Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki

Transkriptio

1 Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET)

2 Hyvinvointi? Peruspilarit: Autonomia Kyvykkyys Kuuluminen johonkin hyväksyttynä ryhmän jäsenenä Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 2 Mielenterveysseura

3 Hyvinvointi: Self-Determination Theory (Deci & Ryan 2000) Peruspilarit toteutuvat aina suhteessa ympäristöön Ohjaa tarkastelemaan, mitä ja missä korjausliikkeitä tarvitaan Motivaatio (halu, tarve, syyt, kyvyt) mielekkyys sitoutuminen Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 3 Mielenterveysseura

4 Opettajan perustehtävä ja tarvittavat taidot? Yhdeksän kymmenestä opettajasta kokee voivansa käyttää taitojaan ja pystyy kehittymään työssään. Mutta kolmannes kokee voivansa vaikuttaa tärkeisiin päätöksiin, kolmannes kokee ettei voi stressiä ja väsymystä enemmän kuin muilla aloilla tunnelatautuneet tilanteet erityisen raskaita Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura

5 Mikä työssä meitä kuormittaa? Kaikki ihmissuhdetyö, jossa joudutaan ylisäätelemään omia tunteita. Kiivastahtinen työ, jossa työntekijä ei pysty prosessoimaan pois edellistä tehtävää, kun on jo siirryttävä seuraavaan Aistien kautta kuormittuminen Mielen pahoittuminen, esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokeminen Esityksen nimi / Tekijä 5 Mielenterveysseura

6 Mistä oma stressi syntyy? Perustehtävän selkeys vs. hankala rajattavuus Odotukset: ulkopuolelta tulevat odotukset ja omat sisäiset odotukset Työntekijän jatkuva kokemus kiireestä ja paineesta suhteessa omiin oletuksiin ja toiveisiin Esityksen nimi / Tekijä 6 Mielenterveysseura

7 TUNTEET ja TOIMINTA, AMMATILLISUUS Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura

8 Suurin ongelma työelämän tilanteissa, joissa joku (oppilas, oppilaan vanhemmat, työtoveri tai esimies) tai jokin tilanne koetaan hankalaksi -on tunteiden ja reaktioiden ohjaama toiminta ja kommunikaatio, joka yleensä pahentaa tilannetta entisestään -Tunteet häiritsevät ammatillista suhtautumista ja ajattelua myös silloin, kuin vain palautamme hankalaksi koetun tilanteen mieleemme Esityksen nimi / Tekijä 8 Mielenterveysseura

9 Esityksen nimi / Tekijä 9 Mielenterveysseura

10 Tietoisen mielemme perusta: affektit, emootiot, tunteet Affekti tarkoittaa kaikkia elämyksiä - emootioita ja tunteita Perusemootiot ovat myötäsyntyisiä: pelko viha onnellisuus (rakkaus, ilo) suru yllättyneisyys inho Emootiot eivät ole tahdonalaisia niitä ei voi kieltää.

11 Tunteet Tunne on emootion päällysrakenne, jonka ihmisen mieli luo emootion päälle = psykologinen, sisäinen kokemus, tapa asettua olemaan suhteessa emootion Esimerkiksi jännittämisen aiheuttamaa emootiota ei voi muuttaa - mutta ihminen voi muuttaa suhtautumistapaansa tähän emootioon.

12 Haastavat kohtaamiset - asenne ratkaisee? Esityksen nimi / Tekijä 12 Mielenterveysseura

13 Mitä vaativissa kohtaamisissa tapahtuu? Mielessä aktivoituu ennakointeja ja toimintamalleja, joihin liittyy hankalia tunteita Tunteet voivat sumentaa ja johtaa harhaan Voimakkaat automaattiset ajatukset ja oletukset, tunteet ja kehon tuntemukset ohjaavat sokeaan reagointiin ja päättömään toimintaan - tällöin ihminen on REAKTIIVISESSA TEKEMISEN mielentilassa Joka usein pahentaa tilannetta entisestään! Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura

14 Hankalassa, tunteita herättävässä tilanteessa Asetutaan usein vastapositioon, jolla ei ole välttämättä tekemistä realiteettien kanssa - Esimerkiksi valmis tulkinta itsestä vaikkapa uhrautujana saa aikaan hankalia tunteita: vihaa, ärsyyntymistä Tunteet johtavat toimintaan ja toiminnasta tulee: 1) Symmetristä: syytös vastasyytös 2) Täydentävää: syytös puolustautuminen

15 Vastavuoroisuus (1) Sosiaaliseen perimäämme on kirjoitettu vastavuoroinen roolipositio suhteessa toisiimme Ihminen toimii ja katsoo maailmassa aina tietystä kokemuksellisesta paikasta, positiosta käsin ja sijoittaa kohteen sen vastapositioon Vastavuoroiset asetelmat ja toimintatavat toteutuvat elämän ja toiminnan eri tasoilla: Ihmissuhteissa toteutuvat toimintatavat Työssä toteutuvat toimintatavat Suhtautuminen itseen, sisäinen puhe Oireilu Suojautumistavat (esim. kontrollointipyrkimys) Esityksen nimi / Tekijä 15 Mielenterveysseura

16 Vastavuoroisuus (2) Vastavuoroisiin positioihin liittyy tunteita ja tunteet ohjaavat toimintaa Tapahtuu huomaamatta myös sisäisessä dialogissamme asetumme vastavuoroiseen positioon suhteessa itseemme, esim. vaatii suoriutuu (/epäonnistuu), kritisoi häpeää (/tutkii), toivoo ohittaa (tulee kuulluksi) Oleellista on tunnistaa, mikä suhtautumistapa on itselle ominainen ja mitä siitä seuraa Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura

17 Tunteiden tunnistamisen tärkeys On havaittu, että vaikeudet tunteiden tunnistamisessa ovat yhteydessä päihderiippuvuuksiin, syömishäiriöihin, väkivaltaan, masennukseen ja laajaan kirjoon somaattista oirehdintaa Pitkittäistutkimuksissa huono tunteiden tunnistamiskyky on ennustanut ahdistuneisuutta ja huonontunutta elämänlaatua

18 Tunteiden tunnistamisen tärkeys Henkilöt, joille tunteiden tunnistaminen on helppoa, toipuvat vaikeita tunteita herättävistä kokemuksista nopeammin kuin muut. Stressaavat tai traumaattiset tilanteet: tunteiden yksilöiminen ja nimeäminen auttaa tulemaan niiden kanssa toimeen ja hallitsemaan niitä Tunteen kielellistäminen auttaa myös pohtimaan mitä vaikealle asialle voi tehdä

19 Mitä voin tehdä? Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura

20 Reflektoi, älä reagoi! Tunnista työtilanteessa aktivoituva ajatus/oletus ja siihen liittyvä tunne: Kuka tässä nyt on hankala!? Voi ei, taas tämä äiti, tämä ei lopu koskaan, turha yrittää mitään. Nyt minä kyllä nujerran tuon kakaran/kollegan! Jos tälle asialle oikeasti voisi jotain tehdä, se olisi jo tehty, mutta kun mitään ei tapahdu, ihan turha yrittää Esityksen nimi / Tekijä 20 Mielenterveysseura

21 Reflektoi, älä reagoi Tunnista oma kokemus Tarkastele sitä, harjoittele ammatillisen havainnoivan silmän käyttöä Mitähän tässä oikein tapahtuu? Etäännyttäminen irti tunteesta auttaa näkemään tunteen taakse Mistähän tässä on oikeasti kysymys? Helikopterinäköala : etsi jokin vaihtoehtoinen reitti lähestyä tilannetta muokkaa suhtautumista. Tunteessa vastaaminen ei vie eteenpäin Esityksen nimi / Tekijä 21 Mielenterveysseura

22 Suhtautuminen ratkaisee: avataan tai suljetaan vuorovaikutusta Rauhallinen emotionaalinen asenne Ihmettelyä Kuuntelemista Reflektoimista Vahvistamista Mobilisoiva emotionaalinen asenne Kontrollointia Vartioimista Häpeää Syyttämistä Etääntymistä Huomiotta jättämistä Huomio kohdistuu sisään päin. Edellyttää, että emme tunne pakkoa saada jokin tapahtumaan. Huomio kohdistuu ulos päin. Pyrkimys ennakoida ja kontrolloida toisten toimintaa Esityksen nimi / Tekijä 22 Mielenterveysseura

23 Reflektoi, heijasta takaisin, kuuntele aktiivisesti, asetu dialogiin Ammatillisen aseman saavuttaminen mahdollistuu kun tunnistaa vastavuoroisen asetelman imun ja tanssiin kutsun (ns. righting reflex) ja vastaa reflektoiden ja rauhoittavasti -empaattisesti -välttäen inttämistä, vastaan panemista, nujertamista -kertoo, mitä näkee ja kuulee ja mistä ajattelee sen johtuvan Esityksen nimi / Tekijä 23 Mielenterveysseura

24 Kuunteleminen vs. kuuleminen Valtaosa merkityksellisistä viesteistä tulee sanojen takana tai rivien väleissä ilmenevinä sävyinä, painotuksina, merkityksinä. Kuule myös se, mitä ei sanoiteta, mutta mikä on ilmassa. Kuulemisen esteitä: -ennakointi -kiirehtiminen -lokerointi, kategorisointi -asiantuntija-asema -arviointi -syyttäminen -välttäminen (jutusteluansa) Esityksen nimi / Tekijä 24 Mielenterveysseura

25 Reflektoi, heijasta takaisin, kuuntele aktiivisesti, asetu dialogiin Kerro, miten kuulet ja näet: sana antaa nimen ja merkityksen tunteelle Kuuleminen ei ole samaa mieltä olemista tai kaiken hyväksyntää Kuulluksi tuleminen tekee avoimen keskustelun mahdolliseksi, sillä se neutralisoi tunteita Luo eteenpäin vieviä vastavuoroisia asetelmia: kertoja vastaanottaja, kuulija neuvottelija neuvottelija Tuottaa ammatillista asennetta/suhtautumista, mikä suojaa työntekijää Hälventää työntekijän luonnollista henkilökohtaista asennetta Esityksen nimi / Tekijä 25 Mielenterveysseura

26 Pyri dialogisuuteen Kuuntele monologit Kytkeydy niihin dialogisesti eli Käytä sanoja joita toinen käytti Pyri löytämään ja nimeämään merkityksiä ja tunteita Joskus auttaa, että erottelet toiminnan ja siihen liittyvän tunteen Hae mieluummin sekä että asetelmia, kuin joko tai asetelmia Huolimatta siitä, että meillä on erilaiset mielipiteet asiasta, saammeko aikaiseksi suunnitelman, johon kumpikin meistä voi sitoutua Sen lisäksi, mitä juuri sanoit, ajattelen, että Esityksen nimi / Tekijä 26 Mielenterveysseura

27 Älä koskaan luule tietäväsi, mitä ihminen tarkoittaa sillä, mitä hän sanoo, ennen kuin olet sitä häneltä kysynyt. Bent Falk Esityksen nimi / Tekijä 27 Mielenterveysseura

28 Esimerkkejä Mietin ääneen ajatuksia, joita minulle heräsi Mitä sinä ajattelet siitä, mitä NN eilen sanoi Esityksen nimi / Tekijä 28 Mielenterveysseura

29 Voimavarakysymykset: Mitä teit, että olosi helpottui? Kuka sinua auttaa tässä? Kehämäiset kysymykset: Jos kysyn tätä äidiltäsi, mitä hän vastaa? Kuka on eniten huolissaan tästä tilanteesta? Mitä ajattelet siitä, mitä NN äsken snaoi? Ihmettelykysymykset: Nyt en ymmärrä, autatko minua ymmärtämään Yleensä toimitaan näin, mutta onko tässä jokin erityinen poikkeus? Arvailu: Olisikohan tästä apua? Esityksen nimi / Tekijä 29 Mielenterveysseura Jos kysytään

30 Kohtaaminen On mahdollista, kun keskustelusta ei tule vastapalloilua Edellyttää, että työntekijä tuntee ja tietää oman perustehtävänsä, roolinsa, velvollisuutensa ja oikeutensa Edellyttää erillisyyden tematiikan ymmärtämistä Toisen näkökulman tavoittaminen synnyttää ymmärrystä Ymmärrys on työväline: jos ymmärrän, en tuomitse Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää Esityksen nimi / Tekijä 30 Mielenterveysseura

31 Kohtaamisen vaikeus Oman tehtävän epäselvyys sisältö ja rajat Oikeiden sanojen puuttuminen Kiirehtiminen Epäjalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, häpeä, turtumus Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus (herättää tunteita) Oman persoonan rajat Esityksen nimi / Tekijä 31 Mielenterveysseura

32 Kohtaamisen valmistelu Oma itsetuntemus, suhtautuminen itseen Tavoitteen, tehtävien ja roolien selkeyttäminen Näihin liittyvä suhtautuminen: vahvistetaan enemmän hyvää kuikn vähennetään pelkästään huonoa Toisen näkökulman ymmärtäminen Ymmärrys, että ilman yhteyttä ei tapahdu mitään Esityksen nimi / Tekijä 32 Mielenterveysseura

33 Hyvinvointi ja psyykkiset perustarpeet (1) Autonomia Kyvykkyys Kuuluminen johonkin hyväksyttynä ryhmän jäsenenä Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 33 Mielenterveysseura

34 Hyvinvointi ja psyykkiset perustarpeet (2) Lasten onnellisuuteen yhteydessä Lotta Uusitalo-Malmivaara, (esitys Mieli 2014, ) Itsetunto Pätevyydentunto Luonteenvahvuudet (innokkuus, toiveikkuus, optimismi) Ekstroversio Sisäinen kontrollilokus Hyvät perhesuhteet Ystävät Opettajien tuki Päivittäiset tapahtumat ennemmin kuin äkilliset sattumukset Esityksen nimi / Tekijä 34 Mielenterveysseura

35 Hyvän kautta! Kiitos! Leena Ehrling, VTT Esityksen nimi / Tekijä 35 Mielenterveysseura