaan. Se miehen epätoivoon ajaa, kun halla viljan korjaa, keskeltä kylmän mullan hiljaa, kylmä silmä tuijottaa, kun kirves kohoaa Keskeltä kumpujen, mullasta maan, isät ylpeinä katsovat poikiaan. Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe. Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa, jossa tuhansiin järviin, juosta saa, katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää, ei mittaa järki eikä Kärki määrää, jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit, Einari Epätoivosta ne kertovat.
11 Alhaisolauluja 3 (Runeberg) KANSALLINEN TOIMINTASUOSITUS PAIKAN JA KOHTALON KIROUKSEN KOHDATESSA: Tuolla Saarijärven salomailla Asui Paavo maalla hallaisella, Kynti maata, kaivoi ahkerasti, Mutta Herralta tuloa toivoi Taivahasta, luonnon tekijältä. Siinäpä asui siivoin lapsinensa, Vaimoinensa, vaivoin leipäpalan Hiellänsä otti kankahasta. Tuli kevät, suli kinos maailta. Veipä puolen orahia; Tuli kesä, kävi raet mailla, Kaasi päitä puolet käydessänsä; Tuli syksy, veipä halla kaikki. Tarttui tukkahansa Paavon vaimo, Sanoi: Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; Kolkko miero, nälkä kauheampi. Sanoi Paavo, häntä suositellen: Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, Minä laitan ojat leveämmät, Mutta tulon toivon taivahasta. Pani vaimo puolen petäjätä. Kaivoi äijä kaksi viemäreitä. Vaihtoi vuonat siemeniksi, kylvi. Tuli kevät, suli kinos mailta, Eipä vienyt vesi orahia; Tuli kesä, kävi raet mailla, Kaasi päitä puolen käydessänsä; Tuli syksy veipä vilu kaikki. Löipä rintoihinsa Paavon vaimo, Sanoi: Paavo-parka, poloseni! Kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs; Kova kuolla, mutta turha toivo. Sanoi Paavo häntä suositellen: Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane kaksin verroin petäjätä, Kaksin kerroin laitan lannan maalle. Mutta tulon toivon taivahasta. Lisäs vaimo kaksi petäjätä, Laittoi Paavo lannan kaksin kerroin, Käänti karjan siemeneksi, kylvi. Tuli kevät, suli kinos maalta, Eipä vienyt vesi orahia. Tuli kesä, kävi raet mailla, Eipä kaatunutkaan kaunis olki; Tuli syksy, sivu sitkaimitten Meni vilun vaino vaarallinen, Aivan koskematta kultapäihin. Silloin heti Paavo hartahasti Paneusi polvilleen ja sanoi: Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Sanoi vaimo, samoin polvillansa: Vaikka kokee, eipä hylkää herra. Sitten iloitellen miehellensä: Paavo, ota sirppi sukkelasti! Toki nyt on tullut toinen aika, Ilon aika. Pois nyt petäjäinen; Ruisleivän laitan lapsillemme. Sanoi Paavo, häntä hyväellen: Vaimo, vaimo! sit ei kuri saada, Jok ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou on naapurimme.
12 Etiikka on asiakkaan psyyken ja toimintatavan ymmärtämistä Päihdeongelman luonne Tunne-elämän vaikutus yhteistyökykyyn Emotionaalinen haavoittuvuus Itsetunnon kehityksen vaikeus ja ydinminän tarpeet Tunne-elämän häiriöiden vaikutus toimintakykyyn Minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus Sosiaalisen lähiympäristön asema Työntekijän mahdollisuus toimia tunne-elämää vahvistavasti. Työntekijän mahdollisuus toimia osana asiakkaan yhteisöä.
13 Päihdeongelmien syntyyn vaikuttavia tekijöitä Yhteiskunnalliset ja kulttuuritekijät. Perimä. Psyykkiset ja kasvuun liittyvät tekijät: - kehityspsykologiset (persoonallisuus) - oppimispsykologiset (ajatusmallit) - vuorovaikutukselliset (ihmissuhteet) Päihde eli aineen kyky saada toistuvassa käytössä aikaan muutoksia aivojen toiminnassa. Pekka Salmela (2008)
14 Mitä päihteeltä odotetaan? Seurassa oleminen helpottuu. Mielihyväkokemus (euforia, sedaatio). Toimintakyvyn parantaminen (stimulaatio). Psyykkisten olojen helpottaminen. Tajunnan laajentaminen. Vieroitusoireiden lievittäminen. Itsetuntokokemus. vaikeudet
15 Itsetunto rakentuu koko ajan ympäristö itsetunto ydinminä (yhteisö)
16 Ydinminän tarpeet Ydinminän tarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioonotetuksi. Psykososiaalinen ympäristö heijastaa ihmiselle merkityksiä ja positiivisiä tuntemuksia omasta tarpeellisuudesta. Tämä kehys tuottaa persoonan rajat ja identiteetin. Positiivinen heijastusvaikutus on asiakkaiden kohdalla häiriintynyt niin, että ydinminä ei tuota itsetunnolle tarpeeksi minän pysyvyyden viestiä. Ympäröivän maailman antamat viestit korostuvat ja ovat itsetunnon rakennusaineena.
17 Emotionaalinen haavoittuvuus (Kåver & Nilsonne) 1. Herkistyminen emotionaalisille vaikutteille. 2. Tunnereaktion suuri voimakkuus. 3. Palautuminen hitaasti neutraaliin tilaan.
18 Epävakaus ja minäkäsityksen häiriöt Puutteellinen tunnesäätely tuottaa epäonnistuneita kokemuksia ja heikentäviä itsehavaintoja. Arvostetuksi tulemisen tunnistustuksesta tulee erittäin herkkä. Keskustelukumppanin eleet ja puheen sävyt korostuvat silloin, kun emotionaalisesti haavoittunut tulkitsee tilannetta. Asiakas on heikoilla vallan ja tunne-elämän herkkyyden suhteen. Itsetunto on korostuneesti ympäristön merkkien varassa. Työntekijän tunnetaidot ovat ratkaisevia ymmärryksen syntymiseksi.
19 Kaoottiset ihmissuhteet Kyky viestittää omia tunteitaan edistävät ihmissuhteita. Vaikeudet säädellä tunteita vahingoittavat ihmissuhteita. Katkeilevat ihmissuhteet tekevät juurettomaksi ja johtavat alakulttuureihin, joissa ei uskota vakaisiin suhteisiin. Maailma näyttäytyy toisiaan hyväksikäyttävien ihmisten markkinapaikkana. Usko ihmisten vilpittömyyteen koetaan lapsellisena, aikuinen ihminen pitää varansa, eikä luota muihin!
20 Tunteita mitätöivä ympäristö Tunteita mitätöivä ympäristö ei kiinnitä huomiota tunteisiin tai ei hyväksy tunteita. Henkilö kohtaa jo varhain mielivaltaisia, äärimmäisiä ja epätarkoituksenmukaisia reaktioita tunteilleen. Omien sisäisten kokemuksien ilmaisemista vähätellään tai siitä rangaistaan: itku-iikka! Henkilölle osoitetaan että hänen tunteensa ovat virheellisiä ja johtuvat hänen omista puutteistaan: kyllä tämän muut ovat kestäneet!
21 Mitätöiviä ympäristöjä Kaoottinen perhe: vanhemmat eivät pysty omilta ongelmiltaan vastaamaan lapsen tarpeisiin. Täydellinen perhe: vanhemmat eivät siedä että lapset ilmaisevat vihaa, surua tai muita kielteisiä tunteita. Suorittava perhe: vanhemmat arvostavat suorituksia ja hyvää käytöstä mieluummin kuin tunne-elämän validointia. Sosiaalipalvelu/mielenterveyshoito/päihdehoito/perheapu: - kuinka ympäristö ja sisällöt ottavat huomioon tunteita? - kuinka usein varhainen mitätöintikokemus kertautuu palvelussa?
22 Tunteita validoiva ympäristö Tunteet hyväksytään. Lämpö ja rakkaus osoitetaan. Tunneilmaisujen jäljittely on mahdollista. Tunnekokemuksia vahvistetaan. Opastetaan tunteiden merkitykseen. Opastetaan tunteista puhumiseen. Ympäristö tarjoaa valmiuksia jäsentää yhteisiä päämääriä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Onko työntekijällä aikaa tuottaa tunteita hyväksyvä ympäristö?
23 Asiakas tulee auttavaan kehykseen 1. Suopea ympäristö 2. Johdonmukainen toiminta 3. Ongelmanratkaisuapu 4. Sopimuskulttuuri HYVÄKSYVÄ KEHYS
24 Kehys tukee ja heijastaa Suopea ympäristö tarkoittaa hyväksyviä katseita, kunnioittavia eleitä ja tunnetta, että läsnäolosi on tervetullutta. Tämän rakentamiseen osallistuvat kaikki yhteisön jäsenet. Palaute annetaan tarkasti ja aikaa käyttäen. Johdonmukainen toiminta tarkoittaa, että yksiköllä on perustehtävä ja toiminta-ajatus ja toiminnan vaikutus asiakkaaseen on harkittua ja työntekijöiden käyttäytyminen tukee yksikön päämäärää. Asiakas saa apua todellisiin ongelmiinsa ja hänen vaikeuksiaan yritetään ratkoa käytännön tasolla. Työntekijällä on oikeasti mahdollisuus auttaa kuntouttavalla työotteella. Työntekijä pyrkii saamaan asiakkaan mukaan tekemään pieniä sopimuksia.
25 Asiakas ottaa neuvot läheltä Yksilö, neuvonantajat ja ammattilainen ulkokehällä. Pääseekö työntekijä neuvonantajaksi? Y
26 Asiakkaan verkosto veli sisar äiti kaveri asiakas sossu kaveri lapsi hoitsu puoli so
27 Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö ei toteudu aina konkreettisesti ja samaan aikaan samassa paikassa. Päiväkeskuksen tai yksikön kävijöistä kaikki eivät tapaa toisiaan usein. Kadulla tapaaminen on osa yhteisöä. Kyse on auttavan yhteisön mallista, jossa yksinäisten ja katkeilevien ihmissuhteiden rasittamat ihmiset saavat työntekijöiltä pysyvän hyväksynnän ja tilan olemiselleen. Asiakkaan omaperäinen elämäntapa ei yleensä saa ympäristön tukea. Työntekijöiden hyväksyvä suhtautuminen antaa ihmisarvoa ja järkeä asiakkaan joskus sekasortoiseen ja pelkojen täyttämään elämään. Työntekijä hankkii taitonsa avulla oikeuden antaa myös neuvoja asiakkaalle ja tämä ilmenee luottamuksena. Työntekijän tapa ottaa asiakas vastaan ja osoittaa hänelle kunnioitusta on yksinkertaisin ja tehokkain tapa suurten ihmisoikeuksien julistuksien käytännön toteuttamiseen. Käytännön etiikalla on laaja vaikutus asiakkaaseen ja työntekijään.
28 Kohtaamisen taito
29 Yhteistoiminta ja tunteet Yhteistoiminta Vuorovaikutus Toisen tunteet Omat tunteet Omien tunteiden hyväksyminen, läpikäynti ja säätely
30 TERAPEUTTINEN ALLIANSSI (yhteistyösuhde) Tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettä. Tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa. Saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä. On työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä. (Adam Horvath 2001)
31 TYÖNTEKIJÄN PERUSVALMIUDET
32 JÄRKEVÄ AJATTELU Työntekijän tieto- ja taitoperusta: itsetuntemus menetelmätuntemus käsitys toiminnan sisällöstä käsitys toiminnan rajoista jämäkkyys ja johdonmukaisuus usko omaan menetelmään
33 YSTÄVÄLLISYYS Työntekijän viestintää: sanalliset viestit eleiden viestit hyvä kuuntelu asiakkaan huomioonottaminen kunnioituksen osoittaminen taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle
34 MYÖTÄTUNTO Työntekijän arvoperusta: ihmiskäsitys eettinen ajattelu henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan kanssa. EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä SYMPATIA = samojen tunteiden kanssatuntemista
35 Myötätunto ja eriytyminen Nollatason myötätunto Ykköstason myötätunto Kakkostason myötätunto, empatia Kolmostason myötätunto, sympatia Nelostason myötätunto
36 Kohtaamisen taito Toiseus on erilaisuutta. Se toinen on erilainen ja samanlainen. Samanlaisuuden harkittu etsintä: taitava kohtaaja etsii samanlaisuuksia, jotta syntyy ymmärrys. Ymmärrys on kohtaamisen tavoite ja tulos. Ymmärryksellä hallitaan omaa mieltä: jos ymmärrän, en tuomitse. Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää.
37 Kohtaamisen vaikeus Oman tehtävän epäselvyys sisältö ja rajat. Oikeiden sanojen puuttuminen. Oman persoonan rajat. Masennus-ahdistus: umpimielinen olo, ujous ja ihmispelko. Epäjalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, häpeä ja turtumus. Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus. Silloin kohtaan oman vihani ja pelkoni.
38 Kohtaamisen valmistelu toisen kohtaaminen on itsen kohtaamista. kohtaamisen laatu liittyy itsetuntemukseen. itsetuntemus auttaa valmistautumaan. valmistautumisessa kehitetään hyvä transsi. siinä palautetaan mieleen kohdattavan toisen mahdollisuudet ja voimavarat sekä käsitellään omia tunteita toista kohtaan. pyrkimyksenä on terapeuttinen allianssi.
39 Ohjeita kohtaamiseen Tyhjennä ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa. Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut siitä mitä toinen sinulle puhuu. Malttia. Vältä takertumasta ensimmäisiin sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa harhaan ja menetät samalla seuraavan lauseen sanoman. Vältä keskeyttämästä puhujaa ja vältä myös arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaa.
40 Ohjeita kohtaamiseen Kuuntele enemmän kuin puhut. On mahdotonta kuunnella ja puhua samanaikaisesti. Kiinnitä huomiota ilmeisiin, eleisiin ja äänenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi harhapolut ja herättele itseäsi, jos ajatuksesi alkavat harhailla. Kehittynyt kuuntelija käyttää kuunteluaikaa yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotta voi paremmin ymmärtää.
41 Kysymyksiä Voiko ammattilainen olla osa asiakkaan verkostoa ja yhteisöä? Voiko ammattilainen olla samaan aikaan myötätuntoinen ja eriytynyt? Mitä vaatimuksia tämä asettaa työntekijän ammattitaidolle?
42 KOULUTUKSIA: A-KLINIKKASÄÄTIÖ PIRKANMAAN PALVELUALUE
Psykososiaalinen ja pienryhmien verkosto. Jukka Oksanen Päihdealan sosiaalityön päivät
Psykososiaalinen ja pienryhmien verkosto Jukka Oksanen 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivät Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen on ihmisen ja hänen ympäristönsä kokonaisuutena huomioonottava näkökulma,
LisätiedotEsittäytyminen ja orientoivat kysymykset: - mistä päin tulet ja mitä teet työksesi?
Jukka Oksanen 2014 Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset: - mistä päin tulet ja mitä teet työksesi? - miten olet tullut tälle alalle? - onko työssäsi jotain erityisen pulmallista, johon odotat vastausta
LisätiedotEsittäytyminen ja orientoivat kysymykset: -mistä päin tulet ja mitä teet työksesi? johon odotat vastausta tässä koulutuksessa?
Jukka Oksanen 2015 Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset: -mistä päin tulet ja mitä teet työksesi? - onko työssäsi jotain erityisen pulmallista, johon odotat vastausta tässä koulutuksessa? KOHTAAMINEN:
LisätiedotPuheeksiottaminen ja myötätuntouupumus. Mielenterveys ja oppiminen-koulutus 25.3.2014 Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura
Puheeksiottaminen ja myötätuntouupumus Mielenterveys ja oppiminen-koulutus 25.3.2014 Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura Varhainen puuttuminen Ongelmia havaitaan, tartutaan niihin, jotta ne eivät
LisätiedotIhminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?
Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotKeskiluokkainen työntekijä ja köyhä asiakas ymmärränkö köyhyyden rajoittavaa vaikutusta? Jukka Oksanen 24.11.2011
Keskiluokkainen työntekijä ja köyhä asiakas ymmärränkö köyhyyden rajoittavaa vaikutusta? Jukka Oksanen 24.11.2011 Keskiluokkainen työntekijä On vakaa ja ennustettava. On ponnistellut, opiskellut ja saanut
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014
ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotASIAKKAAN ITSETUNTOON VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN. Jukka Oksanen 2015
ASIAKKAAN ITSETUNTOON VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN Jukka Oksanen 2015 Tavoitteena kansalaisuuden tukeminen Hyvässä ammattikohtaamisessa ihminen kohtaa ihmisen, varsinkin alkuhetkillä tavoitteena on ihmisten
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lisätiedot- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva
u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotLaatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotEsipuhe Johdanto Ammatillinen motivointi
Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto.... 13 I Ammatillinen motivointi Hyvät kohtaamiset liikauttavat... 21 Kaksi keskustelun aloitusta... 22 Mukaantulo ja sopimus... 23 Särö luo epämukavuuden... 24 Mikä on
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotEväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11.
Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11.2014 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena.ehrling@mielenterveysseura.fi
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotLuottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014
Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima
LisätiedotLOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA
LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotPääsenkö kiinni toisen näköalaan?
Toimiva yhteys PIIA NURHONEN, FM, ET PSYKOTERAPEUTTI, PERHETERAPEUTTI VILLA VÄLKE PSYKOTERAPIAPALVELUT Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Jokaisella meillä on oma näköala, paikka, josta katselemme elämää
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotKokemuksia peliongelmasta kortit
Kokemuksia peliongelmasta kortit Tieto- ja tukipiste Tiltissä on huomattu, että kynnys tulla hakemaan apua ja kertoa tilanteestaan voi olla korkea. Moni ajattelee olevansa ainoa, jolla on rahapeliongelmia.
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
Lisätiedotjukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015
KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotPÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015
PÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015 Riippuvuuden, itsetunnon ja epävakauden tarkastelua Riippuvuustoiminta on sinällään epävakaata, mutta sisäisesti johdonmukaista > oikeaan olotilaan on päästävä
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotMiten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotSAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME
SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.
LisätiedotMatt. 5: 21-48 Reino Saarelma
Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotT:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:
DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotHenkinen väkivalta ja siitä selviytyminen
Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
Lisätiedot