Psykososiaalinen ja pienryhmien verkosto. Jukka Oksanen Päihdealan sosiaalityön päivät

Transkriptio

1 Psykososiaalinen ja pienryhmien verkosto Jukka Oksanen Päihdealan sosiaalityön päivät

2 Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen on ihmisen ja hänen ympäristönsä kokonaisuutena huomioonottava näkökulma, jossa ihminen on ympäristönsä tuote ja muokkaaja. Ihmisen mieleen on rakentunut valmius reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja tämä valmius on psykososiaalisen hoidon perusta. Hoitomielessä asiakasta ympäröivä tuki ymmärretään samalla sekä suojelevaksi että aktivoivaksi, jolloin tuki haastaa mielen liikkeeseen. Hoidossa tutkitaan yksilön mahdollisuutta sopeutua ympäristön realiteetteihin sekä mahdollisuutta järjestää itselleen suotuisa ympäristö. Hoidossa on oleellista tutkia toimintaa ja omien tunteiden osuutta arjen toiminnanohjauksessa.

3 SVEN HESSLE (1990) Ihminen on aina yhteydessä muihin ihmisiin. Yhteys on sekä reaalinen että mielikuviin perustuva. Useimmiten hyvinvointi perustuu useamman pienryhmän jäsenyyteen. Ryhmät eivät välttämättä liity toisiinsa ja eri ryhmissä voi olla samoja ihmisiä. Ryhmien erilaisuus tuo rikkauden ja liiallinen samanlaisuus köyhdyttää. Useimpien asiakkaiden elämän taustalla on jonkinlainen verkosto. Ongelmana on se, että asiakkaiden verkosto on hajanainen ja hauras sekä koostuu usein samanlaisten ongelmien kanssa kamppailevista ihmisistä.

4 Päihdeongelmat vaikuttavat pienryhmien jäsenyyteen Lapsuuden perhe Oma perhe Työpaikka Ystävät Harrastus Naapurit

5 Asiakas ottaa neuvot läheltä Yksilö, neuvonantajat ja ammattilainen ulkokehällä. Pääseekö työntekijä neuvonantajaksi?

6 Asiakkaan verkosto veli sisar äiti kaveri asiakas sossu kaveri lapsi hoitsu puoli so

7 Kysymyksiä Voiko ammattilainen olla osa asiakkaan verkostoa ja yhteisöä? Voiko ammattilainen olla samaan aikaan myötätuntoinen ja eriytynyt? Mitä vaatimuksia tämä asettaa työntekijän ammattitaidolle?

8 Psykososiaalisuus on tunteita ja luottamusta

9 Yhteistoiminta perustuu tunteisiin Yhteistoiminta Vuorovaikutus Toisen tunteet Omat tunteet Omien tunteiden hyväksyminen, läpikäynti ja säätely

10 Emotionaalinen haavoittuvuus (Kåver & Nilsonne) 1. Herkistyminen emotionaalisille vaikutteille. 2. Tunnereaktion suuri voimakkuus. 3. Palautuminen hitaasti neutraaliin tilaan.

11 Itsetunto rakentuu koko ajan (Kari Murto) maailma itsetunto ydinminä (yhteisö)

12 Ydinminän tarpeet Ydinminän tarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioonotetuksi. Psykososiaalinen ympäristö heijastaa ihmiselle merkityksiä ja positiivisiä tuntemuksia omasta tarpeellisuudesta. Tämä kehys tuottaa persoonan rajat ja identiteetin. Positiivinen heijastusvaikutus on asiakkaiden kohdalla häiriintynyt niin, että ydinminä ei tuota itsetunnolle tarpeeksi minän pysyvyyden viestiä. Ympäröivän maailman anyamat viestit korostuvat ja ovat itsetunnon rakennusaineena.

13 Mitätöinti Tunteita mitätöivä ympäristö ei kiinnitä huomiota tunteisiin tai ei hyväksy tunteita. Henkilö kohtaa jo varhain mielivaltaisia, äärimmäisiä ja epätarkoituksenmukaisia reaktioita tunteilleen. Omien sisäisten kokemuksien ilmaisemista vähätellään tai siitä rangaistaan: itku-iikka! Henkilölle osoitetaan että hänen tunteensa ovat virheellisiä ja johtuvat hänen omista puutteistaan: kyllä tämän muut ovat kestäneet!

14 Mitätöiviä ympäristöjä Kaoottinen perhe: vanhemmat eivät pysty omilta ongelmiltaan vastaamaan lapsen tarpeisiin. Täydellinen perhe: vanhemmat eivät siedä että lapset ilmaisevat vihaa, surua tai muita kielteisiä tunteita. Suorittava perhe: vanhemmat arvostavat suorituksia ja hyvää käytöstä mieluummin kuin tunne-elämän validointia. Sosiaalipalvelu/mielenterveyshoito/päihdehoito/perheapu: - kuinka ympäristö ja sisällöt ottavat huomioon tunteita? - kuinka usein varhainen mitätöintikokemus kertautuu palvelussa?

15 Epävakaus ja minäkäsityksen häiriöt Puutteellinen tunnesäätely tuottaa epäonnistuneita kokemuksia ja heikentäviä itsehavaintoja. Arvostetuksi tulemisen tunnistustuksesta tulee erittäin herkkä. Keskustelukumppanin eleet ja puheen sävyt korostuvat silloin, kun emotionaalisesti haavoittunut tulkitsee tilannetta. Asiakas on heikoilla vallan ja tunne-elämän herkkyyden suhteen. Itsetunto on korostuneesti ympäristön merkkien varassa. Työntekijän tunnetaidot ovat ratkaisevia ymmärryksen syntymiseksi.

16 Kaoottiset ihmissuhteet Kyky viestittää omia tunteitaan edistävät ihmissuhteita. Vaikeudet säädellä tunteita vahingoittavat ihmissuhteita. Katkeilevat ihmissuhteet tekevät juurettomaksi ja johtavat alakulttuureihin, joissa ei uskota vakaisiin suhteisiin. Maailma näyttäytyy toisiaan hyväksikäyttävien ihmisten markkinapaikkana. Usko ihmisten vilpittömyyteen koetaan lapsellisena, aikuinen ihminen pitää varansa, eikä luota muihin!

17 Tunteita validoiva ympäristö Tunteet hyväksytään. Lämpö ja rakkaus osoitetaan. Tunneilmaisujen jäljittely on mahdollista. Tunnekokemuksia vahvistetaan. Opastetaan tunteiden merkitykseen. Opastetaan tunteista puhumiseen. Ympäristö tarjoaa valmiuksia jäsentää yhteisiä päämääriä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Osaako virkailija, onko hänellä aikaa tuottaa tunteita hyväksyvä ympäristö?

18 Asiakas tulee auttavaan kehykseen 1. Suopea ympäristö 2. Johdonmukainen toiminta 3. Ongelmanratkaisuapu 4. Sopimuskulttuuri

19 Kehys tukee ja heijastaa Suopea ympäristö tarkoittaa hyväksyviä katseita, kunnioittavia eleitä ja tunnetta, että läsnäolosi on tervetullutta. Tämän rakentamiseen osallistuvat kaikki yhteisön jäsenet. Palaute annetaan tarkasti ja aikaa käyttäen. Johdonmukainen toiminta tarkoittaa, että yksiköllä on perustehtävä ja toiminta-ajatus ja toiminnan vaikutus asiakkaaseen on harkittua ja työntekijöiden käyttäytyminen tukee yksikön päämäärää. Asiakas saa apua todellisiin ongelmiinsa ja hänen vaikeuksiaan yritetään ratkoa käytännön tasolla. Työntekijällä on oikeasti mahdollisuus auttaa kuntouttavalla työotteella. Työntekijä pyrkii saamaan asiakkaan mukaan tekemään pieniä sopimuksia.

20 Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö ei toteudu aina konkreettisesti ja samaan aikaan samassa paikassa. Päiväkeskuksen tai yksikön kävijöistä kaikki eivät tapaa toisiaan usein. Kyse on auttavan yhteisön mallista, jossa yksinäisten ja katkeilevien ihmissuhteiden rasittamat ihmiset saavat työntekijöiltä pysyvän hyväksynnän ja tilan olemiselleen. Asiakkaan omaperäinen elämäntapa ei yleensä saa ympäristön tukea. Työntekijöiden hyväksyvä suhtautuminen antaa ihmisarvoa ja järkeä asiakkaan joskus sekasortoiseen ja pelkojen täyttämään elämään. Työntekijä hankkii taitonsa avulla oikeuden antaa myös neuvoja asiakkaalle ja tämä ilmenee luottamuksena. Työntekijän tapa ottaa asiakas vastaan ja osoittaa hänelle kunnioitusta on yksinkertaisin ja tehokkain tapa suurten ihmisoikeuksien julistuksien käytännön toteuttamiseen. Käytännön etiikalla on laaja vaikutus asiakkaaseen ja työntekijään.

21 TERAPEUTTINEN ALLIANSSI (yhteistyösuhde) Tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettä. Tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa. Saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä. On työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä. (Adam Horvath 2001)

22 TYÖNTEKIJÄN PERUSVALMIUDET

23 JÄRKEVÄ AJATTELU Työntekijän tieto- ja taitoperusta: itsetuntemus menetelmätuntemus käsitys toiminnan sisällöstä käsitys toiminnan rajoista jämäkkyys ja johdonmukaisuus usko omaan menetelmään

24 YSTÄVÄLLISYYS Työntekijän viestintää: sanalliset viestit eleiden viestit hyvä kuuntelu asiakkaan huomioonottaminen kunnioituksen osoittaminen taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle

25 MYÖTÄTUNTO Työntekijän arvoperusta: ihmiskäsitys eettinen ajattelu henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan kanssa. EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä SYMPATIA = samojen tunteiden kanssatuntemista

26 Myötätunto ja eriytyminen Nollatason myötätunto Ykköstason myötätunto Kakkostason myötätunto, empatia Kolmostason myötätunto, sympatia Nelostason myötätunto

27 KOULUTUKSIA: A-KLINIKKASÄÄTIÖ PIRKANMAAN PALVELUALUE